tiistai 22. heinäkuuta 2014

Oliko kesäkuu ennätyskuuma?

Yleisradio uutisoi ilmastohistoriaa otsikolla "Kesäkuu oli maailman mittaushistorian kuumin". Juttu jatkuu seuraavasti:
Maailman keskimääräisistä lämpötiloista on pidetty kirjaa vuodesta 1880. Nyt rikkoutui vuoden 2010 kesäkuussa tehty ennätys.
Kuva 1
Viime kuukausi oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian kuumin kesäkuu, selviää Yhdysvaltain sää- ja valtamerentutkimusorganisaatio NOAA:n maanantaina julkaisemasta raportista.

NOAA:n ilmastotilastoyksikön (NCDC) mukaan viime kesäkuun globaali keskilämpötila todella ylitti edellisen kesäkuun ennätyksen, joka oli vuodelta 2010, kuten viereinen kuva 1 osoittaa.  Tältä osin Ylen uutinen oli siis totta. Ylitys oli huimat 0,03 °C, mitä Yle ei katsonut tarpeelliseksi kertoa lukijoilleen.

Kuva 2
NCDC:n ilmastolliset aikasarjat eivät kuitenkaan ole ainoita maailmassa, joten katsotaanpa pikaisesti, mitä nuo muut sanovat kesäkuun lämmöistä. Aloitetaan kahdesta satelliittisarjasta, UAH:sta ja RSS:sta, joiden mittaamat globaalit kesäkuiden lämpötilat ovat kuvassa 2. Kummassakaan niissä tämän vuoden kesäkuu ei yllä mitalisijoille, vaikkakin se lämmin niidenkin mukaan oli. UAH-sarjassa kesäkuu 2014 sijoittuu viidenneksi lämpimimmäksi ja RSS-sarjassa neljänneksi. Noissa sarjoissa tämän vuoden kesäkuu jää kuitenkin kauas - yli 0,2 °C päähän - lämpimimmästä kesäkuusta, joka molemmissa koettiin vuonna 1998.

Satelliittiaikasarjat ovat hyvin tarkkoja, mutta ne mittaavat hieman eri asiaa verrattuna perinteisiin maan- ja merenpinnan lämpötilamittauksiin. Ne ovat kyllä kattavampia sekä vaaka- että pystysuunnassa ja tarkempiakin, mutta ne kuvastavat kuitenkin laajemman ilmakerroksen - noin 0-10 km:n  - painotettua keskiarvoa toisin kuin pintalämpötilamittaukset, jotka nimensä mukaisesti koettavat kuvata kahden metrin korkeudella havaittua lämpöä. Verrataanpa NCDC:n mittauksia siksi myös kahteen muuhun pintalämpötila-aikasarjaan, Nasan GISS:in ja HadCRUT4:än.

Kuva 3

Kuvassa 3 on esitetty noiden kolmen sarjan kesäkuiden lämpötilat vuodesta 1979 alkaen. Huomaa, että HadCRUT4 ei ole vielä julkaissut tämän vuoden kesäkuun lämpötilaa. Kuvasta näkyy, että myös GISS-sarja kertoo viime kesäkuun olleen mittaushistorian lämpimin 0,025 °C erolla vuoden 1998 kesäkuuhun. HadCRUT4:n kesäkuun arvoa voimme tässä vaiheessa vain arvailla, mutta veikkaan sen jäävän 0,01 -0,02 astetta alle sarjan nykyisen kesäkuun keskilämpötilaennätyksen vuodelta 1998.

Tässäpä taulukkona viisi globaalisti lämpimintä kesäkuuta mittaushistorian aikana:

Yksimielisyyttä ei aikasarjoilla asiasta siis ole. Mutta erot kesäkuiden välillä ovat toki pieniä varsinkin pintasarjojen sisällä. Nuo erot mahtuvat virhemarginaalin sisään.

Oliko kesäkuu 2014 mittaushistorian lämpimin kesäkuu riippuu siitä, mihin sarjaan luotamme eniten. NOAA:n ja Nasaan luottaville se sitä oli, kun taas enemmän satelliittisarjoihin luottaville vuoden 1998 kesäkuu pysyy edelleen lämpimimpänä.

Jottei kukaan innostuisi tai masentuisi liikaa lämpimästä kesäkuusta, todettakoon vielä, että RSS-sarjan ensimmäisen vuosipuoliskon kuukausilämpötilojen mukaan laskettu lineaarinen trendi osoittaa edelleen lämpenemispaussia vuodesta 1997 alkaen.

On kiistatonta, että 1991-, 2001- ja 2011 alkaneet vuosikymmenet ovat olleet mittaushistorian lämpimimpiä. Tämä on kuitenkin syytä suhteuttaa menneeseen ilmastoon, josta mittareilla mittaamamme osa on vain pieni otos - reilun sadan vuoden jakso - ja siitäkin kattavat satelliittimittaukset vain 35 vuoden pätkä. Paleoklimatologian keinoin - siis mm. puulustoista sekä jäätikköjen ja maaperän kerroksista - laaditut lämpötilarekonstruktiot kertovat viimeisen vuosituhannen olleen kylmin sitten Veiksel-jääkauden päättymisen noin  11 500 vuotta sitten. Jos esivanhempamme olisivat osanneet mitata maapallon keskilämpötilaa siitä alkaen, saattaisi kesäkuu 2014 kilpailla sijoittumisesta 9000 lämpimimmmän kesäkuun joukkoon. Mitään epänormaalia tai luonnolliseen ilmastolliseen vaihteluun kuulumatonta emme siis ole viime kesäkuussa kokeneet.

PS. Aikasarjatiedot haettu muutoin KNMI Explorerista paitsi RSS, joka on haettu Remote Sensing Systemsin omalta sivulta.
  

38 kommenttia:

  1. Kiitos tästä! Sama "uutinen" julkaistiin myös Helsingin Sanomien nettisivuilla. Kommentoin tätä aiheetonta hypetystä, mutta lehti jätti komenttini julkaisematta. Pian sen jälkeen koko uutinen kuitenkin katosi lehden sivuilta.

    Satelliittimittaukset kehitettiin nimenomaan ilmatieteilijöitä varten. Vielä jokin aika sitten he vannoivat niiden nimeen. Nyt kun ne eivät enää osoita lämpenemistä, satelliittimitaukset on taas unohdettu ja vanhat maalla olevat lämpömittarit kaivettu esiin. NOAAn mukaan maalämpömittareiden avulla ilmatieteiljät voivat arvioida maapallon lämpötilan sadasosaasteen tarkuudella vuodesta 1880 lähtien. Uskokoon ken tahtoo!

    Antero

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos komenttikiitoksista, Antero!

      Satelliittimittausten tärkeimät annit ovat varmaankin paremmat peitot sekä pinnalla että ilmakehän syvyydessä. Kyllä ne kai edelleenkin otetaan vakavasti, mutta eiväthän ne tietenkään ole kovin käyttökelpoisia, jos pitää ajaa CAGW-agendaa.

      Mutta mielestäni ne ovat toimineet eräässä suhteessa aika hyvin. Nimittäin noiden pinta-aikasarjojen adjusteeraamisesta koskien mittauksia sitten 1979 on tullut aiempaa vaikeampaa. Tosin sen vuoksi sitä edeltäviä lämpötiloja on viime vuosina adjusteerattu sitäkin ahkerammin alaspäin.

      Poista
    2. Kyllä tuo uutinen siellä hesarissa vielä on:

      http://www.hs.fi/ulkomaat/Kes%C3%A4kuu+oli+maapallon+kuumin+sitten+vuoden+1880/a1405912513121

      Poista
    3. Hesarin kesätomittaja ei muistanut käännättää kokonaan kun puuttui
      väite "Sea ice in the Arctic declined faster than normal for June, and was nearly five percent below the 1981-2010 average, NOAA said."

      http://www.afp.com/en/news/world-marks-hottest-june-1880-us-scientists

      Ilkka

      Poista
  2. Lisää kesäkuun lämpötiloista voi lukea professori Ole Humlumin mainiosta blogista, jonne linkki alla. Humlum käsittelee myös erästä NCDC-aikasarjaan liittyvää asiaa, jonka itse jätin tässä väliin. Nimittäin NCDC:lla on ollut tapana aika voimakkaasti adjusteerata menneitä (esim. 1930- ja 1940-luvun) lämpötiloja alaspäin ja nostella niitä 1990-luvulta alkaen. Tällä adjusteeraamisella NCDC:sta on tullut nopeimmin lämpenevä aikasarja.

    http://www.climate4you.com/Text/Climate4you_June_2014.pdf

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lehdet tekevät uutisia sieltä missä uutuuksia näyttää olevan. Kesäkuun lämpöennätys NOAA:n mukaan perustuu heidän rutiininomaisesti julkaistavaan kuukausikatsaukseen maapallon ilmastollisesta tilasta. Mielenkiintoisempaa kuin se oliko kesäkuu xx astetta lämpimämpi kuin joku toinen, on se että kesäkuiden lämpötilat näyttävät pitkässä juoksussa selkeää nousutrendiä. Ilmakehä lämpenee nopeasti näiltä osin. NOAA:n mukaan kuluva vuosi on yhdessä vuoden 2002 kolmanneksi korkein sitten havaintojen alun 1880.

      Satelliittimittaukset RSS ja UAH perustuvat samoihin mittareihin, mutta tulosten käsittely on erilainen. Siksi esim. RSS näyttää kasvutrendia nolla ajalle 1997-2014, mutta UAH antaa samalle aikavälille lukeman 0.1, joka on kolmanneksen pienempi kuin pitkän ajan kasvutrendi. Miksi siis täällä aina vedotaan RSS:n tuloksiin, kun UAH antaa selvän kasvusignaalin? Sitäpaitsi valitsemalla sopiva aikaväli saadaan myös kasvavia trendejä RSS:lle ja kaikille muillekin. Jos aikaväli on 1992-2010, myös 18 vuotta, on trendi UAH & RSS +0.22 ast ja vielä selkeästi tilastollisesti merkittävä, mikä osoittaa sen että tilastokikkailu aikasarjoilla antaa haluttuja tuloksia halutuille ennakkokäsityksille. Maapallon ilmakehän lämpötila nousee välillä nopeammin, välillä hitaammin, ENSO-vaihtelusta johtuen, tämähän on tunnettu juttu, kun suurin osa lisälämmöstä uppoaa meriin tullen sieltä aika-ajoin ENSO:n mukana ulos, peruskauraa, Mikko voisi lukea tästä alan kirjallisuudesta (ei ilmastoblogeista) ja kertoa miten on.

      Poista
    2. Satelliittimittauksista vielä. IPCC:n kolmas raportti (TAR) 2001 antoi tiedeyhteisössä silloin vallitsevan kuvauksen maapallon lämpötilakehityksestä satelliittimittauksiin perustuen. Silloin tekokuut eivät olleet havainneet kasvutrendiä lämpötilan aikasarjassa sitten 1979 lainkaan, vaikka maanpintamittaukset niin tekivät. Siitäpä nousi iloinen huuto vastaleirissä.

      Pian TAR:n jälkeen Naturessa yms. laatulehdissä ilmestyi monta julkaisua (esim. Fu et al), joissa todettiin satelliittimittausten analysoinneissa olleita puutteita (esim. kiertoradan hidas muutos). Kun ne korjattiin saatiin satelliititkin näyttämään samoja tuloksia kuin maanpintasarjatkin. Satelliitit mittavat lämpötilasta kertovan säteilyn efektiivisesti jostain 3-5 km korkeudelta, missä meteorologiset ilmiöt toimivat aika tavalla erilailla kuin maanpinnalla. Siksi esim. vuoden 1998 ElNino -piikki on niissä voimakkaampi kuin pinnalla. Yksityiskohdissa on siis eroja satelliittien ja maanpintamittausten välillä, mutta pitkissä trendeissä tulokset ovat yhtäpitäviä: lämpötila nousee.

      Mikko: mikä on lyhenne CAGW?

      Poista
    3. Kyllä viimeaikainen lämpenemättömyys on ihan todellista, ja se näkyy kaikissa aikasarjoissa. Eipä siitä ja sen syistä olisi muutoin ollut mainintaa mm. IPCC:n viimeisessä arviointiraportissa. Siinähän asiaa häveliäästi puitiin vain kolmen sivun verran. Seuraavassa kahtena lukuna (kk/vuosi) eri aikasarjojen lämpenemättömyysjaksojen ja tilastollisesti merkityksettömän (<95% merkitsevyystasolla) lämpenemisen alkuajat heinäkuun 2014 alkuun asti:
      - RSS: 9/1996 ja 11/1992
      - UAH: 6/2008 ja 2/1996
      - NOAA: 3/2001 ja 1/1997
      - GISSLO: 11/2001 ja 6/1997
      - HadCRUT: 1/2001 ja 11/1996 (vain kesäkuun alkuun)
      - HadSST3: 3/2001 ja 6/1994.

      Tuo viimeinenhän kuvaa globaalia merenpintalämpötilaa, joten eivät meretkään ole ainakaan pintakerroksestaan kummasti lämmenneet tällä vuosituhannella.

      Mutta mielestäni ei ole oleellista se, onko lämmennyt tai onko lämmennyt vain sen verran, että se juuri pystytään havaitsemaan. Ei ole kuitenkaan mitään merkkiä siitä, etteivätkö viimeaikaiset muutokset mahtuisi hyvin luonnollisen vaihtelun piiriin. CAGW-signaalia (=catastrophic anthropogenic global warming) ei sarjoista löydy.

      Suurempi ongelma on se, että ilmastomallinnukset ja mitatut havainnot erkanevat toisistaan hälyyttävää vauhtia. Kun nuo kelvottomat mallinnustulokset vielä ovat politiikan perustana, on asia suorastaan vaarallinen. Siitä olen kirjoittanut aika paljon. Hakusanalla ilmastomallinnus noista jutuista löytynee moni.

      Poista
    4. Samaa tilastokikkailua ja alkupisteiden valikointia. Noita löytyy, mutta myös lämpenemisjaksoja yhtälailla kun mennään ajassa taaksepäin. Tuollaiset "lämpenemättömyysjaksot" eivät todista mitään. Kyseessä on nouseva lämpötilatrendi johon superponoituu 3-7 vuoden ensosignaali ylös ja alas.

      Poista
    5. Eihän tässä mitään muuta ole valittu kuin trendien loppupiste, joka on tuorein aikasarjan havainto. Loppu on tilastomatematiikkaa, joka antaa havaintojen mukaisia tuloksia. Mutta kyllä lämpenemisessä on tietysti tilastollisia ongelmiakin: http://ilmastorealismia.blogspot.fi/2014/03/ilmastonmuutoksen-tilastomatikkaongelma.html

      Lämpenemisjaksoja on toki ollut ennenkin. Nehän kuuluvat alati vaihtelevaan ilmastoon. Täällä voi testata kykyjään lämpenemisen havainnoinnissa: http://ilmastorealismia.blogspot.fi/2013/10/testaa-kykysi-ilmastoasiantuntijaksi.html

      Poista
    6. Niin, minkäköhän takia se parin viime vuosisadan kylmin ajanjakso on valittu alkukohdaksi? Miksei vaikka 10 000 vuotta sitten?

      http://iceagenow.info/wp-content/uploads/2012/04/GISP-last-10000-years.png

      Poista
    7. Kikkailua on se, että valitaan alkupiste siten, että löytyy laskeva tai nollatrendi ja noustrendit jätetään ilmoittamatta. Helposti nähdään, että yhtälailla löytyy kasvutrendi, kun etsitään sopiva alkupiste. Koska maapallon lämpötila on noussut kaikissa tilastoissa viimeisten 40-50 vuoden aikana, niin kasvutrendejaä löytyy enemmän kuin laskevia.

      Täällä on esitetty väite, ettei maapallon lämpötilailmasto ole noussut 17 vuoteen ja ja todistukseksi annetaan "RSS" satelliittihavainnot. Mutta UAH (tunnetun toisinajattelijan Roy Spencerin yksikkö) antaa samalle aikaperiodille arvon +0.1/10 v. Kun sekä RSS että UAH perustuvat samoille satelliiteille ja samoille mittalaitteille, niin miksi sitten vain annetaan tiedot RSS:sta? Varmaan siksi siksi, että se sopii ACAGW ohjelmaan paremmin. Tällaista tendenssimäistä valikoivaa tiedonvälitystä kutsutaan "kirsikan poiminnaksi".

      Se, että RSS ja UAH antavat niinkin poikkeavia arvoja johtunee siitä, etteivät satelliittimitausten tulkinnat ole aivan lopulllisia.

      Poista
    8. Kuten Mikko jo totesi, suurinta "kikkailua" on käyttää mielikuvituksellisia ilmastomalleja ja pelotella niiden tuloksilla ihmisiä. Monien viime aikoina julkaistujen tutkimusten mukaan esim. hiilidioksidin ilmakehää lämmittävä vaikutus on selvästi alhaisempi kuin mitä malleissa käytetään. Jos Anonyymi haluaa olla uskottava, hänen olisi syytä ottaa yhteyttä ja reklamoida esim. Ilmatieteen laitoksellemme (ellei hän sitten jo työskentele siellä).

      Parhain terveisin, Antero

      Poista
    9. Niin, tuloksia tulee uusia, mutta onko niissä sittenkään mitään merkittävää uutta esim. CO2:n aiheuttamasta ilmastoherkkyydestä. Jos ilmastoherkkyys, siis paljonko ilmakehä kokonaisuudessaan lämpenee, jos CO2:n määrä kaksinkertaisuu, onkin vähän vähemmän kuin mitä nyt ajatellaan, niin sehän vain vie tuota kuuluisaa kahden asteen ylittämisajankohtaa hieman kauemmaksi. Sitäpaitsi Antero ja muut täällä ammentavat tietonsa lähinnä ilmastoblogeista filtroidusta tiedosta tai sitten keksivät niitä itse. Tällaisten tietolähteiden kautta omaksuttu ilmastotieto voi olla pahasti lopsided, eli pielessä ja asenteet ovat sitten sen mukaisia. Pääkirjoittaja Mikko (kuka hän muuten on? Onko vain "Mikko". Minkälaista ekspertiisiä hän edustaa ilmakehätieteiden alalla muuta kuin blogosfäärin tutnijana?) ei juurikaan referoi alan tieteellisiä tutkimuksia ja niiden tuloksia vaan käyttää erilaisia toisen käden tietoja nettikirjoituksista.

      Poista
    10. Mikä tieteen ylipappi sinä luutet olevasi ja kuka on antanut sinulle valtuudet määritellä kuvittelemasi toisten käyttämät tietolähteet pielessä oleviksi.

      Ilkka

      Poista
    11. Kiitos kommenteistasi, Anonyymi! Omasta puolestani vastaan sinulle näin:

      Minä en ammenna tietojani blogeista vaan tieteellisistä tutkimuksista ja datasta. Jos rohkenet ottaa minuun yhteyttä, voin valottaa sinulle asiaa varsinkin pohjoisten alueiden osalta.

      Ystävällisin ja asiallisin terveisin, Antero (antero.jarvinen@helsinki.fi)

      Poista
    12. Heinäkuussa olen julkaissut tähän mennessä 10 kirjoitusta. Niistä kaksi keskittyi kahden ilmastotiedettä vetävän järjestön/laitoksen (WMO ja NOAA) julkaisuihin. Kaksi kirjoitusta käsitteli professorien (Mark Serreze ja Jarkko Hantula) julkisuuteen antamia ja ilmastoa koskevia lausuntoja. Kolme kirjoitusta käsitteli ilmastonmuutokseen liittyviä datasarjoja (uusiutuva energia, sään aiheuttamat vahingot ja ilmakehän CO2-pitoisuus, joista yksi oli tuo edellä mainittuun WMO:a käsittelevä juttu. Yksi kirjoitus käsitteli vallitsevan paradigman mukaista ilmastopropagandaa (Branson) ja yksi vastapropagandaa (Monckton). Kaksi kirjoitusta (jääpingviineistä ja koralleista) keskittyi suoraan tieteellisten tutkimuspapereiden keskeisiin johtopäätöksiin, joita anonyymi kaipasi. Tuohon viimeiseen kategoriaan tulee tässä kuussa vielä ainakin kaksi kirjoitusta, joten niiden osuus noussee yli 30 %:n. Samankaltaisia osuuksia löytynee mmuiden kuukausien kirjoituksista, joskin vaihtelua niiden välillä varmasti on.

      Tämä blogi ei pyri olemaan tiukasti vain ilmastotutkimukseen keskittyvä. Pyrin käsittelemään asioita laajasti ml. ilmastopolitiikka, -tutkimus, -propaganda, -huumori, -huijaus jne. Kaikki ilmastoon liittyvä kelpaa minulle. Otan myös mielelläni vastaan kirjoitusvihjeitä ja vieraskirjoituksia tai niiden luonnoksia.

      Kiitos Anonyymille 24.7. klo 10:05 kritiikistä, jota myös arvostan ja koetan käyttää blogin kehittämisessä hyödyksi.

      Poista
    13. Järviselle: Mistä tieteellisistä tutkimuksista ja datasta on peräisin sellainen väite, että voit sanoa olevan olemassa "mielikuvituksellisia ilmastomalleja"? Vai onko kyseessä vain kirjoittajan oma henkilökohtainen mieltymys kärjekkäisiin ilmaisuihin? Minkälainen malli on "mielikuvituksellinen"? Kirjallisuusviite.

      Poista
    14. Hauska vekkuli tämä L4. Nyt hän kaipaa lähteitä kovasti muilta, mutta oma lähdekritiikki on olematonta ja lähteiden käyttö vääristelevää, kuten nähtiin hänen väitteidensä yhteydessä koskien rantamittarien osoittamaa merenpinnan nousun kiihtymistä, mitä kukaan muu ei ole havainnut.

      Tapsa

      Poista
    15. Onkos ilmateologianlaitos palkannut bulvaanin myymään blogistanin ihmisille agendaansa kun virallinen taho on ihmeen hiljaa?
      Ja onko olemassa yhtään "todellista" ilmastomallia?

      Poista
    16. Ilmatieteen laitoksen bulvaani on maksettu verorahoilla, ja FMI on myös kouluttanut tarvittavan ilmastotoimittajakunnan haluatko ilmastonmuutostoimittajaksi kurssituksella.

      http://blogit.yle.fi/sites/blogit.yle.fi/files/motvirtanen/Yhteisty%C3%B6sopimus.pdf

      Ilkka

      Poista
    17. Viitteet rannalta mitattuun keskimerenpinnan nousun kiihtymiseen viime vuosisadalla on toimitettu tänne useampaan otteeseen.

      Poista
    18. Mitä yrität? Yksi atolli ei riitä mihinkään.


      Tapsa

      Poista
    19. No viitteet on toimitettu, merenpinnan kiihtyvä nousu jäi vain puuttumaan.

      Kyse oli kiihtyvän ilmastonmuutoksen "aiheuttamista" kiihtyvistä luonnonilmiöistä joita näkyy olevan hankalaa suodattaa itse datasta.

      Kiihtymisestä onkin vain pieni loikka viihtymiseen, joten viihdytän teitä Juhani Rinteen raivoisalla kiihtymisellä itse aiheeseen eli kiihtymällä viihdyttämiseen.

      https://www.youtube.com/watch?v=AljfYW-kbJw

      Ilkka

      Poista
    20. Juu, L4:n FMI:n opettama tyyli on aina ollut, että hän linkkaa pääsääntöisesti itse lukemattomiaan linkkejä, joissa hän väittää olevan todisteita CAGW:n suuntaan. Tarkoituksena on aiheuttaa turhaa työtä muille ja nauraa itse sivussa. Mikäs siinä, jos siitäkin saa palkan.

      Tämän viimeisen oljenkorren, merenpinnan kiihtyvän nousun, napsahdus on jo kuultu eikä jankutus sitä korjaa.

      Tapsa

      Poista
    21. Tapsa taisit unohtaa lähdeviitteet tyystin.

      Poista
    22. Lähdeviitteitä ei löydy ainakaan merenpinnan nousun kiihtymisestä mittausasemien perusteella. Täällä on kyllä linkkejä jo annettu, joista huomataan, että mitään kiihtymistä ei ole tapahtunut. Itse kukin voi niitä tutkailla vapaasti, jos nyt oikein ymmärsin kommenttisi.

      Tapsa

      Poista
  3. Tuossa lisää ihmeteltävää tästä kyseenalaisesta ennätyksestä.

    Teksti TV,kin juhlisti aamusta ennätyksellä, mutta uutinen katosi YLE uutisistakin päätymättä varsinaisiin TV uutisiin jostain syystä, vai näkikö joku?

    http://notrickszone.com/2014/07/22/ncep-data-show-june-2014-among-the-coldest-this-century-four-of-five-coldest-in-the-last-5-years/

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, huomasin tuon Gosselinin bloggauksen. Siinä esitetty voipi olla tarkempaa tietoa tai sitten ei. Kysehän siinä on reanalysis-datasta.

      Sanottakoon vielä, että alkuvuosi 2014 on lämpimistä touko- ja kesäkuista huolimatta hyvin keskinkertainen 2000-luvulla. Lämpimyydessä se sijoittuu RSS:n mukaan seitsemänneksi, joten vuosiennätyksiä tuskin rikotaan.

      Poista
  4. En ole varma mitä GISSin aikasarjaa käytit edellä, mutta land-Ocean sarja näyttää kuluneelle kesäkuulle vasta pronssisijaa. Itsekin odotan kieli pitkänä HadCrut-estimaatteja. Niistä on nelossarjan lisäksi mielenkiintoista seurata vanhempaa kolmossarjaa. Se kun on ollut nelosta vaatimattomampi lämpötilan nousun suhteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, kumma juttu. Kyllä käytin saaa GISSTEMP sarjaa, mutta hain sen KNMI Explorerista, jonka (griddauksestako johtuen?) 2014 nousee niukasti ykköseksi. Mutta aivan totta on se, että GISSin omalla sivulla 2014 kesäkuu tulee vasta kolmanneksi. Kiitos tarkasta huomiosta!

      Tässäpä linkki GISSin sivulle:
      http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata_v3/GLB.Ts+dSST.txt

      Poista
  5. Onkos tämä kesäkuu sitten ilmastotieteelle jotenkin erityisen mielenkiintoinen? En nyt äkkiseltään muista näitä tämän tyylin uutisia muista kuukausista.

    Tapsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ei kai tässö kesäkuussa ole muuta ihmeellistä kun että sitä seuraa aikanaan syyskuu jolloin YK pääsihteeri on kutsunut maailman silmäätekevät New Yorkiin ilmastotkokoukseen alustamaan Pariisin vuoden 2015 ilmastokokousta, ja kaipa sen tärkeyttä täytyy vähän painottaa muutamalla muhevalla alaarmilla jottei tämä maailman kohtalosta määräävä IPCC prosessi vallan unohtuisi alamaisilta.

      Sinne on jo lupautunut Ghanan ex presidentti ja pari ex pääministeriä.

      http://notrickszone.com/2014/05/26/merkel-snubs-new-york-ban-ki-moon-climate-conference-burying-the-global-climate-agreement/

      Ilkka

      Poista
  6. Pitänee vielä lisätä että mediamme siis uutisoi ilmastopoliittisia uutisia
    ikäänkuin mitattuina tosiasioina vaikka on kyse hallituksen ideologis poliittisen
    agendan tukemisesta.

    Näin US. ja miksei muidenkin hallitusten tuottamat "numerot" saavat aivan oman sisältönsä jolla ei ole paljonkaan tekemistä arkipäivän tai mittausten kanssa,
    ja tuo on mielestäni jo aika julkeaa, einkä ainakaan itse viitti alkaa tässä tuijottamaan desimaaleja vaan tutkiskelisin miten tähän on jouduttu, eli mitä on suoraansanottuna väärennösten takana, kun onhan se ruma sana joskus sanottava niinkuin se on tai sitten jatkettava pilkun viilausta ja mutterin puristelua etsimällä väärennöksistä pilkku virheitä.

    http://icecap.us/index.php/go/political-climate

    Ilkka

    VastaaPoista
  7. CAGW on katastrofaalinen ihmisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen,
    josta annankin alkusoinnun, soppii kattoo pitemmällekkin.

    https://www.youtube.com/watch?v=1QL_HaYgLYA

    Ilkka


    VastaaPoista
  8. Miten se menikään? Noudattaako lämpötilakehitys hiilidioksidikonsentraatiota vai vesihöyrypitoisuutta?

    http://www.drroyspencer.com/

    Tapsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Maa ja sen ekosysteemit - Jumalan älyllisen suunnittelun ja äärettömän voiman luomana ja Hänen ylläpitämänäan - ovat kestäviä, joustavia, itsesäätyviä, ja itsekorjaavia".
      - kreationisti Roy Spencerin allekirjoittama julistus (Wikipedian mukaan)

      Alkupremissit esiin (!)


      Poista
    2. Oisit vain näyttänyt lähteen, kuten minä joka näytän mistä lähteestä vihreät ammentavat jumalineen.

      http://www.lehto-ry.org/gaialaisuusjuttu.html

      Ilkka

      Poista