keskiviikko 8. tammikuuta 2014

Muutama kysymys Ylen uudesta aurinkotaloudesta



Lappeenrannan professori Christian Breyer.
Kuva Yle
Yle uutisoi näyttävästi uusista ideoista energiapolitiikkaamme. Raapaistaanpa vähän Ylen ensimmäistä ja toista uutista vähän syvemmältä. Seuraavassa on eräitä kappaleita Ylen teksteistä sisennettynä ja kursivoituna sekä kommenttejani vanhaan tyyliin normaalitekstinä.

Energiantuotannon ajoittaisuus on yksi hankalimmista aurinko- ja tuulisähkön ongelmista. Sopivalla säällä sähköä kertyy liikaa ja huonoja hetkiä varten energiaa on tuotettava muilla keinoilla. Uusiutuvan sähkön ylijäämän varastoimiseksi on kehitetty synteettisen metaanin valmistustekniikka, jota on Saksassa vuoden ajan tuotettu jo teollisessa mittakaavassa.

On totta, että tuuli- ja aurinkosähkön tuotto eivät kohtaa kysyntää, ja tähänastiset ylijäämän varastointitekniikat ovat olleet kelvottomia. Näiden ongelmien poistamiset olisivat tietysti erinomaisia innovaatioita, mutta ne eivät valitettavasti poista kahta isoa ongelmaa, joita tuuli- ja aurinkovoimalla siitä huolimatta on. Nimittäin molemmat ovat markkinaehtoisesti moninkertaisesti hiili- ja ydinvoimaa kalliimpia.

Uutinen siitä, että Saksassa olisi vuoden ajan tuotettu teollisessa mittakaavassa synteettistä metaania voi pitää paikkansa. Jos kysymys on tuotantolaitoksesta, joka tuottaa noin 1000 autolle metaania polttoaineeksi, kyse on kyllä mikroluokan kokeilusta. Mutta ei sillä väliä. Minua kiinnostaisi volyymiä paljon enemmän ko. polttoaineen tuotantokustannukset. Yle ei kerro hintaa - ei edes hintaluokkaa - mikä minun skeptisessä mielessäni herättää epäilyksiä taloudellisesta kannattavuudesta.

Sähköstä kaasuksi -tekniikka on merkittävä innovaatio eri energiasektoreiden työnjaossa. Lappeenrannan teknillisen yliopiston aurinkotalouden professorina vuoden alusta aloittanut Christian Breyer luonnehtii keksintöä avainteknologiaksi, sillaksi sähkön, varastoinnin ja liikenteen välillä.

Ehkäpä se olisikin, jos se olisi taloudellisesti kannattavaa. En siis vastusta ideaa, mutta ennen kannatusta haluaisin kuulla edes lyhyesti jotain lukuja kustannuksista.

Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n johtava tutkija Pasi Vainikka näkee merkkejä yleisestä kaasutalouteen siirtymisestä, ja uusiutuvan sähkön yhdistäminen tähän avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Juu, minäkin olen nähnyt vahvoja merkkejä kaasutalouteen siirtymisestä. Yhdysvalloissa sitä ollaan tehty kovaa vauhtia liuskekaasun tuotannon lisääntyessä ja energiahintojen käännyttyä laskuun. Olen ihmetellyt, miksi Eurooppa ja sen politiikkaan sitoutunut Suomi eivät tee juuri mitään kaasutalouden edistämiseksi. Mutta miksi tutkija Vainikka yhdistää tähän tuuli- ja aurinkosähkön? Puhtaampaa ainakin hiilidioksidipäästöjen kannalta olisi tuottaa metaania ydin- tai vesivoimalla. Lisäksi se olisi nykyisillä tuotantohinnoilla yli puolta halvempaa. Ehkä johtava tutkija ei ollut ehtinyt ajatella vielä kuluttajahintoja?

Aurinkotalous  on uusi sana,  puhutaan auringosta tulevasta energiasta, aurinkosähköstä, aurinkolämmityksestä, tuulienergiasta, biomassasta ja vesivoimasta. Kaikki nämä kootaan yhteen kattamaan koko energian kysynnän. Sähkön, lämmön ja liikenteen tarve kootaan yhteen ja katetaan kaikki kysyntä aurinkoenergialla. Aurinkotalouden tavoitteena on tehdä tämä lopulta kustannustehokkaasti.

Edelleen pyydän niitä kustannuslaskelmia, jotka Ylen uutisista puuttuivat. Mieleen jää epäilys puuttumisen syystä. Ehkä joku kommentoija osaa perustella tuon puuttumisen ja sen, miksi 2-4 kertaa perinteisiä energialähteitämme kalliimmat tuuli- ja aurinkoenergiat ovat mukana paletissa. Ne eivät nosta kustannustehokkuutta ainakaan havukka-aholaisessa talousajattelussa. 

Toisessa uutisessa Ylen toimittaja pääsee haastattelemaan muutaman päivän työskennellyttä professori Brayeriä, joka ehkä pelastaa jotain.

Pelastuuko pallo, jos tämä teknologia yleistyy?

Ylen toimittajalta kaunis mutta kovin asenteellinen kysymys. Voisihan sitä jopa arrogantiksikin sanoa. Olisi kysynyt edes ihmiskunnan pelastumista? No, katsotaanpa professori Christian Breyerin vastaus.

- Sähköstä kaasuksi on osa ratkaisua.  Se, mitä tarvitsemme, on ajattelun muutos. Jos todella haluaa selviytyä ilmastonmuutoksen seurauksista, me tarvitsemme valtavia sijoituksia uusiutuvan energian peruspilareihin: aurinkoenergiaan, bioenergiaan, tuulivoimaan. Sen jälkeen kaikki nämä on integroitava pysyväksi teholähteeksi saadaksemme keskeytyksettä voimaa ja lämpöä ja saadaksemme energiaa eri liikennemuotojen käyttöön.

Sieltähän se tuli. Me siis tarvitsemme ajattelun muutosta ja valtavia sijoituksia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Jäin miettimään, mitä kehityksen esteitä tieliikenteen ja nykyisen energiateollisuutemme kehittyminen 1900-luvun alussa suomalaisilta poistivat. Millaisen ilmastonmuutoksen ne meille ovat tuoneet? No hyvä on, keskilämpötilat ovat hieman koholla 100 vuoden ajalta, mutta mummoni lämpömittarissa tuota muutosta ei huomaisi. Mittaushistorian lämpimimmät vuodet ovat edelleen 1930-luvulta ja jokikikinen paleoklimatologinen tutkimus todistaa ilmaston viilenneen noin 0,25 per tuhat vuotta viimeisen 7000-8000 vuoden aikana. 

Millaista ajattelun muutosta tarkoitat?

- Ajattelun muutos on sitä, että tunnustetaan ilmastonmuutos maailman suurimmaksi ongelmaksi, joka voidaan ratkaista ottamalla aurinkotalous vakavasti.

Herranjestas, ihan maailman suurin ongelma? Ettei professori Breyer nyt pikkuisen liioittelisi? No ehkä hänen mielestään ne miljoonat vuosittain aliravitsemukseen, tauteihin, luonnonkatastrofeihin ja muihin köyhyydestä johtuviin syihin kuolevat ovat vain pikkuinen ongelma? Toimittaja taisi olla samaa mieltä, sillä tarkentavia kysymyksiä ei esitetty.

- Meidän on voitettava fossiilinen aika ja ydinvoiman aika, koska ne eivät ole uusiutuvia ja ne ovat todella kalliita teknologioita kaikki kulut huomioon ottaen.

Niinpä niin. Vihreää propagandaa. Mutta kyllä öljy ja kivihiilikin ovat aurinkoenergian tuotteita. Taisimme saada Lappeenrantaan uuden vihreän ylipapin tai politrukin? Professori Breyeriltä kannattaisi muuten kysyä pari kysymystä energian häviämättömyydestä ja supernovien tuotteista. Mutta ennen kaikkea häneltä kannattaisi kysyä kustannuksista tai kalleudesta, joista hän ymmärrettävistä syistä ei puhu kuin abstraktilla tasolla.

En vakuuttunut peräti viikon päivät Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa työskennelleen professorin teeseistä. Uutta Martti Lutheria tästä ei taida tulla edes Suomen vihreille? Energiateollisuuden esikuvia ja johdattajia kannattaisi hakea ehkä sellaisista paikoista, joissa energian hintaa on kyetty pitämään siedettävänä. Saksa, jossa sähkön hinta on näiden Breyerien innoittamana noussut Suomeen verrattuna kaksinkertaiseksi, ei ole hyvä lähtömaa. Ehkä kustannuksista piittaamattomalle Ylen toimittaja Jari Hakkaraiselle asialla ei ollut merkitystä? Tai ehkä vihreän politrukin viikon työrupeama oli riittävä syy kahteen etusivun uutiseen?

22 kommenttia:

  1. Jälleen luit ajatukseni tismalleen.

    Kiinnitän kuitenkin huomionne median käytökseen, joka kertoi, oliko
    se Inkooseen suunniteltavan nesteytetyn kaasun vastaanottosatamaa
    harhaanjohtaen katsojia luulemaan että kyseessä olisi tämän kotimaisen
    aurinkometaanin vastaanottosatama.

    No ei kai kotimaista aurinkometaania tarvitse tuoda Suomeen laivalla?

    Eli nesteytetyn kaasun satama on suunniteltu päätelmieni mukaan vastaanottamaan vihreiden vihaamaa liuskekaasua, eli samaa kamaa
    kuin "päästötön" aurinkometaani.

    Moisella kultasulalla on korkeintaan marginaalinen osa, vaikka kuvitellut sellutehtaat raaka-aineiden toimittajana lopettaisivat lämmön ja sähkön
    toimitukset perinteisesti lähialueelle, muunkin tuotannon hiipuessa.

    Ehkä se korvattaneen kivihiilen tuonnilla, tai nollaenergiaratkaisuilla.

    Mitä tulee Sitran energia-asiantuntijaan eli Mikko Kososeen, hetihän
    paljastui että hän on joku Kauppatieteen professori, joka takaa ettei hän tiedä mitään energiasta, fysiikasta saatikka matematiikasta, mutta näkyy olevan vapaa pääsy valtamediaan, koska ei ole eka kerta.

    Taisi tulla pitkä stoori, josta joku voisi päätellä ärsytyskynnykseni ylittyneen,
    mutta nou hätä, tiedän tämänkin villityksen kuolevan omaan mahdottomuuteensa.

    Mitä hintaan tulee, se maksaa 12€ litra joten muusta energiasta riistetyillä
    veroilla ja siirtomaksuilla täytyy maksaa aurinkoparooneille 10€/l jotta hinta tulisi "kilpailukykyiseksi" ja energia "päästöttömäksi".

    Jos tämä etenee, niin käki joutuu kukkumaan selällään kiven päällä,
    koska ei ole kantoakaan.

    Ilkka


    VastaaPoista
  2. Käyköhän kaasutaloudessa niinkuin monessa muussakin tuotantoasiassa: Kiinasta tuotetaan tankkerikaupalla suhteellisen edullista "aurinko"metaania, joka tuotetaan (virallisesti) muutamalla neliökilometrillä aurinkopaneleita ja (käytännössä) hiilivoimalioiden tuottamalla sähköllä. Ja maailma pelastuu taas. Eiväthän Kiinan hiilidioksidipäästöt tälläkään hetkellä aiheuta ilmaston lämpenemistä, vaan ainoastaan Suomessa tuotettu hiilidioksidi tekee niin.

    VastaaPoista
  3. Oleellinen kiteytyy tässä lauseessa "Aurinkotalouden tavoitteena on tehdä tämä lopulta kustannustehokkaasti.". Se nimittäin paljastaa kyseessä olevan puhdas ideologia, jossa tarkoitus pyhittää keinot. Tästä on historiassa monta vakavasti otettavaa esimerkkiä eri elämänalueilta.

    Olen sitä mieltä, että tätä teknologiaa pitää ehdottomasti tutkia ja kehittää lisää. Mutta sitä ei pidä tehdä tariffien varassa. Se johtaa vain kehityksen pysähtymiseen. Miksi? No siksi, koska kehitystä tekevien yritysten tulos on turvattu tariffeilla. Ei tarvitse kehittää mitään. On jopa intressi olla kehittämättä.

    Puolueeton

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sana kustannustehokkuus on suomessa käännetty päälaelleen, jolloin se
      tarkoittaa mm. ankaraa energiaverotusta perinteisissä energiassa jotta
      ilmainen uusiutuva energia saataisiin näennäisesti kilpailukykyiseksi rahan vaihtaessa omistajaa kaiken maailman tuuli ja aurinkokeisarien taskuun ihmiskunnan pelastamisen nimeen, imemällä kansakunnan elinnesteitä eugeniikka opin mukaisesti.

      http://libertyscott.blogspot.fi/2005/09/why-greens-are-evil.html

      Lisään vielä että Mikko sai maailmalla kiitettävän määrän ad hominen
      pisteitä ylläolevasta, mikä tässäkin tapauksessa todistaa tämänkin täsmäohjuksen osuneen napakymppiin.

      Ilkka

      Poista
    2. On kovin surullista, jos kirjoitukseni kerää runsaasti ad Hominem -hyökkäyksiä. Sellaisia palstoja täytyy vältellä. Toivottavasti oli myös asiallista kritiikkiä?

      Poista
    3. Oisko tuo niin surullista, kun näyttää käyneen niin että arvostelijat
      levittävät sanomaasi arvostelullaan.

      Vielä kun näkyisi kommentti, joka arvostelisi jopa artikkelin sisältöä,
      lukijakuntasi olisi vahvistunut suuresti, ja lukutaidonkin voisi kuvitella kasvaneen.

      Lycka Till

      Ilkka

      Poista
    4. Mikko, en pitäisi ad Hominem -hyökkäyksiä surullisena tai huolestuttavana. Ne kertovat, että olet jossain asiassa todennäköisesti kiusallisen oikeassa. Tai vähintään siitä, että eri mieltä oleva henkilö ei osaa tai ymmärrä argumentoida tietoon perustuen. Samaan hengenvetoon on myönnettävä, että syyllistyn siihen joskus pikaistuksissa itsekin.

      Lainaukset ovat tunnetusti yleensä huuhaata, varsinkin lausuneen henkilön suhteen, mutta asiallisesti ne saattavat olla oikeassa. "First they ignore you, then they laugh at you, then they fight you, then you win." Käsittääkseni olit tuolloin menossa vaiheiden kaksi ja kolme välimaastossa. Nyt taitaa olla kohdallasi meneillään vaihe kolme. Maailmalta kuuluu sinun kanssa vastaavassa asemassa olevista henkilöistä huhuja, että he ovat vaiheessa neljä. Ehkä pienessä mittakaavassa, mutta kuitenkin.

      Puolueeton

      Poista
    5. En ole henkilökohtaisesti huolissani ad Hominemista. Kaikista työelämän tahoista riippumattomana ja perhepiirissä paksunahkaisena olen tuolta ilmiöltä itse suojassa. Mutta kyllähän kelvottomien argumenttien lukeminen harmittaa aina, ja ne yleensä eivät vie keskustelua eteenpäin. Enemmänkin olen siis huolissani yleisestä keskustelukulttuurista. Siksi olen yrittänyt välillä tsempata paremman keskustelun perään täälläkin. No, tulokset ovat olleet vaihtelevia.

      Poista
  4. Ei taida hyötysuhteessa olla kehumista, kun siitä ei edes anneta mitään lukuja:

    "The chemical conversion of water and carbon dioxide to methane is seems relatively easy in theory - one carbon dioxide molecule and two water molecules become one methane molecule and two oxygen molecules. However, attempts have had very low conversion rates as the process requires an efficient photocatalyst that uses the maximum energy available in sunlight. The researchers are now working on converting their batch reactor into a continuous flow-through design that they believe will significantly increase yields."

    http://www.energymatters.com.au/index.php?main_page=news_article&article_id=348

    Epäilen vahvasti, että prosessi vaatii huomattavasti suuremman hiilidioksidipitoisuuden toimiakseen kuin mitä ilmassa on. Jos näin, niin mistä se sitten otetaan? Onko enää kyse uusiutuvasta metaanista?

    Tapsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No perusfysiikka kertoo että hapen erottaminen hiilidioksidista vaatii teoreettisesti yhtä paljon lämpöenergiaa kun vapautuu hiiltä polttamalla
      hiilidioksidiksi eli yhdistämällä happeen.

      Prosessi ei tässäkään tapauksessa ole häviötön, lisäksi metaanin
      muuttaminen liike-energiaksi tapahtuessaan polttomoottorilla, tuottaa
      perinteisesti tällä hetkellä ehkä 40% hyötysuhteen, 60% mennessä harakoille pääosin pakokaasujen, kitkalämmön, sekä syylärin kautta,
      siis tuntematta paremmin kuvattua ensimmäistä hapenerotusprosessia.

      Tässä tapauksessa kahden prosessin oletetut hyötysuhteet vain kerrotaan keskenään, arvaisin että alle 20% kokonaishyötusuhde
      on sinneppäin.

      Mitä tämä tarkoittaa?

      Ihminen on viisaudessaan kehittänyt lämpövoimakoneita joiden hyötysuhde liike-energiassa mitattuna on termodynamiikan lakien rajoittamana, olkoon vaikka 40 %, mutta ei paljon enempää.

      Tämä takaperoinen viritelmä joka Sitran rahoittamana pyrkii muuttamaan
      entisen kaasulla tai muilla fossiilisilla sähköä tuottavan järjestelmän, järjestelmällä joka varastoi sähköä kaasuksi huonolla lopullisella hyötysuhteella.

      Siis kyseessä on mielestäni Ecatin veroinen inventio, eli ikiliikkuja, jolloin saamme äärimmäisen kallista polttoainetta, joka tuottaa ottomoottorissa yhtä paljon CO2,ta kuin perinteinen bensiini, mutta lainsäädännöllä
      on määritelty että näissä hilavitkuttumissa tuotettu CO2 on päästötöntä,
      vaikka sitä syntyy enemmin kuin perinteisesti vaikka bensiinillä.

      Kyse on alunperin CO2,hden määrittelystä saasteeksi, ja sillä rahastamisesta, ekoterrorismin nimeen.

      Toivoisinkin että tämä ilmastopoliittinen savikiekko ammuttaisiin
      alas mahdollisimman nopeasti, mutta poliitikot lienevät jo hurahtaneet tähän päästöttömään aurinkorasvaan, eikä mulla ole poweria takoa
      järkeä niitten päähän.

      Ystäväni Torakan Pieru kattilaseppänä eli alan todellisena asiantuntijana voisi antaa asiantuntevamman lausunnon.

      Ikiliikkuja Se On.

      Ilkka

      Poista
    2. Lisätietoja.

      Voisi kuvitella että Saksalaiset eivät kykene kytkemään Pohjanmeren
      tuulivoimaplantaasejaan valtakunnanverkkoon vuosiin, jollon Audi on palkattu kehittämään auto joka kuljettaa Puhjanmesen satunnaista
      sähköä metaanina energiamarkkinoille, käyttäen varavoimana bensiiniä.

      Suomalaisia on siis kusetettu rakentamaan saksan siirtoverkkoa, ikäänkuin oman siirtoverkon kustannukset eivät olisi nousseet pilviin omien syöttötariffien vuoksi.

      Kyseessä on siis nollaenergiaratkaisu joka ei tuota uutta energiaa,
      joten sopiikin hyvin Sitra rahoitussosiologeille, joiden yhteyksiä
      edunsaajana olen alkanut perkaamaan.

      Sanokaa mitä sanotte, kyseessä on maailmnluokan huijaus, eli mega-ankka.

      Pudotankin kokonaishyötysuhde-ennustettani alle nollan.

      Aihe hämmentää kovin Euroopassa, ettei varsinaisia mielipiteitä aiheesta ole vielä paljonkaan.

      http://www.greencarcongress.com/2011/05/egas-20110513.html

      Ilkka

      Poista
    3. Saanen lisätä laskelmat energiatehokkuudesta, kun joku kysyi.

      "Some rough calculations of the energy efficiency of this lunacy are here:
      http://www.energyfromthorium.com/forum/viewtopic.php?f=39&t=3065

      It works out to about 12.5% for the automobile part, and perhaps 20% for providing back up for their wind power.
      Costs of the electricity for back up are in the range of 5-15 times present costs.

      Posted by: Davemart | May 13, 2011 at 03:35 PM "

      Huh huh kun tämä neronleimaus näkyy hämmentävän itse kutakin, muttei suinkaan Sitraa, kettutyttömediaa saatikka valtionhallintoa.

      Ehkä Sitra osti patentit kuten Sonera aikanaan ostaessaan
      Saksasta 3 miljardilla kuumaa ilmaa.

      Ilkka

      Poista
  5. Sinne meni bittiavaruuteen pitempi kommenttini. Lyhyesti: Suomi on vaarassa EU:n mukana joutua kurjistumiskierteeseen, jossa CO2-päästömme kasvavat kulutuksesta laskettuna per nuppi. Eihän kohta ole muuta ostettavaakaan kuin aasilaista kivihiilienergialla tuotettua tavaraa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Asiaa voi tarkastella myös siltä kantilta että Sitra on sitomassa Suomea
      Saksan "energiewenden" maksumieheksi, eli Pohjanmeren tuulisähkö jolle ei ole käyttöä myydään suomalaisille 20€ kilo, ja sitten vielä pitää ostaa vielä Audi tukeakseen Saksan autoteollisuutta, ja täytyyhän se jakeluverkostokin maksaa.

      Nyt alkaa näyttää siltä että toiminta on täysin vastuutonta, jollei peräti rikollista, meinaan Suomea kohtaan.

      Saksalaisilla on tietysi myönteisempi käsiyts tästäkin kansankusetuksesta.

      Ilkka

      Poista
  6. Miten pitkäikäisiä nuo merituulivoimalat itse asiassa ovat? Nehän sijaitsevat merellä ja suola tunnetusti aiheuttaa korroosiota. Huoltovapaitakaan ne eivät voi olla, koska mikään mekaaninen laite ei ole. Ruohonleikkurini Briggs-Stratton- moottori pääsee aika lähelle, on toiminut jo pari vuosikymmentä ongelmitta, kun on muistanut lisätä öljyä.

    Joissain lehtijutuissa niiden käyttöiäksi on arvioitu 20 vuotta. Jos se onkin vaikkapa 10 vuotta, niin se kaksinkertaistaa pääomakulut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä voi tässä vaiheessa vain arvailla, kun aika näyttää aikanaan.

      Luulisi mainitsemastasi syystä että lyhyempi kuin maalla sijaitsevilla.

      Näillä Saksan merituuliplantaaseilla on sähköinen suojaus korroosiota
      vastaan, vähän niinkuin sinkkipalat laivan pohjassa, mutta aktiivinen
      eli kuluttaa sähköä, lienee jonkinlainen "galvaniseeraaja" anodeineen ja katodeineen.

      Tämän vuoksi saksalaiset rakensivat massiiviset diesel voimalat rannikolleen syöttämään tätä järjestelmää, eli pitämään tuulirupellit
      kuosissa.

      Ongelma syntyi siintä, että rakennettuaan massivisia merituuliplantaaseja, havaittiin että siirtoverkon teko oli siinä hötäkässä
      unohtunut, eli rupelleja ei voinut käyttää.

      Tilanne saattaa olla parantunut, että rupellit suojaavat itse itsensä tuottamallaan sähköllä, mutta epäilen että tämän vaatima energiakin on unohtunut laskuista, meinaan hankkeiden edullisuutta päättäjille todistettaessa, jos sitä on edes tarvinnut todistaa, kun kysymys on aikamoisesta "pyhästä lehmästä".

      Mitä yleensäottaen tuulirupellien ikään tulee, maailmalta on tihkunut tietoja että se on vain puolet esitetystä, eli rupelli on kuollut jo aikaa ennen kuin sen pitäisi alkaa tahkoamaan sitä kuulua ilmaista sähköä luvatun tukiaisajan loppuessa yleensä 20 vuoden tukiaisjakson jälkeen, Suomessa muistaakseni 12 vuotta.

      Kyllä tämäkin asia haudataan hiljaisuudessa, sitten aikanaan.

      http://toryaardvark.com/2011/11/17/14000-abandoned-wind-turbines-in-the-usa/

      Ilkka

      Poista
    2. Lisään vielä unohtuneen korroosiojutun, sekin vuoksi että edellinen
      "tarinani" saattaa kuulostaa joillekkin uskomattomalta, melkein itsestänikin.

      http://stopthesethings.com/2013/08/18/up-in-smoke/

      Ilkka

      Poista
  7. USA(:nkin) CleanTech on teho- ellei peräti saattohoidossa. Ja Kiina korjaa veronmaksajien rahoittamat vermeet patentteineen. Meillä oli aikanaan Valco.
    Lappeenrannan auringosta metaaniksi- projekti vaikuttaa kovin samanlaiselta kuin ao videojuttu USA:sta ( otettu WUWT-sivuilta ). Ja taas kerran: artisti (=veronmaksaja) maksaa … Mehän emme toista toisten virheitä?
    http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=VHlE2FHY__E
    --- --- ----
    -Beowolf-

    VastaaPoista
  8. Tyhmä ei opi omista virheistään, älykäs oppii omista vrheistään ja viisas oppii toisten virheistä.

    Mihin ryhmään Suomen päättäjät kuuluvat. He ovat jo törmänneet mätänevään ruokehelpikasaan (onneksi pehmeä), tuulimyllyn siipiin (auts), risupakettiin (köh köh), aurinkopaneeleihin (kräts) ja uusiutuvaan metaaniin (r.i.p.)

    Tapsa

    VastaaPoista
  9. Koska palstalla on kovin vaisua, saanen lisätä Pointmanin viimeisen
    virikkeeksenne, vaikka epäilenkin että se ei ihan kuulu aloituksen aiheeseen.

    http://thepointman.wordpress.com/2014/01/10/why-the-ipcc-hesitates/

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. R Sailas on näköjään läpäissyt HS:n kolumnistiksi pyrkivän testin;
      Uskomaton peloittelukirjoitus uhkaavasta ilmastonmuutoksesta?!
      Voisinpa sanoa, että Sailaksen olisi parempi ja siinä hän on parempi, kirjoitella
      vaan talousasioista.
      Miten Sailaksen kaltainen henkilö voi jymähtää noin yksinkertaiseen pohdiskeluun ilmastonmuutoksesta?
      Ei pienintäkään epäilyä yhtään mistään.

      Poista
    2. Tälläinen ihme näkyy tapahtuneen, ja Sailas pääsee kaltaistensa seuraan.

      http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Raimo+Sailas+aloittaa+HSn+kolumnistina/a1389592990714

      Jostain syystä tulee mieleeni kun Rummukaiset veivät veljeään
      Elmeriä kaltaistensa seuraan, mistä mulla on videokin.

      Mutta mutta, antaa ekaksi hänen kirjoittaa, vaikka seura ei ole
      kovin kaksista, vai joko on tullut jotain ulos?

      Joko liittyi toimittajaliittoon esim, tai punavihreisiin?

      http://www.youtube.com/watch?v=jFP5yzR36iI

      Ilkka

      Poista