maanantai 5. joulukuuta 2016

Ville Niinistön populismista paskapuheeksi

Ville Niinistö esitteli 3.12.2016 Vihreiden energia- ja ilmastolinjauksia puoluevaltuuskunnan kokouksessa Vaasassa. Lainaukset ovat tavanomaiseen tapaan sisennettynä ja blogistin vaatimattomat kommentit normaalitekstillä.

Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö
Vihreiden tavoitteena on, että Suomi on jo vuonna 2035 hiilineutraali maa, joka suojelee ympäristöä, panostaa ihmisten hyvään elämänlaatuun, luo työpaikkoja ja menestyy kestävän talouden edelläkävijänä. Hiilineutraalius saavutetaan 15 vuotta aiemmin kuin hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa.
- Ilmastonmuutoksen torjunnassa tulevaisuuden energiaratkaisuilla on keskeinen rooli. Suomen ei pidä jäädä maailmanlaajuisen ilmastoponnistuksen perässähiihtäjäksi. Valjastetaan osaamisemme koko maailman käyttöön ja otetaan se edelläkävijän rooli, joka meille sopii, sanoi Niinistö Vihreiden puoluevaltuuskunnalle Vaasassa pitämässään puheessa.
Uhkaako meitä perässähiihtäjän rooli? Ville Niinistö varmaan tarkoittaa siis, ettemme jää jälkeen Aasian ja Afrikan kehittyvistä maista saati putoaisi Euroopan ja Amerikan kehittyneiden maiden kelkasta. Katsotaanpa, mitä vastikään ilmestynyt alan vuosittainen ikoni, BP:n 65. tilastollinen katsaus, kertoo Suomen tilasta tässä energia-alan hiihtokilpailussa.

Jos mittarina pidetään ns. päästöttömän energian osuutta maan primäärienergiasta, emme ole kovin suuressa vaarassa joutua perässähiihtäjien joukkoon, vaikka pitäisimme pitkähkön hiihtotauon. Bp:n katsauksen mukaan koko maailman energiatuotannossa noilla päästöttömillä (vesi-, tuuli-, aurinko-, bio- ja ydinvoima) tuotettiin vuonna 2015 noin 14% kaikesta ihmiskunnan käyttämästä energiasta. Vastaava luku on Lähi-idässä 1%, Afrikassa 8%, Etelä-Aasiassa ja Oceaniassa 10%, Pohjois-Amerikassa 16%, Euroopassa (ml. Venäjä) 21% sekä Etelä- ja Keski-Amerikassa 26%. Suomessa tuo prosentti on huikea 47%. Meidän edellämme ovat vain ydinvoiman suurvalta Ranska (49%) sekä vuoristojen ja vesivoimavarantojen kyllästämät Sveitsi (52%), Norja (67%) ja Ruotsi (68%). Kaikki muut maailman 190 maata hiihtävät perässämme, ja useimmat niistä ovat perässämme vuosikymmeniä tai -satoja. Uhka perässähiihtäjäksi joutumisesta on siis kaukainen ellei peräti olematon.
- Kestävä talous tarkoittaa koko kulutuksen ja tuotannon muuttamista. Se tarjoaa ihmisille uusia mahdollisuuksia liikkua puhtaasti, hyödyntää digitaalisia palveluja, tuottaa energiaa ja asua hiilineutraalissa talossa. Otamme kaikki suomalaiset energiapolitiikan tekijöiksi: tuottajiksi, vaikuttajiksi ja hyötyjiksi, Niinistö totesi.
Vihreiden energiavisiolla tavoitellaan 50 000 uutta, pysyvää työpaikkaa vuoteen 2035 mennessä - lisäyksenä sille, mitä hallituksen energia- ja ilmastostrategia tuottaisi. Näistä 10 000 työpaikkaa tuottaisi jo Vihreiden vaihtoehtobudjetissa esitelty uusiutuvan energian pientuotannon vauhdittaminen seuraavan kolmen vuoden aikana.
Ville Niinistö ei valitettavasti avaa tarkemmin, miten kulutus ja tuotanto muutettaisiin hiilineutraaliksi. Minä tiedän yhden tuon tavoitteen mukaisen politiikan suunnan, jonka kestävyydestä en kuitenkaan mene takuuseen: Palataan 1600-luvun tasolle energian tuotannossa, kulutuksessa, elintasossa ja lopulta.väkiluvussakin. Digitaalisia palveluja lukuunottamatta tuon aikakauden mukainen elämä täyttäisi hyvin Niinistön muut toiveet tuottamisesta, kuluttamisesta, puhtaasta liikkumisesta ja hiilineutraalista asumisesta.

Jäin myös ihmettelemään, minne Vihreät ovat kadottaneet noin 40 000 uutta uusiutuvan energian työpaikkaa tavoitteistaan viimeisen vajaan kahden vuoden aikana? Nimittäin helmikuussa 2015 Vihreät tavoittelivat eduskuntavaaliohjelmassaan 50 000 uutta uusiutuvan energian työpaikkaa - ja ne jo vuoteen 2020 mennessä - nyt enää viidesosan siitä. Melkoinen pudotus vajaassa kahdessa vuodessa!
Tavoite on täysin realistinen, jos Suomi saavuttaa kestävän talouden edelläkävijän aseman, ja vientiyrityksemme pääsevät myymään ratkaisujamme maailmalle. Tarvittava osaaminen Suomesta löytyy jo. Vaasan energiaklusterissa on jo nyt 10 000 työpaikkaa, ja viennin osuus yrityksissä on 80 prosenttia. Kotimarkkinoiden vahvistaminen lisää myös viennin kasvunäkymiä, Ville Niinistö korosti.

perjantai 2. joulukuuta 2016

Jääkarhun pahasti liioiteltu hengenvaara

Verkkouutiset ja luultavasti jotkut muutkin mediat ovat kopioineet WWF:n tiedotteen otsikolla "Vakava varoitus jääkarhuille: Hengenvaara uhkaa" likipitäen sanasta sanaan. Nykyinen tapa
Jääkarhu Churchillissä
mediassa näyttää olevan sellainen, että lobbarijärjestöjen, jollainen myös WWF on, juttujen taustoja ja faktoja ei viitsitä tai ehditä tarkistaa. Tai kenties toimittajat uskovat jutut sellaisinaan? No, tämä Ilmastorealismia-blogi ei niellyt väitteitä pureskelematta. Seuraavassa kommentointia normaalitekstillä, ja WWF:n väitteet sisennettynä/kursivoituna.
Tästä vuodesta on tulossa mittaushistorian lämpimin. Lämpötila on WWF:n mukaan arktisella alueella monin paikoin huomattavasti korkeampi kuin yleensä joulukuun alussa, ja meri on jäätynyt poikkeuksellisen hitaasti.
Niin näyttää tulevan. Vähän riippuen lämpöaikasarjasta tämä vuosi lyö voimakkaana El Nino -vuotena kovin lyhyen mittaushistoriamme aiemmat ennätykset muutamilla asteen sadasosilla globaalisti. Lopulliset tulokset näemme reilun kuukauden tai kahden kuluessa, kun eri aikasarjojen ylläpitäjät julkaisevat joulukuun mittausten jälkeen tuloksensa. Mutta eipä tässä silti ole mitään sellaista, mikä ei mahtuisi luonnolliseen vaihteluun, joka kuitenkin on laajempaa lyhyen mittaushistoriamme tuloksiin verrattuna.
Syyskuussa arktinen merijää oli mittaushistorian toiseksi pienin, ja talven jääpeite on muodostumassa WWF:n mukaan todella hitaasti. Jääkarhut joutuvat odottamaan jään muodostumista päästäkseen etsimään ruokaa, ja monien yksilöiden energiavarannot alkavat käydä vähiin.
Arktinen merijääpeite 30.11.2016 NOAA:n mukaan
Juu, jääpeite syyskuun alussa oli toiseksi pienin ja käytännössä vuoden 2007 tasolla. Se muuten tarkoittaa sitä, että syyskuinen jääminimi ei ole pienentynyt enää 10 vuoteen. Mitään kovin erityistä ei jään muodostuksessa ole syksyn mittaan kuitenkaan tapahtunut, kuten vieressä oleva jääkartta kertoo. Jäämeren jäätä riittää jo nyt Länsi-Siperiasta Alaskaan ja sieltä Grönlantiin. Jääkarhuilla on reilut 10 miljoonaa neliökilometriä merijään peittämää metsästysaluetta, ja tuo alue vain kasvaa aina maaliskuun puoliväliin asti.
Jääkarhuja arvioidaan olevan noin 22 000 – 31 000, mutta WWF:n mukaan tutkijat arvelevat, että vuoteen 2050 mennessä yksilömäärä voi pienentyä jopa kolmanneksella jääpeitteen hupenemisen takia.
Jääkarhujen määrän arvellaan pudonneen 5000 - 10000 yksilön tasolle 1970-luvulla, jolloin niiden hallitsematon metsästys loppui. Noista ajoista, jolloin myös arktinen jääpeite saavutti suurimpia lukujaan 100 vuoteen, populaatio on siis kasvanut jääpeitteen viime vuosien pienenemisestä huolimatta yli kaksin- tai jopa kuusinkertaiseksi.

WWF ja tutkimusrahoituksesta riippuvat tutkijat ovat ennustaneet jääkarhujen määrän vähenemistä jo vuosikymmenien ajan. Yleisradiomme osasi valistaa meitä vuonna 2007, että jääkarhuja olisi jäljellä 16000 yksilöä. Toistaiseksi ennusteet ovat menneet pahasti pieleen. Jääkarhupopulaatiot ovat kasvaneet ja ilmeisesti juurikin tässä vähän lämmenneessä ilmastossa. Meillä ei ole minkäänlaisia todisteita yksilömäärän pienenemisestä sen paremmin paikallisesti kuin globaalisti.

Meillä ei ole myöskään uskottavia todisteita arktisen merijääpeitteen pysyvästä pienenemisestä seuraavien vuosikymmenten aikana. Pienenemistä ei muuten ole satelliittimittausten mukaan tapahtunut enää 10 vuoteen.
WWF:n asiantuntijan Sybille Klenzendorfin mukaan kuluva vuosi voi olla jääkarhuille todellinen haaste. Hän vieraili marraskuun alkupuolella Kanadan Churchillissä, jonne monet karhut kokoontuvat odottamaan meren jäätymistä.
– Churchillissä viettämäni viikon aikana näin todella laihan emon ja pennun ja monia muitakin laihoja karhuja. Siitä on kolme viikkoa, eikä jäätä ole vieläkään muodostunut, Kletzendorf [sic] kertoo WWF:n tiedotteessa.

sunnuntai 20. marraskuuta 2016

Ranskalaisdokumentti tuulivoimasta

Eräs lukija otti jo reilu kuukausi sitten yhteyttä ehdottaen, että Ilmastorealismia-blogi tekisi suomenkieliset tekstitykset pariin tuulivoimaa käsittelevään videoon. Tartuin ehdotukseen.

Alla oleva video on ranskalaista alkuperää ja jo pari vuotta vanha. Ikä ei sitä kuitenkaan paina, ja sen uutuusarvo, informatiivisuus ja herättävyyskin ovat edelleen ihan hyvällä tasolla. Sitä et myöskään voi katsoa minkään ns. valtamedian kanavalta. Syyt siihen saatat arvata videon katsottuasi.

Tekstityksen saat päälle painamalla kuvan oikeassa alakulmassa olevaa painiketta (siinä rattaan vasemmalla puolella). Antoisaa katselukokemusta!






torstai 17. marraskuuta 2016

Professoritason konsensusvapaata ilmastonmuutoskeskustelua

Seuraavassa on kolme juttua, joista kaksi ensimmäistä on lainattu Maaseudun Tulevaisuus -lehdestä. Sarjan ensimmäinen osa on Helsingin yliopiston biologian professorin ja Kilpisjärven biologisen tutkimusaseman johtajan, Antero Järvisen, haastattelu (MT 31.10.2016). Toinen osa on lehden Lukijalta-palstalla julkaistu  Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Ari Laaksosen sekä Suomen lmastopaneelin puheenjohtajan ja Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professorin, Markku Ollikaisen, mielipidekirjoitus em. haastattelussa esitettyihin asioihin (MT 7.11.2016)

Kolmas osa on Antero Järvisen Maaseudun Tulevaisuudelle 12.11.2016 lähettämä vastine Laaksosen ja Ollikaisen kirjoitukseen. Jostain syystä lehti ei ole tuota vastinetta ainakaan vielä julkaissut.

Minusta nämä kolme kirjoitusta tuovat aika hyvin esiin ne isot ja aika monitahoiset jakolinjat, joita tiedemaailmassa on ilmastonmuutoksesta. Olennaista on huomata, että tiedemiehet eivät ole asiasta sillä tavalla yksimielisiä ja vakuuttuneita, mitä valtamedia ja myös eturivin poliitikot meille ymmärrettäväksi tarjoavat.

Reilusti pelkistäen ja tiivistäen Järvinen perustelee kantojaan luonnollisella vaihtelulla, historiallisella perspektiivillä ja empiirisillä tutkimustuloksilla sekä toisaalta niillä epävarmuuksilla, joita liittyy ilmastomallinnusten tuloksiin. Laaksonen ja Ollikainen puolestaan pitävät mallinnustuloksia luotettavina ehkä siitäkin syystä, että mallintaminen on nykyisin ilmastotutkimuksen valtavirtaa ja ilmastotutkijoiden leivän tuoja. Tuon näkökulman mukaan vuosikymmenien päähän ulottuviin mallinnustuloksiinja niiden mukaisiin ennusteisiin pitää uskoa riippumatta oikeastaan mistään muusta.

Kirjoitusten rivien välistä paljastuu hyvin se, että ilmastotutkimus on hyvin polarisoitunut ja politisoitunut tieteenala, josta raportoivat toimittajat voivat polttaa näppinsä varsinkin, jos uskaltavat kyseenalaistaa poliittisen ja mediaeliitin tukemia kantoja. Ehkä MT:n toimituskin päätti ottaa sormensa pois tulisijasta ja jättää Järvisen vastineen julkaisematta? No, Ilmastorealismia-blogi on ollut viime aikoina niin "jäässä", että minä mielelläni lämmittelen vaikka isompienkin roihujen äärellä.


Professori: "Ilmastonmuutosta liioitellaan liikaa" (Järvisen haastattelu, MT 31.10.2016)

Kilpisjärven keväät ovat vuosikymmenten aikana
hieman lämmenneet, mutta muuten lämpötiloissa
tai lumipeitteissä ei ole tapahtunut muutoksia.
(MT:n 31.10. jutun kuvitus)
Helsingin yliopiston biologinen asema Kilpisjärvellä on erikoistunut pohjoisen luonnon tutkimukseen. Laitoksen professori Antero Järvinen johtaa aseman tutkimustoiminnan runkona toimivia pitkäaikaisia seurantatutkimuksia. 
Kilpisjärvellä on käynnissä pysyviä mittauksia ympäri vuoden. Siellä tutkitaan muun muassa puurajan siirtymisessä, lintujen pesinnässä ja kasvuvyöhykkeiden rajoissa tapahtuvia muutoksia. 
”Pohjoisessa luonto vaihtelee vuosittain paljon. Siksi pitää olla pitkäaikaisia mittauksia, joilla muutoksia voidaan seurata pitkällä aikavälillä ja tarkastella keskiarvoja”, Järvinen sanoo. Järvisen mielestä ihmiset eivät ymmärrä suurta kuvaa ja ovat menettäneet kosketuksen luonnon omaan rytmiin.
”Useat ilmastomallit yliampuvat lämpötilaennusteet.” Järvinen muistuttaa, että ilmaston lämpenemisen taustalla ovat usein luonnolliset tekijät. Ihminen ei ole syypää kaikkeen muutokseen. ”Elämme tällä hetkellä pitkällä aikavälillä lämmintä aikakautta verrattuna esiteolliseen aikaan, joka oli poikkeuksellisen kylmä. On täysin luonnollista, että lämpötilat ovat kohonneet. Se kuuluu luonnolliseen kiertokulkuun.”
Professori Antero Järvinen raututkimuksen parissa

Tutkijan mielestä sitä, mikä on luonnollista ja mikä ihmisen aiheuttamaa, ei kukaan pysty vielä sanomaan. ”Vaikka hiilidioksidipitoisuudet tuplaantuisivat nykyi­sestä, olisivat vaikutukset luontoon edelleen suhteellisen pienet.” Järvisen mukaan tutkijat eivät ole 50 viime vuoden aikana pystyneet havaitsemaan Kilpisjärven luonnossa merkittäviä muutoksia. Esimerkiksi tunturikoivun muodostama metsänraja on pysynyt vuosikymmenestä toiseen muuttumattomana.
Professorin mukaan ilmaston lämpenemistä liioitellaan liikaa. Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC johtaa hänen mielestään yleistä ilmastokeskustelua harhaan ja valtiot ovat sen sätkynukkeja. Professorin mielestä tutkijat ovat rahoituksen turvassa pakotettuja tekemään strategista ilmastonmuutostutkimusta, jota media paisuttelee.
”Viimeisen 150 vuoden aikana maapallon keskiarvotettu ilmasto on lämmennyt luonnollisista ja ihmisen aiheuttamista syistä arviolta 0,8 astetta verrattuna esiteolliseen poikkeuksellisen kylmään aikaan.” Järvisen mukaan se on niin vähän, että meitä on muistutettava siitä päivittäin, koska emme voi sitä aistia.

lauantai 12. marraskuuta 2016

Torjuuko Trumpin hallinto maailman suurimman uhan tuosta vain?

Yhdysvaltain ulkoministeri Kerry paljasti Indonesian pääkaupungissa, Jakartassa, pitämässään puheessa 16. helmikuuta 2014 maailman suurimman joukkotuhoaseen, jonka torjumiseksi Obaman hallinto on viimeisten neljän vuoden ajan työskennellyt niin täysipäiväisesti, että muut maailmanrauhan uhkaajat taisivat jo luulla päässeensä valvontatutkien ulottumattomiin. Kerryn joukkotuhoase oli ilmastonmuutos, joka hänen mukaansa uhkaa maapallon väestöä enemmän kuin mikään muu uhka ydinasesodasta terrorismiin tätä ennen. Historiallisessa kontekstissa ymmärrän Kerryn logiikan.

Myron Ebell
Ilmastollinen vaihtelu on epäilemättä kohdellut ihmiskuntaa kovakouraisesti sen historian aamuhämärästä alkaen. Useimmiten tuo "joukkotuhoase" on iskenyt kylmenevänä ilmastona ja kuivuutena, joka on heikentänyt ravinnon saannin mahdollisuuksia. Mutta ulkoministeri Kerry ei nyt puhunut siitä. Hän tarkoitti modernia ihmiskunnan aiheuttamaa katastrofaalista ilmastonmuutosta (CAGW), joka Kerryn sanoin aiheuttaa niin helteitä, kylmyyttä, rankkasateita tulvineen, kuivuutta, hirmumyrskyjä, pasaatituulien heikentymistä ja kaikkea muutakin keskenään ristiriitaista.

Edellisessä bloggauksessani veikkasin melko suurta muutosta Yhdysvaltain ilmasto- ja energiapolitiikkaan. Niillähän tuota ”joukkotuhoasetta” torjutaan. Ratkaisevaa on tietysti se, kuinka päteviä ja hyvin uhat tiedostavia henkilöitä presidentti Trump nimittää keskeisten torjuntavirastojen johtoon.

Kansallisen ilmastopolitiikan kärjessä liittovaltiotasolla on Ympäristönsuojeluvirasto eli EPA (Environmental Protection Agency). Obama on käyttänyt sen lakeihin perustuvaa oikeutta antaa asetuksia ja sitovia määräyksiä Yhdysvaltain sisäisessä taistelussa päävihollista eli hiilidioksidia vastaan. Jos Obaman hallinnon sanomaan uskoo, EPA:n pääjohtajuus vaatisi vähintään Yhdysvaltain historian parhaan strategin.

Donald Trump ilmoitti viime syyskuussa – siis reilusti ennen vaaleja – aikovansa asettaa tuon viraston hallinnonvaihtoa johtavaksi henkilöksi Myron Ebellin. Tuo ilmoitus voi ennakoida sitä, että Trump virkaan astuttuaan aikoo nimittää Ebellin EPA:n johtajaksi. Siispä katsotaan pikaisesti, millainen mies Myron Ebell on, sillä se saattaa kertoa paljon Trumpin politiikasta tällä saralla.