Voit unohtaa ilmaston lämpenemisen? It's the Sun, Stupid.

Daily Mail Onlinessa on auringosta ja ilmastonmuutoksesta juttu, joka näyttää leviävän vauhdilla englanninkielisessä lehdistössä ja nettimaailmassa. Kyse ei ole aivan uudesta asiasta, mutta koska suomenkieliset vihreät toimittajamme eivät todennäköisesti nosta asiaa virallisen ilmastopolitiikan vastaisena esiin edes pikkujuttuna, annetaan sen esittelylle tilaa tässä Ilmastorealismia-blogissa. Juttu kannattaa lukea alkuperäisenä yllä olevasta linkistä.

Tiedetoimittaja David Rose aloittaa kertomalla viime viikolla Iso-Britannian ilmatieteenlaitoksen ja Itä-Anglian ilmastontutkimusyksikön hiljaisesti päivittämästä lämpöaikasarjasta, jonka mukaan ilmasto ei ole lämmennyt viimeiseen 15 vuoteen.

Maapallon keskilämpötila 1997-2011

Sitten hän siirtyy aurinkoon, jonka aktiivisuus näyttää aika dramaattisesti muuttuvan lähivuosina. Auringon aktiivisuushan normaalisti vaihtelee noin 11 vuoden jaksoissa, joita ihminen on kyennyt havainnoimaan kaukoputken keksimisestä 1600-luvulta alkaen. Jo usean vuoden ajan on nykyaikaisemmalla auringon tarkkailulla havaittu paljon uusia asioita auringosta mutta myös noiden auringonpilkkujaksojen venyneen ajallisesti ja myös jakson aikana vuosittain näkyvien auringonpilkkujen vähenevän. Auringonpilkuilla on yhteys auringosta purkautuviin hiukkassuihkuihin ja niiden muodostamaan auringon magneettikenttään, joka voimakkaimmillaan ulottuu kauas maan kiertoradan ulkopuolelle.

Auringonpilkkuhavainnot osoittavat aktiivisuusvaihtelua.
1900-luvulla aurinko oli erityisen aktiivinen.

Yhteys on yksinkertaistettuna seuraava: Vähän auringonpilkkuja merkitsee harvempia purkauksia ja heikkoa magneettikenttää. Heikko magneettikenttä puolestaan suojaa maapalloa vahvaa magneettikenttää huonommin avaruuden muilta hiukkasilta, jotka ovat peräisin linnunratamme ja tietysti muidenkin galaksien räjähtäneistä ja vielä auringon lailla säteilevistä tähdistä. Jo jonkin aikaa on epäilty, että noilla maahan osuvilla ionisoituneilla hiukkasilla olisi roolinsa mm. alailmakehän pilvisyyttä muodostavana tekijänä. Palaan tähän pilvien muodostumisteoriaan myöhemmin, mutta tämän Svensmarkin teorian mukaan siis runsas hiukkassäteily avaruudesta lisäisi pilvisyyttä ja vähäinen säteily hidastaisi sadepilvien muodostumista, jolloin aurinkoisuus olisi vähän yleisempää.

Auringon aktiivisuusmuuutokset näkyvät myös 1900-luvun
lämpötiloissa. Kuvassa magneettikentän Ap-indeksin kuvaaja.

Keskilämpötila laski lievästi 1940-luvulta 1970-luvulle,
mitä ei voi selittää hiilidioksidinteoriallan

Mielenkiintoinen yhteys auringonpilkkujen ja maapallon keskilämpötilan välillä on havaittu jo aika kauan sitten. Nimittäin tuona aikana, jolloin auringonpilkkuja on voitu havainnoida, ne ovat kadonneet kahdesti pitkähköksi ajaksi. Silloin myös keskilämpötila on laskenut vastaavaksi jaksoksi jopa useilla asteilla. Viimeksi tällainen jakso oli  vuosina 1645-1715. Tuo jakso on nimetty Maunderin minimiksi Edvard Maunder nimisen tähtitieteilijän mukaan. Hyvin vähäisiä auringonpilkkujaksoja on ollut myös Daltonin miniminä tunnetun jakson aikana 1700-luvun lopussa ja 1800-luvun alussa sekä 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla, jolloin vasta aloitettiin järjestelmälliset lämpötilamittaukset maailmanlaajuisesti. Myös noiden jaksojen aikana keskilämpötilat ovat selvästi pudonneet runsaampien auringonpilkkujaksojen aikoihin verrattuna. 1800-luvun lopusta aina 1990-luvun alkuun asti auringon aktiivisuus on on ollut em. jaksoihin verrattuna vilkasta, ja myös maapallon keskilämpötila kohosi 1900-luvulla lähes asteen verran

Svensmarkin teoria selittäisi tämän ilmiön. Sen mukaan runsaampi pilvisyys erityisesti alailmakehässä heijastaisi enemmän auringon säteilyä takaisin avaruuteen ennen kuin se ehtii lämmittämään meriä ja maata verrattuna vähäisempään pilvisyyteen. Jo muutaman prosentin ero pilvisyydessä vaikuttaa watin verran neliömetrille maanpinnalle tulevaan kokonaisäteilytehoon, mikä on pitkällä aikavälillä riittävästi aiheuttamaan selvästi mitattavia muutoksia merien ja alailmakehän lämpötilassa.

Kerjäläisiä ruokitaan 1860-luvun nälkävuosina Hämeessä

Ja sitten tulee Rosen jutun pommi. Aurinkotutkijat ovat aika yksimielisiä siitä, että auringon aktiivisuus on vaihteeksi hiipumassa kenties kymmeniksi vuosiksi. Aurinkopilkkujaksojen ajallinen pituus on siis kasvamassa ja pilkut saattavat kadota vuosiksi kokonaan havaitsemattomiin tavallisilla kaukoputkilla. Olemmeko siis sen myötä menossa kohti samanlaista ilmaston viilenemistä, joka 100, 150 ja 300 vuotta sitten kohtasi suomalaisia? Kannattaa muistaa, että Suomi koki kaksi erittäin kovaa nälänhätää sekä 150 että 300 vuotta sitten. Vuosien 1695-1697 nälkävuosina Suomi menetti mahdollisesti jopa kolmanneksen kansasta nälkään ja huonon ravinnon aiheuttamiin tautiepidemioihin menehtyneenä.


Täällä pohjoisessa emme ole kovin monen asteen päässä kevät- ja syyshalloista emmekä aina edes kesäpakkasista, jolloin sadon menetys on reaalinen uhka. Uhka tietysti kasvaa merkittävästi, jos marginaali pienenee.


Muistutetaan nyt vielä, ennenkuin nykyisen hiilidioksidiin perustuvan ilmastonlämpenemisteorian kannattajia ja ilmastopolitiikalla meitä raskaasti verottavia poliitikkoja aletaan henkisesti kierrättämään tervassa ja höyhenissä, että yllä kuvattu on myös vasta ilmastonmuutosteoria, jota tosin tutkitaan vakavasti. Jos se on oikeassa, tulemme todella näkemään selvää keskimääräistä viilenemistä jo seuraavan 10 vuoden aikana. Vihreille hiilidioksidialarmisteille tulee silloin hätä. Taidamme joutua kääntämään hiilivoimalat täysille, jotta saisimme lisää hiilidioksidia taivaalle, sillä kyllähän se hiilidioksidikin taitaa ihan vähän lämmittää - ehkä kymmenesosan harvenevan pilviverhon viilentävään vaikutukseen verrattuna. Kukas se sanoikaan, että "It's the Sun, Stupid"?

Ja vielä pari lohdutuksen sanaa: Talviset loskakelit vähenevät, ja jäät kyllä sulavat kesäisin järvistä - viimeistään juhannukseksi!

Maapallon keskilämpötila on noussut rajusti

Kuten olet varmaankin monesta lähteestä lukenut tai kuullut, on maapallon keskilämpötila noussut hälyttävästi "ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen" seurauksena. Tämä tietysti ahdistaa ihmisiä.

Minun jo 90 vuotta täyttänyt äitini oli asiasta huolissaan, sillä viime talvi tappoi pari puolalaista alkuperää olevaa köynnösruusua, joiden pitäisi selvitä hyvin lämpiävässä Suomessa. Samoin syksyllä koulunsa aloittanut tyttärenpoikani oli kuullut ilmaston lämpenemisestä. Hän oli huolissaan tulevaisuuden hiihtomahdollisuuksista Pohjois-Karjalassa.

Lohdutin molempia seuraavilla lämpömittarin kuvilla, jotka mielestäni havainnollistavat tämän joidenkin ilmastotutkijoiden, vihreiden poliitikkojen ja valtamedian "ennennäkemättömänä" mainostaman lämpenemisen olemuksen. Alla olevassa kuvassa siis näkyy sekä mummon että alakoululaisen ymmärrettävässä muodossa maapallon pinnalta mittaamamme ilmakehän vuosittainen keskilämpötila.

Sata vuotta sitten tuo lämpötila muuten oli noin 13,9 astetta, ja viime vuonna keskilämpötilaksi taidettiin mitata 14,6 astetta. Sitten jääkauden päättymisen keskilämpötila lienee vaihdellut noin välillä 12-16 astetta. Tarkempia lämpöaikasarjoja voit katsella vaikka täältä.

Mummolle muuten kannattaa antaa suurennuslasi yllä olevan kuvan katselemiseksi. Muuten voi tulla riitaa lämpenemisestä. Mutta kuvat rauhoittivat niin lasta kuin hänen isoisoäitiäänkin.

Islannin yllättävä lämpeneminen?

Kuva 1
Reykjavikin mitattu keskilämpötila

Ilmastonmuutos on iskenyt pahasti Islantiin. Erikoista on tapa, miten saari yllättäen lämpenee. Ensimmäisessä kuvassa näet Islannin pääkaupungista, Reykjavikista, mitatun lämpöaikasarjan vuosina 1901-2011. Kyseinen kuva on muutaman viikon takainen tuloste Nasan ylläpitämän maailmanlaajuisen GISS-tietokannasta. Kuvassa näkyy selvästi, että Reykjavikissa oli 1900-luvun alussa keskimäärin noin yhden asteen viileämpää verrattuna 1930- ja 1940-lukuun. Tämän jälkeen ilmasto kylmeni 1940-luvun lupulta alkaen saman asteen verran 1980-luvun alkuun, josta se jälleen lämpeni lähes 1930-luvun tasolle vuosituhannen vaihteeseen mennessä. Noin 110 vuoden aikana on siis tapahtunut lämpenemistä ja viilenemistä muutaman vuosikymmenen sykleissä. Lämpimimmät vuodet ajoittuvat 1930-luvun loppuun ja kylmimmät 1980- ja 1990-lukujen vaihteen tietämille.

Kuva 2
Nasan tietokonemalleihin "korjattu" keskilämpötila

Kuva 3. Yhdysvaltain mitattu keskilämpötila
Klikkaamalla kuvaa, näet muutoksen animaationa

Jos nyt menet Nasan GISS-sivuille, huomaat Reykjavikin lämmenneen kovin eri tavalla. Kuvassa 2 on "korjattu" lämpösarja, josta on onnistuttu pyyhkimään pois ylemmän kuvan jaksoittainen vaihtelu. Samalla lämpösarja osoittaa aluksi tasaista ja nykyhetkeä kohti kiihtyvää lämpenemistä. Nasan ilmastotutkijat päättivät muutama viikko sitten, että islantilaiset eivät osanneet 1900-luvulla lukea lämpömittareitaan oikein, joten he korjasivat koko sarjan tietokonemalliensa mukaiseksi. Nasan tätä osastoa muuten johtaa ilmastoalarmismin oppi-isänä pidetty James Hansen, jonka tempuista olen aiemminkin kirjoittanut mm. täällä.

Reykjavikin tapaus ei ole mitenkään poikkeus Hansenin porukan lämpöaikasarjoissa. Myös Yhdysvaltain viimeisen 100 vuoden lämpötilat ovat muuttuneet oleellisesti GISS-nikkareiden käsittelyssä, kuten voit seuraavista kuvista nähdä. Kuvassa 3 on Yhdysvaltain entinen ja vähemmän käsitelty kuvaaja vuosikeskilämpötilojen poikkeamasta vertailujaksoon verrattuna. Kuvassa 4 on Hansenin poikien korjaama versio siitä. Uudesta versiosta on onnistuttu häivyttämään lämmin 1930-luku kiihtyvästi "lämmenneiden 1990- ja 2000-lukujen tieltä. Kaikkein tärkeintä taisi olla muuntaa vuodet 1998 ja 2006 mittaushistorian lämpimimmiksi vuosiksi Yhdysvalloissa.

Kuva 4
Yhdysvaltain "korjattu" keskilämpötila

Hansenin ilmastoteorioiden kannalta on ollut perin ikävää, että maapallon ja sen alueiden lämpötila on vaihdellut aikojen saatossa melko paljon. Noiden teorioiden mukaan ihmiskunnan hiilidioksidipäästöt ovat lämmittäneet ilmastoa. Ongelmallista on se, että hiilidioksiteorioihin nojaavat ja tietokoneissa pyöritettävät ilmastomallit eivät pysty selittämään vanhoissa mittaussarjoissa näkyvää 1900-luvun ensimmäisen puoliskon lämpenemistä ja viilenemistä, sillä ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli silloin vielä alle "kriittisten" arvojen. Vielä vähemmän nämä tietokonemallit pystyvät selittämään ilmastohistorian selvittämiä lämpökausia 1000 tai 2000 vuotta sitten ja niiden jälkeisiä viileämpiä jaksoja, sillä hiilidioksidipitoisuus on ollut aika samalla tasolla ennen vuotta 1950.

Kun ilmastomallit eivät taivu historiallisiin lämpösarjoihin, on näköjään jälkimmäisten taivuttava ilmastomalleille. Hansenin pojat siis muuttavat historiallista mittausdataa, jotta teoria voitaisiin todistaa oikeaksi. Mitä mahdettaisiin muilla tieteen aloilla ajatella  tutkijoista, jotka menisivät "korjaamaan" lähdeaineistoa saadakseen sen sopimaan paremmin uuteen teoriaan sopivaksi? Mitä ajattelisit lääkäristä, joka jälkikäteen korjaa sydänkäyrääsi? Tai taloustieteilijästä, joka korjailee vuosikymmenien takaisia valuutan arvoja? Tai historiantutkijasta, joka sijoittaa tutkimansa henkilön suuhun sanoja, joita tämä ei ole koskaan sanonut? Ehkä heitä ryhdyttäisiin kutsumaan ilmastotieteilijöiksi tai suorastaan huijareiksi?

Olisi mielenkiintoista tietää, paljonko Ilmatieteenlaitos on säätänyt Suomen lämpöaikasarjoja. Meillähän Petteri Taalaksen johtamalla ja Hansen-henkisellä alarmistiklubilla on aivan sama ongelma. 1930-luku oli Suomessakin liian lämmin. Täytyypä panna asia tutkintaan.

Lähteet: Kuvat 1-3 lainattu täältä. Kuva 4 Nasan GISS-sivulta.

Päivitys 9.3.2012: Hansenin johtamaa laitosta syytetään ilmastohistorian muuttamisesta muuallakin. Katso Steven Goddardin selkeät kuvat täältä. Ei näköjään riitä, että tulevan ilmaston ennustaminen on niin vaikeaa. Nyt myös ilmastohistoriasta on tullut vaikeasti ennustettavaa.

Etelänapamannerkaan ei sula ennenäkemättömästi

Antarktikan lumipeitteen sulaminen 1979-2010 gigatonneina vuodessa

Uusi tutkimus (Kuipers Munneke, P., G. Picard, M. R. van den Broeke, J. T. M. Lenaerts, and E. van Meijgaard (2012), Insignificant change in Antarctic snowmelt volume since 1979, Geophys. Res. Lett., 39, L01501, doi:10.1029/2011GL050207.) osaa kertoa, että Etelänapamanner ei ole menettänyt lumipeitettään yhtään viimeisen 31 vuoden aikana, jolloin asiaa on voitu mitata satelliiteista. Itse asiassa lumipeitteen kesäinen sulaminen on pikemmin hieman vähentynyt, joskaan muutos ei ole tilastollisesti merkitsevä. Muutokset eivät myöskään olleet merkittäviä millään Etelämantereen alueella.

Lumipeitteen laajuudessa muuallakaan maailmassa ei ole havaittu mitään erityisiä muutoksia.

Eteläisen pallonpuoliskon merijään poikkeamat keskiarvosta

Kansainvälisen ilmastopaneelin vääristämän ilmastotieteen mukaan ilmastonmuutoksen pitäisi olla voimakkainta juuri napa-alueilla. No, Etelämantereella tämä ei ainakaan näy. Alueen merijääpeitteenkin laajuus on pikemmin kasvamassa kuin vähenemässä. Näin on siis siitä huolimatta, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on tutkimusaikana kasvanut noin 15 prosentilla.

Tämäkin tutkimus on paha takaisku niiden ilmastotieteilijöiden kannalta, jotka ovat säikytelleet ihmisiä ja hallituksia ennennäkemättömällä ilmaston lämpenemisellä, jäätiköiden sulamisella ja katastrofaalisella merenpinnan nousulla. Turhaa pelottelua yhtä kaikki!

Että Grönlanti sulaa?

Grönlannin kesäinen lumipeite on kasvanut 

Me ympäristöasioista kiinnostuneet olemme viimeisen 10 vuoden aikana lukeneet lukemattomia (vihreitä) todistuksia Grönlannin jäätiköiden ennennäkemättömästä sulamisesta. Parhaimmat ennustukset ovat kertoneet maailman suurimman saaren jäätiköiden sulamisesta kokonaan, mikä voisi johtaa yli puolen metrin merenpinnan nousuun. Katastrofin aineksia on siis ilmassa.

Joudun nyt jälleen tuottamaan karvaan pettymyksen tuomiopäiväennustuksista säpinöitä saaville. Grönlanti ei ole sulamassa ainakaan ennenäkemättömästi.

Rutgersin yliopiston lumilaboratorion sivuilta hakemani lumisuustilasto kertoo vastaansanomattomasti, että kesäisin lumettomaksi jäävä alue Grönlannissa on supistunut merkittävästi viimeisen 50 vuoden aikana. Yllä olevasta kuvasta näkyy, että verrattuna 1960-lukuun kesäisin lumettoman alueen pinta-ala Grönlannissa on supistunut 2000-luvulla muutamalla 100 000 neliökilometrillä - siis lähes Suomen pinta-alalla. Vaikka kesän lämmön aiheuttamaa sulamista siis joka vuosi Grönlannissa tapahtuu, ei tuo lämpö ole vaikuttanut kesällä lumen peittämän alueen pinta-alaa supistavasti. Ja minä hölmö olen luullut, että lumi sulaisi kesällä tiivistä jäätä nopeammin!

Flade Isblink- jäätikköä

Brittiläis-hollantilainen tutkimusryhmä (Rinne, E.J., Shepherd, A., Palmer, S., van den Broeke, M.R., Muir, A., Ettema, J. and Wingham, D. 2011. On the recent elevation changes at the Flade Isblink Ice Cap, northern Greenland. 2011. Journal of Geophysical Research 116: 10.1029/2011JF001972)  on selvittänyt koillis-Grönlannissa olevan Flade Isblink- jäätikön sulamista. Tämä jäätikkö on suurin Grönlannin saaren varsinaisen jäätikön ulkopuolinen jääesiintymä alueella. Lopputuloksena tutkimus toteaa, että vaikka jotkut jäätikön osat ovat kutistuneet, on jäätikön pääosa kasvanut ainakin paksuutta. Samalla jäätikön mereen valuvien haarojen etenemisnopeus on hidastunut jopa viidennekseen. Minä hölmö olen kuvitellut, että sulava jäätikkö ohenisi ja sen viratausnopeus kasvaisi!

Merenpinta ei ole noussut muutamaan vuoteen

Envisat-satelliittin mittausten mukaan merenpinnan nousu ei ole ollut ennennäkemättömän nopeaa viime vuosina. Itse asiassa keskimääräinen merenpinta on laskenut muutamana viime vuotena. Taidanpa olla täydellinen hölmö, sillä maanpäällisten jäätiköiden ennenäkemättömän sulamisen pitäisi tietysti olla havaittavissa ilmastotutkijoiden tietokonemalleissaan näkemänä ennennäkemättömänä merenpinnan nousuna. Ehkä Grönlantia ei ole ohjelmoitu oikein noihin malleihin?

Grönlannin jäätikön keskiosan lämpötila viimeisen
10000 vuoden aikana.

Ohessa vielä Grönlannin jäätikön keskilämpötilat viimeisen 10 000 vuoden ajalta. Eipä jäätikkö sulanut, vaikka lämpöä on riittänyt menneinä vuosituhansina nykyistä enemmän. Matka -30 asteesta 0-asteen lämpötilaan on muutenkin aika pitkä.

Taidan uskaltaa sulattaa pari jääpalaa viskiini tämän kirjoituksen menestykseksi. Ehkä maailma ei niihin huku, kun Grönlannin jäät kestävät?

Yleisradion australialainen kalavale

Mustapilkkahai

YLE julkaisi 3.1.2012 uutistensa Ympäristö ja luonto -sivuilla jutun otsikolla "Maailman ensimmäinen hybridihai löydettiin Australiassa".  Alla on YLEn teksti, josta olen lihavoinut muutamia sanoja, sillä ne paljastavat jotain synkää YLEn ympäristö- ja luontotoimituksesta..

"Tutkijat ovat löytäneet maailman ensimmäisen todetun hybridihain eli kahden hailajin risteytyksen Australian rannikolta. Tutkijoiden mukaan tämä viittaa siihen, että hait saattavat sopeutua ilmastonmuutokseen. 

Tutkijat havaitsivat yllätyksekseen, että australialainen mustapilkkahai oli risteytynyt avomerellä asuvan mustapilkkahain kanssa. Australialainen mustapilkkahai on tavallista hieman pienempi ja elää vain trooppisissa vesissä. 

Hybridihai löydettiin kuitenkin viileämmistä vesistä noin 2 000 kilometrin päässä rannikolta. Tutkijoiden mukaan tämä viittaa siihen, että hai saattaa sopeutua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan meren lämpötilojen muutokseen. 

Risteytyshait havaittiin sattumalta, kun tutkijat luetteloivat haikantaa Australian itärannikolla. Geneettiset testit todistivat hain olevan eri lajia kuin miltä sen ulkonäkö vaikutti. 

Merkittävä löytö hämmästytti tutkijat, sillä kukaan ei ollut koskaan edes pystynyt kuvittelemaan haihybridien mahdollisuutta.
- Tässä näkyy evoluutio työssään, riemuitsi tutkimusta johtava Jess Morgan."

YLE luultavasti julkaisi jutun, koska siinä yhdistyivät evoluutio ja ilmastonmuutos. Onhan se hienoa, että kymmeniä miljoonia vuosia merissä säilyneet hailajit ovat keksineet, miten selvitä (ihmiskunnan aiheuttamasta) äkillisestä ja ennenäkemättömästä ilmastonmuutoksesta, joka vaikuttaa jo eteläisen pallonpuoliskon merien lämpötilaankin.

Mielenkiintoista olisi tietää, mistä YLE keksi yhdistää ilmastonmuutoksen tähän asiaan, sillä tutkijoiden tiedotteessa asia ei ollut esillä sanallakaan. Siis siitä ei löydy sanoja ilmastonmuutos tai ilmaston lämpeneminen eikä mitään niihin viittaavaakaan.

Varmemmaksi vakuudeksi Dennis Kuzara -niminen lukija tiedusteli tutkimusta johtaneelta Jessica Morganilta, onko tutkimusryhmä yhdistänyt hailajien risteytymisen ilmastonmuutokseen. Morganin vastaus oli yksiselitteinen: "Viittaus ei ole oikein - olen sanonut useaan kertaan olevan äärimmäisen epätodennäköistä, että ilmastonmuutos aiheuttaisi risteytymiä."

YLEn vihreät luontoaktivistit todennäköisesti kopioivat juttunsa jostain muusta tiedotusvälineestä tai uutistoimistosta, jonka jutussa ilmastonmuutos oli jo valmiiksi yhdistetty risteymään, ja sitten he käänsivät sen suomeksi. Tämä ei kuitenkaan vapauta YLEä journalistisesta vastuusta. Lopputulos oli se, että YLE välitti täysin perätöntä tietoa tai suorastaan valehteli lukijoilleen.


Tämä YLEn "kalavale" ei valitettavasti ole mitenkään poikkeuksellista yhtiön uutistoiminnassa, kun on kyse ilmastonmuutoksesta. Ilmastonmuutoksen syytähän nykyään ovat YLEn mielestä sekä kuumat että kylmät lämpötilat, kuivuudet ja tulvat, runsaslumisuus ja lumen vähäisyys, eläin- ja kasvilajien väheneminen ja kasvu jne. Isolle huijaukselle tarvitaan isot perustelut.


Kummallista, ettei kellekään YLEssä tullut mieleen epäillä juttua.  Miten muutaman asteen kymmenesosan nousu meriveden lämpötilassa viimeisen 50 vuoden aikana heilauttaisi kymmeniä miljoonia vuosia meressä selviytyneiden hailajien evoluutiota. Tuona aikana meriveden lämpötila on vaihdellut useilla asteilla - siis ainakin kymmenkertaisesti viimeisten vuosisatojen muutoksiin verrattuna. Ilmasto ja meret kun ovat olleet aina muutoksen tai ehkä paremmin sanottuna vaihtelun tilassa.

Jos haluat valittaa YLEn uutistoimitukset ympäristövalehtelusta, oikeat sähköpostiosoitteet taitavat olla atte.jaaskelainen@yle.fi ja heikki.lammi@yle.fi. Ensin mainittu on vastaava päätoimittaja ja jälkimmäinen on Online-uutisisia hoitava päällikkö. Minusta valitukseen on aihetta, sillä veroluontoisin varoin kustannetulta koko kansan yhtiöltä voisi odottaa valheiden sijaan tarkistettua journalismia.

Virallisen ilmastotieteen todistus vuodelta 2011

Virallisen ilmastotieteen mukaan maapallon ilmaston ja merien pitäisi lämmetä ennätysvauhtia, napajäiden pitäisi tämän seurauksena sulaa pian pois, mistä syystä jääkarhutkin kuolevat sitten sukupuuttoon. Ihmiskunnalle nämä kauheudet aiheuttavat joko hirveitä myrskyjä tulvinen tai ennennäkemättömiä kuivuuksia nälänhätineen. Lisäksi merenpintakin nousee metreillä, jolloin rannikkoseutujen miljardit asukkaat joutuvat evakkoon, mistä seuraa myös kaikkea kamalaa ml. sotia. Katsotaanpa yhdysvaltalaisen ilmastoblogistin, Steven Goddardin, antamaa todistusta näiden ennustusten osumisesta viime vuonna:

1. Alarmismin isänä tunnetun James Hansenin ennusteet lämpötilakehityksestä etääntyivät yhä kauemmas mitatuista.

Hansenin ennustukseen on punaisella lisätty todellinen lämpötilakehitys. Huomaa, että alin pisteviiva kuvaa Hansenin ennustusta, jos hiilidioksidipäästöt olisi lopetettu kokonaan vuonna 1990. Tosiasiassa päästöt ovat jatkuneet ja kasvaneet lähes ilman rajoituksia.

2. Maapallon keskilämpötila ei ole noussut vaan on laskenut koko kuluvan vuosisadan ajan.

Maapallon alailmakehän keskilämpötila viimeisen 10 vuoden ajalta Hadleyn ilmastotutkimuslaitoksen mukaan.

3. Keskimääräinen merenpinta ei ole viime aikoina noussut vaan on jo usean vuoden ajan laskenut tai vähintään pysynyt paikallaan.

Keskimääräinen merenpinta eurooppalaisten satelliittimittausten mukaan

4. Arktisen jään alue oli vuodenvaihteessa laajimmillaan sitten vuoden 2005 vuodenaikaan nähden.

Vuoden 2011 kuvaaja punaisella ja ylimpänä oikeassa yläkulmassa. Arktisen jääpeitteen pinta-ala miljoonina neliökilometreina 2007-2011

5. Viime vuonna läntisessä Grönlannissa oli keskimäärin kylmintä sitten vuoden 1996.

Nuukin sääaseman lämpötilat Nasan mukaan

6. Etelänapamantereen ilmaston keskilämpötila on laskenut jo 30 vuotta.

Etelänapamantereen alailmakehän lämpötilapoikkeamat pitkäaikaisesta keskiarvosta satelliittimittausten mukaan

7. Etelänapamantereen merijääpeitteen laajuus on kasvanut jo 30 vuotta.

Etelänapamantereen jääpeitteen laajuuden poikkeama pitkäaikaisesta keskiarvosta satelliittimittausten mukaan

8. Pohjoisen pallonpuoliskon lumipeitteisyys on ollut kasvussa, ja se on ollut hyvin laaja viime vuosina.

Pohjoisen pallonpuoliskon lumipeitteisyys Rutgersin yliopiston mukaan

9. Teksasin lämpötilat eivät osoita mitään nousua 115 vuoteen.

10. Australian kuivuustilanne on historiallisen hyvä.

11. Yhdysvaltain kuivuustilanne on keskimääräistä parempi.

12. Voimakkaiden tornadojen määrä on ollut laskussa Yhdysvalloissa.

13. Yhdysvaltoihin rantautuvien hurrikaanien määrä on ollut laskussa.

14. Trooppisten hurrikaanien kumulatiivinen energiamäärä on ollut laskussa.

15. Jääkarhujen määrä pohjoisilla alueilla on kolminkertaistunut.

16. Yellowstonen kansallispuiston harmaakarhujen määrä on kolminkertaistunut.

17. Yhdysvaltain sääasemaverkoston mittaman lämpötiladatan mukaan maan alueen keskilämpötila on viilentynyt vuodesta 1895 alkaen.

18. Kymmenen eniten ihmisuhreja vaatunutta tulvaa tapahtuivat, kun ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli vielä alle 350 miljoonasosaa -  siis ennen vuotta 1990.

19. Yhdysvaltain tappavin hurrikaani, voimakkain hurrikaani ja tappavin tornado esiintyivät, kun ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli vielä alle 350 miljoonasosaa -  siis ennen vuotta  1990.

Ilmastoalarmistien viime vuodelta saama todistus taitaa olla hylätty joka asiassa. Ei oikein lämpene, ja varsinkaan ei lämpene hiilidioksidin tahdissa. Eikä niitä peloteltuja äärimmäisiä sääilmiöitäkään näy viime vuosien tilastoissa. Ei ihme, että ilmastoalarmistia harmittaa.