perjantai 25. heinäkuuta 2014

Jäähyväiset jääleinikille



Antero Järvisen ja Leena Järvisen vieraskirjoitus

Antero ja Leena Järvinen
Rauhoitettu jääleinikki Ranunculus glacialis on alpiininen laji, jolla on kukkakasvien korkeusennätys Skandeilla (Galdhøpigen, 2380 m). Meillä se elää vain Enontekiön suurtuntureilla alueella, jossa Skandit hipaisevat Suomi-neitoa. Laji vietti jääkauden Alppien itäosissa, josta se valloitti nopeasti Pohjoismaat jäämassojen jälleen sulettua. Jääleinikki selvisi kaikista jääkauden jälkeisistä lämpökausista, jopa kaikkein lämpimimmästä atlanttisesta kaudesta 8000-5000 vuotta sitten, jolloin mahtavat hongat humisivat Saanan ja Mallan rinteillä eikä Skandeilla ollut jäätiköitä. 

Mallan luonnonpuisto on maamme vanhin suojelualue. Se perustettiin jo 1916 harvinaisten tunturilajien suojaksi ja tieteellistä tutkimusta varten. Vuonna 1938 siitä tuli maamme ensimmäinen luonnonpuisto. Porojen laidunnus kiellettiin puiston alueella. Puistoa hallinnoivan Metsähallituksen kotisivuilla sanotaan muun muassa: ”Metsähallituksen luontopalveluille on uskottu vastuu lähes koko maamme luonnonsuojelualueista. Luonnonpuistot säilytetään luonnontilaisina vertailualoina tutkimusta varten, jotta luonnon omaa muutosta voitaisiin seurata.” Koko poronhoitoalueella (122 936 neliökilometriä eli 36 % Suomen pinta-alasta) pieni Mallan luonnonpuisto (30 neliökilometriä eli 0,01 % Suomen pinta-alasta) oli pitkään ainoa poroilta suojattu alue. Vastoin alkuperäistä tarkoitusta ja lain suojaa, tämä ainutlaatuinen luontoparatiisi on nyt tuhon partaalla ylilaidunnuksen vuoksi. Myös tutkimukselle on aiheutunut suurta haittaa.

Kuva 1: Luvaton porotokka Mallan luonnonpuistossa. Kuva Antero Järvinen 15.7.2014

Poro kesytettiin tunturipeurasta Norjassa Tromssan seudulla noin tuhat vuotta sitten. Poropaimennus alkoi Käsivarressa vasta noin 500 vuotta sitten. Ennen sitä saamelaiset pyydystivät villejä tunturipeuroja mm. kuoppa-ansoilla. Poromäärät olivat pitkään hyvin pieniä, korkeintaan muutamia kymmeniä eläimiä perhettä kohti ja vain joitakin satoja koko Käsivarressa. Poromäärät ja sen myötä ylilaidunnus ovat kasvaneet dramaattisesti Suomen, Norjan ja Ruotsin Lapissa vuodesta 1950. Käsivarren paliskunnan poromäärä on nykyisin yli 10000.


Kuva 2: Kääpiöitynyt jääleinikki. Kuvaaja Antero Järvinen, Iso-Malla 15.7.2014

Suomen luontotyyppien uhanalaisuuden arviointiraportissa (2008) porojen ylilaidunnusta pidetään tunturipaljakan suurimpana uhkana. Jääleinikki on säilynyt hengissä monista “lämpökausista” viimeisen 10000 vuoden aikana. Lajinkehityksessään sillä ei kuitenkaan ole ollut tarvetta sopeutua ja suojautua syödyksi tulemisen uhalta. Tuhansien porojen laiton laidunnus vuodesta 1990 lähtien romahdutti Mallan jääleinikkikannan ja sen hyvinvoinnin (kuva 3). Jääleinikit kärsivät huomattavasti siitä, että porot syövät ne toistuvasti.

Kuva 3: Jääleinikkikannan kehitys Mallan luonnonpuistossa
Jopa tuhansien porojen läpi kesän vuosittain jatkunut luvaton laidunnus alkoi 1990 (nuoli kuvassa 3). Herbivoria muuttaa ne “kääpiöleinikeiksi”, jotka eivät enää kuki ja tuota siemeniä populaatioon. Osoitimme tämän myös kokeellisesti vuonna 1987. Ennen yksilöissä oli jopa yli kymmenen kukkaa. Nykyisin kukkia ei ole yleensä lainkaan tai niitä on korkeintaan yksi. Vaikka jääleinikki on pitkäikäinen - syömättömän leinikin keskimääräinen elinikä 27 vuotta - sen kanta lopulta häviää, jos siementuottoa ei juuri ole.

Kuva 4: Kesä-elokuun keskilämpötila Kilpisjärvellä 1952-2013
Iso-Mallan jääleinikkipopulaation jyrkkä alamäki näkyy oheisesta kaaviosta. Näyttää siltä, että vuoteen 2020 mennessä viimeisetkin jääleinikit ovat kuolleet. Toisin kuin joskus kuulee virheellisesti väitettävän, jääleinikki ei ole ilmastonmuutoksen, vaan porojen massalaidunnuksen aiheuttaman ympäristötuhon uhri. Esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen Kilpisjärvellä vuodesta 1952 keräämässä, jääleinikille merkityksellisessä kesäkauden lämpötilatilastossa (kuva 4) ei ole havaittavissa muutosta. Ylilaidunnus vähentää koko tunturiluonnon monimuotoisuutta. Kukkakasvit, päiväperhoset ja pesimälinnut ovat näkyvimpiä menetyksiä.

Hyvästi jääleinikki, hyvästi Mallan luonnonpuisto! Kolmekymmentäkaksi vuotta kestäneet leinikkiretkemme ovat ohi, koska jäljellä ei ole enää tutkittavaa. 


Aiheesta enemmän:

  • Järvinen, Antero (1987). Microtine cycles and plant production: what is cause and effect? Oikos 49: 352-357.
  • Järvinen, Antero (1989). The life history of Ranunculus glacialis, an arctic-alpine perennial herb, in Finnish Lapland. Holarctic Ecology 12: 152-162.
  • Järvinen, Antero (2004). Jääleinikki. Kirjassa Suurtuntureiden luonto. Palmenia-kustannus.
_____________________________________________________________

Professori Antero Järvinen on Helsingin yliopiston Kilpisjärven biologisen tutkimusaseman pitkäaikainen johtaja vuodesta 1978 lähtien. Leena Järvinen on hänen puolisonsa ja koulutukseltaan lääketieteen lisensiaatti. Hän toimii vastaavana työterveyslääkärinä.


Blogistin huomioita:
Mallan keskilämpötiloja E-OBS analyses v10.0 mukaan

Jääleinikkikään ei siis ole ilmastonmuutoksen uhri, kuten usein väitetään. Mutta ihmiskunnan toiminnalla - tässä tapauksessa ylilaiduntamalla poroja alueella, jossa ei saisi poroja pitää - näyttää olevan haitallinen vaikutus. 

Mallan luonnonpuiston tilanne on vakava ja vaatii pikaisia korjaustoimia useistakin syistä. Vuosikymmeniä jatkunut porolaidunnus on laitonta. Se on tuhoamassa Mallan luontoa ja lisäksi
Kilpisjärveä lähin pitkähkö aikasarja

tieteellisesti arvokkaat tutkimukset (luonnonpuistot on perustettu tutkimusta varten). On lisäksi outoa, että luonnonpuiston alennustilasta syytetään virheellisesti Helsingin yliopistoa.

Tiedän, että Mallan tilasta on raportoitu Metsähallitukselle, eri viranomaisille, luonnonsuojelujärjestöille ja ympäristöasioista kiinnostuneille poliitikoille. Missä ovat ensin mainittujen teot ja jälkimmäisten vaatimukset maamme vanhimman luonnonsuojelualueen pelastamiseksi? Ei kai vaan odoteta, että ilmastonmuutoksen torjunta hoitaa asian? Jääleinikki ei taida sitä jaksaa odotella. Tuleeko siitä suomalaisen ahneuden ja ilmastonmuutoshyperventiloinnin ensimmäinen uhri?

PS. Olisi tietysti pitänyt muistaa mainostaa muutamia muitakin professori Järvisen kirjoituksia tai lainauksia täällä. Ne ovat edelleen ajankohtaisia ja kiinnostavia. Tässä oikopolku niihin (ensimmäisenä on tämä jääleinikkijuttu).

50 kommenttia:

  1. Kesäkausien lämmpötiloissa on Kilpisjärven kyläkeskuksen mittausdatoissa selkeä lämpenemistrendi, jäänyt professorilta aatteen palossa ehkä huomaamatta.

    VastaaPoista
  2. Minä usein tarkistan lainaamieni tai välittämieni kirjoitusten tiedot alkuperäisistä datalähteistä, jos mahdollista. Niin tein tässäkin tapauksessa lämpötilagraafin suhteen, vaikken epäillyt professori Järvisen tietoja. Tulos E-OBS analyses v10.0 -lämpöaikasarjasta antoi Mallan alueelle seuraavat tiedot ajalta 1950 - 2013:
    - kesäkuukausien keskilämpötila 7,99 °C
    - vuosittainen kokonaisvaihtelu 4,88 °C. Lämpimin kesä 1971 (10,15 °C) ja kylmin 1975 (5,27 °C)
    - lineaarinen trendi +0,005 °C/vuosi.

    Professorin paikallisesti Kilpisjärven asemalta mittaamat lämpötilat ovat E-OBSin kanssa hyvin yhteensopivia. Lineaarisen trendin mukainen nousu koko ajalta (1950-2013) on siis (0,005*64=) 0,32 °C, mikä on alle 1/15 kokonaisvaihtelusta.

    VastaaPoista
  3. Anonyymin hupaisaan heittoon voisi vastata vaikka näin:

    If your eye cannot distinguish any underlying change, trend, difference, etc., no amount of statistics will ever convince you otherwise.

    Kuten kirjoitukseni yhteydessä olevasta kuvasta 4 näkyy, mitään huolestuttavaa ja esimerkiksi jääleinikkiä uhkaavaa lämpötilakehitystä ei ole nähtävissä.

    Vastasin 5. helmikuuta 2014 erään Ilmatieteen laitoksen ihmisen (ehkä se olit sinä Anonyymi?) Helsingin Sanomissa olleeseen väitteeseen Kilpisjärven kesäkauden lämpötilasta, mutta lehti ei julkaissut vastinettani. Tässä se kuitenkin on:

    ”Tilastollisesti merkitsevä ei ole aina tieteellisesti merkittävää

    XX:n mielestä Kilpisjärven kesät ovat lämmenneet (HS 26.1.). Pitkistä aikasarjoista kuten Kilpisjärven lämpötiloista (62 vuotta, 1952-2013) löydetyt vaatimattomat trendit tai muut erot ovat helposti tilastollisesti merkitseviä, mutta tunturiluonnon kannalta biologisesti merkityksettömiä. Kilpisjärven ”trendi” on malliesimerkki tästä. Kolmenkymmenenyhden ensimmäisen kesän (1952-82) keskilämpötila oli 9.1 astetta ja 31:n viimeisen 9.6 astetta. Valitusta tilastollisesta testistä riippuen tämä 0.5 asteen pieni ero on joko merkitsevä tai ei. Kaiken kukkuraksi Kilpisjärven aikasarja ei kata 1930- ja 40-lukuja, jotka olivat Lapissa poikkeuksellisen lämpimiä. Oleellista on kuitenkin se, että 62 vuoden aikana lämpötilan normaali, luonnollinen vuosivaihtelu oli peräti 5.5 astetta eli 11 kertaa suurempi kuin ”trendi”. Luonto siis koki sekä hyvin kylmiä että hyvin lämpimiä kesiä ja selvisi niistä mainiosti. Jatkossa yksi ainoa kylmä kesä riittää kääntämään ”trendin” ei-merkitseväksi. Ilmastoasioissakin on hyvä käyttää tervettä järkeä eikä pelotella ihmisiä mitättömillä luontoa uhkaavilla ”muutoksilla”.

    Sodankylän lämpötilat kattavat 1930- ja 40-luvut ja niistä näkyy lämpöhuippu. Sama lämmin jakso vallitse luultavasti Kilpisjärvelläkin, sillä alueiden lämpötilojen välillä on voimakas korrelaation (korrelaatiokerroin noin 0.85).

    Ehkä joku tämän palstan lukijoista osa tarkemmin kommentoida Kilpisjärven/Mallan lämpötiloja ja sitä ovatko ne mahdollisesti uhka jääleinikille (mikä oli kirjoituksemme tarkoitus).

    Antero Järvinen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lisäsin tuohon blogistin kommenttikohtaan professori Järvisen lämpötilatiedoista riippumattoman graafin. En edelleenkään näe ongelmia Järvisen lämpötilatiedoissa.

      Poista
    2. Loistavaa, kiitos! Antero

      Poista
    3. Pieni lisäys: Kirjoituksessamme olevan kuvan 4 lämpötiladata ei perustu minun, vaan Ilmatieteen laitoksen virallisen sääaseman mittauksiin. Antero

      Poista
  4. Näkyy avaus aiheuttaneen ravakan keskustelun muualla SOME,ssa ad
    hominemineen, jolloin paljastuu ketkä oikeasti ovat huolissaan luontoarvoista,
    ja ketkä käyttävät niitä edistämään AGW agendaansa.

    Ilmeisesti jääleinikki ei kelvanne todisteeksi ilmaston lämpenemisestä josta on tuloksena Ad Hominemia Järvisiä ja muita vastaan.

    Perimmältäänhän kyse on poronhoidon kansallisesta kannattavuudesta, vs. sen kulttuuriarvo, ja muut luontoavot, semminkin kun liikennevahingot yksin maksavat enemmän kuin porontalouden tuotto.

    Joku sopuhan tuohon olisi löydyttävä, kun ei niistä kaikista petteri punakuonoista ole joulupukinporoiksi turisteille.

    Mieleeni muistuu US täpläpöllö alaarmi, jossa hakkuiden väitettiin saattavan
    ko. lajin sukupuuttoon, kunnes ympäristöviranomaiset olivat pakotetut teettämään avohakkuita pöllöjen metsästysmaiksi jotka ennen syntyivät luontaisesti metsäpalojen seurauksina.

    Meillä suomessahan vain räjäytetään ja poltetaan metsää luonnon kirjavoittamiseksi, kunhan ei kaadeta sahalla.

    http://www.examiner.com/article/the-spotted-owl-hoax#ixzz1niM5wHbh

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun minä en ole oikein Some-ihmisiä, olisin iloinen jos joku viitsisi toimittaa minulle jonkun viestin malliksi sähköpostiini. Kiitos ja hyvää viikonloppua!

      Antero

      Poista
    2. No tuosa, ja tuosa.

      http://keskustelu.suomi24.fi/node/12386441

      https://www.facebook.com/IlmastoMuuttuuOnAinaMuuttunut

      Sekä tässä.

      Ilkka

      Poista
    3. Kiitos! Olihan siellä jokunen kiittäväkin viesti. Aina parempi jos haukut (ja kehut) tulisivat reilusti omalla nimellä! Antero

      Poista
    4. No minähän olen tunnetusti alias Sähköteurastaja/myteurastaja/myteurastaja eli Ilkka Mononen.

      https://sites.google.com/site/myteurastaja/home

      Ilkka

      Poista
  5. Eiköhän Mallan poro-ongelmaan olisi yksi (ei ehkä hyvä, mutta toimiva) ratkaisu: Kaikki porot, jotka tavataan Mallan aluella saa ottaa kiinni ja vaikka teurastaa omaksi hyväkseen, riippumatta eläimen omistajasta. Eiköhän tämän jälkeen Malla saisi olla melko rauhassa porojen tuhoista?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tulemmeko siihen tulokseen ettei kaikki ole ilmastonmuutoksen syytä, vaikka tässä tapauksessa ihmisellä näyttäisi olevan vaikutusvaltaa.

      Täytyy vain valita tappaako jääleinikit vai ylenmääräiset porot, tai sitten voi heilutella käsiään ja jeesustella ilmastonmuutoksella.

      http://www.rktl.fi/tiedotteet/poropaivilla_etsitaan_vastauksia.html

      Ilkka

      Poista
    2. Saanen lisätä vielä ihmisen luontoon jättämien jälkien ennallistimisen
      luontotyyppien ja rikkauden säilyttäjänä.

      Ihminen on tuonut ja jopa jalostanut ns. vieraslajeja, ja nyt kun ne ovat osa kulttuuriamme, mitä pitäisi mielestänne tehdä, kun ei enään kasketa.

      http://www3.hamk.fi/Evo-Life/oppimateriaali/diasarjat_pdf/Kulotus%20ja%20ennallistaminen%20tulella.pdf

      Lisäys, koka ottaa hosan käteensä?

      https://www.google.fi/search?q=raatajat+rahanalaiset&client=firefox-a&hs=UUM&rls=org.mozilla:en-US:official&channel=np&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=-1jSU-SiHcrnygO_r4GgCg&ved=0CCUQsAQ&biw=1024&bih=615

      Ilkka

      Poista
    3. Poro on parasta lautasella! :-)

      Poista
  6. Kannattaisikohan blogistin lisätä vielä tuokin graafi. Selventäisi ehkä asiaa hiukan.

    http://s4.postimg.org/lygmp0859/kilp.png

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eihän tuo selvennä yhtään mitään! Sehän on juuri sitä paljon parjattua kirsikanpoimintaa, kun noin 10 vuoden datajakso on jätetty ottamatta huomioon. Blogistin "Huomiossa" on täydellisempi ja totuudenmukaisempi kuva. Antero

      Poista
    2. Ei kun alkuperä onkin seuraavalta extremesivustolta.

      "Home
      Welcome to the website of the European Climate Assessment & Dataset project"

      Ilkka

      Poista
    3. Lisännen vielä että ilmiselvästi FMI fuksin käppyränpätkä oli kotoisin seuraavasta, ja juuri siksi alkoi kuuman vuoden 1960 jälkeen, eli joukossamme on todellinen AGW profeetta petterin pajasta.

      http://www.eea.europa.eu/data-and-maps/data

      Ilkka

      Poista
    4. Eiköhän keskitytä kirjoituksen aiheeseen! Viimeisenä lämpötilamittauksia koskevana kommenttina totean seuraavaa:
      - Anonyymin 25.7.klo 16:15 sarja on kovin lyhyt verrattuna kirjoittajan ja blogistin sarjaan. Lisäksi se ei kerro mitään kesälämpötiloista, joista on ollut puhe.
      - Lisäsin ajallisesti pisimmän lähialueen aseman kesälämpötilat GHCN-M -sarjan tiedoilla alimmaksi kuvaksi. Tromo/Skatto on WMO-asema 1025. Sen lämpötilatrendi tasan 0,00 °C ajalla 1921-2013.

      Tämä asia on loppuun käsitelty.

      Poista
    5. Ahaa, tuli siis niin ikävää dataa esiin että sensuuri astui voimaan...

      Säälittävää.

      :D

      Poista
    6. Turha uikuttaa. Sivun alareunassa on selvät kommentointiohjeet. Niissä kerrotaan selvästi, että kannattaa pysyä kirjoituksen aiheessa, välttää jankutusta ja kirjoittaa kohteliaasti. Kun kaikkia kolmea rikotaan - tai yhtäkin tapauksesta riippuen - painan DEL-nappia.

      Poista
    7. WUWT soittaa kappaleeni(parempi äänitys) , hengetkö puhuvat?

      http://wattsupwiththat.com/2014/07/25/video-summary-of-the-heartland-iccc9-conference-plus-a-look-at-the-big-oil-connection/

      Mitä tulee keskusteluun sinänsä, toivon meneväni tapani mukaan
      riman ali sen putoamatta, eili voinen yrittää esiintyä virallisemminkin
      luopuen osasta pilkkaani, jolle ei oikein voi mittään.

      Nooh' oli miten oli, avauksenne oli mainio, ja johti tapansa mukaan keskustelun pois itse aiheesta, ja mikä olikin muu ongelma kuin porojen laiduntaminen luonnonsuojelualueella, jota ns. luonnonsuojelijat eivät näköjään halua suojella porokarjalta jostain ihmeellisestä luonnonsuojelusyystä, mistä ei voine syyttää ilmaston lämpenemistä.

      Ilkka

      Poista
    8. Niin, näkyykö tuossa graafissa nyt sitte UHI vai THI (Tourist Heat Island)?

      Poista
  7. Keskustelu on luisunut hakoteille. Kirjoitus koskee poroa ja Mallan luonnonpuistoa. On kolme pääasiaa miksi Mallan luonnonpuiston tilanne on vakava ja vaatii pikaisia toimia: 1) vuosikymmeniä jatkunut porolaidunnus on laitonta, 2) laidunnus tuhoaa Mallan luonnon ja 3) laidunnus tuhoaa tieteellisesti arvokkaat tutkimukset (luonnonpuistot on perustettu tutkimusta varten). Sivujuonteena kirjoituksessa osoitetaan että puiston alennustilaa on vaikea selittää ilmastolla eikä sitä voida käyttää argumenttina ja verukkeena olla tekemättä mitään. Ylilaidunnus on akuutti sekä helposti ja halvalla hoidettavissa oleva ongelma, jolle pitää laittaa heti piste. Ilmastonmuutos voi olla tulevaisuuden uhka, mutta nykymenolla ilmastolle ei jää enää mitään tuhottavaa. Toivoisin rakentavia ehdotuksia, toimenpiteitä ym. kohtien 1-3 korjaamiseksi. Siitä olisi luonnolle apua! Kiitos paljon! Antero

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yksinkertainen vastaus yksinkertaiseen ongelmaan: poroaita.

      Metsähallitus aluetta valvovana viranomaisena on vastuussa lain noudattamisesta. Jos se ei siihen pysty tai halua ryhtyä on asiasta tehtävä kantelu oikeuskanslerille jonka virkavelvollisuutena on reagoida asiaan.



      Poista
    2. No mutta mutta, ei metsähallituksella ole toimeenpanovaltaa,
      joten sitä on turha syyttää.

      Toimeenpanovalta on ollut tässä asiassa vihreiden Tuija Braxilla,
      jolla oli toimeenpanovalta, nykyisen ollessa RKP,n Anna .Maija Henrikssonilla, joka lienee enemmin keskittynyt suojelemaan kannattajiensa elinpiiriä merimetsoilta ja hylkeiltä.

      http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_478_2009_p.shtml.

      Vallan kolmijako-oppi.

      http://fi.wikipedia.org/wiki/Vallan_kolmijako-oppi

      Ilkka

      Poista
    3. Onko nyt niin, että luonnon tuhoaminen pannaan aina automaattisesti ilmastonmuutoksen syyksi, vaikka muut syyt voivat olla ilmiselviä?

      Jääleinikin olomuodon muutos ei mitenkään voi viitata lämpötilan muutokseen. Jokainen huonosti pihanurmeaan hoitava, joka huomaa nurmikolleen tulleen voikukkia, huomaa, että ne oppivat niitä ajellessa tekemään kukkansa aina vaan lyhyempiin varsiin.

      Samoin täytyy tapahtua jääleinikeillekin, kun ruohonleikkuri, nimeltä poro, niitä niittää moneen kertaan.

      Tapsa

      Poista
    4. Voisin vielä jatkaa, että poro tai pikemminkin tunturipeura ei varmaan olisi haittaeläin Mallan luonnonkaan kannalta, jos se eläisi luonnonmukaisesti ja pedot pitäisivät sen kannan kurissa.

      Isot sorkkaeläimet lisäävät luonnon monimuotoisuutta kautta maailman. Pohjois-Amerikassa preeriat ovat muuttuneet köyhemmikni kun biisonit on melkein hävitetty. Nyt niitä kai kylläkin yritetään palauttaa johonkin.

      Viel pahempi tilanne on Argentiinassa, jossa kohta pampa on yhtä soijapeltoa eikä niillä sitten enää nautakarja kävele vapaana ruohoa syöden.

      http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Perinteinen+argentiinalainen+pihvi+on+vaarassa/1329103489806

      Tapsa

      Poista
    5. Tapsa,

      Olet oikeassa JOS jne… Luonnonmukainen laiduntaminen on kuitenkin kaukana takanapäin. Luomu eli -tunturipeuralaidunnuksessa eläinmäärät per pinta-ala olivat hyvin alhaiset nykyiseen verrattuna. Lisäksi peurat eivät viettäneet koko kesää 30 neliökilometrin alueella (Mallan luonnonpuiston pinta-ala). Nykyinen pitkään jatkunut tila on lisäksi laitonta ja mittava ympäristörikos sekä on aiheuttanut suurta haitta tutkimukselle (Malla on ollut Lapin ainoa poroton kontrollialue).

      Niille jotka ovat huolissaan vain ilmastonmuutoksen tunturiluonnolle mahdollisesti tulevaisuudessa aiheuttamasta uhasta, mutta ummistavat silmänsä akuutilta ylilaidunnustuholta, voin mainita että porot tuhosivat myös Mallalla käynnissä olleen ilmastonmuutostutkimuksen. Olin vuonna 1990 USA:ssa eräässä ensimmäisistä luonnontutkijoiden ilmastonmuutoskonferenssissa, joka kesti viikon verran (olin toinen kaksimiehisestä suomalaisvaltuuskunnasta). Kokouksessa päätettiin käynnistää sirkumpolaarinen tundrakoe (International Tundra Experiment, ITEX). Suomen tutkimuspaikaksi valittiin Mallan luonnonpuisto, koska siellä on porolaidunnus kielletty. Valitettavasti porot pilasivat pitkäaikaiseksi tarkoitetun kokeen Mallan osalta syömällä ja polkemalla kasviston sekä rikkomalla kokeessa käytetyt minikasvihuoneet. Kaiken kaikkiaan kokeen tulos oli se, että mallien ennustamalla muutaman asteen lämpenemisellä on vähän vaikutusta tunturikasveihin. USA:n kokouksen innoittamana pidin jopa ystävieni kanssa helsinkiläisille ja oululaisille biologian opiskelijoille kolmena vuonna kurssin nimeltä Ilmastonmuutoksen vaikutus kasveihin.

      Mallalla ja oikeastaan koko poronhoitoalueella vallitseva ylilaidunnustila on epäeettistä, epäekologista ja epäekonomista. Olen jo 20 vuotta kirjoittanut ja puhunut saamelaiskulttuurin itsemurhasta, johon ylilaidunnus johtaa (ks. esim. SKS:n julkaisemat kirjat Johdanto saamentutkimukseen, 1994, ja Saamentutkimus tänään, 2011). Saamelaisten oikeuksia pitää puolustaa, mutta heillä on samanlaiset velvollisuuden kuin muillakin.

      ”Älkää ampuko viestinviejää”-sanonta on käynyt mielessäni, kun olen lukenut ilkeämielistä palautetta, jota olen saanut pelkästään Anonyymeiltä. Mieltäni kuitenkin piristi tänään tekemäni videokuvausmatka Norjan puolella sijaitsevalle rautulammelleni, joka onnistui mainiosti. Löysin lammen Leenan kanssa elokuussa 2009 kun juhlistimme 30-vuotista hääpäiväämme pienellä vaellusretkellä. Sen jälkeen olen vieraillut lammella noin 200 kertaa enkä ole tavannut siellä koskaan ainuttakaan ihmistä (paitsi oppilaitani ja muutamia ystäviäni). Toki sielläkin on poroja. Niiden pitempiaikainen oleskelu lähituntureilla näkyy heti lammessakin ravinteisuuden kasvuna.

      Voikaa kaikki oikein hyvin ja pitäkää huolta luonnosta! Antero

      Poista
    6. Mitä sitten cityvihhreät jotka ovat enintään käyneet "Nuukksion Järviylängölla" missä on enemmin liikennettä kuin Mannerheimintiellä ruuhka-aikana, heidän kuvitellessaan kysymyksessä olevan erämaa alue.

      Lippu korkealle!!!!!!!!!!!!!!!!1

      https://www.youtube.com/watch?v=6O5oYSbIlfk

      Ilkka

      Poista
  8. Näkyy olevan vallalla laittaa sähköaitoja estääkseen eri lajeja
    häiritsemästä toisiaan.

    Toisaalta voisin syödä ylimääräiset porot osaltani, mutta en maksa seinäkuivatusta
    poronlihasta 200€ kilo, kun mulla on kolmekilloo ilmaista poronmakssaa pakasimessa.

    Kuka sitä nyt sähköpaimenta jänhkään, ja eikö vaeltajallakaan ole asiaa.

    Koska anonyymi on kovin asiallinen, kerron mielipiteeni aiheeseen, taas on ihminen puuttumassa luonnon kiertokulkuun, tyrkyllä ollessa sitä tai tätä,
    muttei luonnollista ratkaisua ylilaidunnuksen vähentämistä, joka on sama kun porokarjan vähentäminen.

    Samahan on nyt häiritsemässä cityvihreitten paskotuilla nurmikentillä keskikaupungeilla Valkoposkihanhien paskan muodossa, ja saariston karien tuhoutuessa merimetsojen jätösten alla, pitää vain tehdä päätös, joko tilanne pahenee, tai sitten lihoiksi.

    http://www.snh.gov.uk/land-and-sea/managing-wildlife/managing-deer/sites/fencing/

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lapissa on jo kymmeniä tuhansia kilometrejä poroaitaa ennestäänkin (paliskuntien raja-aidat), vielä se muutama kilometri pitäisi mahtua.

      Kulkijoille on tietysti jätettävä veräjä retkeilypolun kohdalle - muuallahan niitä ei tarvita koska Malla on luonnonpuisto eikä sinne ole ilman lupaa asiaa mennä tallomaan.

      Poista
    2. Olen kanssasi samaa mieltä. Aitaa sinne on vaadittu jo parikymmentä vuotta. Koska puisto on suureksi osaksi isojen vesistöjen, koskien ja valtakunnan rajoja myötäilevän poroaidan ympäröimä, uutta aitaa tarvittaisiin vain joitakin kilometrejä. Antero

      Poista
  9. Ilmasto kun on meillä aina muuttunut ja pahoja katastrofeja on siitä seurannut, niin sallitteko pienen laulunpätkän? Onneksi ette kuitenkaan kuule sitä laulamanani:

    Ei muuta keinoa, kuin myydä rekka-auto ja ostaa tila Kainuusta ja toivoa, että halla kaiken viljan veis. Katovahingot, tukipalkkiot. kaiken korvaa Suomen valtio!

    Näinhän se menee tuulimyllyfirmoillakin.

    Tapsa

    VastaaPoista
  10. Onko jääleinikki globaalisti uhanalainen? Ei vai? Onko liito-orava? Valkoposkihanhi? Mitä muita näitä nyt onkaan? Aivan kummallisen hassu suhtautuminen johonkin rehuun, joka ei siis ole missään vaarassa kadota. Koko Kilpisjärven asema on pelkkä rahareikä eikä sielt' tule mitään lisäarvoa tutkimukselle. Vastaavat tiedot voi ostaa vaikka norjalaisilta, joilla sentään on asiantuntemusta vuoristokasveista ja alueen ekosysteemistä. Kyllä jämpti on niin. Poroista olen samaa mieltä, ne ovat haittaeläimiä, mutta jos puisto on tarpeeton, niin rajoitukset voi poistaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei se poro ny ihan täydellinen haittaelän ole, käräytettynä erittäin maukasta pottumuusin tai riisin kanssa, se menis vaikka suomalaisesta kebapista.

      Maantiellä siitä ei ole kylläkään kuin haittaa, ja mikään einstein se poro ei kyllä ole, harvinaisen aivoton noin suureksi elukaksi.

      Mutta riittähän sen älykkyys poliisihommiin...

      https://poliisirikollisena.wordpress.com/tag/poliisiporo/

      Poista
    2. Ehkä jääleinikillä on mahdollisuuksia Grönlannissa, Siperiassa ja Alpeillakin. Biologit osannevat vastata paremmin.

      Minua on häirinnyt se, että jääleinikistä on tehty ilmastonmuutoksen uhri, mitä se ei voi olla mm. Kilpisjärven lämpöaikasarjan mukaan. WWF on mm. väittänyt: " Jääleinikki (Ranunculus glacialis) on esimerkki lämpenemisen ja lumenviipymien vähenemisen myötä taantuvasta lajista (WWF 2002)." Puutaheinää!

      Meillä on jotenkin todellisuudesta kadonnut tapa käsitellä luonnonilmiöitä tai lajien esiintyvyyttä, kuten anonyymi yllä liitorava- ja valkoposkihanhiesimerkeillään kertoo. Kyseessä taitaa olla pienehkön joskin äänekkään joukon hyväksikäyttö jonkin agendan puolesta milloin minkäkin lajin suhteen.

      Pidemmän päälle tällä tehdään vahinkoa vakavalle luonnonsuojelulle. Mallan tapauksessa vahinkoa tehdään lisäksi Helsingin yliopiston pitkille tutkimusohjelmille. Minua luonnon säilyttäjänä harmittaa aivan hirveästi ilmastonmuutospropagandan ylivertaisuus järkevään luonnonsuojeluun nähden.

      Poista
  11. No mene sitten kettutyttöjen kanssa ampumaan kettuja tarhaiskujen
    lomassa kutsuen sitä häätämiseksi.

    Pientä johdonmukaisuutta, saanen pyytää.

    http://www.kaleva.fi/uutiset/pohjois-suomi/yla-lapin-kettuja-haadetaan-naalien-tielta/153273/

    Ilkka

    VastaaPoista
  12. Pitäisikö Mallan suojelun palauttamisesta tehdä nopea tavallisten suomalaisten kansanliike? Siis ihanoikea sellainen ja selvästi vihreistä ja rkp:n poromiehistä erottuva.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pro-Malla-kansanliike olisi mitä suotavin! Se pitäisi kuitenkin olla jonkun muun kuin minun vetämä. Sopisi hyvin ympäristöjärjestöille. Näin myös kehut ja haukut jakautuisivat tasapuolisesti suurelle porukalle. Antero

      Poista
  13. Koska kaikki emme voi olla Moskuja porotalouden tukeminen
    verovaroilla on lopetettava, silloin tokat sattuu kohilleen.

    https://www.ely-keskus.fi/web/ely/rahoitus6#.U9LN0kA8A4U

    Eihän kaikilla voi olla uusi skiidoo ja mönkijät sekä krossipyörät kun
    eivät pysty edes paimentamaan pois Mallan luonnonsuojelualueelta, vai pitääkö niille kustantaa vielä helikopteritkin, kun homma ei tuota niin paljon.

    Syömäni poronliha on Moskun perillisten tokasta, jotta haluan ymmärtää
    elintapaa, vaikkei siintä keinoksi ihan olekkaan.

    https://www.youtube.com/watch?v=GQ0D-xBy2zc

    Ilkka

    VastaaPoista
  14. Tyypillisesti joku korkeastikaan oppinut ei näe tässä laajempaa perspektiiviä:

    1) Ilmaston lämpeneminen ->ihminen ja poro
    2) Ihminen ja poro -> ylilaidunnus
    3) Ylilaidunnus ->jääleinikin tuho.

    1-3 : ilmastonmuutos ->jääleinikin tuho

    Fakki-idiotismia on tuijottaa välittömiä sekundäärisiä syitä mutta unhottaa primäärisempiä syitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja ne primäärisemmät syyt ovat?????

      Tapsa

      Poista
    2. Juu, iso ilmastonmuutos, joka johti Veiksel-jääkauden päättymiseen, toi metsäpeuran, jääleinikin ja ihmisetkin takaisin Lappiin. Mutta jääleinikki on selvinnyt Lapin Mallassa tuhansia vuosia nykyistä lämpimämmässä ja kylmemmässä ilmastossa sekä luonnollisten peurakantojen ja myöhempien vähäisten poromäärienkin kanssa 1990-luvulle asti, kuten kuvasta 3 näkyy. Ilmaston lämpeneminen oli siis jääleinikin ja monen muunkin lajin kannalta hyvä asia. Ylilaidunnus sitä ei ole ollut.

      Poista
    3. Hienoa MrrKat, että jaksat rohkeasti ottaa kantaa nimimerkillä ja olet huolissasi ilmastonmuutoksen aiheuttamista tulevista jääleinikkituhoistakin. Ehdotan kuitenkin, että torjumme ensin yhdessä ennennäkemättömän ylilaidunnuksen aiheuttamat tuhot ja käymme vasta sitten ilmaston kimppuun. Muuten ilmastonmuutokselle ei jää edes teoreettisia mahdollisuuksia tuhota jääleinikkejä ja muuta tunturiluontoa. Ylilaidunnustuhot voidaan kaiken kukkuraksi torjua heti ja helposti sekä pikkurahalla. Ilmastonmuutoksen torjunnan kanssa voi olla vähän vaikeampaa ja sinulta ja minulta pitää kerätä jonkin verran enemmän rahaa. Antero

      Poista
    4. No eikö sitä voisi tehdä kansalaisloitteen muutaman kilometrin poroaitaa rakentamiseksi Mallan luonnonpuiston suojaksi.

      Aiheestahan vallitsisi todennäköisesti konsensus, eikä vissiin vihreätkään vastustaisi vaikkei tulisikaan ilmastopisteitä kotiin.

      Eihän siihen tarvitse kuin 50 000 allekirjoittajaa, ja allekirjoittaja voisi näin todistaa luontoystävällisyytensä.

      http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/eduskunta/eduskuntatyo/kansalaisaloite.htx?lng=fi

      Ilkka

      Poista
    5. MirriKatin kommentista näkyy hyvin miten käy kun käytetään samoja termejä eri yhteyksissä määrittelemättä niitä tarkemmin.
      Katsotaanpa näitä MirriKatin laajempia perspektiivejä:

      1) Ilmaston lämpeneminen ->ihminen ja poro
      Ilmeisesti tässä yhteydessä tarkoitetaan ilmaston lämpenemistä jonka seurauksena jääkausi päättyi (ei siis AGW). Sinisilmäisinkään ilmastouskovainen tuskin väittää, että ihmiskunnalla olisi ollut jotain tekemistä sen kanssa.
      eli paremmin kohtaa 1) kuvaisikin relaatio:
      1) Jääkauden päättyminen -> ihminen ja poro
      Toinen kohta on myös hieman ongelmallinen, koska se esittää, että ihminen ja poro yhdessä aiheuttaisivat aina ylilaiduntaa, mutta toki sen mahdollisuus on myös olemassa.
      2) Ihminen ja poro -> ylilaidunnus
      Kolmas kohta onkin se mistä ilmeisesti kaikki olemme samaa mieltä ja sehän olikin tämän blogikirjoituksen aiheena.
      3) Ylilaidunnus ->jääleinikin tuho.

      Nyt jos yhdistämme kohdat 1-3 saamme:
      1-3 : Jääkauden päättyminen ->jääleinikin tuho
      Täytyy olla melkoinen fakki-idiootti jos tuossa näkee mitään järkeä.
      -PX

      Poista
    6. A) Ilmastonmuutos 10 000 v sitten todellakin oli mielessäni.
      B) Seuraukset tulee usein piiitkällä viiveellä.
      C) Naturessa olen nähnyt artikkelin jossa 6-8000 takainen lämpeneminen liitettiin ihmisen maanviljelyyn, eritoten muistaakseni riisi ->metaanipäästöt. Tosin myönnetään, että tuo yhteys oli ja on kiistelty. Mutta ei ole täysin poissuljettu ihmisen osuutta ilmakehän kauttakaan.
      D) Pointti oli tavallaan filosofinen, koska ilmastonmuutokset on edelleen olleet monien ihmis ja biol.muutoksien pääkäynnistäjä, niin "ilmastonmuutoksella ei osuutta", on siis tiukasti ottaen humbuugia. Historian verkossa seurausta edeltää multikausaaliset syyt.

      D:n havainnollistan vielä pienellä särähtävällä runolla..
      "Kiitos Herra Isä Stalinista,
      tulj meelle Mononen Karjalasta.
      Kiitos Herra Stalinista,
      tulj meelle Tango Satumaasta."

      ..ja.. kaoosteoreettisuutta hipovalla faktalla:

      Ei tarvita kuin että eräs pieni siemen olisi jäänyt jälkeen ja korvautunut toisella (ja eriluonteisella) erään Maria Schicklgruberin elimistössä, tai erään Jekaterina Geladzen elimistössä niin tämä olisi jäänyt kirjoittamatta tai kirjoitettaisiin joko venäjän tai saksan kielellä. Ja se jääleinikki olisi mahdollisesti tuhottu aiemmin tai eläisi nykyistä pitempään ..

      Poista
    7. Onhan se kivaa että Mehukatti tekee kerrankin omia päätelmiä,
      kun ymmärtääkseni Supat syntyivät jääkauden jälkeisen ilmaston lämpenemisen seurauksena,sulavesien tuomaan moreeniin hautautuneiden isojen jäälohkareiden sulamisen seurauksena, näin ainakin koulussa opetettiin.

      Ilkka

      Poista