maanantai 9. maaliskuuta 2015

Synkkä raportti modernista energiapolitiikasta

Vaalien alla on syytä miettiä politiikan eri alojen menestyksiä ja epäonnistumisia. Ilmastorealismia-blogin kiinnostuksen kohteena on ensisijaisesti ilmastopolitiikka, mutta paljon kiinnostaa myös energiapolitiikka. Jälkimmäistähän on kovasti jo Vanhasen (Kesk) hallitusten ajoista alkaen koetettu alistaa ensimmäiselle. Kataisen ja Stubbin hallitusten aikana linja on jossain määrin vahvistunut, ja Stubbin hallituksella on mahdollisuus tehdä ratkaisevat päätökset kenties vuosikymmenten päähän molemmilla politiikan saroilla, sillä kansainvälisen ilmastopolitiikan ratkaisevia hetkiä eletään juuri nyt. Eurooppa ja Suomi ovat näinä aikoina tekemässä päätöksiä mm. neuvottelutaktiikastaan ensi joulukuun Pariisin ilmastokokoukseen, ja nuo ratkaisut saattavat olla hyvin merkittäviä taloudellisesti.

Professori Satu Viljainen
Vaaleihin valmistautuvan äänestäjän kannattaisi pohtia näiden politiikkasektoreiden merkitystä, sillä niillä on olennainen vaikutus sekä lompakon sisältöön että kulutuskäyttäytymiseen. Minä esittäisin ehdokkailleni noista aiheista ainakin alla olevia kysymyksiä.

  1. Miten tai kuinka paljon Suomen ilmastopolitiikka on vaikuttanut globaaliin tai alueelliseen ilmastoon?
  2. Miten energiapolitiikkamme on vaikuttanut muun maailman vastaavaan?
  3. Olemmeko hyötyneet ilmasto- ja energiapoliittisista toimistamme? Vai onko niistä ollut meille haittaa?
Kahteen ensimmäiseen kysymykseen tuskin saat uskottavia vastauksia eduskuntavaaliehdokkailta, sillä tietääkseni asioista ei ole tutkittua tietoa. Kannattaa siis ainakin kysyä, mihin mahdollinen vastauksen antaja perustaa tietonsa. Minulla on kyllä noista asioista ns. mutu-tuntuma, ja sen voin kaikessa lyhyydessään kertoa tässä: Ei mitenkään.

Professori Kalevi Kyläheiko
Kolmanteen kysymykseen luultavasti saat monenlaisia vastauksia riippuen vastaajasta. Ja vastaukset ovat usein äärilaitoja, joskin niistäkin usein puuttuvat faktat. Poliittisista syistä johtuen meillä ei haluta tutkia sellaisia asioita, joista ei saa poliittista meriittiä, ellei kyse ole jostain äärivasemmiston lempiaiheesta. Niihinhän meille on syntyi sietokyky suomettumisen aikana. 

Raikkaan poikkeuksen kolmannen kysymyksen aiheisiin voit saada Lappeenrannan teknisen yliopiston kahden tutkijan, professoreiden Satu Viljaisen ja Kalevi Kyläheikon, julkaisussa "Tukimekanismeja ja tavoitekonflikteja Euroopan nykyisillä sähkömarkkinoilla". Tammikuun lopussa julkaistun tutkimuksen saama kovin vähäinen julkisuus todistaa siitä hengestä, johon edellisessä kappaleessa vihjaisin. Tietämäni mukaan ainutkaan iso mediatalo ei ole noteerannut julkaisua, joka mielestäni ansaitsisi melkoisesti huomiota.


Uuden Suomen Puheenvuorossa ajoittain julkaiseva blogisti Janne Salonen on tehnyt Viljaisen ja Kyläheikon selvityksestä mainion tiivistelmän. Minä tiivistän vähän lisää lyhentämällä hitusen Salosen bloggauksesta. Olen kuitenkin pannut muutamia omia kommenttejani väliin.


1. ... Uusiutuvien energioiden tuuli- ja sähköenergian tukimuodot syöttötariffit ovat nostaneet sähkön kuluttajahintoja ja toisaalta niiden vaikutukset päästöjen vähentämiseen ovat olleet päinvastaiset - päästöt ovat vain lisääntyneet.
Niinpä. Noin on käynyt mm. Saksassa ja Englannissa.
2. ... Pieni ja keskisuuri teollisuus ei ole välttynyt suurilta sähkön hinnankorotuksilta, mikä on heikentänyt sen kansainvälistä hintakilpailukykyä merkittävästi.
Kaikki energiaverot tietysti siirtyvät lopulta hintoihin. Ja sitä rajumpi on verojen korotusten vaikutus, mitä energiaintensiivisemmästä tuotannosta on kysymys. Suomessa, jossa pelkkä eläminen jo on aika lailla energiaintensiivisempää kylmistä vuodenajoistamme johtuen, vaikutus on kilpailijamaitamme suurempi. Ei ihme, että investoinnit ja täällä olleet työpaikat äänestävät halvemman energian kotiseutujen puolesta.
3. ... Tuuli-ja aurinkoenergian tulonmuodostus ei riipu markkinahinnasta vaan tuen suuruudesta, jolloin tuottajat voivat myydä tuottamansa sähkön vaikka ilmaiseksi. Nollahinnalla markkinoille tuleva tukiehtoinen tuotanto laskee sähkön markkinahintaa kannattavuusrajan alapuolelle. Markkinaehtoisesti toimiville sähköntuottajille markkinahinnan lasku tarkoittaa kannattavuuden heikkenemistä ja seurauksena on tuotantokoneistojen rappeutuminen.
Energiantuotannossa tehtävät investoinnit tehdään tuulivoimaloita lukuunottamatta monen vuosikymmenen käyttöön. Siksi energiapolitiikka on laji, jossa ennustettavuus on tärkeää. Jatkuvat vihreät yllätykset vievät investoinnit muualle, kuten mm. Fortumista olemme voineet havaita.
4. Myös muita energiamuotoja joudutaan tukemaan. Tuuli- ja aurinkoenergian satunnaisesti vaihteleva tuotanto tarvitsee rinnalleen lähes saman määrän perinteistä sähköntuotantokapasiteettia, joka on aina varmuudella käytettävissä, mutta suuren osan ajasta kuitenkin tarpeetonta. Tämä on johtanut myös perinteisen tuotannon tuen tarpeeseen (ns. kapasiteettimaksut yms.).
Tutkijoiden esimerkit tulevat mainittujen kalliiden energiatuotantojen mallimaista, Saksasta ja Englannista.
5. Tarvitaan kaksinkertainen määrä kapasiteettia säätö- ja varavoimaksi. Pahimmillaan tuloksena on edelleen kallis kaksinkertainen sähköjärjestelmä, jonka päästöt eivät ole vähentyneet, mutta jonka käyttövarmuus on heikentynyt, koska tuotannon satunnaisvaihtelut ovat tehneet järjestelmän tasapainottamisesta entistä hankalampaa.
 Tuossa yllä on lueteltu vihreiden mainostaman "älykkään" sähköverkon tunnusmerkistö.
6. ... Markkinoiden kokoon nähden pieni määrä tukiehtoista tuotantoa ei vielä oleellisesti häiritse sähkömarkkinoiden toimintaa, mutta tukiehtoisen tuotannon määrän kasvaessa riittävän suureksi markkinat romahtavat.
 Minä epäilen joko markkinoiden tai kuluttajien (=äänestäjät) tai molempien hermostuvan jo paljon ennen markkinoiden romahduksia, mistä syystä tuskin koemme markkinakatastrofeja.
7. Sähkön kuluttajahinnat nousevat. Tavallisille sähkönkuluttajille markkinahinnan lasku ei merkitse edullisempaa sähköä, sillä sähköntuotannon kokonaiskustannukset katetaan käyttäjiltä kerättäviltä erillisillä maksuilla so. veroilla.
Tämä oli yksi Timo Soinin teemoista edellisten vaalien alla. Jutun lopuksi hän lohdutti kuulijoita sillä, että näistä jatkuvasti korotettavista viherveroista ei koidu sähkön kuluttajalle mitään vaivaa. Nimittäin yhtiöt osaavat tehdä korotukset vaivaamatta laskun maksajaa.
 8. Tuuli- ja aurinkoenergia ovat tehottomia ja kalliita energiamuotoja vähentämään CO2-päästöjä. Kun verrataan eri energiamuotojen tehokkuutta vähentää CO2-päästöjä korvaamalla hiilivoimaa ja toisaalta niiden hintaa,  tehokkain on moderni kaasuturbiinivoimala. Tehottomimmat ovat aurinkoenergia ja tuulivoima.
Niinpä. Yhdysvaltain CO2- päästövähennykset eivät johdu juurikaan tuuli- tai aurinkovoiman käyttöönotosta vaan edullisen maakaasun lisääntyneestä käytöstä ja energiatehokkuuden parannuksista.
9. Sähköverkot romahtavat. Satunnainen ja hajautettu tuuli- ja aurinkovoima asettavat sähköverkot suurelle koetukselle, ja niitä on rakennettava lisää. Saksa on joutunut investoimaan 40 miljardia euroa sähköverkkoihin.
Verkkoinvestointeja ei olisi tarvittu ainakaan tuossa laajuudessa ilman uusia kalliita energiantuontantomuotoja. Ne on tehty siis pääosin pääosin tuuli- ja aurinkovoiman saamiseksi verkkoon. Kuitenkaan sen paremmin verkkoinvestointeja kuin tarvittavan säätövoiman ja energian varastoinnin kuluja ei yleensä lasketa ko. tuotantomuotojen kustannuksiin mukaan, sillä tarvittavat varat useimmiten verotetaan suoraan meiltä sähkön käyttäjiltä.
10. Tuuli- ja aurinkovoima eivät työllistä eivätkä luo työpaikkoja . Myöskään uusien ”vihreiden” työpaikkojen synnyn osalta tukipolitiikka ei useinkaan näytä tuottaneen toivottua tulosta. Esimerkiksi Saksassa, jossa energiakäänteen myötä uusiutuvan energian lisäys on ollut nopeinta, nettovaikutus kansantalouden työpaikkoihin on arvioitu nollaksi ja hyvinvointivaikutukset negatiivisiksi tuettujen työpaikkojen korvatessa markkinaehtoisia työpaikkoja.
Missähän viipyvät laskelmat Suomen tuulivoimaloiden luomista työpaikoista? Niitä kannattaisi näin vaalien alla esitellä, jotta kansa osaisi äänestää palkanmaksuun tarvittavat tukiaiset luoneita talouspoliittisia neroja.
11. Tuotekehitys on tukien vuoksi pysähtynyt. Kun yhtä energiamuotoa tuetaan voimakkaasti, muut tuotantomuodot kuihtuvat ja siirtyvät samalla alalle. Innovatiivisuus häviää eikä yrityksillä ole motivaatiota kehittää itseään. Ei synny uutta teknologiaa eikä työllisyyttä. On vain tukien lihottama yksi tuotantomuoto, joka pärjää, vaikka ei kehittyisi.
Tuohon pysähtyneisyyteen päättyi blogisti Salosen tiivistelmä. Mutta Viljaisen ja Kyläheikon raportista löytyy kyllä muitakin mielenkiintoisia asioita. Ehkä parasta siinä on selkeä kieliasu, joka minun mielestäni mahdollistaa vihreiden haasteiden ymmärtämisen myös ilman aiempaa perehtyneisyyttä  energia-alaan.

Omista bloggauksen alussa esittämiini kysymyksiin Viljaisen ja Kyläheikon raportti vastaa vain kolmanteen, mutta hyvähän sekin on, enkä tietysti enempää 33-sivuiselta raportilta voi odottakaan. Kyllä raportti joitakin askarruttaneita asioita minulle selvensi. Jos jotakuta jää mietityttämään vastaukset noihin kahteen ensimmäiseen kysymykseen annan oman vastaukseni molempiin: Ei mitenkään. Kun tuon ynnää siihen, että olemme ampumassa omaan jalkaan energiapolitiikassamme, on tulos tietysti aika synkkä. Vai pitäisikö sanoa vihreä?

Täällä Ilmastorealismissa näistä asioista on vaihdettu mielipiteitä usein samoilla argumenteilla, joita Lappeenrannan tutkijat käyttävät. Ehkä blogin vakiolukijoille niissä ei siksi ole kovin paljoa uutta. Mutta voin vakuuttaa, että monille muille raportti on silmiä avaava kokemus. Siksi suosittelenkin tämän bloggauksen tai raporttilinkin jakamista ystäväpiirissä. Varsinkin, jos tunnet jonkun kansanedustajaehdokkaan, voit tehdä palveluksen hänelle vinkkaamalla raportista.

97 kommenttia:

  1. Miten jyvät eroitetaan akanoista, pitää olla näyttöä,
    jolloin vaalilupaukset ja sanahelinä jäävät omaan arvoonsa.

    Siinä on näyttö, tehkää päätelmänne.

    http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip/?${APPL}=aanestysu&${BASE}=aanestysu&${THWIDS}=11.1/1425931081_40187&${oohtml}=aax/hex5100&${html}=aax/aax5100&${snhtml}=aax/aaxnosyn&${savehtml}=/thwfakta/aanestys/aax/aax.htm

    Ilkka

    VastaaPoista
  2. Uutta on kuitenkin se, että tämä raportti on kotoisin juurikin LUT:sta, johon olen aiemmin luullut pesiytyneen pahimmat ilmastohuijaukseen syyllistyneet proffat oman lehmän kera ojassa selällään.

    Mitähän on tapahtunut ja miksi?

    Tapsa

    VastaaPoista
  3. No sitä minäkin ihmettelen?

    Näkyy olevan Sitran rahoittama.

    http://www.sitra.fi/julkaisu/2015/tukimekanismeja-ja-tavoitekonflikteja-euroopan-nykyisilla-sahkomarkkinoilla

    Tämä tietysti herättää lisäihmettelyä?

    http://www.sitra.fi/sitra/rahoitus-hankkeisiin

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanoppa muuta, nyt on kaksi ilmastopaavia kääntänyt hiippansa!

      Suomen pahimman murhamiehen, Matti Haapojan pojan pojan pojan, Kalevin (liekö oikein) sanoja lainatakseni:

      "Kylä on maailma menny kummalliseks, nuaret flikat ryyppää viinaa ja raavaat miähet syä salaattia!"

      Tapsa

      Poista
    2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
  4. Joo mielenkiintoinen juttu, että raportti tuli juuri Lappeenrannasta. Mielenkiinnolla seuraan Viljaisen ja Kyläheikon uraa jatkossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meinaatko, että palli alkaisi heilua tällaisista tutkimustuloksista? Mitäköhän SITRA mahtoi tilata.

      Tapsa

      Poista
    2. Voi olla että heiluu, voi olla heilumatta. Veikkaan että meno jatkuu Lappeenrannassa samanlaisena kaikesta huolimatta ja raportti vaietaan kuoliaaksi.

      Yliopisto on tietysti kiusallisessa tilanteessa kun ovat päättäneet profiloitua juuri aurinko- ja tuulienergialla. Uudet opiskelijat mm. käytetään Green Campus -kierroksella jossa käydään ihailemassa katolle asennettuja parin kilowatin aurinkopaneeleja ja pihalla olevaa pientä tuulivoimalaa... :)

      Poista
    3. Kalevi lähtee kohta eläkkeelle ja Satu on eri leiriä kuin uskovaiset. LUTissa eivät suinkaan kaikki ole aivopestyjä. Mm. Kauppatieteitten puolella ei olla lainkaan. Sähkö puolellabsitä vastoin moni kyllä.

      Poista
  5. Kyllä olisi pitänyt tajuta ajat sitten, että "vispilöillä" ja heikko tehoisilla aurinko baneleilla ei ratkaista perusenergian tarvetta. Ne ainostaan toimivat eri keinottelijoiden tuki-imureina!

    VastaaPoista
  6. Mainio juttu, kuten tällä sivulla yleensäkin.

    "Missähän viipyvät laskelmat Suomen tuulivoimaloiden luomista työpaikoista? "

    Tuulivoimayhdistyshän näitä lukuja aina silloin tällöin heittelee. Ainoa dokumentti heiltä, jonka olen nähnyt, listasi tuulivoima-alan työpaikoiksi jopa rahoituslaitosten lainaneuvottelijat.

    Ehkä asiaa pitäisi kysyä Ville Niinistöltä? Hänellä tuntuu olevan luvut hallussa, eihän tämä voi perustua mihinkään löperöön politiikkapuheeseen, eihän?

    "Vaasassa EnergyWeek-tapahtumassa vieraillut ympäristöministeri Ville Niinistö uskoo tuulivoiman tuovan seudulle tulevaisuudessa jopa kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja."

    http://yle.fi/uutiset/ville_niinisto_suomi_on_viela_tuulivoiman_kehitysmaa/5078230

    VastaaPoista
  7. http://yle.fi/uutiset/pohjoisnavan_merijaa_alkoi_sulaa_kesken_talven/7856691

    jopas!

    VastaaPoista
  8. Onko maaliskuu siirretty keskelle talvea.

    Lisäksi YLE on trollannut 3 kirsikanpoimmittua vuotta vertailtavaksi, vaikka tiettävästi satelliittimittauksia on suoritettu 1960 luvulta asti, joskin mittaukset on valehdeltu alkaneen 1979 ja sen jälkeisistä jäätalvista Arktiksella.

    https://www.youtube.com/watch?v=bvGIE1y3cXA

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siinähän sanottiin syykin jään vähenemiselle, navalta tulevat tuulet hajottavat jääpeitettä ja sitten ihmetellään tätä "poikkeuksellista" tapahtumaa.

      Tapsa

      Poista
    2. Vähän jarruja päälle nyt liioitteluissa. NASA:n sivuilta (http://earthobservatory.nasa.gov/Features/SeaIce/page2.php) näkee, että luotettavat satelliittimonitoroinnit alkoivat v. 1979 ja sitä ennen vuodesta 1953 on nykymittauksiin nähden vertailukelpoista aineistoa koko Arktikan alueelta. Sieltä näkee, että nykyinen tilanne on todella poikkeuksellinen. YLE:n uutisissa mainitut vuodet 2007 ja 2012 ei ole "kirsikan" poiminnalla saatuja, vaan kyseisinä vuosina Arktikan kesäjää oli ennätysminimeissä, siis kaksi pienintä arvoa sitten 1953.
      Syy nykyiseen jään vähyyteen on yksinkertaisesti siinä, että Arktika lämpenee nopeasti, n. 0.3 ast\10v. Kun jäätä on vähemmän niin myös tuulet hajottavat jäälauttoja tehokkaammin, jolloin jäiden määrä entuudestaan vähenee. Nämä nyt ovat selviä faktoja eikä niitä millään verbaalikikkailuilla saa poistumaan; jäät hupenevat Arktikassa, koska ilmasto lämpenee. Jos panee päänsä pensaaseen, niin ei tosiasiat siitä muuksi muutu. Tutkimustuloksia löytyy, joissa todetaan nykytilanteen poikkeavuus vuosisataisella tasolla. Turha on sitten sanoa, että joskus tuhansia vuosia sitten saattoi olla myös vähän jäitä. Sillä ei ole paljon relevanssia nykyaikaan, kun tilannetta tarkastellaan muutamia vuosikymmeniä eteenpäin.

      Poista
    3. Jään romahtelu menee täysin AGW-kässärin mukaan, valitettavasti.

      -L4

      Poista
    4. Minkälainen jään romahtelu menee kässärin mukaan Etelämantereen ympäröivän merijään ennätykisissä? Merien oskillointi määrää näiden jääalueiden laajuuden.

      Tapsa

      Tapsa

      Poista
    5. Kässäri on Etelässä huonommin ymmärretty mutta siellähän ei juuri monivuotista merijäätä olekaan. Arktiksella sitä on ollut, mutta määrä on ollut voimakkaassa laskussa jo pidemmän aikaa. Globaalistikin laskien trendi on alas.

      -L4

      Poista
    6. Arvoisat Anonyymit,

      Vaikka vaatimattomia olettekin, niin laittakaa nyt ihmeessä nimenne näkyviin! Noin mainion "kässärin" haltijoina ansaitsisitte kaiken Teille kuuluvan kunnian.

      Parhain terveisin, Antero

      Poista
  9. "Turha on sitten sanoa, että joskus tuhansia vuosia sitten saattoi olla myös vähän jäitä."

    Miksi se on turhaa, se mikä aiheutti silloisen jään vähyyden on ihan sama luonnollinen "mekanismi" mikä aiheuttaa nykyisenkin.
    Yle oli taas kaivanut ilmaston lämpenemisen esiin muutoksen sijaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuhansia vuosia sitten oli vallalla jääkauden jälkeisen holoseenikauden lämpöoptimi, joka johtui maapallon kiertoakselin kallistuksista Milankovichin astronomisen ilmastonvaihteluteorian mukaan. Siinä tarkastellaan muutoksia, jotka kestävät tuhansista vuosista kymmeniintuhansiin, nyt relevantti muutosikkuna on vuosikymmenissä. Siinä ajassa taphtuu Arktikassa enemmän kuin tuhansissa vuosissa jääkauden jälkeen. Jääkauden jälkeinen ilmasto tuhansia vuosia sitten oli fysikaalisilta tekijöiltään tyystin toinen kuin nyt, joten on varsin pinnallista tietämystä sanoa, että nyt ollaan samoissa syissä. Näinhän ei ole alkuunkaan. Luonnolliset tekijät ovat ajallisesti kertaluokkia hitaampia kuin nyt tapahtuva ilmastonmuutos

      Poista
    2. Olisiko Arktikan supernopea lämpeneminen ja siihen liittyvät merijään väheneminen ja Grönlannin yhtäkkisesti alkanut massanmenetys niitä muutoksia?

      -L4

      Poista
    3. Anonyymille 17:52 on nyt ihan pakko vastata kun on niin ympäripyöreää tekstiä.

      "Siinä ajassa taphtuu Arktikassa enemmän kuin tuhansissa vuosissa jääkauden jälkeen."

      -Niin mitä tapahtuu? Onko sinulla kyky nähdä tulevaisuuteen?

      "Jääkauden jälkeinen ilmasto tuhansia vuosia sitten oli fysikaalisilta tekijöiltään tyystin toinen kuin nyt, joten on varsin pinnallista tietämystä sanoa, että nyt ollaan samoissa syissä."

      -Riippuu vähän mikä niistä, mutta tarkoittanet vissiin Skandinavian ilmastoa. Niin, silloin olivat käsittääkseni kesien kasvukaudet pitempiä ja talvet leudompia ja lyhyempiä kuin nykyään, mutta en ymmärrä tuota "fysikaalisesti tyystin toinen" -retoriikkaa.
      Kun puhut noista syistä/tekijöistä, sinulta on jäänyt ymmärtämättä että tekijät ja muutokset ovat kaksi eri asiaa. Kun Veiksel-glasiaali päättyi, lämpötilat nousivat noin 6 astetta suunnilleen sadassa vuodessa.

      http://www.rockyhigh66.org/stuff/gisp2temperaturexaxispr.png

      GISPssä näkyy useita puolestatoista kolmeen asteen muutoksia sadan vuoden sisään myös Holoseenin aikana, vaikka akselikallistumat, valtamerten vesien kierrot yms. vievätkin tuhansia vuosia.

      https://wattsupwiththat.files.wordpress.com/2011/07/hologisp2.png

      Kun puhut "nyt tapahtuvasta ilmastonmuutoksesta", tarkoitatko sitä tietokonesimulaatioiden ennustamaa lämpenemistä, vai mihin tarkkaan ottaen viittaat?

      -Kimmo

      Poista
    4. Ympäripyöreätä siellä ja täällä- Tällaisella chattipalstalla ei nyt oikein ole mahdollista mennä kauhean täsmällisiin ilmaisuihin. Sitä varten on olemassa alan tieteelliset julkaisut, mutta tänne kirjoittajat eivät niitä juuri tutki ja pohdi. Täällä suurin ilmastotieteellinen auktoriteetti näyttää olevan Anthony Watts (WUWT-blogi) tai S. Goddard.
      Veiksel-jääkauden pääättymisestä ja Kimmon linkkaamasta kuvasta sanoisin, että kyseessä on Grönlannin jäätikkökairauksista saatu lämpötila, joka edustaa siis vain yhdessä pisteessä havaittua lämpötilaa (GISP2- reikä). Kun katsoo alkuperäisistä kairaustuloksien datoista, niin lämpötilan muutokset Veikselistä holoseenikauden alkuun ovat nopeimmillaan luokkaa 0.3 ast/10v eli suunnilleen samaa vauhtia kuin nyt lämpötila nousee koko napa-alueella (Lat > 60°N). GISP2:n kohdalla lämpötila on noussut kairauksien päätekohdasta v. 1950 jo useita asteita eli nopeasti mennään ylöspäin, paljon nopeammin kuin jääkauden päättyessä.
      Jääkauden päättymisen aikoihin fysikaaliset olosuhteet napa-alueella olivat todella tyystin toiset kuin nyt. Silloin laajat merijääalueet yhdessä Atlantin termohalinisen kiertovaihtelun kanssa heilauttelivat ilmakehän lämpötilaa rajustikin. Samoin mannerjäiden sulavesien purkaukset Atlanttiin muuttivat tilannetta merkittävästi.Esimerkkinä on Salpausselkien muodostuminen Suomessa, kun ilmasto jäähtyi tääällä merkittävästi sadoiksi vuosiksi. Nythän tällaisia olosuhteita ei ole vallalla.
      Mitä tulevaisuuteen tulee, niin on ilmiselvää, että lämpötilat tulevat nousemaan rajusti kasvihuoneilmiön vahvistumisen myötä, kun ihmiskunta tupruttelee fossiilisia polttoaineitaan ja lisäten siten ilmakehän CO2-pitoisuutta suuremmaksi kuin miljooniin vuosiin.
      Muuten, täällä puhutaan aina CO2:sta, mutta ei esimerksi päästöjen aihettamista ilmakehän pienhiukkasista (aerosoleista), jotka merkittävästi viilentävät ilmakehää. Ja siitten on vielä ns. musta hiili (soot). Näin ihmiskunta vaikuttaa ilmastoon toisaalta lämmittävästi (CO2 ja muut KHK) ja toisaalta jäähdyttää aerosolipäästöjen kautta.

      Poista
    5. "Sitä varten on olemassa alan tieteelliset julkaisut, mutta tänne kirjoittajat eivät niitä juuri tutki ja pohdi."

      Juuri oli tutkimus että skeptikot ovat huomattavasti paremmin perillä ilmastonmuutoksesta kuin agw-uskovaiset koska ovat kiinnostuneempia tutkimaan muutakin (mm tiedettä) kuin ipcc:n tai ympäristöjärjestöjen poliittista propagandaa.

      http://joannenova.com.au/2015/02/skeptics-know-more-about-climate-science-than-believers/

      "Täällä suurin ilmastotieteellinen auktoriteetti näyttää olevan Anthony Watts (WUWT-blogi)"

      Ihmekkös toi on, se kun on suosituin ilmastonmuutosta käsittelevä blogi, hittejä enemmän kuin kaikilla agw-blogeilla yhteensä.

      "Mitä tulevaisuuteen tulee, niin on ilmiselvää, että lämpötilat tulevat nousemaan rajusti kasvihuoneilmiön vahvistumisen myötä, kun ihmiskunta tupruttelee fossiilisia polttoaineitaan ja lisäten siten ilmakehän CO2-pitoisuutta suuremmaksi kuin miljooniin vuosiin."

      Missä se on ilmiselvää muuta kuin ipcc:n tietokonemalleissa, jotka nyt tiedetään olevan täyttä sutta ja sekundaa.

      A foolish faith in authority is the worst enemy of truth.
      - Albert Einstein

      Poista
  10. Ei kannata noteerata näiden nimettömien anonyymien juttuja. Keskimääräinen ilmastomme on kokenut vajaan puolen asteen lämpöpyrähdyksen 90-luvulla. Onko se johtunut pitkäaikaisesta CO2-pitoisuudenkasvusta, vai jostain muusta, on puhdasta spekulointia.

    Tapsa

    VastaaPoista
  11. Kun katselee jään määrää Arktikalla, niin hieman keskiarvon alapuolella ollaan muutama vuosi oltu ja kun tuulet kääntyvät, ollaan keskiarvojen yläpuolella kuten etelänavalla nyt. Sitten puhutaan etelänavan kiihtyvästä sulamisesta. Aina se lämpö ja kylmä jossakin päin maailmaa pyörii.

    Sinänsä jäätävä tutkimus Lappeenrannassa. Todella kiusallinen medialle.

    Edellisen blogin aiheeseen liittyen järjestivät ehdokkaille tilaisuuden, jossa monen äänestysyrityksen jälkeen saatiin yhtenäisyys sille, että hiilen poltto Suomessa on lopetettava 2025 mennessä. Hiilen poltto loppuu ajastaan, mutta näillä näkymin sille ei hyvää ja ennen kaikkea taloudellista vaihtoehtoa ole näköpiirissä. Jännää, että rahasta ei puhuta näissä hiiliäänestyksissä sanallakaan. Lisäksi valehdellaan, että hiili saisi jotakin tukia, kuten Niinistö eilen telkkarissa ja mitä Suomen tuulivoimayhdistys tekee sivuillaan. Hiili on moneen kertaan verotettu, minkä lisäksi sen polttamisesta on maksettava päästöoikeusmaksu. Kuvottavaa valehtelua se tukiväite.

    Tuo lopetetaan hiilen poltto asia on äärettömän populistinen ja energian huollon kannalta äärettömän vakava tavoite. Jos Suomea pyrkisivät johtamaan vastuulliset henkilöt, heidän tavoitteensa voisi olla se, että Suomeen ei enää rakenneta uusia fossiilisilla polttoaineilla toimivaa voimalaitosta, mutta annetaan nykyisten toimia taloudellinen käyttöikä loppuun asti. Se olisi päästöjenkin kannalta paras ratkaisu, koska nopeat muutokset ja rakentaminen tahtoo vain lisätä niitä puhumattakaan kansantaloudesta.

    Puhutaan kovasti mitä kukakin aikoo leikata ja säästää seuraavalla vaalikaudella. Suomi ja eduskunta etunenässä on erilaisten kieltojen kehto. Toimittajat voisivat leikkauslistojen ohella kysellä mitä kaikkea eri puolueet aikovat kieltää seuraavalla istuntokaudella. Se lista olisi varman pitkä, palhon pidempi kuin se millä yhteiskunta kehitetään huomioiden Suomen koko ja sen globaalit vaikutukset vaikkapa päästömielessä.

    Pave

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinköhän? Arktikan kesäjäiden minimi on noin 40 % pienempi kuin 1970-luvun lopulla ja jäiden laajuus on tyypillisesti tilastollisesti merkittävästi alle keskiarvon (2 x sigma). Jäiden massa pienenee myös, jäät ohenevat. Kyseessä ei ole mikään tuulivaikutus, vaan yksinkertiasesti siitä, että Arktika lämpenee nopeasti, noin 2 kertaa nopeammin maapallolla muuten. Tuuliolotkin vaikuttavat nyt paremmin, kun on avovettä enemmän ja tuuli pääsee siirtelemään jäälauttoja helpommin. Tuulella on kuitenkin Etelämantereen ympärillä suurempi merkitys, koska siellä on vapaata vettä yltympäriinsä, minne jäitä painaa. Pohjoisessa on mantereet tiellä. Jäiden muodostumiseen tai niiden katoamiseen vaikuttaa lämpötilan muutosten ohella myös veden suolapitoisuus ja tuuliolosuhteiden muutokset. Arktikassa ilmasto jo muuttuu seuraten vähenevää jääpeitettä. Lumetkin ovat niukkenemassa.

      Poista
    2. Anonyymi 13.3. 10:58 kertoo vahvasti Arktikan jäiden hupenemisesta parin viimeisen vuosikymmenen aikana. Valitettavasti kyse on vain osatotuudesta, jota on tässä blogissa käsitelty paljonkin niiden bloggausten yhteydessä, jotka aihepiiriä koskevat. Tämä bloggaushan ei sellainen ole.

      Mutta todettakoon nyt vielä pienenä summauksena arktisista jäistä muutama asia paremman kokonaiskuvan saamiseksi:
      1) Jäätä Arktikalla ei ole epätavallisen vähän. Viimeksi samanlainen jään väheneminen tapahtui 1920-1940-luvuilla, ja proxytietojen mukaan ilmiö on toistunut monen monta kertaa holoseenin aikana. Tämän perusteella kyse olisi aivan normaalista vaihtelusta.
      2) Arktikan lämpeneminen näyttäisi pysähtyneen jo yli 10 vuotta sitten, sillä mm. RSS-sateliittimittausten lineaarinen trendi 60. leveyspiirin pohjoispuolisilta alueilta näyttää kylmenevää joulukuusta 2004 alkaen.
      3) Merijään oheneminenkin näyttää pysähtyneen, sillä muutaman viimeisen vuoden aikana monivuotisen merijään määrä on ollut kasvussa. Jopa mallinnukset (esim. PIOMAS) osoittavat merijään keskimääräisen paksuuden kasvua parin viime vuoden aikana.
      4) Pohjoisen pallonpuoliskon lumipeitteessä (max) ei näy satelliittimittausten mukaan vähenemistä. Päinvastoin, lumipeitteen pinta-ala on takonut ennätyksia viimeisten 10 vuoden aikana mm. Rutgersin yliopiston lumilaboratorion mukaan.

      Kun jääpeitteet eivät kuulu tämän bloggauksen aihepiiriin, kommentointi niistä loppuu tähän, mutta voi hyvin jatkua aiemmissa aihetta käsitelleiden bloggausten keskuteluketjuissa.

      Poista
    3. Jaaha sensuuri iskee taas, kun Mikko saa sanoa viimeisen valheen sanan.

      Poista
    4. On se niin väärin, olisin kovasti halunnut nähdä SkS tutkimuksesi, ja oliko Gröönlannin jäätikkögrafi sarjakuvapiirtäjä John Cookin piirtämä pilakuva.

      Ilkka

      Poista
    5. Kommentointiohjeiden vastaiset kommentit saavat kyytiä, kun kyllästyn jankutukseen. Ensimmäisenä kohtana ohjeissa muuten lukee seuraavaa: "Pyydän kommentoimaan vain blogikirjoituksen aihepiiriin kuuluvia asioita."

      Kyse ei siis ole sensuurista, vaan pysymisestä aihepiirissä myös kommenttien suhteen.

      Poista
    6. Ei pidä paikkaansa etteikö arktista merijäätä olisi talvisin ja kesäisin poikkeuksellisen vähän. Kaikkien näkemieni arvioiden mukaan 1940-luvulla tlanne ei ollut lähellekään samanlainen kuin nyt joten en ymmärrä mistä lähteistä Mikko ammentaa tietonsa.

      -L4

      Poista
  12. Niin Pave, tästä kirjoitin jo aiemmin: "Lisäksi valehdellaan, että hiili saisi jotakin tukia, kuten Niinistö eilen telkkarissa ja mitä Suomen tuulivoimayhdistys tekee sivuillaan."

    Eduskunnassa taas kerran viheiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja, Outi Alanko-Kahiluoto sanoi, että ympäristölle haitallisen energiatuotannon tuet pitää siirtää uusiutuvien tukemiseen.

    Vihreät sanovat raskaan teollisuuden vapautuksen sähköverosta tueksi ydinvoimalle ja hiilivoimalle. He siis haluavat lopettaa tämän "tuen", vaikka samalla väittävät, että nykyinen kohtuullinen sähkön hinta on tuulivoiman ansiota ja teollisuus siitä hyötyy. Varsin ristiriitaista touhua.

    Miten sitten tuulivoima muka laskee täällä sähkönhintaa, kun Saksassa reilusti nostaa? Verotuksella ja tuilla näihin asioihin voidaan vaikuttaa, tuulivoimalla ei.

    Tapsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tästä Kauppalehden jutusta saa hyvän kuvan siitä, missä energia-alalla mennään:

      http://app.kauppalehti.fi/uutiset/helen-puunaa-itseaan/TtgdxsWk

      Poista
  13. Pohjoisnavalta p-ameriikkaan ja aasiaan lunta on molempiin suuntiin yli 5000km matkalta, missä kohtaa se lämpeneminen näkyy?
    "Jäässä" oleva alue pohjoisessa on suurempi kuin etelämantereen ympärillä.
    http://satellite.ehabich.info/arctic.htm

    VastaaPoista
  14. Sopiiko piristykseksi YLE kuvaus Helsingin energiapolitiikan tulevaisuusnäkymistä?

    http://yle.fi/uutiset/helsinki_ei_luovu_hiilesta__edessa_vaikea_ja_kallis_ratkaisu/7847137

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta kai se oli taas Lund, jolta kysyttiin asian oikea laita.

      Ihmettelen vaan, mitä säästöä Hesa saa lämpöpumpuista. Sähkö-lämpövoimalat käyvät n. 90 %:n hyötysuhteella, jos ne korvataan lämpöpumpuilla, pitää käyttää sähköä niiden pyörittämiseen. Tätä sähköä tuotetaan ehkä 30 %:n hyötysuhteella. Ei ne lämpöpumput tätä tilannetta paljon auta.

      Tapsa

      Poista
    2. Jospa hukkalämpöä hyödyntämällä hiilivoimala tuottaakin uusiutuvaa energia saaden tukiaisia joilla kannattaa rakentaa lisää lämpöpumppuja.

      https://www.youtube.com/watch?v=LUn7xnkTlQ4

      Ilkka

      Poista
  15. Lund on julkisuuden kipeä ja siksi puhuu noista marginaalienergiantuotantomuodoista. Osin on St1:n Anttosen asialla. Tietää itsekin, ettei tuulimyllyillä ja lämpöpumpuilla Suomen energiahuoltoa ratkaista.

    Mitä Helsinkiin tulee, niin siellähän on iso lämpöpumppu, jolla ottavat lämpöä paskavuemärivesistä. Jos sähkölämmitys on kannattavaa, kaipa niihin investoivat.

    Kuten olen moneen kertaan sanonut ja edellä Tapsa toteaa, kovimmilla pakkasilla lämpöpumput toimivat tanskalaisella hiililauhteella ja kotimaisella Meri-Porin hiililauhteella. Meri-Porin lauhdelaitoshan on Suomen suurin hiilen kuluttaja. Hieno asia on se Suomessa, kaupunkien lämmittämisen ohessa syntyy sähköä silloin, kun siitä kovilla pakkasilla on huutava pula ja ollaan vahvasti tuontisähkön varassa. Ei professori Lund voi niin tyhmä olla, ettei ymmärrä asiaa Suomen ja pohjoismaiden tasolla, vaan kuten sanottu, julkisuuden kipeä ja noiden huuhaaenergiaparonien narri. Jopa Soininvaara ymmärtää, että tanskalainen hiililauhdesähkö lämmittää jopa Oslon.

    Pave

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pave taas asiantuntijan kommentista! Lund puhuu omaan pussiinsa.

      Tapsa

      Poista
  16. Sanoisin Paven olleen opettavainen.

    Itse ollessani pelkkä pilkunnussija, Paven arvo kasvaa, ja myös Tapsan.
    sekä palstanpitäjä Mikon.

    https://www.youtube.com/watch?v=wGGW4IezbC4

    Mistä tuommoisia miehiä/naisia löytyy.?

    Ilkka Mononen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elkee pojat kehatko! Lämpöpumpuista vielä sen verran, että kyllä niilläkin paikkansa on. Haja-asutusalueilla jos ei viitsi polttaa puuta tai öljyä, eli on sähkölämmitys, lämpöpumppu on ok. Samalla periaatteella pientä taajamaa voi lämmittää sähköllä, eli lämpöpumpuilla. Toki niillä on kaupungeissakin sijansa. Kesät ja syksyt ovat hyvää aikaa käyttää niitä riippuen mikä on sähkön hinta. Tukholmassakin niitä on, mutta kylmimpään talviaikaan tekevät hiilestäkin lisälämpöä ja syöttävät ohessa syntyvän sähkön pohjoismaiseen sähköpörssiin silloin, kun lyhyt sähkön kulutuksen huippupiikki sopivasti juuri lämmityskauden aikana.

      Sopivasti kun tekee lämpöpumpun kytkennät, sillä jäähdyttää kesäkuumaa kaupunkia, kuten Helsingissä tekevätkin. Lundilla olisi lyhyt matka lähteä Otaniemestä Helsinkiin excursiolle ja oppia hakemaan.

      Pave

      Poista
    2. Lämpöpummu onkin semmoinen epeli että tun ottaa töpselin pois seinästä ja avaa parvekkeenoven sopivalla kelillä, lämpöpumppu saavuttaa hämmästyttävän 100% hyötysuhteen vaikka termodynamiikka väittääkin lämmönvaihtimen hyötysuhteen parhaimmillaan olevan vähän yli 30%.

      Ilkka

      Poista
    3. Kukapa sitä lämpöpumppua uskaltaisi moittia, meilläkin sellainen on ollut iät ja ajat, kutsumme sitä kylläkin jääkaapiksi.

      Varsinaisena lämpöpumppuna meillä kuitenkin toimii puukattiala. Pienellä vaivannäöllä puutkin ovat ilmaisia, ei tartte kuin naapu... eiku kunnan mettästä hakee ja ihan luvallisesti, jos ovat ilmastonmuutoksen kaatamia. Tommonen kolmen tonnin verran puhtana käteen vuodessa sähkölämmitykseen verrattuna, Toki lämpöpumpulla pääsee halvemmalla, mutta kun kattila on ollut jo 30 v, niin ei tarvinnut edes investoida mitään.

      En olis ikinä uskonut vielä 90-luvulla, että tulee aika, jolloin kannattaa rautakaupasta ostaa brikettejä selvästi halvemmalla kuin lämmittää sähköllä. Saman verran kyllä rahaa kuluisi sähkölämmitykseen nyt kuin silloinkin, valuutta vain on vaihtunut.

      Tapsa

      Poista
    4. Eilisessä Hesarissa Lund intoilee aurinkokennojen puolesta. Siitä olen niin monta kertaa kirjoittanut, että en toista itseäni. Ainoa asia, joka pistää silmään on puhe vastuullista energiaa tuottavien hiilivoimaloiden käytöstä poistaminen liiallisen tuulivoiman ja siihen liittyvien miljarditukiaisten vuoksi. Luultavaa on, että Helsinkikin jollakin aikavälillä lopettaa sähkön tuotannon kaupungissaan. Näinhän Saksassa tehdään ja laaditaan lakia, että ei saa lopettaa noita tuulitukiaisten vuoksi kannattamattomaksi menneitä laitoksia, koska tyynellä säällä tulee itku, kun ei ole sähköä valtakunnan ja kaupungin verkossa. Sinä ei se lämpöpumppukaan 30 asteen pakkasella paljoa lämmitä, ellei ole aggrekaattia, jolla sitä pyörittää. Pahinta on se, että sähköä huutava verkko ei saa hyötysähköä silloin, kun siihen on lyhyt, lämmityskauden kestävä tarve.

      se on jännä, että tuommoinen Lund saa päänsä joka lehteen mielipiteineen, mutta ei tässäkään blogissa mainitut tutkijat niihin pääse. Money talks, sanoo ameriikkalainen.

      pave

      Poista
  17. agenda 21 pyörii eri blogeissa. oletko mikko perehtynyt tähän ja jos olet onko suomi
    allekirjoittanut sopimuksen. lueskelin yli 170 maan allekirjoittaneen tämän.
    oilkeastaan sen perusteella meitä uhkaa entistä neuvostoliittoa muistuttava hallinto, ehkä vielä pahempi. en nyt keksinyt muuta paikkaa kirjoittaa täsätä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuosa on esitelmä aiheesta.

      Mutta ihmeisten on vaikia myöntää, voiko tämä olla mahdollista,
      ja media ei pukahdakkaan.

      "smör vegar"

      https://www.youtube.com/watch?feature=player_detailpage&v=Vwfir3jh1V4

      Ilkka

      Poista
  18. Nyt Mikko miestä tarvitaan!

    Espoossa järjestetään vaalikokous Turuntie 100 ja meinaan osallistua.

    Tietäen hätäsehisen luonteeni, onko sopivampaa olla kuin norsu lasikaapissa, vai tulla heitetyksi ulos salamavalojen välähdellessä.

    Eduskuntavaalipaneeli su 22.3 klö 15-17,
    logenilla turuntie 100.

    Erittäin hienolla paperilla painajana Viherlaaksolaiset ry, mistä en ole ikinä kullutkaan vaikka asun Viherlaaksossa.

    Nyt Mikko neuvo, menenkö kuin myrskyn merkki.

    Ilkka Mononen

    Ilkka

    VastaaPoista
  19. Eli siis mukana on Perussuomalainen Vihree' Arja Juvonen, joten vaadin
    puheenvuoroa, ja taustajoukot hommaamalla 4 lavaa kaljaa yleiseen nautintaan sekä jatkoilla, omalla kustannuksellani..

    Tulleeko joku kaneroimaan?

    http://jaakkojuhaniojaniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/puheenaihe/Arja%20juvonen

    Ilkka Mononen, Viherlaakso.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lisännen vielä palkkaavani apujoukkoja "meistä metsien miehistä" ja kiviltä viihdyttämään tapahtumaa.

      Löytyykö tiedemiestä, vai pidänkö itse herjaavan saarnan?

      http://www.viherlaaksolaisetry.fi/11

      Ilkka

      Poista
  20. Kylläpä oli synkkää luettavaa tuo raportti. Hölmöläiset ovat näköjään päässeet
    vaikuttamaan moneen energia-asiaan ja terve arkijärki on paennut kauas. Varsinkin raportin kuva 4 on paljon puhutteleva. Suomessa on melkein huonoimmat olosuhteet molemmissa kategorioissa (tuuli- ja aurinkovoima) verrattuna muuhun Eurooppaan. Avainasia tässäkin on tosiasioiden tunnustaminen. Siinä mielessä raportti on hyvä, ja päättäjien pitäisi lukea se ehdottomasti.

    Voisin hyväksyä tuuli- ja aurinkoenergian, jos ne täyttäisivät edes jotenkin järkevästi fysiikan ja talouden lainalaisuuksia:

    1) Syöttötariffit ja tuet pois kokonaan. Hintakilpailu pitää saada samalle viivalle muiden energiamuotojen kanssa.
    2) Velvollisuus tuottaa tietty nimellinen energia yhteiseen sähköverkkoon koko
    ajan tuuli- ja aurinko-olosuhteista riippumatta. Ts. velvoite huolehtia tarvittavasta
    puuttuvasta lisäenergiasta, jos tuulisähkö tai aurinkosähkö ei riitä. Huoltvarmuusvelvoite myös näille energioille. (Veikkaan, että tyynellä talvipakkasella tulee ongelmia.)
    3) Jos kohta 2 ei toteudu, vetäkööt omat sähköverkot kuluttajille, vaikka semmoiset
    Windgridit tai Solarnetit. Niistä kuluttajat sitten voivat hyvillä mielin ostaa oikein tuotettua sähköä - tai olla ostamatta.
    4) Velvoite olla häiritsemättä muuta yhteiskuntaa. Ts. myllyjä ei saa laittaa liian lähelle asutusta tai muutoin kriittisiin paikkoihin. (Kuopion kaupunkiinkin on tulossa kolme isoa rupelia kilometrin päähän kaupunkiasutuksesta [Pieni Neulamäki - Kolmisoppi, Levänen].)
    5) Isot aurinkopaneelimatot eivät saa varjostaa naapureita.
    6) Velvoite poistaa käytöstä poistetut tuulirupelit ja aurinkopaneelimatot omistajan
    toimesta.
    7) Ja niin edelleen paljon lisää pienempiä ehtoja.

    Nämä kun ovat kohdallaan, niin voisin harkita käyttöä, jos hinta vielä on kilpailukykyinen. Epäilen kyllä, että hinta karkaa rajusti ylöspäin kuin IPCC:n lämpökäyräennuste.

    - Tuha Valppa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuha, esimerkiksi Kokoomuksen vaaliohjelma on sellainen, että tuulivoimaa pitäisi rakentaa 18 000 MW. Se mahdollistetaan uudella asetuksella, jossa erilaiset rakentamisen ehdot ovat löysät ja valitusoikeus kaikkeen teolliseen rakentamiseen käytännössä kielletään. Ainoa taho, joka esitti loppuraporttiin / asetukseen eriävän mielipiteen, oli terveysviranomaisten edustaja. Nuo sinun hyvät ehtosi eivät tule millään tavalla huomioiduksi, koska (vaali)tukirahat jylläävät. Maksumiehistä ei ole epäselvyyttä. Kokoomuksessa ainoa joka rimpuilee vastaan, Korhola, jonka blogia kannattaa käydä lukemassa. Kok ja vihreät ovat aika päiviä sitten löytäneet toisensa ja liitto tuntuu vain vahvistuvan. Toinen luulee tekevänsä luonnolle palveluksen ja toinen tekee sen tukijoilleen ja kavereilleen.

      Pave

      Poista
    2. Tuhan kohta 6. ei toteudu millään, kun mylly lakkaa toimimasta, sen omistajaa ei enää löydy mistään.

      Asiasta kuudenteentoista, josta taisin jo kirjoittaakin. Kukahan laskisi hiilidioksidipitoisuuden ja päästöjenvälisen korrelaation? Päästöjen kasvu kuulemma pysähtyi vuonna 2014, mutta CO2-käyrässä ei näy muutoosta. Kun ihmiskunta on kokonaan tämän nousun takana, niin päästöjen ja pitoisuuden pitäisi korreloida erittäin vahvasti.

      Tapsa

      Poista
    3. Duoda duoda.

      " According to analysis produced by Lauri Myllyvirta and Greenpeace International in the first half of this year, China’s coal use dropped for the first time this century – while the country’s gross domestic product (GDP) actually grew."

      http://cleantechnica.com/2014/08/26/chinas-coal-consumption-finally-decreased/

      Ilkka

      Poista
    4. Tarkoitin siis että onko kyseessä Greenpeace aktivistien "tutkimus"
      jonka valtamedia antaa ymmärtää olevan peräisin IEA,lta, joka on eräänlainen raati, johon Suomi tietysti kuuluu Tekesin sosiologien ollessa edustettuina kolmella äänellään.

      http://www.hs.fi/ulkomaat/a1426299849174

      IEA.

      http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansainv%C3%A4linen_energiaj%C3%A4rjest%C3%B6

      Ilkka

      Poista
    5. Saksan sähköverkot joutuvat luonnon testiin perjantain auringonpimennyksen aikaan, viite 1. Jos sää on kirkas, verkosta
      poistuu noin 10 GW tehoa aika nopsaan pimennyksen alussa ja tulee takaisin noin 17 GW piemennyksen lopussa, viite 2. Siihen pitää sitten löytyä alussa korvaavaa energiaa tilalle sama määrä ja hävitä pimennyksen lopussa. Ehkäpä ovat varautuneet tilanteeseen, koska aikataulu on selvillä. Pilvisyys tosin saattaa pienentää noita tehoja selvästi.

      Toinen asia, mikä tuosta viitteestä 2 näkyy epäsuorasti on se, että normaalipäivinä aurinkoenergiaa saadaan keskimäärin vain noin puolet siitä, mikä on aurinkojärjestelmän huipputeho. Siis aamukuudesta iltakuuteen saadaan vain tuo siniaallon (melkein kolmio) puolikas. Kuvan akselistosta puuttuu yö kokonaan, jolloin ei saada aurinkovoimaa ollenkaan. Koko vuorokauden ajalta saadaan siis vain yksi neljäsosa huipputehosta ja kolme neljännestä pitää sitten tehdä jollain muulla energiamuodolla. Lisäksi päivät ovat teholtaan erilaisia mm. pilvisyyden vuoksi. On siinä insinööreillä säätämistä.

      Viite 1)
      http://www.avaruus.fi/uutiset/maa-ja-lahiavaruus/auringonpimennys-tekee-saksan-sahkontuotantoon-usean-olkiluodon-kokoisen-kuopan.html

      Viite 2)
      http://i0.wp.com/www.universetoday.com/wp-content/uploads/2015/03/MAR-836_SolarEclipse_150227-03.png

      - Tuha Valppa

      Poista
    6. Niin, sähkön laatuun tulee monenlaisia riskejä, jos mattimeikäläiset pääsevät kytkemään omia tehojaan verkkoon. Toki asennukset tekevät sähköasentajat, mutta he eivät ole ammattilaisia kuin asennusten turvallisuuden suhteen.

      Näitä ongelmia voi päätellä tästä:

      http://www2.vtt.fi/inf/pdf/workingpapers/2006/W52.pdf

      Jännitteen stabiilisuusvaatimus on +- 10 %. Vahvasti epäilen, että Saksassa alueilla, joissa on runsaasti yksityistä aurinkovoimaa ja sähkötehon suuntakin nopeasti muuttuu, että kotitalouksien jännite pysyisi tässä haarukassa jatkuvasti. Onneksi laitteet yleensä kestävät isommankin vaihtelun. Kukaan ei vaan ota vastuuta tästäkään asiasta, jos tuottajia on iso liuta.

      Linkin taulukosta 1-1 näkyy myös muita potentiaalisia ongelmia, mitä huonolaatuiset ja huonosti asennetut laitteet voivat verkkoon aiheuttaa.

      Jokainen aurinkopaneeli ja tuulimylly kytkee sähkönsä verkkoon taajuusmuuttajan avulla, joka toimii toisin päin, kuin mihin se on suunniteltu eli käyttämään moottoria. Normaalisti muuttajan verkkosyöttö suodatetaan ja moottorilähtö tehdään suojatulla kaapelilla liiallisten häiriönpäästöjen eliminoimiseksi.

      Kun taajuusmuuttaja toimiikin toisin päin, nämä kymmenien kHz:ien kytkennät johdetaan sähköverkkoon, jolloin mitään suojattua kaapelia ei voi käyttää. Tyypillisesti näitä lähtöjä suodatetaan vain ns. verkkoharmoonisten taajuusalueella eli 10 kHz:iin asti. Mitä tapahtuu sen yläpuolella on epävarmaa ja asennustöiden laadulla voi olla iso merkitys.

      Tapsa

      Poista
    7. Ohmi kertaa käämi, pimeenä koko lääni.

      http://spectrum.ieee.org/green-tech/solar/how-rooftop-solar-can-stabilize-the-grid

      Ilkka

      Poista
  21. Törmäsin vahingossa tollaseen vanhaan juttuun joka alkaa näin, "Maapallon ilmastoa lämmittävä hiilidioksidi ei ole ilmansaaste perinteisessä mielessä." Mahtaako kirjoittajat olla samaa mieltä edelleen?
    http://www.ulkopolitiikka.fi/artikkeli/504/mielipide_ilmastonmuutosta_ei_voi_ratkoa_kuin_saasteongelmaa/

    En ole ennen kuullut että 450ppm on se raja jonka jälkeen tulee välitön "tuho" . Mitä vaaraa se aiheuttaa jos luonto senverran pitoisuutta nostaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noi vaaralliset CO2 rajat on ihan hatusta vedettyjä, siis poliittisia uhkakuvia joilta pitäisi pelastautua kalliiden ja tarpeettomien toimien turvin.

      CO2 lisääntymistä ilmakehässä ei ole todistettu ihmisperäiseksi, kyse taitaa olla luontaisista vaihteluista, itseasiassa mittaukset joita esitetään ovat viime vuosituhannen lopun pariltakymmeneltä vuodelta mihin on ympätty jäätikkökairauksista sadoilla vuosilla integroituneet pitoisuudet joissa nopeat vaihtelut ovat suodattuneet ja suodatettu, eli integroitu.

      CO2 pitoisuuden nousu näyttääkin minusta pelkältä olkiukolta jota pieksevät toteuttaakseen YK,n Agenda 21,tä.

      Vaarallista CO2 pitoisuutta pitää kysyä sukellusveneeltä.

      http://wattsupwiththat.com/2012/10/17/claim-co2-makes-you-stupid-as-a-submariner-that-question/

      Ilkka

      Poista
    2. Entäs ne kuuluisat ilmakehän hiilidioksidin isotooppitutkimukset jotka osoittavat että ilmassa on enenevässä määrin fossiilisia hiiliatoomeja?

      -L4

      Poista
    3. Näytä vain isotooppitutkimukset jotka tukevat väittämääsi.

      Ilkka

      Poista
    4. Tässä isotooppitutkimus kuten pyysit:

      http://www.bgc.mpg.de/service/iso_gas_lab/publications/PG_WB_IJMS.pdf

      -L4

      Poista
    5. Isotooppitutkimukset osoittavat vain sen, että fossiiliasia on poltettu, ei sitä miksi CO2-pitoisuus on noussut. Minä en kuitenkaan (vielä) ota kantaa pääasialliseen syyhyn. Ihmiskunnalla on varmaan ollut oma vaikutuksensa.

      CO2-pitoisuuden kasvu ei kuitenkaan ole pysähtynyt. Pysähtyikö sitten 2014 päästöjen kasvu? En kyllä usko, mutta jos näin kävi ja jatkuu edelleen, on mielenkiintoista, mitä pitoisuuskehitykselle tapahtuu.

      Tapsa

      Poista
  22. hiilidioksiidin kasvu on sitten pysähtynyt. merkitseekö sitä, että myös ilmakehän lämpeneminen, joka myös on pysähtynyt, on kiistämätön ja co2 painelee meriin.
    selityksiä varmaan on muitakin, mutta tuskin tässä ihmisen torjuntatoimilla on paljon vaikutusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole pysähtynyt.

      -L4

      Poista
    2. L4 ja isotooppitutkimukset.

      Voi voi, L4 ei ymmärrä omia linkkejään, kun pitää vain lukea
      loppupäätelmä josta ei löydy muuta kuin että pitäisi tutkia lisää........

      "5. Summary and conclusion"

      Isotoopithan kertovat vain kosmisen säteilyn määrästä, eikä kuvitteellisesta lämpenemisestä, tosin kosmisella säteilyllä lienee vaikutusta pilvien muodostumiseen ja sitä kautta maan albedoonn,
      joka vuorostaan säätelee maanpinnan lämpötilaa.

      Ilkka

      Poista
  23. Mistä lähteestä on peräisin väite että CO2 pitoisuuden kasvu on pysähtynyt? Tuo IEA raportti taitaa puhua vain (raportoidusta/arvioidusta) hiilen kulutuksesta. Ja virallinen tulos tullee kesällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No eikö tuo tullut selväksi että lähde on " China National Coal Group Corporation" ja tulkitsijana Greenpeace, sekä ilosanomaa levittämässä IEA.

      Uskokoon ken tahtoo, ittellekkään ei ole valjennut "uurisen" motiivi,
      kun Kiinan ja Saksan sekä intian tiedetään rakentavan uusia hiilivoimaloita kuin liukuhihnalta.

      Ilkka

      .

      Poista
    2. Nää on näitä juttuja, joita riittää ennen Pariisin ilmastokokousta. Takuuvarmasti tätä paskaa ei korjata ennen kokousta, jotta EU saataisiin maksamaan entistä enemmän, kun Kiinakin on muka jo hommansa hoitanut.

      Tapsa

      Poista
  24. Nyt kun lämpeneminen on vetänyt lonkkaa jo vuosikymmeniä niin eikös se ole ihan luonnollista että ceeookakkonen seuraa esimerkkiä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei suinkaan. CO2-pitoisuus jatkaa kasvuaan samaan tahtiin. Kukaan ei ole väittänyt, että olisi pysähtynyt, paitsi joku tuntematon anonyymi.

      On kyllä väitetty, että ihmiskunnan päästöjen kasvu olisi pysähtynyt 2014. Saattaa olla täyttä soopaa, jota keksitään ilmastokousta varten vaikka mitä, jolla Kiina saataisiin näyttämään sankarilta. CO2-pitoisuus on kuitenkin jatkanut ihan samaa rataa, mistä sitten johtuukaan.

      Tapsa

      Poista
    2. Tuskin ne tietää ittekkään mitään globaalia CO2 pitoisuutta, ja sellaista ei taida olla olemassakaan.

      Samoin eivät taida tietää mistä väitetty CO2 lisääntyminen on peräisin.

      Eiköhän CO2 pitoisuuden väitetty ennennäkemätön kasvu paljastu lopuksi CAGW mantraksi eli valheelliseksi ilmastoindikaattoriksi jota
      käytetään "mittarina" ihmisen paheellisen energiankäytön rajoittamiseksi ts. vähentämiseksi edistämään YK,n Agenda 21 toteutumista.

      http://wattsupwiththat.com/2015/01/02/nasas-new-orbiting-carbon-observatory-shows-potential-tectonically-induced-co2-input-from-the-ocean/

      Ilkka.

      Poista
    3. Nykyisin tiedetään varmasti ja tasan tarkkaan että CO2-taso nousee globaalisti ja että tähän ovat syynä lisääntyneet CO2-päästöt. Hiljattainhan tutkijat mittasivat vuotuisen CO2-vaihtelun aiheuttaman takaisinsäteilyvaihtelun, eli juurikin CO2:n l'mmitysvaikutuksen. Postasin linkin tänne kommentteihin mutta en muista deletointiinko se vaiko ei.

      -L4

      Poista
    4. Siis mlehtinen onko teiltä mennyt täysin ohi että merien lämpenemisess' ja siitä seuraavassa keskimerenpinnan nousussa ei ole mitään paussia?

      -L4

      Poista
    5. Merien lämpenemisestä ei ole tieteellistä näyttöä, joten turha päätellä olemattoman lämpenemisen johtuneen yhtään mistään, tai että olematon olisi aiheuttanut jotain seurauksia.

      http://judithcurry.com/2014/10/05/evidence-of-deep-ocean-cooling/

      Ilkka.

      Poista
    6. Onko sinulla viitettä tutkimustulokseen jonka löydös on että meret eivät ole lämmenneet?

      -L4

      Poista
    7. "Joko olet lakannut hakkaamasta vaimoasi?" eikö niin? eli jos sinulla ei ole pitäviä todisteita lämpenemisestä, niin alat vaatia että toisilla on pitävät todisteet siitä ettei lämpene?

      Tämä asenne viimeistään todistaa ettei kyse ole tieteestä vaan uskonnosta. " Onko sinulla todisteet siitä ettei jumalaa ole olemassa?" :-)

      Poista
    8. Merten lämpenemisestä on todisteita, hyvä aloituskohta todisteiden plaraamiseen on IPCC AR5 WG1 luku kolme, joka löytyy täältä:

      https://www.ipcc.ch/pdf/assessment-report/ar5/wg1/WG1AR5_Chapter03_FINAL.pdf

      Onko jollakulla viitettä julkaistuun tutkimukseen jonka mukaan meret eivät ole lämmeneet? Jos väittää jotakin, on esitettävä tutkimustodisteita, muuten kyse on puskista huutelemisesta.

      -L4

      Poista
  25. Merten noususta ja lämpenemisestä on tieteellistä näyttöä vaikka lämpötilamittaukset ovat vieläkin varsin harvoja. Tämä taitaa olla off-topic eli ei siitä sen enempää.

    -L4

    VastaaPoista
  26. Näytä vain tieteellinen näyttö, eläkä selitä.

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen näitä postannut useaan otteeseen mm. AR5 lähteistä, vaan eivätpä ole kelvanneet. En muista nähneeni tutkimuksia joiden mukaan meret eivät ole lämmeeneet - jos sellaisia on, kerrot varmaan missä moiset tulokset on julkaistu?

      -L4

      Poista
    2. L4, olisiko sinulla tarkempia viitteitä siitä, että merien lämpeneminen olisi jotenkin kiihtynyt ja vastaavasti lämmön siirtyminen ilmakehästä voimistunut viime aikoina? Jos vielä voisit laittaa mukaan muutaman hyvin yksinkertaisen kaavan kertoimineen kuinka lämpö siirtyy ilmakehästä syviin meriin, niin olisin hyvin kiitollinen!

      Poista
    3. Aurinko ja ilmakehä lämmittävät pintavesiä ja globaalit merivirrat vievät tuota lämpöä syvemmälle. Tässä hyvä lyhyt johdanto ko. merivirtajärjestelmään, englanniksi tosin:

      http://people.oregonstate.edu/~schmita2/pdf/S/schmittner07agu_intro.pdf

      -L4

      Poista
  27. Täältä löytyy tukea kaikelle. Merenpinnan nousulle ja laskulle, sekä kaikelle
    siltä väliltä. Helsinkissä näyttäisi laskevan.
    Kartassa on satoja mittauspisteitä, vanhat mitanneet jo yli 100 vuotta.

    http://www.psmsl.org/data/obtaining/stations/14.php

    Katsoin n.20-25 käyrää Itämeren, Pohjanmeren sekä Atlannin rannikolta ja osa nousee, osa laskee ja joku menee ylös/alas.

    Aatsi Pirkanmaalta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin Aatsi, löytyy nousua ja laskua. Jenkkilän itärannikolla nousu on nopeaa, Etelä-Amerikassa laskee lähes jokapaikassa.

      Oleellista on kuitenkin se, että IPCC:n väittämä nousun kiihtyminen juuri, kun on ruvettu luottamaan satelliittimallinnuksiin, on täysin perseestä. Tätä kiihtymistä ei näy missään tämän psmsl-tietokannan mittapaikoissa.

      Tämä ennenkin linkkaamani Wismar on hyvä esimerkki, miten vakiona merenpinnan nousu on jatkunut yli 150 v, mitään kiihtymistä ei näy eikä kukaan pysty sanomaan miten hiilidioksidi on tähän käyrään vaikuttanut,

      http://www.psmsl.org/data/obtaining/stations/8.php

      Tapsa

      Tapsa

      Poista
    2. Mielenkiintoisesti Helsingissä merenpinnan nousu näyttää hidastuneen jonkin verran.

      Poista
    3. Merenpinnan lasku näyttää kihtyneen. (Poikkeuksellisesti korjaan nimimerkittömän anonyymin kommentin. Onko vaikea keksiä itsellesi nimimerkki?).

      Tapsa

      Poista
  28. Paras tarina on aina "totta".

    The great global swindle, full movie

    https://www.youtube.com/watch?v=52Mx0_8YEtg

    Ilkka

    VastaaPoista
  29. No niin, juuri kuulimme Ykkösaamussa, että SDP (Rinne) on sitä mieltä, että kiinalaisten savukaasujen suodattaminen jarruttaa ilmastonmuutosta. Tästä huomaa millä tasolla poliitikkojen tietämyksen taso on tai sitten tahallaan kusettaa köyhää kansaa. Hän rinnasti tyylikkäästi ilman laadun ja ilmaston keskenään.

    Tapsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tapsa, olen kiinnittänyt huomion samaan. Tänään Lundin hengenheimolainen Korpela hehkuttaa hesarissa, että Suomesta tehdään Helsinkivetoinen cleantech vientimaa. Se kun vaan on niin, että tuulimyllyt tehdään Tanskassa, Sultzerin lämpöpumput,Sveitsissä ja aurinkokennot Kiinassa. Mainitsemasi sähkösuodattimet tekee monikansallinen Alstom kuten myös rikinpoistolaitokset. Joku suomalainen Valmet rimpuilee markkinoilla myymällä linsenssivetoisia ulkomaisia cleantechlaitteita, kuten katalyyttejä. Ei tullut Suomesta maapallon vientiveturia monilla palkinnoilla palkitun Helsingin kaltaisen yhteistuotannonkaan suhteen, vaikka sillä yhä vieläkin pudotettaisiin maapallon päästöt puoleen. Miten ihmeessä cleantechista saadaan Suomen talouden pelastava vientituote, kun ei noin mahtavasta CHP asiasta sitä ole saatu aikaiseksi? Säälittäviä nuo julkisuuden kipeät proffat paitsi ipcc:n ilmastopaneelin jäsen Sanna Syri, joka kirjoittaa kiihkotonta viisasta asiaa tämän aamun Hesarissa. Siinä on toinen viisas ihminen Eija-Riitan lisäksi, joka kirjoituksellaan hakkaa nuo perhosmaisteri proffat sata nolla.

      Pave

      Poista
  30. Olen huolissani uuden blogin viivästymisestä. Nyt, jos koskaan, on aika vaikuttaa politiikkaan ja poliitikkoihin. Odotan innolla uutta viiltävää ja paljastavaa kirjoitusta blogistilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä taas, joten huoli pois ;-) On ollut vähän kiireitä, kun olen yrittänyt yhtä erinomaista kansanedustajaehdokasta muiden hommien ohella auttaa.

      Poista
    2. Tämä ja nämä vastaavat blogit ovat valitettavasti ainoa tie vaikutta ihan kenen tahansa tietoisuuteen, koska medialta puuttuu halu kirjoittaa ilmastorealistisia asioita omissa tiedotusvälineissään. Ääneen pääsevät Lundin tapaiset pellet, jotka ajavat jotakin huuhaata, kuten Lund sitä, että pääkaupungin energianhuolto pitää romuttaa ja siirtyä huuli- ja aurinkovoimaan sekä kasvattaa Suomen päästöjä lopettamalla sähkön tuotanto Helsingistä ja siirtymällä lämmittämään pääkaupunki sähköllä (maalämpö). Häviävä lyhyen lämmitykauden mittainen sähkön tarve tuotettaisiin lauhdesähkönä jossakin päin Pohjoismaita, kuten Tukholmassa. Viimeksi to6ssa päivänä oli Hesarissa Lundin jutut, jotka häntä palvova toimittaja julkaisi.

      Suomessa on monta fiksuja muitakin asiantuntijoita, joista vaietaan samaan aikaan, kun joku Lund on viherhuuhaajuttuineen joka lehdessä. Tässä Eija Riitta Korholan fiksun jutun perässä olevassa keskutelussa saa kyytiä Pekkarinen sekä Lund. Siellä joku mainitsee, että tuo laajasti julkisuutta saava Lund on vitsi sen porukan joukoss, joka ymmärtää energia-alan asioita ja erityisesti siihen liittyviä kokonaisuuksia. Voin sanoa, että näin tosiaan on, omissa energiapöydissä Lundin jutuille nauretaan makeasti. Pekkarisesta ja hänen sukunsa Suosimisesta saisi mahtavia juttuja, mutta ne eivät kiinnosta ketään samalla tavalla kuin Kanervan tekstiviestit, joiden vuoksi media sai Iken eroamaan ministerin tehtävistä. Se on kait niin, että tekstiviestit ja niiden tarkoituksen (vonkaaminen) toimittajat ymmärtävät, mutta eivät juuri muuta liittyi se sitten Lundin juttuhin tai kuviteltuun ilmastonmuutokseen.

      http://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/2015/03/23/huulivoimaa/

      Toivon sydämestäni, että Helsinki saa maistaa noiden Lundin ajamien satunnaisenergioiden kautta vihreää energiaa helmikuussa, kun on 25 astetta pakkasta, tyyntä ja pimeää, eikä sähköä riitä valtakunnan verkosta Helsingin tarpeisiin. Ai että odotan innolla sitä päivää, kun nauttivat noiden Lundin mega kalliiden investointien vihreää tuottoa.

      Pave

      Poista
  31. kun keskustelu näyttää hieman harhailevan lissän vielä tämän:
    monien suosikkisapuska katkaravut ovat olleet jossain määrin kadoksissa kauppojen hyllyiltä, paitsi lidlistä.

    syy sitten tänä aamuna selvisi kotimaisen guardianin sivuilta;

    barentsinmeri ollut niin tukevasti jäässä, ettei sinne kalastusalukset päässeetkään.
    juttu sinänsä oli tietenkin täysi ankka jään osalta, koska arktisen alueen jäät ovat jo kauan olleet
    historiaa, joten rapukannan ongelmat ja niiden saanti ovat ilmastonmuutoksen ja meriveden
    lämpenemisen syytä.
    Lisäksi voidaan vielä syyttää turskaa.
    nyt siis tarvitsemme nopeaa toimintaa muutoksen pysäyttämiseksi ja katkojen saamiseksi takaisin herkuttelijoiden lautasille!

    VastaaPoista