 |
| Professori Steffensen |
Suosittelen katsomaan tarkkaavaisesti Kööpenhaminan yliopiston tutkijaprofessorin ja yhden maailman johtavan jäätutkijan, Jørgen Peder Steffensenin, julkaiseman videon, jonka saat käyntiin alla olevasta kuvasta. Siinä Steffensen kertoo, mitä Grönlannin jäätiköstä poratut näytteet kertovat mm. viimeisen 8000 vuoden ilmastohistoriasta.
We live in cold times from climateclips on Vimeo.
Professori Steffensenin sanoma videon lopussa kertoo paljon:
Maapallon muista osista tulevat ilmastohistorialliset tutkimustulokset vahvistavat Steffensenin sanomaa."Olen täysin samaa mieltä, että maailman ilmaston keskilämpötila on noussut 1900-luvulla – mutta noussut mistä? ..Todennäköisesti nousu on tapahtunut viimeisen 10000 vuoden alhaisimmasta lämpötilasta. Me aloitimme ilmatieteelliset mittaukset (1800-luvun puolimaissa) ilmeisesti kylmimpänä hetkenä 10000 vuoteen."
 |
| 8000 vuotta Grönlannin jäätikön pintalämpötilaa |
Vertaammeko siis viime vuosikymmenien lämpötilakehitystä kenties väärään lähtökohtaan - siis holoseenikauden kylmimpään hetkeen - ja liioittelemmeko viime hetkien muutoksia, kun emme ole osanneet reaaliaikaisesti mitata aiempia isoja muutoksia?
Loistavaa! Tosin kaikki tuo on tiedetty jo aikaisemmin kymmenien ellei satojen muiden paleotutkimusten perusteella, joita on tehty eri puolilla maailmaa. Antero
VastaaPoistaNiinhän se on tiedetty. Mutta minusta tämä Steffensenin muutaman vuoden takainen video on hyvin tehty ja asia niin kauniisti pelkistetty, että se tarvitsee katsojansa.
PoistaJuuri näin! Hienoa että toit sen julki, en ollut sitä aikaisemmin nähnyt. Se pitäisi saada leviämään mahdollisimman laajalle! Antero
PoistaTässäpä vielä yksi juttu vahvistamaan Stefffensenin ajatuksia Anteron arvioimien satojen muiden paleotutkimusten lisäksi. :)
PoistaTarkastelen ilmastokatsauksessani (27.3.2013 http://lustiag.pp.fi/whatsnew.htm) mm. holoseenin aikaista ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden ja lämpötilan välistä riippuvuutta. Erityistä huomiotani kiinnittää lämpötilan ja hiilidioksidin toisistaan jopa voimakkaasti poikkeava kehitys tällä ajanjaksolla (Ks. dia 61).
Käsitykseni mukaan nykyisessä vajaan asteen lämpenemisessä 150 vuoden aikana on kyse toipumisesta 1800-luvun poikkeuksellisesta viilenemisvaiheesta. Ilmiö saa luontaisen selityksensä voimakkaasta tulivuoritoiminnasta. Holoseeni-ilmasto viilenee noin 0,3 astetta vuosituhatta kohti. Sen lisäksi ilmasto on vaihdellut syklisesti vajaan ±1 asteen haarukassa, jonka vahvimpia selityskandidaatteja ovat aurinko-/avaruusperäisiksi ymmärretyt 85-vuotinen Gleissberg- ja 1000-vuotinen Eddy-sykli). Ihmisen toiminnan selitysosuudeksi tässä globaalivaikutustilanteessa jää joko hyvin vähän tai ei ollenkaan.
Kuvattua suurilmastollista näkökulmaa ei kuitenkaan pidä sekoittaa ihmisen aikaansaamiin paikallisvaikutuksiin, jotka tilapäisinä ja korjaantuvina ilmiöinä voivat olla hyvinkin merkittäviä.
Lämpötilan tulisi teorian mukaan seurata hiilidioksidipitoisuuden kehitystä. Holoseeni-ilmastossa ei kuitenkaan niin näytä tapahtuneen. Mikä selitykseksi? Lienee tarjolla kolme vaihtoehtoa: 1) lämpötilat arvioitu väärin 2) hiilidioksidipitoisuudet arvioitu väärin ja 3) molemmat arvioitu väärin. Jos molemmat on mitattu oikein, jäänee ainoaksi johtopäätökseksi se, ettei hiilidioksidi vaikuta (ainakaan) merkittävästi lämpötilaan. Voisiko joku ystävällisesti selittää, mitä olen ymmärtänyt tarkasteluissani väärin?
Minäpä luotan tähtitieteilijä William Herchelin havaintoihin
Poistavehnän hinnasta.
Onko tuo niin vaikeaa että pitää kiistää mitä annaaleissa lukee?
http://simostronomy.blogspot.fi/2013/01/sir-william-herschel-variable-stars.html#!
Ilkka
Täyttääköhän Steffenssesikään Taalaksen/Alestalon tiedemies määritelmää... Todennäköisesti ei. Tiedemiehen tulee lujasti USKOA siihen, että lämpötila on kadonnut jonnekkin
VastaaPoistaPitää kysyä täyttääkö Petteri Taalas itse vaatimansa normit ilmasto tiedemieheksi.
VastaaPoistaJonkinlainen kemisti?
Tiedän kyllä miten noita CV,itä ja "tutkimuksia" tehdään.
Tutkimus esimiesasemassa tehdään panemalla nimi alaistensa tekemään tutkimukseen.
Esim. "Noin 50 tieteellisesti vertaisarvioitua artikkelia liittyen satelliittiteknologiaan,"
tarkoittaa että hän on katsellut satelliittikuvia, minulle kerrottiin sieltäpäin.
Näyttäisi että kysymyksessä on henkilö joka ei itse ole tehnyt tieteellistä työtä,
vaan on ilmastopoliitikko.
Suurin ansio taitaa olla taannoinen WWF, oliko se hallituspaikka, kun ei enään löydy.
http://ilmatieteenlaitos.fi/cv-petteri-taalas
Ilkka
Yritin kuukkeloida hänen väitöskirjaansa. En löytänyt tuolta scholarin puoleltakaan. Varmaan niin tulenarkaa tietoa, että menee osastoon classified.
VastaaPoistaOnhan noita poliittisia väitöskirjoja nähty ennenkin, niin kuin vaikka Ahti Karjalaiselta.
Tapsa
Se kuulemma käsittelee ilmastopolitiikkaa, mutta sitä ei kukaan ole tietääkseni nähnyt.
PoistaIlkka
Tuntuu että Alastalo/Taalas on niitä kiihkomielisimpiä ihmisperäisen ilmastonmuutoksen kannattajia Ilmatieteenlaitoksella. Laitoksen sisällä yllä löytyy henkilöitä, jotka ovat valmiita myöstämään, että esimerkiksi lämpeneminen 1970- 1997 on voinut johtua muustakin tekijästä kuin CO2:n vaikutuksesta. Valitettavasti laitoksen johtohahmot ovat jo liian syvällä suossa tämän asian kanssa, paluuta ei enää ole... Toki nykyään on kuvaan tulleet pienhiukkaset yms, joista viritellään pakokeinoa seuraavan jäähtyvän vuosikymmenen varalta.
VastaaPoistaMuutama vuosi sitten, eräs eläkkeellä oleva meteorologi kertoi ilmaston pikemminkin jäähtyvän, eikä hirveän väärässä ainakaan toistaiseksi ole ollut!
VastaaPoistaOnhan Taalas sentään käyny Naval Academy:n. ;)
VastaaPoistahttp://en.ilmatieteenlaitos.fi/cv-petteri-taalas
Tuo oli vaikeampi pala.
PoistaViitannee Petterin varusmiespalvelukseen laivaston puolella, esim kansimiehenä.
Toinen vaihtoehto on että hän on vieraillut jonkun maan
Laivastoakatemiass jonkuin delegaarion mukana tutustumiskäynnillä.
Ilkka
Arktisen merijään tilavuus vuotta edeltävällä tasolla eli viime kesän nousut on syöty:
VastaaPoistahttp://neven1.typepad.com/blog/2014/04/piomas-april-2014.html
Sou vot, etelässä tehdään kohta kaikkien aikojen ennätys taas.
PoistaPohjoisen merijään poistuminen muuttaa koko pohjoisen pallonpuoliskon ilmastoa ja sään ääri-ilmiöitä, eli tuloksena on ilmastonmuutosta.
PoistaPohjoisen merijään pitää poistua, ennenkuin se voi muuttaa mitään.
PoistaPelkkää spekulaatiota.
Mitä tulee ilmastokeskusteluun sinänäsä, suosittellelen pilkunviilauksen ja mutterinpuristelun sijaan ompelemaan muutamaan neuleen ilmastomattoon, jotta selkiäisi minkälainen kuvio on muodustamassa kuten Tim Ball.
http://wattsupwiththat.com/2014/04/09/climate-alarmism-of-course-the-ipcc-was-designed-to-create-and-promote-it/#more-107269
Ilkka
Pyytäisin myös katsomaan myös kommenttiosuudessa olleen
Poistaluontodokumentin, kun Suomessa ei liene muuta kanavaa
levittää sitä kuin tämä.
https://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=5igyXyJKL_0
Ilkka
Suuret alueet merijäästä ovat jo poistuneet kesäisin ja trendi on yhä alaspäin. Tämä ei ole spekulaatiota.
PoistaOnkohan tässä keskustelusäikeessä unohdettu, että blogikirjoituksessa ei käsitelty lainkaan merijäätä? Lopetan säikeen toteamalla pari faktaa:
Poista1. Etelämannerta ympäröivän merijään minimipeitto muutama viikko sitten päättyneellä sulamiskaudella oli poikkeuksellisen laaja. Eteläisen merijään laajuuden trendi on ollut kasvava liki koko satelliittimittausten ajan sitten 1979.
2. Pohjoisen merijään peitto sulamiskauden lopulla viime syyskuussa oli huomattavasti laajempi kuin vuosina 2007 ja 2010-2012. Pidempiaikainen laskeva trendi saattaakin olla taittumassa ja ehkä kääntymässä nousuksi. Myös sulamiskauden yli pohjoisessa selviävän monivuotisen jään määrä on viime vuosina kasvanut.
3. Tällä hetkellä maapallolla on merijäätä lähes miljoona neliökilometriä enemmän verrattuna vuosien 1981-2010 keskiarvoon.
4. Trendi kertoo historiasta. Merijään määrä ei muutu trendin mukaisesti, vaan trendi muuttuu jään määrän mukaisesti.
Ilmastorealismissa on runsaasti merijää-aiheisia kirjoituksia. Niiden alla on merijäätä koskevien kommenttien oikea paikka.
Ilkan linkistä ilmeni, että Herschelin tutkimusten mukaan vehnän hinta vaihteli auringonpilkkusyklien tahdissa. Samaan tulokseen päätyivät myös Pustilnik ja Yom Din pari sataa vuotta myöhemmin:
VastaaPoista”The modern findings confirmed that wheat prices in England during that period did indeed fluctuate in line with solar activity, being higher at solar minimum than at solar maximum, suggesting that the crop was more difficult to grow when sunspot activity was at its lowest.”
Saman asian, mutta eri sanoin totesi myös Eljas Pohtila 1970/1980-vaihteen tutkimuksissaan (kuva 6, lämpösumman riippuvuus auringonpilkkuluvusta).
Steffensenin käyrissä näkyy noin 0,4 asteen keskimääräinen viileneminen vuosituhannessa. Viilenemisen myötä on ilmaston aurinkoperäisistä lämpötilan syklisyysvaihteluista tullut entistä merkittävämpi tekijä ihmisen toiminnassa, josta Herschelin vehnäsatojen vaihtelu on hyvä esimerkki. Jos syklisyys vaihtelee vanhaan malliin, koetaan lähivuosikymmeninä 1900-luvun alun ja 1960-luvun viileyttä, mikä tietää vehnänviljelijöille uusia laihoja satovuosia.
Niimpa hyvinniin.
PoistaSiihen suuntaan tuo näyttäisi menevän vääjäämättä, kunhan
kaikki langat solmitaan yhteen, ja kuvio selkenee.
Tietysti se aiheuttaa tuskanparahduksia eri edunsaajien tahoilla
joilla on jäämässä vappurupelli kätteen, eli valoinko turhaan tuulirupellin perustuksen.
http://hockeyschtick.blogspot.co.uk/2014/04/new-paper-corroborates-solar-cosmic-ray.html
Ilkka
Öö tuota, jos mikko Mallii, pieni "kevennys" lienee paikallaan
Poistanäin vakavien juttujen jälkeen, kyse on kuitenkin ilmastoaiheesta.
https://www.youtube.com/watch?v=1QL_HaYgLYA
Ilkka