 |
| Suomalaista talvea 2011 ja myös tulevaisuudessa |
Seuraavassa kuvassa on esitetty tämän kuun alussa maapallon merien pintakerroksen lämpötilaa mittaavan satelliitin mittaustulokset viimeisen yhdeksän vuoden ajalta eiliseen asti. Nekin osoittavat yhdessä muiden mm. Argo-poijujen mittausten kanssa merivesien lievää viilentymistä tänä aikana.
 |
| Lähde |
Jotta lukija ei täysin masentuisi yllä olevien kuvaajien trendistä, todettakoon, että maapallon vuotuisen keskilämpötilan aivan luonnollinen vaihteluväli on yli kaksi astetta, kuten alla olevasta 5000 vuoden lämpötilakoosteesta voi havaita. Kylmät vuodet voivat hyvin seurata lämpimiä ja päinvastoin.
 |
| Lähde http://wattsupwiththat.files.wordpress.com/2009/11/d18o_temperature.png |
Emme viimeisen 5000 vuoden ilmastohistorian valossa kuitenkaan elä mitenkään poikkeuksellisen lämpimällä maapallolla. Onneksi emme myöskään elä sellaisessa ilmastovaiheessa, jolloin kesät jättivät sadot kypsyttämättä Suomessa. Yllä olevan kuvan kylmimmät vaiheet vuosina 1600 -1900 aiheuttivat viimeiset todelliset nälänhädät pohjoismaissa. Keskilämpötiloissa olemme vain vajaan yhden asteen päässä noista ajoista.
Lisäksi kannattaa muistaa, että paikalliset lämpötilan vaihtelut riippuvat paikallisista sääilmiöistä. Paikallinen lämpötilavaihtelu voi olla paljon - jopa moninkertaisesti - koko maapallon keskilämpötilaa suurempaa.
Toivotaan keskikylmää lumitalvea ja lämmintä kesää vuodeksi 2012! Mutta ihmisen kykyyn lämmittää ilmastoa ei kannata luottaa. Vaikka hiilidioksidipitoisuuden kasvu - olipa se ihmisen syytä tai ei - on joistakin päästöhillintäyrityksistä huolimatta jatkunut entiseen tahtiin, tilastollisesti merkittävää lämpenemistä ei siitä huolimatta ole havaittu. Valitettavasti ilmasto lämpenee vain joidenkin tutkimuslaitosten tietokonemalleissa - ei reaalimaailmassa.
Hyvä!
VastaaPoistaJatka samaa rataa.
Mikko Mäkisen viimeinen kuvio esittää hänen mielestään "maapallon keskilämpötilaa viimeisen 5000 vuoden aikan". Oikealla on lämpötila-asteikko, joka näyttää noin 30 pakkasasteen lukemia. Siis maapallon keskilämpötila??? Pakkasen puolella ja roimasti???
VastaaPoistaKyseessähän ei ole maapallon keskilämpötila vaan Grönlannin jäätikkökairaustulos yhdestä reiästä. Se tuskin edustaa maapallon keskilämpötilaa ja sen vaihteluja. Käyrä loppuu ikäänkuin nykyaikaan, mutta alkuperäisjulkaisusta (Cuffey and Clow, 1997) ilmenee että päätösvuosi on 1950. Kun siihen lisätään viimeisimmät lämpötilatiedot niin päästään reilusti yli aikaisempien tason. Näin siis Grönlannissa.
Mainittu Mäkisen kuvio on wattsup-sivustolta, joka ei edusta minkäänlaista tieteellistä kritiikkiä, kunhan on poleeminen denialistiblogisaitti. Samaa käppyrää on tarjonnut Ilmasto-Lordi Monckton monissa yhteyksissä ja yhtä olemattomalla lähdekritiikillä. Menneiden vuosisatojen lämpötirekonstruoinnit näyttävät kyllä selkeästi, että nykylämpötilat ylittävät menneet noin 1000-2000 vuoden aikaskaalalla. Vaikka eivät ylittäisikään niin miten se puhuisi sitä vastaan etteikö nykyilmaston lämpeneminen olisi antropogeenistä alkuperää? Ilmakehän fysikaaliset olosuhteet ovat nyt toiset kuin 1000 vuotta sitten, tyystin toiset.
Hyvä Anonyymi 25.1.2012 klo 12:38
VastaaPoistaTarkaavainen lukija havaitsi, että alin kuva todella on Grönlannin jäätikön (GISP) ilmastomuistista tehty rekonstruktio. Se kuitenkin kuvaa lämpöaikasarjana hyvin ilmaston vaihtelua laajemminkin. Samankaltaisia tutkimuksia on tehty eri puolilla maailmaa olevista jäätiköistä otetuista porausnäytteistä. Niiden tulokset ovat samankaltaisia, esim. http://ilmastorealismia.blogspot.com/2011/11/gronlanti-ei-todista-ilmaston.html, jossa esittelen Kobashin tutkimusta.
Suosittelen tutustumaan muihin ilmastohistoriaa käsitteleviin kirjoituksiini kokeilemalla avainsanaa "ilmastohistoria" blogini oikeassa reunassa olevista tunnisteista. Myös sedimenttejä ja muita ilmastoindikaattoreita tutkimalla on tultu myös jäätikkönäytteiden ulkopuolelta samoihin tuloksiin.
Mikä asia on dramaattisesti muuttunut "ilmakehän fysikaalisissa olosuhteissa" verrattuna 1000 vuotta sitten tilanteeseen? Hiilidioksidipitoisuuden kasvu 0,031 prosentista 0,039 prosenttiin? Onko se "tyystin" toisenlainen ilmakehä!
On kyllä melkoista yleistämistä ja yksinkertaistamista väittää, että yksittäinen kairaustulos Grönlannista kertoisi jotain yleisestä ilmastonmuutoksesta maapallolla. Mihin silloin mittauksia muualta tarvittaisiin lainkaan? Napa-alueiden muutokset ovat kuitenkin varsin poikkeavia keskileveysasteiden ja päiväntasaajan seudun muutoksista. Pohjoisella napa-alueella nykylämpötila nousee ainakin 2 kertaa nopeammin kuin maapallolla yleensä. Sen todistavat mm. satelliittimittaukset.
VastaaPoistaSitäpaitsi blogissasi harhanjohtavasti sanotaan, että kyseessä on "maapallon lämpötila" ei Grönlannin. Pitäisin tätä tahallisena harhauttamisena, tietojen vääristelynä tai huijauksena miten vain, samaa mistä syytetään valtailmastotieteen tiedeyhteisöä (tosin aiheetta). Mainitun kuvion käyrä päättyy vuoteen 1950. Kun siihen lisätään nykylämpötilat niin lämpötilakuvaaja varsin hyvin osoittaa sen että nyt ollaan sielläkin lämpötilan suhteen korkeammalla tasolla kuin tuhansiin vuosiin. Miksi tarkoitushakuisesti pimität tätä kiistatonta havaintotulosta?
Pieni on suurta, usein. Sama pätee hiilidioksidimääriin. Ei se, että jokin ilmakehän komponentti on tietyllä mittarilla (tässä tilavuus%) vähäinen sekä määrältään että muutoksiltaan todista juuta eikä jaata sen puolesta, etteikö sillä olisi merkittävää fysikaalista vaikutusta ilmakehän muihin ominaisuuksiin. CO2:n tapauksessa sen merkittävyyttä tulee tarkastella hiilidioksidin kasvihuonevaikutuksen kautta, siis IP-säteilyä pidättävän ominaisuutensa kautta.
Yläilmakehän otsonipitoisuus maanpinnalle tuotuna vastaa noin 3 mm kerrosta siis naurettavan vähän, mutta stratosfäärissä se pidättelee ihmiskunnalla vaarallista UV-säteilyä ja aikaansaa stratosfäärissä merkittävän lämpötilan kasvun säteilyabsorption kautta. Tässäkin siis pienen pienellä kaasumäärällä on ilmakehän säteilytaseissa merkittävä rooli.
En tiedä mistä graafisi temmot, mutta globaaleja keskiarvoja ja niiden trendejä nuo eivät todellakaan vastaa...
VastaaPoistaJokaisessa graafissa näkyy lähde. Niihin kannattaa tutustua, jolloin oivaltaa niiden kuvaavan nimenomaan globaaleja keskiarvoja :-)
PoistaNoh esimerksiksi tuo viimeinen ilmastohistoriaa kuvaava graafi johtaa Wattsin blogisivuilla olevaan kansioon eikä siihen mistä tulokset on saatu. Enkä pirullakaan löytänyt Wattsin blogista graafiin liittyvää blogitekstiä. Ei tosin ole lukijan tehtävä alkaa etsimään oikeaa alkuperäistä lähdettä vaan siitähän nimenomaan tieteellisissä, ja yleensäkin lähteissä on kyse, että ne johtaisivat alkuperäisille lähteilleen eikä jonkun muun samaa lähdettä käyttäneen blogaajan sivuille. Siitä en sitten taas tiedä mistä herra W on tietonsa kerännyt, mutta availin illalla 75 vuoden mittaista havaintodatavyyhtiä (ECMWF,NOAA) ja kuvaajat näyttävät kyllä muuta :)
VastaaPoistaNo täältä voi lukea lisää viimeisestä graafista: http://members.iinet.net.au/~glrmc/2007%2005-03%20AusIMM%20corrected.pdf, katso sivu 69 ;-)
PoistaEi näytä laskevan
Poistahttp://www.drroyspencer.com/wp-content/uploads/UAH_LT_1979_thru_Jan_2013_v5.5.png
http://www.hs.fi/sunnuntai/Ilmastonmuutoksen+suuret+syylliset/a1365217833717
VastaaPoista"Kocheista on tullut ilmastopolitiikan jarruttajien symboli, mutta he eivät ole yksin. Guardian-lehti paljasti helmikuussa, että vuosina 2002–2010 anonyymit miljardöörit lahjoittivat 120 miljoonaa dollaria rahastoille, jotka kanavoivat rahat ajatushautomoille ja aktivisteille, joiden ainoa tehtävä oli kyseenalaistaa ilmastonmuutoksen olemassaolo.
Miksi ihmeessä kukaan syytäisi valtavia summia humpuukimaakareille? Sillä humpuukia se on. Jopa Kocheilta rahoitusta saanut ilmastoskeptikko Richard Muller käänsi lopulta takkinsa ja totesi, että ilmasto muuttuu ja se johtuu ihmisen toimista."