 |
| Kasvihuoneilmiö Helsingin Sanomien mukaan |
esiteollisesta ajasta 0,9 astetta ja 1950-luvultakin noin 0,5 astetta. No, mistä tämä tiedetään? Maapallon eri puolilta tehdyistä mittauksista lasketut globaalit keskilämpötilat ovatkin nousseet. Sitä ei voi kiistää, tosin epäilyksen alaiseksi ainakin sen suuruuden voi asettaa. Lämpöaikasarjoissa on runsaasti puutteita niin ajallisessa kuin alueellisessa kattavuudessa. Meillähän on ollut aika harva mittausverkko mm. merillä, jotka kuitenkin muodostavat noin 70% maapallon pinnasta. Lisäksi kaikkia niiden tuloksiin vaikuttavia tekijöitä ei tunneta yksityiskohtaisesti, ja monissa tapauksissa niitä on säädetty tai adjusteerattu erilaisilla parametreilla, jolloin ne eivät enää kerro alkuperäisestä mittaustuloksesta. Jotkut tahot epäilevät myös globaalin keskilämmön laskenta-algoritmien vääristävän tulosta.
Tieteelliseksi selitykseksi lämpenemiselle annetaan tietysti kasvihuoneilmiötä ja erityisesti sen voimistumista, sillä eräiden kasvihuonekaasujen - varsinkin hiilidioksidin - pitoisuus ilmakehässä on kiistämättä viimeisen 100 vuoden aikana kasvanut.
Kasvihuonekaasuhypoteesin mukaan tuo lämpeneminen johtuu siis kasvihuonekaasujen lämpöä sitovasta vaikutuksesta mutta ei ainoastaan siitä. Iso osa ilmastojärjestelmään sitoutuneesta lämmöstä johtuu tuon sitovan pakotevaikutuksen aiheuttamista palautevaikutuksista, joita on monenlaisia. Merkittävin niistä on ilmakehän vesihöyrypitoisuuden nousu, kun hiilidioksidin lämmittämä ilma haihduttaa meristä enemmän vettä kiertoon. Muistetaan, että vesihöyry on myös kasvihuonekaasu, joka tietysti vahvistaa vähäisempien kasvihuonekaasujen lämmittävää vaikutusta. Palautevaikutus on siis hypoteesin mukaan positiivinen, koska se mahdollistaa suuremman energiamäärän (= lämmön) kerääntymisen ilmastoon. Kaikkein voimakkaimmin tuon lämpenemisilmiön pitäisi näkyä napa-alueilla, sillä samalla myös ilmakehän virtaukset voimistuvat, ja nehän sitä päiväntasaajan molemmilla puolilla päivittäin syntyvää lämpöä pohjoiseen ja etelään siirtävät.
Tiedemiehillä, jotka tuota kasvihuonehypoteesia mainostavat, on kuitenkin muutamia ongelmia. Ensinnäkin kasvihuonekaasujen pitkäaltoisen säteilyn aiheuttamaa muutosta on erittäin vaikeaa mitata. On tietenkin mahdollista mitata suljetussa koeympäristössä yksittäisen tekijän muutoksia, mutta koko ilmastojärjestelmämme merineen, mantereineen, ilmakehän kerroksineen ja ympäröivine avaruuden osineen sisältää niin paljon muuttuvia ja toisiinsa vaikuttavia elementtejä, että niiden kattava jäljittely ei ole mahdollista laboratorio-olosuhteissa. Niinpä ei ole varmuutta edes hiilidioksidin pakotevaikutuksesta, joskin melkoinen yksimielisyys sen pitoisuuden kasvun lämmittävästä vaikutuksesta toki on. Mutta absoluuttista arvoa et sille saa. Vielä suurempia epävarmuuksia liittyy moniin palautevaikutuksiin, joiden etumerkistäkin väitellään - siis lämmittävätkö ne vai jäähdyttävätkö. Siksi mm. IPCC:n viimeinen raportti ei osaa kertoa tarkasti, paljonko globaali ilmasto lämpenisi, jos ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kaksinkertaistuisi. IPCC antaakin melko laajan +1,5 - +4,5°C vaihteluvälin asialle, joskin monet tuoreet tutkimukset viittaavat vielä tuonkin alueen ulkopuolisiin arvoihin.
 |
| Amundsen-Scott. Etualalla ns. seremoniallinen etelänapa. |
Etelänapa sijaitsee melko keskellä Etelänapamannerta. Sieltä on matkaa merelle 1250 - 2750 kilometriä. Kun vielä muistetaan, että osan vuodesta tuo meri on satojen kilometrien matkalta jään peittämä, voimme kai sanoa eliminoimeemme merivirtojen muutosten mahdolliset lämpövaikutukset pois mahdollisimman hyvin. Veden vaikutuksen myös ilmakehästä voimme eliminoida tavanomaista paremmin, sillä Antarktikan kylmä ilma on myös hyvin kuivaa. Vesihöyryn puuttuessa hiilidioksidin lämpövaikutuksen pitäisi näkyä siellä mahdollisimman selvästi.
Edes yön ja päivän vaihtelu tai auringon lyhyaaltoinen säteily ei haittaisi mittauksiamme, sillä kevät- ja syyspäiväntasausten välisenä aikana niitä ei alueella näy. Voisimme siis käyttää etelänavan talvikuukausien - maalis-elokuun - tietoja, jotka ovat lähes vapaita auringon suorasta säteilypakotteesta. Tuona aikana myöskään ilmakehän otsonipitoisuuden muutokset eivät ole mittauksia haittaava asia.
 |
| Kuva 3 |
Etelänavan alueella siis kaikki muut tunnetut lämpötilaan vaikuttavat tekijät ovat minimissään, jotta mittausten mukaan ilmakehään melko tasaisesti sekoittuvan hiilidioksidin säteilypakote lämmittävine vaikutuksineen voisi näkyä. No katsotaanpa ensin etelänavalta mitattua hiilidioksidipitoisuutta. Kuvasta 3 olevasta punaisesta kuvaajasta näemme, että alueen ilman hiilidioksidipitoisuus on kasvanut vuoden 1958 noin 314 miljoonasosasta (ppm) vuoden 2012 arvoon 387.
 |
| Kuva 4 |
Haetaan seuraavaksi Excel-taulukkolaskentaohjelmaan Amudsen-Scott -tutkimusaseman lämpötilatiedot. Olen niistä koostanut graafin etelänavan talvikuukausien hyytävistä lämpötiloista kuvaan 4. Auringon laskettua maaliskuun 21. päivän tienoilla lämpötila laskee melko nopeasti ja saavuttaa alhaisimmat arvonsa heinä- ja elokuussa. Auringon nousu syyskuun 21. päivän tienoilla nostaa jo jonkin verran syyskuun keskilämpötilaa. Käytän seuraavissa kuvissa vain huhti-elokuun lämpötiloja, jotta saamme auringon suoran säteilyn vaikutuksen poistettua mahdollisimman hyvin.
 |
| Kuva 5 |
Ohhoh! Jonkin asian on nyt täytynyt mennä pieleen, sillä edes tuossa adjustoidussa mittaussarjassa ei näy lämpenemistä. Sehän näyttää lineaarisella trendillä pientä viilenemistä sinä aikana, jolloin hiilidioksidin aiheuttaman pakotteen olisi IPCC:nkin mukaan pitänyt tulla näkyviin. Lämpötilamittauksissa täytyy olla vikaa!
 |
| Kuva 6 |
No niin. Olemme tehneet postmodernin ilmastotutkimuksen, jonka perusteella voimme sanoa etelänavan talvikuukausien ilmaston lämmenneen noin 1,3 asteella, kun CO2-pitoisuus on noussut 23 prosentilla. Jakamalla tuon 1,3 astetta 0,23:lla, saamme pelkäksi CO2-pakotteeksi 5,6 astetta. Käytännössä se tarkoittaa, että vuonna 2100, kun ilmakehän hiilidioksidipitoisuus voi olla jopa yli 550 ppm, etelänavalla olisi 6-10 astetta nykyistä lämpimämpää, mikä hyvin vahvistaa Petteri Taalaksen ennusteet.
Nyt vaan hiomaan tekstiä englanniksi ja sitten lähettämään tutkimuspaperi Nature-julkaisuun. Saatamme olla ensimmäisiä, jotka ovat käytännön kokeella kyenneet määrittelemään CO2-pakotteen optimaalisimmissa oloissa. Nobelin fysiikan palkintoa en vielä odottele, mutta uusi työpaikka Ilmatieteen laitoksen ilmastonmuutosyksikön johtajana ei taida olla mahdoton ajatus. Niin, tottakai poistan paperista kuvan 5 ja kuvasta 6 vihreän kuvaajan viimeistään vertaisarvioijien vihjeestä sekä lisäksi piilotan käyttämäni datan. Ja toki lisäisin abstraktiin varoituksen, että moinen lämpeneminen saattaa muuttaa Etelämantereen valtavan jäätikön epävakaaksi, mikä todennäköisesti viimeisen pingviinin huolimattomasta potkusta suistaa sen melkoisella molskahduksella mereen ennen vuotta 2152. Viimeistään silloin rantatonttien arvot Suomenselän länsipuolella ja Pori-Lappeenranta -linjan eteläpuolella romahtavat. Tuolla lisäyksellä pääsen Naturen lisäksi myös Hesarin pääkirjoitukseen ja Ylen uutisiin.
Olisiko lukijoilla vielä joitain lisäneuvoja matkalleni oikeaksi ilmastotutkijaksi vakiintunein postmodernein menetelmin?
PS. Steelen kirja Landscapes & Cycles on oikeasti mahtava tietopaketti. Steele ei suosittele tekemään postmodernia ilmastotutkimusta.
Miksi talvi, eihän aurinko edes paista silloin ja lämpösäteilyt muutenkin minimissään? Mitä jos plottaat Antarktisen kesän korkeimmat lämmöt?
VastaaPoistaJuuri siksi. Talvella horisontin taakse jäävä auringon lyhyaaltoinen säteily ei haittaa CO2:n pitkäaaltoisemman säteilyn vaikutusten havaitsemista.
PoistaCO2-lisän lämmittävä vaikutus on luokassa watti per neliömetri keskimäärin. Etelänavalla talvella eli yöllä ko. vaikutus on todennäköisesti varsin pieni murto-osa tuosta keskiarvosta. Pitäisikö ko. vaikutuksen näkyä selvästi Antarktiksen lämpötilassa vaiko ei? Veikkaan että ei, eli mistä ihmetys?
PoistaEhkä talvella ylöspäin menevää lämpösäteilyä ei ole riittävästi että kasvihuoneilmiön voimistuminen näkyisi?
VastaaPoistaMistä se "talvella ylöspäin menevää lämpösäteilyä" syntyisi, kun aurinko ei tuo lämpöä alueelle talvella.
PoistaTätähän voi käsitellä kesvihuonekaasuteorian mukaisesti, eli Antarktista lämmittäisi talvella pääosin ns. takaisinsäteily 340W/m^2.
Siintä vain laskemaan Antarktiksen lämpötila, saa käyttää mustan kappaleen säteilylakeja, ja pienenä vinkkinä
lisään että lumi näyttää lämpösäteilylle mustalta.
Ilkka
Stefan-Bolzmann takaa että lämpösäteilyä syntyy vielä -80C lämpötilassakin. Voitaneen olettaa että sekä keskikesällä että keskitalvella, jolloin auringon korkeuskulma on vakio, saavutetaan tasapainotila eli lämpötila tasautuu (ainakin tyynellä säällä).
PoistaNo laskin itse, tai siis koneeni.
PoistaMustan kappaleen säteilyn lämpötilan pitää olla 278K, eli +5C
jotta se tuottaisi 340W/m^2, siis SB lain mukaan..
Tämä saa ns. "takaisinsäteilyn" outoon valoon kun yläilmakehän lämpötila, eli se jonka pitäisi lämmittää Antarktista, on se mikä se on.
Ilkka
Lisäys, kun .80C unehtu, onneksi jäi laskukone auki.
Poista-80C,n tuottamiseen vaaditaan säteilyä 74W/m^2
Eiku samanlainen tutkimus keskeltä Saharaa, mitä jo aiemmin suosittelin Jaana Kanniselle. Jos sieltä löydät lämpötiladataa, niin uusi ura urkenee ilman muuta. Taalas jo lupasi sen Nobelinkin, jos joku pystyy hänen teoriansa kumoamaan.
VastaaPoistaTapsa
Sahära onkin mainio laboratorio pakkasöineen ja paahteisine päivineen.
PoistaSieltä irtoaa hyvin ilmankosteuden merkitys vuorokautiseen lämpötilanvaihteluun, jopa niin hyvin ettei ilmastotiede ole kovin kiinnostunut Saharasta laboratoriona, vaan mallintaa mielummin aiheesta supertietokoneella syöttäen siihen pääosin oletuksia ilmastosta jossa
energia siirtyy pääosin säteilemällä.
Ilkka
Tämä kirjoitus on yksi parhaimpiasi. Varsinkin yllättävä ja sarkastinen loppuhuipennus on hyvä. :)
VastaaPoistaHöh, käytin kaikki taitoni tehdäkseni poliittisesti korrektin tutkimuksen ja taatakseni seuraavan tutkimuksen apurahat, ja sitten moititaan sarkasmista? ;-)
PoistaEntä jos tarkastellaan juhannusviikkojen pilvettömien päivien lämpötilaa? Aurinkohan on tuolloin koko viikon about samalla korkeudella joten keskiarvoistus viikon yli lienee sallittua?
VastaaPoistaOle hyvä!
PoistaTapsa
Loistava artikkeli. Tämähän enemmän kuvaa sitä, että hiilidioksidi alhaisemman ominaislämpökapasiteettinsa verrattuna ilmaan toimii enemmänkin jäähdyttäjänä. Maapallon ekosysteemin erinomainen tapa säätää lämpötilaa alemmaksi, kun auringon säteilyteho kasvaa. Samalla lienee myös havaittavissa väärän säteilyfysiikan ilmiö, jossa kylmemmästä tuleva lämpösäteily lämmittää kuumempaa.
VastaaPoistaHenkka
Henkka, voiko kylmempi viilentää lämpimämpää?
PoistaVäärä kysymys, fysikaalisesti oikea on: Luovuttaako lämpimämpi energiaa kylmemälle ja vastaus on kyllä. Viilentyminen on lämpöenergian luovuttamista, ja sen voi tehdä vain kuumempi, kylmempi ei sitä tee.
PoistaHenkka
Henkka, kaikki absoluuttista nollapistettä lämpimämmät kappaleet luovuttavat lämpöenergiaa säteilemällä, vrt. Stefan-Bolzmannin laki jolla tuo voidaan laskea. Säteilyeneria absorboituu kappaleisiin niiden lämpötilasta välitämättä. Mitään mystiikkaa tähän ei liity.
PoistaNo voi voi, laita kylmempi kappale lämpimämpään ympäristöön ja havainnoi mitä tapahtuu.
PoistaEihän se kylmempi luovuta mitään lämpöenergiaa jolloin sen pitäisi jäähtyä, vaan ottaa vastaan sitä mikä näkyy kappaleen lämpenemisenä.
Ilkka
Ilkka sekoittaa nyt kappaleen säteilemällä luovuttaman lämpöenergian (tapahtuu väistämättä) sekä sen vastaanottamaan lämpöenergian (tapahtuu myöskin väistämättä). Näiden erotus ratkaisee, ei mikään muu. Oppikoulufysiikka laskee tämän tasan ja täysin oikein.
PoistaNo voi voi oppikoulufysiikallesi.
PoistaKansakoulussa opetettiin taas että = merkin eri puolella olevat lausekkeet voi vaihtaa keskenään.
SB lain mustassa tasossa ei ole massaa, joka varastoisi mitään,
jolloin mitään erotustakaan ei voi syntyä.
Ilkka
Kaikki "kylmät" kappaleet säteilevät lämpöenergiaa lämpimämpiin kappaleisiin. Ainoa poikkeus on hypoteettinen abs. nollapisteessä oleva kappale, joka ei säteile. Tämä on jo 150 vuotta vanhaa täysin varmasti toimivaksi osoitettua fysiikkaa.
PoistaAloitit siis taas epätieteellisen loputtoman inttämisesi kiistämällä perinteiset termodynamiikan lait.
PoistaNäytä tuo ihmeellinen takaisinsäteily fysiikan oppikirjoista, onko sille oma yksikkökin tai joku kuvaaja.
Jatka inttämistäsi yksin.
Ilkka
On ikävää että et ymmärrä termodynamiikan lakeja. Selvitäpä itsellesi mihin kylmän kappaleen säteilemä energia päätyy, ilman että aloitat epätoivoisen käsienheiluttelun kvanttifysiikan yms. suuntaan.
PoistaKylmempi kappale ei siirrä pätkääkään energiaa mihinkään lämpimämpään, ei edes säteilemällä, se vastaanottaa ympäristöstä lämpöenergiaa oli se sitten johtumalla, sekoittumalla tai säteilemällä. Kysymys on vain ja ainoastaan siitä kuinka paljon kuumempi siirtää energiaa, millä muodolla tahansa kylmempään ja kuinka paljon ja minkä verran aikaa siihen kuluu kunnes ne ovat tasapainotilassa jolloin kaikki energiansiirto niiden välillä on loppunut. On tosi ikävää että termodynamiikan lakeja tulkitaan täysin vailla pohjaa siitä mitä energiasiirtyminen oikeasti on.
PoistaHenkka
Kuumempi säteilee energiaa kylmempään. Kylmempi säteilee energiaa kuumempaan. Koska kuumempi säteilee ENEMMÄN (Stefan-Bolzmann), on energian NETTOvirta kuumemmasta kylmempään. Tämä on minusta aivan tavattoman simppeliä eikä asiasta ole termodynamiikassa mitään epäselvyyttä.
PoistaTuo anonyymi inttäjä (joka ei perustele mitenkään väitteitään, perhanan trolli) ehkä yrittää tarkoittaa tätä hypoteettista tilannetta:
PoistaMeillä on 2 kappaletta, A ja B. A tulee suoraan pakastimesta ja B kuumasta uunista. Kune ne pannaan vierekkäin pöydälle, B luonnollisesti siirtää ensimmäisen minuutin aikana 100 yksikköä energiaa kappaleeseen A. Teoriassa myös kappale A siirtää lämpöä kappaleeseen B, noin 0,5 yksikköä samassa minuutissa. Tämä lämpösiirtymä on luonnollisesti olemassa vain puhtaan teoreettisena, koska sitä ei käytännössä voida mitata B:n valtavan energiahyökyaallon takia.
Siis aivan harmiton ajatusleikki, ja samalla yhtä hyödytön.
Kyse on nollasummapelistä, jolla noi säteilynikkarit vaihtavat fotoneita
Poistaymmärtämättä aiheesta hölkäsen pöläystä.
Minkä tahansa funktion = merkin eri puolelle voi laittaa mielivaltaiset suureet jotka kumoavat toisensa, mutta vain älyllisesti vajavainen voi uskoa että nollasummapalapelin toisensa kumoavat palaset on totta,
lopputuloksen ollessa oikein, mikä ei todista että nollasumman tekijät ovat reaalisia.
Tästä tuo harha kylmän lämmittävästä vaikutuksesta, ja mistä tämä mielipuolinen keksintö on kotoisin, no maailman johtavimmalta ilmastotieteeltä koska sen on pitänyt kyhätä teoria kylmän yläilmakehän lämmittävästä vaikutuksesta eli vastasäteilystä,
aihe mitä Helsingin Yliopiston häpeäksi opetetaan tietämättömille
teekkareille IPCC guru Jouni Räisäsen toimesta, käyttäen
IPCC raportista kopsattua opintomonistetta kautta spekriviivojen
levinneine olkapäineen.
Ilkka
Herra Turkkulainen, kyllä kylmemmän kappaleen säteilemä energia voidaan mitata helpostikin, koska se on todellista energiaa. Teoria selittää todellisuuden käyttäytymisen tässä kohden tyhjentävästi.
PoistaLämpimämmän kappaleen kappaleen lämpösäteilyn aallonpituus(molekyylien/atomien värähtelyn liike-enrgiasta syntyvä) on pienempi kuin kylmemmän kappaleen aallonpituus (molekyylien/atomien värähtelyn liike-energia on pienempi). Kaikessa tunnetussa fysikaassa energia siirtyy vain ja ainoastaan korkeammasta potentiaalista alhaisempaan. Jos tämä kylmemmästä kuumempaan siirtyvä energiansiirto olisi edes teoriassa mahdollista tarkoittaisi se myös, että vesi nousee ilman ulkoista työtä itsestään ylöspäin, mutta netto olisi alaspäin :). 100 km/h tunti kulkevaan auton perään voisi osua 50 km/h kulkeva auto ja 100 km/h kulkeva auto saisi lisää liike-energiaa. Vain nopeampi (vrt värähtely) suuremman liike-energia omaava voi antaa pienemmälle lisää liike-energiaa (nostaa kylmemmän lämpötilaa), ei ikinä toisinpäin. Energian siirtyminen kylmästä kuumempaan ei ole koskaan ollut missään termodynamiikan lakien alaista ja sotii erittäin pahasti kaikkea oikeaa fysiikkaa vastaan.
PoistaHenkka
Asiat eivät Henkka ole kyllä ihan noin yksinkertaisia. Säteilyn siirtymistä kylmemmästä kuumempaan voidaan mitata niin, että laitetaan kaksi mustaa kappaletta säiliöön, jossa on vähän infrapunaa absorboivat seinät väliseinä.
PoistaMolempiin osastoihin imaistaan tyhjiöt ja molempiin kappaleisiin on asennettu sähkövastukset.
Toista murikkaa (kappalev 1) ruvetaan lämmittämään teholla P ja lämpötilaa mitataan jatkuvasti. Jossain vaiheessa kappaleen lämpötila lakkaa nousemasta.
Silloin kytketään naapurikappaleeseen teho, vaikka P/2 ja jatketaan lämpötilan mittausta kappaleesta 1. Kappale 2 alkaa lämmetä, mutta ei koskaan saavuta kappaleen 1 lämpötilaa.
Oleellinen kysymys on: alkaako kappaleen 1 lämpötila uudelleen nousta? Mitä luulette?
Tuo vertaus erinopeuksisiin autoihinkin on vähän kyseenalainen. Esi se hitaampi kyllä voi törmätä nopeammman perään, mutta esim. hitaampi kuula voi törmätä nopeampaan kuulaan niin, että hitaampi pysähtyy ja nopeampi saa sen liike-energian kokonaisuudessaan. Nopeamman suunta siinä kyllä muutuu.
Hitaampi autokin voi potkaista nopeampaavipuvarren kautta, jonka pitempi pää osuu nopeamman persuksiin ja antaa lisäpotkua.
Ilmakehään liittyvän pohdinnan kirjoitin aiemmin, saas nähdä luovuttaako kuukkelinpesä sitä koskaan takaisin.
Tapsa
Ontuu pahasti.
PoistaEnsiksi SB laki käsittelee tapausta jossa on yksi säteilylähde, tässä
ilmastotapauksessa aurinko.
Jos on kaksi kuvaamaasi säteilylähdettä vuorovaikutuksessa keskenään, kumpikaan ei ole yksin SB lain kuvaama musta kappale tyhjässä avaruudessa jollon lämmönsiirto kappaleiden välillä ei ole
sama kuin säteily tyhjään avaruuteen, joten näitä säteilynlähteitä on käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena, eikä kuviteltava kylmemmän lämmittävän kuumempaa.
Ilkka
Mikäs siinä nyt mahtoi ontua? En edes verrannut tätä tilannetta ilmastoon, siitä lähetin toisen postauksen. Henkan logiikkaa hiukan kritisoin.
PoistaVoi tuon säteilyesimerkkini muuttaa niinkin, että tehdään sama testi kahdesti. Ensin säiliössä on vain yksi murikka ja sitä lämmitetään. Ympäristön lämpötila pidetään siinä, missä murikka on alun perin. Tätä kappaletta lämmitetään vakioteholla ja odotetaan sen lämpötilan vakiintumista.
Sitten aloitetaan alusta ja pannaan naapurityhjiöön toinen, levymäinen musta kappale ilman lämmitystä. Sen lämpötila nousee naapuria lämmitettäessä. Stabiloituuko lämmitettävän kappaleen lämpötila samaan lukemaan kuin ensimmäisessä kokeessa?
Lopputuloksesta huolimatta, nämä IPCC:n hurjat takaisinkytkennät eivät toimi, siinä on se oleellinen pointti.
Tapsa
Kaikki absoluuttista nollapistettä lämpimämmät kappaleet säteilevät todellisia fotoneja, jotka kantavat energiaa ja absorboituvat kappaleisiin niiden lämpötilasta huolimatta. Tämän kun sisäistää on ymmärtänyt jo paljon.
PoistaSillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä IPCC:n takaisinkykentöjen kanssa, jotka eivät näytä millään toimivan. Kaikki mahdollinen on vääristelty moneen kertaan ja merten oskillaatiot unohdettu arktisten jäiden määrän pantua CO2:n piikkiin.
PoistaTapsa
Sähköteurastaja kirjoitta näin: Tästä tuo harha kylmän lämmittävästä vaikutuksesta, ja mistä tämä mielipuolinen keksintö on kotoisin, no maailman johtavimmalta ilmastotieteeltä koska sen on pitänyt kyhätä teoria kylmän yläilmakehän lämmittävästä vaikutuksesta eli vastasäteilystä,
Poistaaihe mitä Helsingin Yliopiston häpeäksi opetetaan tietämättömille
teekkareille IPCC guru Jouni Räisäsen toimesta, käyttäen
IPCC raportista kopsattua opintomonistetta kautta spekriviivojen levinneine olkapäineen.
Kylmä tosiasia löytyy maapallolta tästä asiasta ja se on sekä teorian että käytännön mittauksilla todennettu. Maapallo säteilee avaruuteen keskimäärin 396 W/m2 ja se vastaa pintalämpötilaa n. 16 astetta. Auringon valoa tulee maapinnalle 165 W/m2 ja ilmakehä säteilee infrapunasäteilyä maanpinnalle 345 W/m2 eli yli kaksi kertaa sen määrän kuin suoraa auringonvaloa. Nämä luvut löytyvät maapallon energiataseesta ja tuo ilmakheän säteilemä energiamäärä on todistettu oikeaksi mittausten perusteella. Jatkuvasti erilaisilta ilmastoalan sivustoilta löytyy ihmisiä, jotka väittävät, että ilmakehä ei säteile mitään energia alaspäin. Kyllä säteilee ja se on mittauksin todistettu. Tuo energiamäärä 345 W/m2 vastaa noin 6 C pintalämpötilaa. Samalla se todistaa Max Planckin yhtälön oikeaksi, että kaikki materiaali absoluuttisen nollapisteen yläpuolella säteilee koko ajan ja kaikilla aallonpituuksilla energiaa. Lämpötilasta riippuen vain tietyllä aallonpituusalueella tuolla energiavuolla on jokin käytännön merkitys.
Täydennän vielä ylläolevaa kommenttiani. Olen peruskoulutukseltani prosessi- ja automaatioinsinööri Oulusta. Prosessi-insinöörin perustyökaluja ovat aine- ja energiataseiden tekeminen prosesseille. Maapallon pitää olla energiatasapainossa kokonaisuudessa auringon energian suhteen: saamme auringosta 240 W/m2 ja maapallon säteilee saman verran. Teoria ja mittaukset satelliiteilla ovat yhtäpitävät. Maan pinnan pitää myös olla energiatasapainossa. Maanpinta säteilee tuon 396 W/m2 ja lisäksi pinnalta haihtuu veden energian muodossa 90 W/2 ja lämmintä ilmaa kumpuaa päiväntasaaja-alueelta 24 W/m2: Yhteensä 510 W/m2 lähtee maanpinnalta. Kun auringosta tulee vain 165 W/m2, niin mistä tulee tuo puuttuva 345 W/2. Sieltä ilmakehästä alaspäin tulevasta säteilystä.
PoistaAntero Ollila
Samaa mieltä eli hieno kirjoitus. Kun (lämpenemis-)trendiä ei ole, sen puuttumiselle on tarpeetonta keksiä "syitä". Antero
VastaaPoistaEi lämpenemistä yli 17-vuoteen: http://foxnewsinsider.com/2014/04/22/rpt-satellite-data-shows-no-global-warming-more-17-years
VastaaPoistaKaikella arvonannolla keskustelijoita kohtaan sittenkin epäilynn siemen. Miten voidaan päätyä ajatukseen, että hiilidioksidimolekyyli käyttäytyy atomin tai mustan kappaleen tavoin absorptiossa? Ja millä ihmeellä absorption voidaan osoittaa lämmittävän ilmaseosta? Eikö ole niin, että co2-molekyylillä on erilaisia vapausasteita, joilla se purkaa absorptiossa syntyneen viritystilansa? Mikä näistä aiheuttaa ilmaseoksessa sellaisia muutoksia, että sen tiheys, opasiteetti ja lämmönjohtavuus muuttuu siinä määrin, että koko ilmamassan eristeominaisuudet muuttuvat mitattavassa määrin?
VastaaPoistaNo sitähän miekin ihmettelen.
PoistaTuostanan yliopiston Räisänen oli koonnut jonkuin opintomonisteen joka on peräisin IPCC pipliasta, mutta tais tulla herjattua tarpeeksi enkä viitti aloittaa uudestaan.
Miten se kylmä kaasu jäähtyy tyhjässä avaruudessa, sano sinä.
Ei kai vaan sillä ole jatkuva spektri kuten kiinteällä kappaleella,
eli se lähettäisi mustan kappaleen säteilyä kun liekö sillä viritystiloja enään jäljellä?
Itse laskin kylmästi paljonko IPCC,n "takaisinsäteily" 340 W/m^2 lämmittää mustaa kappaletta, ja sain SB lakia soveltaen lämpötilaksi +5C,
ja lasku oli helppo koska IPCC antoi Watit, jolloin sain jättää kaikki spekrit emissiot sun muut absorptiot huomioitta, ja muuntaa Watit suoraan lämpötilaksi.
Liekö kukaan ymmärtänyt mitä laskin jos ittekkään, mutta sainhan käsityksen aiheessa vallitsevasta, ööö, sanoisinko harmoniasta tai mittakaavasta.
Ilkka
Missä sitten on näyttöä, että tuo absorptio nostaa ilmakehän lämpötilaa? Eikös lämpötila ylös mentäessä ole jo lähes sama joka puolella maailmaa, kun mennään vain muutaman kilometrin merenpinnan yläpuolelle? Adiabaattinen prosessi huolehtii noista lämpötiloista.
PoistaToinen juttu on sitten se takaisinsäteily, joka mielestäni ei ole säteilyä, vaan siroamista tai heijastumista, kohteesta riippuen. Pilvet kyllä pystyvät säteilemäänkin.
Kylmemmästä lämpimämpään voi tulla sirontaa tai heijastusta. Jos vaikka laittaa peilin jääkaappiin, avaa sitten oven ja tähtää sitä taskulampulla, säteilyä tulee takaisin.
Molekyylien en usko säilyttävän mitään viritystilaa, vaan energia siroaa heti pois molekyylistä. Siroaako se sitten kvantin tarkkaan johonkin suuntaan vai ympäriinsä, onkin vaikeampi kysymys. Jos on tarkkaan suunnatusta fotonista kyse, pitääkö ajatella myös niin, että vaikka VHF-taajuudella antennista lähtee fotoneja, jotka törmätessään puoliaallon mittaiseen metallisauvaan siroavat siitä mitkä mihinkin, tosin dipolin suuntakuvion mukaisesti?
Vai onko niin, että tämä hiukkasluonne tulee esiin vasta taajuuksilla, jotka pystyvät virittämään atomin?
Tapsa
"Kylmemmästä lämpimämpään voi tulla sirontaa tai heijastusta. Jos vaikka laittaa peilin jääkaappiin, avaa sitten oven ja tähtää sitä taskulampulla, säteilyä tulee takaisin. "
PoistaTuohon yleensä vastataan että laittamalla peili valonlähteen viereen ei valonlähde kirkastu, sekä kokoamalla auringonsäteitä yhteen ei voida saavuttaa korkeampaa lämpötilaa kuin auringon lämpötila, olkoon
tässä tapauksessa 6000 astetta.
Mielestäni aihetta pitäisi lähestyä joko aaltojen tai hiukkasten
näkökulmasta, näiden yhdistely tekee homman vain sekavammaksi.
Aaltoteoria on helpompi mieltää, tai sanoisinko havainnollisempi,
ainakin jos on työskennellyt ikäänkuin aaltojen parissa ja ajatellut
niinku silviisii..
Ilkka
Itse olen radiotaajuuksien kanssa touhunnut koko työhistoriani Tiurin opastaessa D-työtäni 70-luvulla. Siksi tuon VHF-vertauksen teinkin enkä usko molekyylien pitkiin viritystiloihin.
PoistaEn kuitenkaan ymmärrä, miksi pidät ilmakehästä takaisin siroavaa säteilyä merkityksettömänä. Sen muutos CO2-pitoisuuden kasvaessa on kyllä lähes merkityksetön, jos ilmastomallien monikymmenkertaiset takaisinkytkennät eivät toimi.
Jotenkin kuitenkin ymmärrän, että vakioteholla toimivan mustan säteilijän eteen pantu heijastin, nostaa säteilijän lämpötilaa.
Tapsa
No siksi ku ei sieltä mitään takaisinsäteilyä tule, tai siis inaksen verran
Poistatulee eli kun vahvistaa kaikenkaikkiaan jotain 140dB saa ilmaistuksi n- -20dBm tehon elikkäs kirkkauslämpötilan eli kuinka lämpimältä näyttää.
Itse Wilsonin ja Pezniakin innoittamana joskus suuntasin radiometrin jos toisenkin taivaisiin taajuuaslueelta 1,4 - 90GHz, aalonpituudesta riippuen sielä löytyi joitain kymmeniä Kelvineitä, mutta ei niillä ollut käyttöä kalibrointiin mihin tähtäsin, kun lukema vaihtelee sään mukaan.
Vielä kerran kun IPCC esittää että takaisinsäteilyä on 340W/m^2,
väite on mielpuolinen nollahypoteesi, yksin tuo energiamäärä riittäisi lämmittämään etelänavan +5 asteiseksi, näin sanoo SB laki.
Linkistä ehkä selkenee mistä on kyse.
http://en.wikipedia.org/wiki/Discovery_of_cosmic_microwave_background_radiation
Ilkka
Ilmakehän vaimennus vaihtelee rajusti taajuuden mukana ja antennilämpötila samoin. 94 GHz on suurin taajuus, millä mikroaaltoyhteyksiä voidaan läpi ilmakehän saada aikaan, jolla vaimennus on 0,5.
Poista60 GHz on alue, missä hoidetaan satelliittienvälistä liikennettä, kun maasta ei pääse tulemaan mitään häiriöitä.
Yli 90 GHz:n onkin sitten parin dekadin kaista, missä ei mene yhtään mitään maanpinnan ja avaruuden välillä. Tätä aluetta ei voida käyttää tietoliikenteeseen. Ainoastaan lyhyen kantaman systeemit ovat mahdollisia (kaukosäätimet).
Asiaa valaisee vaikkapa tämä luento: http://www.it.lut.fi/kurssit/06-07/Ti5312600/luentokalvot/luento03.pdf
Spektriä kannattaa vilkaista sivulta 21.
IPCC:n keskiarvolukema ei kerro etelänavan lukemasta mitään.
Tapsa
No sitähän mie ihmettelin miten Wilsom/Spezniak näkivät alkuräjähdyksen 2,7K himmeän ilmakehän läpi, joka näyttää kuumemmalta laajoilla aalto alueilla?
PoistaÄskettäin on noussut epäilyjä että mitähän ne oikein mittasivat, mutta siinä menee samalla alkuräjähdykset ja plancin vakiot saman tien,
mutta ei siintä tällä kertaa enempää ettei luomanne korttitalo eli käsityksenne maailmakaikkeudesta romahda.
http://radio.aalto.fi/en/research/space_technology/hutrad-airborne_multifrequency_radiometer/
Ilkka
Tais mennä postaus taas sinne kuukkelin munille.
VastaaPoistaTapsa
Mut on ny sitten kokonaan bannattu! Kenen toimesta lie? Vieläkö jatkuu, ku vaihdoin selainta?
VastaaPoistaTapsa
Ei ole sinua bannattu koskaan. Mutta Googlen roskiksesta olen käynyt kommenttisi poimimassa turhan usein ja joskus pitkällä viiveellä. Pahoitteluni jälkimmäisistä. Jos joskus selviää, miksi roskikseen jouduit, kerrothan yhteydenottolomakkeella. Samanlaisia ongelmia on joskus muillakin, ja mielelläni heitä auttaisin.
PoistaNo tuo "bannaus" oli kyllä ihan (puujalka)vitsi. Selaimen vaihto näköjään auttoi.
PoistaTapsa
Mulla vaan pyörii päässä kuva kylmälaukusta, jossa on läjä kylmäkalleja joiden päällä on kasa lämmintä olutta ja retkieväät. Sitten joku anonyymi ydinfyysikko tulee mun luo ja kertoo avuliaasti, että nämä kylmäkallet luovuttavat lämpöä mun oluisiin ja makkaroihin.
VastaaPoistaOlen varma, että jostain löytyy postmoderni mallinnus, jonka mukaan oluesi ja makkarasi lämpenevät. Mutta siitä ei oikeastaan ole kyse. Kysymys on siitä lämpeneekö oluesi kylmälaukussa nopeammin ilman kylmäkallepinoa vai sen kanssa. Ilmastofysiikan mukaan ne lämpenevät nopeammin, jos panet laukkuun pakastimesta otetut kylmäkallet.
PoistaNiin, nämä ovat niitä surullisia sukankuluttajia joita näkyy joskus korkeakoulujen käytävillä kaupittelemassa eetteripyörteitä viidellä
Poistaeurolla, yksikin näista tieteen laitapuolen kulkijoista yritti lämmittää saunaansa CO2,hdella kun oli lukenut tiedejulkaisusta että CO2 absorboi lämpösäteilyä.
Ilkka
No niinhän ne luovuttaakin verrattuna abs. nollapisteessä oleviin kylmäkalleihin. Tässä palataan taas siihen voiko kylmempi viilentää lämpimämpää ja mikä viilentää eniten...tietysti absoluuttinen nollapiste.
PoistaEn Mikko tarkalleen ottaen sanonut, että olueni väitettäisiin lämpenevän, vaan että pakastimesta (hyvin huomioitu lisäys) vedetyt kylmäkallet luovuttavat lämpöä lämpimiin oluisiini. Sitä ei heti tavallinen retkeilijä tulisi ajatelleeksi tai edes huomaisi perille päästyään kylmenneen oluen korkatessaan.
PoistaAsia on hämmentävä. Joudun lukemaan kaikki kommentit pariin kolmeen kertaan. Tarkoitatko Mikko nyt, että joku väittää olueni lämpenevän kylmälaukussa nopeammin jäkylmien kylmäkallejen kanssa kuin ilman niitä? :O
PoistaAnonyymi: voiko kylmempi viilentää lämpimämpää. Kysytkö tätä. Ihan oikeastikko vakavasti kysyt voiko kulmempi viilentää lämpimämpää? Vai, että voiko kylmempi lämmittää lämpimämpää? Vai kenties sitä, että voiko lämpimämpi viilentää kylmempää?
PoistaArvoitus ratkennee, kun laitat sen lämpimän oluen jääkaappiin. Nopeamman tuloksen saat, jos laitat sen pakastimeen. Tule kertomaan sitten mikä lämpeni; jääkaappi, pakastin vai olut.
Lisäys: tarkimman tuloksen olutkokeeseen saa korkkaamalla ensin lämpimän oluen, maistelemalla sitä ja kirjoittamalla ylös muistiinpanoja empiirisistä havainnoista. Sitten korkaamalla tunnin jääkaapissa olleen tai pakastimesta makuutetun oluen, maistelemalla sitä ja vertaamalla empiirisiä havaintoja edellisiin muistiinpanoihin. Suositelen kokeen toistamista useampia kertoja ja mielellään vähintään muutaman hengen ryhmässä luotettavan tuloksen saamiseksi.
PoistaEn minä ymmärrä tuota "kylmä lämmittää lämpimämpää" -perustelua muuten kuin siten, että lisäämällä yli absoluuttisen nollapisteen olevan säteilijän kiihdytät oluesi lämpenemistä tai ainakin hidastat sen jäähtymistä. Rehellisesti sanottuna en ymmärrä sitä ;-)
PoistaEli vain laittamalla olueni keskelle absoluuttistanollapisteallasta saan olueni oikeasti kylmäksi?
PoistaLähdetään siitä että normitilanne on että kylmäkallet ovat absoluuttisessa nollapisteessä. Kaikki tuota lämpimämmät kylmäkallet lämmittävät suhteellisesti ja paljon, koska systeemiin on tuotu lämpöenergiaa. Eikö tämä ole selvää?
PoistaSiis verrattuna nollaan kylmäkalleen jokainen yli 0K:n tuotu kylmäkalle lämmittää oluita?
PoistaMilloin lämmin olut maistuu hyvälle??
VastaaPoistaSilloin, kun kylmää ei ole.
Tapsa
On se lämminkin olut kylmää, kun tulet viikatteen kanssa herhiläisiä kuhisevalta hellepellolta.
PoistaJuu, en ollenkaan suosittele hellesäällä juomaan mitään jääkylmää. Itse tein Konoset golfkentällä, kun mittari näytti 29 ja olin ottanut jäillä seostettua juomaa evääksi.
PoistaVäärin meni, ei kentällä vielä mitään tapahtunut, mutta kotiin päästyäni alkoi hirveä myllerrys mahassa ja neljä kertaa piti oksentaa, ennen kuin helpotti vasta kahden maissa yöllä. En suosittele kenellekään.
Tapsa
"Väärä kysymys, fysikaalisesti oikea on: Luovuttaako lämpimämpi energiaa kylmemälle ja vastaus on kyllä. Viilentyminen on lämpöenergian luovuttamista, ja sen voi tehdä vain kuumempi, kylmempi ei sitä tee.
VastaaPoistaHenkka"
Tämä on mielestäni kauniisti sanottu. Pysäytti retkeilijän. Näinkö se tapahtuu? NO tietysti! Olen valaistunut.
Palaanpa vielä Amudsen-Scott -tutkimusasemalle. Jos hiilidioksidin säteilyn absorbtio on niin voimakasta kuin väitetään, miksi tutkimusaseman henkilökunta ei noissa kylmissä ja hurjasti fossiilisia polttoaineita lämmitykseen vaativissa oloissa nosta aseman sisäilman CO2-pitoisuutta vaikkapa 4000 ppm:an - siis kymmenkertaiseksi ulkoilmaan verrattuna? Sillähän säästettäisiin valtavasti aseman hiilijalanjäljessä, kun aseman tajuttomat lämmityskustannukset pienenisivät.
VastaaPoistaMiten tuo tarkalleen auttaisi?
PoistaJosko aseman sisätiloista karkaava lämpö absorboituisi paremmin sisäilmaan takaisinsäteillen ja pitäen ilman lämpimänä, jolloin tarvitaan vähemmän lämmitystä. Tietysti vaarana on vaikkapa James Hansenin hypoteeseja noudatellen saavuttaa ns. tipping point, jolloin lämpötilan nousu ei ole hallittua, ja sisällä olijat kirjaimellisesti paistuisivat takaisinsäteilylämmössä.
PoistaEttä tämmöisiä kyselen näin postmodernin ilmastofysiikan alla.
Post modernia ilmastofysiikkaa on jo onnistuttu tuotteistamaan,
Poistamutta pitää olla tarkkana ettei menisi yli mainitsemasi tipping pointin jolloin kanastakin jäisi vain hiiltynyt möhkäle takaisinsäteilyn kumuloituessa eli karatessa käsistä, pahimmassa tapauksessa sulattaen koko uunin.
http://climateofsophistry.com/2012/12/15/the-fraud-of-the-atmospheric-greenhouse-effect-part-6-the-stupidity-of-backradiation/
Ilkka
Kysymys
VastaaPoistaKun otan kaljapullon pakastimesta ja kasvoillani tunnen kylmää hohkaa.
Silloin kasvoni ilmeisesti menettävät lämpöenergiaa.
Onko kyseessä:
1. Lämmön siirto konvektion kautta jolloin kylmä puhuri paleltaa
2. Kylmästä hohkaa kylmää infrapunasäteilyä joka jäähdyttää kasvojani.
3. Kasvoni alkavat säteillä pakastimeen päin infrapuna säteilyä joka jäähdyttää kasvojani, mutta säteily loppuu kun laitan pakastimen oven kiinni.
4. Kasvoni ovat säteilytasapainossa, eli se lähettää ja vastaanottaa yhtä paljon infrapunasäteilyä ympäristön kanssa. Pakastimen avaus tekee loven lämpötasapainoon kun sieltä tulee vähemmän infrapunasäteilyä ja kasvoni kylmenevät.
5. Jokin muu, mikä?
Vilijonkka
Kylmäsäteilyä onko sitä.
PoistaSehän on selvästi havaittavissa, kun joku tulee pakkasesta turkissa lämpimään, kyllä iho aistii sen "kylmän hohkana", mutta vain läheltä.
No kun kylmäsäteilyä ei ole olemassa, mitä se on, lämpösäteilyn
puutetta vai lämmönjohtumisen puutetta, joka kuitenkin selvästi aistittavissa.
Ilmamolekyylin nopeus on n. 450m/s lämpötiloissamme, nopeus jolla se viestittää lämpötilaa, kaipa kyse on johtumisesta säteilyn jäädessä ns. tiiron osille.
Ilkka
4.
PoistaKasvosi saavat lämpösäteilyfotoneja (ja siis lämpöenergiaa !) enemmän huoneen seinistä kuin pakastimesta/kaljapullosta. Tämä suhteellinen muutos tuntuu iholla. Se ihosi lämpenee taas kun viet pullon/pakastimen pois lähettyviltä.
Ihoa kylmempi huone voi siis lämmittää ihoa. Vaikka nettolämmonsiirto on Suomen oloissa aina iholta huoneeseen tai pakastimeen/pulloon.
(Ja näkee että S. on tästä ihan pihalla - ei osaa selittää ;D)
Joo, hienoa että Mikko loi tämän ketjun, tästä irtoaa vielä paljon hauskaa ja mukavaa :) Tietämättömyys on voimaa!
Poista"Vaikka nettolämmonsiirto on Suomen oloissa aina iholta huoneeseen tai pakastimeen/pulloon."
PoistaPajonko suomen saunan oloissa on nettolämmönsiirto ihosta saunaan,
pannaan lämpötilaksi 90C että on lukuja mistä lähteä sievistelemään.?
Kuinka nopeasti saunoja muuttuu aiheessa mainituksi kylmä kalleksi jolla voi sitten lämmittää olusia?
Ilkka
Etkö osaakaan laskea ? Noin yksikertaista ?
PoistaMikko, miten selitat maan esihistorian valtavat ilmastovaihtelut ilman kasvihuoneilmiota?
VastaaPoistaNiiden selittäminen ilman ihmisen aiheuttamaa (CAGW)
Poistakasvihuoneilmiötä on helppoa, koska silloin ei ollit ihmistä.
Syyyksi jäänee vain ns. luonnolliset vaihtelut.
Ilkka
Saanen lisätä 6 osaisen dokumentin aiheesta, loistavine avauksineen,
Poistaja kun järkipuhe ei auta, sopii vedota tunteisiin, muttei nyyhkiviin jääkarhuihin vaan ehkäpä Andy Warholiin, ja punk musiikkiin alkuun.
https://www.youtube.com/watch?v=1QL_HaYgLYA
Ilkka
Oma mielipiteeni on, että ilmaston lämpenemisteoria on 96% huuhaata. Sillä rikastetaan rikkaita ja nälkiinnytetään köyhiä. Fysiikkaa päivääkään opiskellut Al Gore on jo kerännyt tällä touhulla sievoisen miljardin $ omaisuuden. Hiilidioksidin pitoisuus on ilmakehässä alle 400 ppm, ei sillä maailmaa mullisteta, vaikka se tuplaantuisi, hivenkaasu, tosin riittää ylläpitämään kasvillisuutta ja sitä kautta elämää. Väitteet, että eläisimme nyt jotenkin erityisen lämmintä kautta ovat roskaa. Suomessakin tehdyt lämpötilamittaukset yli sadan vuoden ajalta todistavat sen.Viikingit asuttivat Grönlantia noin v.1000 tienoilla, jolloin rantaniityt viheriöivät ja antoivat saarelle nimen ja karjalle rehut. Meneppä nyt karjanhoitajaksi Grönlantiin. Spörerin, Maunderin ja Daltonin kylmyyskaudet tappoivat suuren määrän ihmisiä Euroopassa nälkään, ja näitä kylmyyskausia ei ainakaan hiilidioksidilla voi selittää, vaan niistä syytetään auringon säteilyn heikkoja kausia. Säteilyvoimakkuuden vaihteluista on käyriä, joista ilmenee selvä jaksottaisuus. Käyrästä voisi päätellä, että elämme viimeisiä lämpimiä vuosia pitkään aikaan. Teorian mukaan lämpenemisen pitäisi maksimoitua napa-alueilla, mutta lämpenemistä on tapahtunut vain ilmastopelottelijoiden mielikuvituksessa ja toiveissa. Suomen ilmastopaneeli on jotenkin raivostuttavan ja säälittävän välillä. Tällaista siellä tehdään:ILMASTOKASVATUS OSAAMISEN JA. VASTUULLISEN KANSALAISUUDEN PERUSTANA. ANNA LEHTONEN. 1. & HANNELE CANTELL. 2. Suomen ilmastopaneeli. Raportti 1/2015. Koko paneeli on täynnä ilmastoamatöörejä, joilla ei ole minkäänlaista tieteellistä koulutusta ilmiön todellisuuden arviointiin, todellisuus annetaan vaan ylhäältä valta-akselin toimesta. On siellä yksi jäsen, jolla on alan koulutusta, Yksi kymmenien joukossa! Sähköautohömppä, päästömaksut ja kompensoinnit ym. roska perustuu täysin mittaustuloksiin perustumattomaan pelottelukmpanjaan. Tuulimyllyteollisuus voi hyvin, mutta vain verorahojen turvin. Kaiken taloudellisen tappion lisäksi tietämättömät ihmiset on peloteltu henkihieveriin. Päättäjät voisivat ensin ottaa asioista selvää ja sitten hävetä tehtyjä huonoja päätöksiä!! SH DI
VastaaPoistaSeppo, täyttä asiaa. Itse luin Mikon jutun ja siitä kehkeytynyttä sekä asiaa että puutaheinää.
VastaaPoistaOlin hieman tätä ennen pohdiskellut IPCC:n yrityksiä määritellä kasvihuonekaasun säteilypakotetta (RF) ja efektiivistä säteilypakotetta (ERF), mutta tuo jälkimäinen jäi kylläkin vailla ymmärrettävää vastausta.
Nythän IPCC lähtee siitä, että pieni CO2-määrän lisäys aiheuttaa "pientä" vesipinnan lämpenemistä, joka nostaa ilmakehän vesihöyryn määrää, joka taasen on se joka nostaa ilmakehän lämpötilaa "hurjasti" siis ilmastopelottelua.
Kasvihuonekaasuna vesihöyryn "lämpövaikutuksen - säteilypakoteen" sanotaan oleva 95% ja CO2:n peräti 3,6% osuus (Wikipedia). https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/3/3f/Greenhouse_Gases_In_Global_Warming_Effect.gif
Se miten IPCC:n mukaan CO2:een kytketään lämpeneminen on "nerokasta". CO2.n nousun sanotaan lämmittävän meren pintaa, jolloin siitä haihtuu vettä, joka onkin se kaasu, joka nostaa lämpötilaa (mukamas). Jos ajatellaan loogisesti, niin vesihöyry
ja sen olomuodon muutokset yhdessä kosmisen säteilyn kanssa riittävät selittämään maapallon teollistumisen jälkeistä pientä lämpenemistä. Tosin onko lämpeneminen todellista vai vain pilvisyydestä tapahtuvaa vaihtelua, onkin sitten se tärkein kysymys, johon IPCC törmää kysymyksillä, koska sitä ei "vielä" tiedetä.
Onko oikeasti tutkittu CO2-pitoisuuden vaikutus ilmaston lämpenemiseen?
VastaaPoistaYksinkertaisimmillaan koelaitteisto voisi olla:
Samassa vakio tilassa (esimerkiksi pimeä täysin tuuleton hyvin eristetty suljettu tila) kaksi täsmälleen samanlaista hyvin eristettyä ”pömpeliä”, joissa tämälleen samanlaista ilmaa (sama lämpötila, paine ja koostumus). ”Pömpeleissä” on joko sähkö-/tai vesipatterit, joihin voidaan johtaa haluttu- tarkasti mitattava – energiamäärä. Pattereilla saadaan sekä konvektio- että säteilylämmitys
Toiseen lisätään CO2:lla rikastettua muuten samanlaista ilmaa ja samalla poistetaan vastaava määrä alkuperäistä ilmaa. Paine pidetään samana ja mitataan lämpötilan muutos. Sama voidaan toistaa lämmittämällä molempien pömpeleiden ilmaa samalla energiamäärällä. Tuloksen laskennassa huomioidaan kaasujen osuudet, painot ja ominaislämmöt
Jos CO2:lla rikastetun pömpelin lämpötila nousee nykyisen teorian mukaisesti - astetta/ppm - vertailupömpeliin verrattuna, Siis enemmän kuin laskennalla saadaan, CO2 varmistanee johtoasemaansa pahuuskilpailussa.
Jos pömpeleiden välille ei synny lämpötilaeroa (laskennalliseen verrattuna), meitä huijataan.
Nykyteorian kannattajalle, joka lyttää tuloksen liian pieneen kokeeseen viitaten, voi todeta: ”Miten suuri luku tahansa kerrottuna nollalla on nolla”.os nykyinen virallistettu käsitys onkin totta, kannattaa Asunto-, energia- ja ympäristöministeriömme ehdottomasti tarkistaa ilmanvaihtosäännöt. Tavoitteena toimenpiteet, joilla lämmitettävien tilojen ilma rikastetaan CO2:lla. Vaaralliseksihan CO2-pitoisuus muuttuu vasta kertaluokkaa (yli 10-kertaisena nykytasoon verrattuna) suurempana. Toimenpiteet tarkoittavat luopumista rakennusten (asuinrakennukset, koulut, sairaalat, liikelaitokset…) ilmanvaihdosta ja hoitaa ilman puhdistus 3-atomisista (CO2, H2O) ja suuremmista kaasumolekyyleistä sekä näitä suuremmista hiukkasista/pöpöistä molekyyliseulateknologialla.
Peltolanhessu
On tutkittu. Tiedetään, että CO2 absorboi säteilyä infrapuna-alueella. Tämä on tiedetty lboratoriakokeista jo 100 vuotta. On pitkän aikaa jo osattu laskea CO2-molekyylin ominaisspektri. Siispä se absorboi palaavaa lämpösäteilyä ja virityksen purettua osa säteilystä plaa maan pinnalle. Tästä johtuen CO2-pitoisuuden nousu muuttaa maan säteilytasapaionoa ja maa lämpenee.
PoistaMikä tahansa lämmittäminen kokeessa ei käy. Energia on tultava näkyvänä valona systeemin ja absorboitua johonkin, josta se vapautuu lämpösäteilynä.
PoistaTämä ilmakehästä tapahtuva ns. takaisin säteily aiheuttaa lähes kaikilla alan nettisivustoilla samankaltaisia kommentteja kuin tässä keskustelussa on nähty. Joukossa on niitä, jotka väittävät, että ilmakehä ei voi säteillä mitään infrapunasäteilyä alas maanpintaan. Yksinkertaisin vastaus tähän on, että se on mitattu moneen kertaan. Planckin lain mukaan kaikki materiaali - kiinteä, nestemäinen ja kaasumainen - säteilee koko ajan ja kaikilla aallonpituuksilla energiaa sen lämpötilan mukaan (ja hieman vaikuttaa emissiviteetti eli pinnan laatu). Esimerkiksi maapallon pinta säteilee mitattavissa olevia määriä aallonpituusalueella 3-100 mikrometriä.Ilmakehän säteilymäärä määräytyy sen lämpötilan mukaan, joka on lähinnä maanpintaa, koska avaruudesta ei tule mitään infrapunasäteilyä ilmakehän läpi. Ei siis ole yllätys, että alaspäin tuleva säteilymäärä 345 W/m2 on lähellä maanpinnan emittoimaa säteilymäärää 396 W/m2. On muistettava, että molemmat säteilymäärät riippuvat voimakkaasti lämpötilasta ja sen vuoksi siellä etelänavalla ei olla lähelläkään arvoa 345 W/m2 ilmakehästä. Kyseiset säteilymäärät ovat maapallon keskiarvoja.
VastaaPoistaKun kasvihuonekaasut absorboivat maapallon emittoimaa infrapunasäteilyä eli sen molekyyli imaisee fotonin itseensä, siinä tapahtuu molekyylin sisäinen mekaaninen liike atomien kesken, joka saa aikaan kaksi vaikutusta: 1) molekyyli liikkuu ja siirtää mekaanista energiaa muihin lähellä oleviin inerttisiin molekyylyihin ja koko kaasumassa lämpenee ja 2) molekyyli lähettää samantien toisen fotonin, jolla on alhaisempi energiataso kuin absorboidulla fotonilla (energiaa katosi mekaaniseen liikkeeseen). Tämän johdosta ilmakehä säteilee merkittävän määrän infrapunasäteilyä (=212 W/m2) ilmakehän yläosasta avaruuteen, ja tuo säteily voi olla lopputulos useista absorptio/emissio-tapahtumista ja vain 28 W/m2 infrapunafotoneista hujahtaa ilmakehän läpi kokematta absorptio/emissio-tapahtumaa. Sen vuoksi myös pilvinen taivas sätéilee avaruuteen infrapunasäteilyä, vaikka pilvisellä säällä on täydellinen kasvihuoneilmiö. Sitä moni ei tiedä eikä tajua. Maapallo on keskimäärin n. 89 %:n päässä täydellisestä kasvihuoneilmiöstä nykyisessä lämpötilassa.
Mikään ei ole niin kätevä kuin oikea tieteellinen teoria.