Pohjois-Atlanti viilenee vauhdilla

Meret ja niiden lämpötila näyttävät painavan muutamien Ilmastorealismin vakiokommentoijien mieltä niin paljon, että minkä tahansa aiheen kommentointiosuus viedään vaikka väkisin meriin. Annetaanpa nyt meriin fakkiutuneille mahdollisuus keskusteluun bloggauksen aiheesta. Valitettavasti liitän aiheeseen lopuksi myös ilmastonmuutosfilosofisen näkökulman.

Argo-poijujen toimintaperiaate

Kävin hakemassa tarkinta mahdollista lämpötiladataa merialueelta, joka kaiketi eniten vaikuttaa Suomen ilmastoon. Kyseessä on tietysti Argo-poijujen mittaama Pohjois-Atlanti ja aivan erityisesti alue, joka vähän yksinkertaistaen tuo keskisellä Atlantilla lämmennyttä vettä pintavirtauksessaan Jäämerelle ja vie vastaavasti pohjavirtauksessaan Jäämeren kylmää vettä takaisin Atlantille. Alue näkyy alla olevassa kuvassa, jonka vasemmassa yläkulmassa näkyy Grönlanti, ja oikeassa alakulmassa ovat Brittein saaret.

Kuva 2

Kuvassa 2 näkyy Argo-poijujen mittaama ko. merialueen päällimmäisen 1900 metrin "vesipatjan" keskimääräinen lämpötila tarkastelujaksolla tammikuusta 2004 helmikuuhun 2015. Katsotaanpa sitten tarkemmin veden lämpötilan muutoksia eri kerroksissa.

Kuva 3

Viereisessä kuvassa 3 näkyy päällimmäisen 200 metrin kerroksen lämpötila. Tuo kerros lämpenee ja viilenee lähes kahden asteen verran vuodenkierron aikana. Viimeisen kymmenen vuoden aikana se on myös melkoisesti viilentynyt. Vuosien 2005 ja 2014 vuosikeskiarvojen erotus on -0,65°C.

Tuo viilentynyt pintakerros on juuri se osa Pohjois-Atlantin virtausta, joka tuo tropiikissa lämmennyttä vettä Pohjolaan ja pitää Fennoskandian paljon lämpimämpänä verrattuna useimpiin samalla leveyspiirillä oleviin alueisiin.

Katsotaanpa sitten, miten vesikerrokset syvempänä ovat lämmenneet. Kuvassa 4 näkyy 1000 - 1900

Kuva 4

metrin syvyydessä olevan vesikerroksen lämpötila samalta jaksolta. Tuossa kerroksessa vesi on reilut neljä astetta viileämpää kuin päällimmäisessä parinsadan metrin vaipassa. Noin syvällä ei myöskään vuodenkierto näy lämpötilassa. Ja kokonaisvaihtelukin on sen myötä oleellisesti pienempää - vain 0,2°C verrattuna kuvan 3 pintaveden lähes 3°C:n vaihteluun. Kuvan 4 vaihtelu siis mahtuisi kuvan 3 pystyakselin kahden jakoviivan väliin.

Tuon syvemmän veden lämpötilan vähäinen vaihtelu tietysti selittyy pääosin sillä, että auringon säteily ei pääse tunkeutumaan noin syvälle. Alhaisempi lämpötila selittyy sillä, että noissa syvyyksissä on mukana Jäämerellä jäähtynyttä vettä, joka osana noita Atlantin virtauksia on palaamassa takaisin etelään.

Syvän veden lämpötilavaihtelussa on jotain jännää, mitä en osaa selittää. Lämpötila on pysynyt liki samana välillä 2004 - 2008, sitten noussut nopeahkosti 2009 - 2011 ja sen jälkeen hitaasti laskenut. Se helpoin ja yleisimmin käytetty AGW-selitys (ihmisperäinen globaali lämpeneminen) ei tähän oikein sovi, eikä se kyllä sovi kovin hyvin tuohon jäähtyvään pintakerrokseenkaan. Eikä tähän oikein sovi se ilmakehän lämpenemispaussin hätäselityskään, jonka mukaan hiilidioksidin aiheuttaman säteilypakotemuutoksen lämpö olisi piiloutunut syviin meriin.


En ole kovin huolissani tuon syvän veden lämpötilamuutoksista viimeisen 11 vuoden aikana. Mutta pintakerroksen muutos askarruttaa, koska sillä on vaikutusta meidän pohjoiseen ilmastoomme. Tarkastelualueen suunnasta puhaltavat vallitsevat länsi- ja lounaistuulet nimittäin tulevat lähes puoli astetta kylmemmän merenpinnan päältä verrattuna aikaan 10 vuotta sitten. Jos viileneminen jatkuisi vaikkapa seuraavat 10 - 40 vuotta, kuten jotkut Atlantin virtauksia tutkineet ovat yhtenä mahdollisuutena vihjanneet, voisi tänne tulla aika vilpakkaat kelit.

Kuva 5

Mennäänpä lopuksi oikeaoppisen AGW-tiedottamisen puolelle. Jos minä harrastaisin vastaavaa, olisin laatinut kirjoituksen loppuun mallinnuksen, jossa kuvan 3 lämpötila jatkaa laskuaan. Ehkä siitä olisi tullut jotain kuvan 5 kaltaista? Siinähän  lämpötilatiedolle on laskettu yksinkertaisesti lineaarinen trendi, jonka mukaan Irlannin ja Grönlannin välinen merialue muuttuisi arktisen merijään peittämäksi joskus vuonna 2150, ellemme heti vaihda elämäntapaamme ja yhteiskuntajärjestystämme tai vähintään ruokavaliotamme ja energiajärjestelmäämme. Vaikka aiheesta saisi monta hauskaa juttua, päätin vetää hylkäävän ristin tuon trendiviivan päälle.

Mutta jos joku lukija haluaa pohtia esittämiäni tietoja asiallisesti, seuraavassa muutamia ihan relevantteja kysymyksiä:

1. Miksi Pohjois-Atlantin pintavedet ovat lähteneet jäähtymään? Kuinka kauan jäähtyminen jatkuu? Miten se vaikuttaa pohjoisen merijäähän ja arktisen alueen ilman lämpötilaan?
2. Miksi ilmastomallinnukset, joihin ilmastopolitiikkamme 100-prosenttisesti perustuu, eivät ole osanneet ennustaa kuvien 3 - 4 muutosta?
3. Mikä osa Pohjois-Atlantin pintaveden jäähtymisestä voidaan laskea ihmiskunnan syyksi, ja mikä osa on luonnollista globaalin termohaliinikierron vaihtelua?

Toki muistakin merien lämpötiloihin liittyvistä asioista voidaan keskustella. Mutta nyt olen kommenttien jälkimoderoinnissa tavanomaista tarkempi. Heitän pois kaikki sellaiset kommentit, joissa on vain linkki tai puutaheinää ja linkki. Jos siis haluat kommentoida tätä bloggausta tai sen kommentteja, avaat ajatuksesi ytimen ensin selvästi omin sanoin, suomeksi ja yhdellä tai useammalla virkeellä.

Ehkä lopuksi annan vielä pari vinkkiä kahden vuoden takaisiin bloggauksiini, jotka sivuavat Pohjois-Atlantia. Ne löydät täältä ja täältä.

PS. Lisäsin vielä kuvan 2 alueelta kahden merenpinta-aikasarjan, HadSST3:n ja Reynolds v2:n, lämpötilapoikkeamat verrattuna vuosien 1981 - 2010 keskiarvoon. Ne näkyvät alla olevassa graafissa.

Kuva 6

Noista kuvaajista on siis puhdistettu pois vuodenkierron signaali, jolloin esiin nousevat pidempiaikaiset muutokset, joista merkittävimmät näyttäisivät silmämääräisesti olevan noin 9-13 vuoden ja noin 60 vuoden jaksoissa toistuvat. Niitä olen korostanut selvemmiksi 36 kuukauden liukuvalla keskiarvokuvaajalla ja polynomikuvaajalla. Pienenä kuriositeettinä mainittakoon, että HadSST:n mukaan tuon alueen pintavesi ei ole lineaarisen trendin mukaan lämmennyt sitten elokuun 1924.