lauantai 12. heinäkuuta 2014

Lämpenevän Etelämantereen aiheuttaman sukupuuton ikoni ei vielä kuollutkaan

Jääpingviini tervehtii ystävällisesti suosikkibloginsa lukijaa
New York Times kirjoitti 11.4.2011 tiedepalstallaan jääpingviinien ongelmista ja vähenevästä määrästä Antarktikalla.

Jääpingviinien populaatio Antarktikalla on laskenut 50 prosentilla viime vuosina, ja kaikki jotka ovat katsoneet luontodokumentteja tietävät, että syynä on nopeasti sulava merijää, joka on rajoittanut niiden talvisten asuinalueiden kokoa. Mutta kaikki tuon tietävät saattavat olla väärässä. 

Uusi tutkimus, joka on julkaistu maanantaina verkkoversiona The Proceedings of the National Academy of Sciences -julkaisussa esittää, että pingviinien todellinen ongelma onkin raju pudotus niiden pääasiallisena ruokana olevan Antarktikan krillin esiintymisessä. Sama ongelma myös on jääalueita välttävillä myssypingviineillä.

Minä kirjoitin pingviineistä lähes kolme vuotta myöhemmin, kun Time-lehden verkkoversio julkaisi tyypillisen alarmistisen puutaheinää-jutun. Timen kuva-artikkelissa jääpingviinien kohtalosta kerrottiin seuraavaa:

Viimeisen 25 vuoden aikana jääpingviinien kanta on pudonnut 65% johtuen merijään vähenemisestä ja lisääntyneestä kilpailusta ruoan saannissa muiden pingviinilajien kanssa.
Minä tiesin jo tuota edellistä juttua kirjoittaessani, että Time-lehti oli perusteellisen väärässä, enkä nyt lähde toistamaan edellisen jutun asioita. Lyhyesti sanottakoon kuitenkin, että Etelämantereen ympärillä olevan merijään määrä on kasvanut ja alueen lämpötilat - niin merenpinnan kuin ilman - ovat hitusen laskeneet viime vuosikymmeninä. Mutta sitä en tiennyt, että New York Timeskin oli totaalisen väärässä.

Jääpingviinien määrä Etelämantereella on vasta nyt ensimmäistä kertaa laskettu kattavasti, joten aiemmat väittämät kannan laskusta ovat siis perustuneet vajaaseen tai olemattomaan tietoon. Laskennan tulos on aika mykistävä. Laskentaa johtanut Stony Brook -yliopiston tohtori Heather Lynch kertoo: "Me havaitsimme 53% kasvun pingviinien kokonaismäärässä."

Lynchin johtama tutkija ryhmä laski jääpingviinit satelliittikuvista ja sai luvuksi 3,79 miljoonaa pesivää paria, mikä on 1,1 miljoonaa enemmän verrattuna aikaan 20 vuotta sitten. Hmmm... se on pikkuisen enemmän kuin sukupuuton partaalla olevalla lajilla normaalisti. Eikä populaation kasvukaan viittaa suurempiin ongelmiin ympäristötekijöissä. Kaiken kaikkiaan Tutkijat löysivät 251 jääpingviiniyhdyskuntaa, joista he kartoittivat 41 ensimmäistä kertaa. Noiden 41 joukossa oli 17 yhdyskuntaa, joista tutkijat eivät ole aiemmin tienneet mitään. Tutkimuksesta kertonut Wall Street Journal olikin otsikoinut juttunsa "Jääpingviinien laskenta osoittaa lintujen kukoistavan".

Olen nyt tainnut kirjoittaa tämän vuoden pingviinijuttukiintiön täyteen. Minun puolestani "lämpenevän" Etelämantereen "katoavan" merijään ikoneiksi ja ensimmäisiksi uhreiksi julistetut sympaattiset jääpingviinit saavat yrittää selvitä alueen talvesta ja keväästä loppuvuoden aikana ilman Ilmastorealismin häirintää. Mutta lukijat saavat niin halutessaan jatkaa pingviiniaihetta kommenttiosuudessa ihan vapaasti, kunhan tosiaan pysytään pingviineissä.







4 kommenttia:

  1. Kuinkahan paljon LISÄÄNTYNYT merijää on pidentänyt Keisaripingviinien matkaa muninta-alueelle? Mutta toisaalta sen jään laajuus on vaihdellut niin kauan kun noita Pingviinejäkin on ollut ja hyvin ovat silti sopeutuneet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Talvijään pinta-alan kasvu on todellakin kasvattanut kävelymatkaa merijääkentän reunalle useimmissa paikoissa Etelämannerta. Monissa paikoissa tuo kasvu on useita kymmeniä tai jopa satoja kilometrejä. Pingviineille olisi jo käynyt huonosti, jos ne joutuisivat tuon pidentyneen matkan taittamaan ruoanhakureissuillaan.

      Ne eivät kuitenkaan matkaa jääkentän uloimmalle reunalle vaan tukeutuvat jääkentässä oleviin jäättömiin alueisiin, joita kutsutaan polinjoiksi. En tiedä tuolle venäjänkieliselle lainasanalle suomennosta, mutta alla oleva linkki valaisee asiaa englanniksi. Polinja voi pysyä auki yhtäjaksoisesti jopa usean talven ajan.

      Mutta on tietysti selvää, että jos yhteisön ruoan hakeminen on pesintäkaudella yhden polinjan varassa, ja se jäätyisi äkillisesti umpeen, poikasten selviytymismahdollisuudet voivat sen vuoden osalta heiketä olennaisesti. Niinpä ankarat jääolot ovat uhka ainakin yksittäiselle yhdyskunnalle. Etelämantereen jääkenttä on kuitenkin laaja, ja siellä on pingviinejä joka puolella, joten aina jotkut yhteisöt kykenevät saamaan poikasensa täysikasvuisiksi.

      http://en.wikipedia.org/wiki/Polynya

      Poista
    2. Polynja lienee Venäjältä, ja koska se uutisoidaan ennennäkemättömänä,
      vuosittain epäilen sen tarkoittavan sulaa vettä jäätyneellä alueella, kelpaiskos railo?

      http://www.navalhistory.org/2011/08/11/uss-skate-ssn-578-becomes-the-first-submarine-to-surface-at-the-north-pole

      Ilkka

      Poista
  2. Kyllähän nykyään pingviinit ja jääkarhut elelevät selassa sovissa onnellisen tietämättöminä ilmaston "lämpenemisestä" jonka todistan linkissä.

    https://www.youtube.com/watch?v=xXBISRHeXUA

    Ilkka

    VastaaPoista