maanantai 11. tammikuuta 2016

On hienoa olla ilmaston katastrofaalisen lämpenemisen kieltäjä!

Kirjoittaja Antero Järvinen

Otsikossa on ilmaus ’ilmaston lämpeneminen’ eikä myöhemmin muotiin tullut ’ilmastonmuutos’, koska hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) politisoituneet toimijat lupasivat meille alun perin ilmaston lämpenemisen eivätkä sen vesitetyn muunnoksen, ilmastonmuutoksen. Lupauksista on vastattava!

Maailmalla ei ole havaittu ilmaston lämpenemistä kohta 20 vuoteen. Sen sijaan olemme saaneet nauttia ilmaston luonnollisista muutoksista eli vaihteluista vuodesta toiseen. Vaikka lämpeneminen on ollut pitkään poissa, tosiuskovaiset ummistavat tältä silmänsä ja etsivät milloin mistäkin merkkejä lämpenemisen lomalta paluusta. Todellisuudessa vanha kunnon ilmaston lämpeneminen on kuopattu kaikessa hiljaisuudessa, ja ilmastonmuutoksellakin on jo toinen jalka haudassa. Koska rahvas ei ole ottanut muutossaarnaa vakavasti, tilalle on yritetty lanseerata uusi kauhistuttava käsite, sään ääri-ilmiöt. Nyt niiden povataan lisääntyvän ja aiheuttavan tulevaisuudessa suunnatonta tuhoa. Myrsky- ym. ilmastotilastot eivät tue ääri-ilmiöväitettäkään, minkä vuoksi senkin pelotteluvoima on ollut heikko. Mitähän seuraavaksi? Paukut alkavat olla niin vähissä, että pian on pakko kaivaa naftaliinista ilmaston kylmeneminen. Se saisi takuulla karvat pystyyn.

Lawrence Solomonin “Kieltäjät”-kirjan kansikuva.
Alaotsikko suomeksi: ”Maailmankuulut tiedeihmiset,
jotka nousivat ilmaston lämpenemishysteriaa,
poliittista vainoa ja vilppiä vastaan.”
Ympäristötoimittaja Lawrence Solomonin kirjasta The Deniers (2010) käy ilmi, että ihmisen hiilidioksidilla aiheuttaman lämpenemisen katastrofaalisten vaarojen kieltäjät (englanniksi deniers) ovat hyvässä seurassa. Esiteltyjä kriittisiä tiedeihmisiä ovat mm. Christopher Landsea, Richard Lindzen, Vincent Gray, Duncan Wingman, Zbigniew Jaworowski, Syun-Ichi Akasofu, Tom Segalstad, Eigil Friis-Christensen, Hendrik Tennekes, Freeman Dyson, Antonio Zichichi, Henrik Svensmark, Paul Reiter, Ried Bryson, Richard Tol ja Roger Revelle. He eivät toki kiellä hiilidioksidin lievää lämmittävää vaikutusta, mutta pitävät tämän hivenkaasun demonisointia liioiteltuna. He näkevät, että ilmasto muuttuu suureksi osaksi luonnon omien mekanismien mukaan eikä ihmisellä ole mahdollisuutta siihen puuttua.


Kun toimittaja Solomon yritti löytää näille maineikkaille tiedeihmisille vastinpareja 2-5 asteen lämpötilan nousulla pelottelevien tiedeihmisten joukosta, hän joutui pettymään. Missä nämä tieteen jättiläiset piileskelevät? Heitä ei kerta kaikkiaan löytynyt! Yhdistyneiden kansakuntien alainen IPCC kieltäytyi antamasta Solomonille raportteja kirjoittaneiden henkilöiden nimiä, joita mediassa liikkuneiden, mutta vääriksi osoittautuneiden, huhujen mukaan olisi tuhansia. Solomon löysi vastaavina kirjoittajina henkilöitä, jotka eivät olleet koskaan julkaisseet tieteellistä kirjoitusta vastuullaan olevasta aihepiiristä, mutta jotka olivat kiihkeitä ympäristöaktivisteja. Vuotta myöhemmin (2011) kanadalainen tutkiva journalisti Donna Laframboise tuli kirjassaan ”Ahkera teini, jota luultiin maailman johtavaksi ilmastoasiantuntijaksi” samaan tulokseen kuin Solomon.

MIT:n meteorologian professori Richard Lindzen on hiljattain sanonut, että IPCC ei tietenkään väitä, että tutkittavaa ei enää ole (science is settled), koska se tuhoasi sen olemassa olon perustan, tai että ilmastonmuutosta vastaan on kova kiire taistella hiilidioksidipäästöjä vähentämällä. Tämän tekevät IPCC:n puolesta poliitikot, kuten YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon, ja väärille jäljille eksyneet ympäristöaktivistit. Lindzenin tavoin voimme tosin kysyä, miksi IPCC:n tiedeihmiset eivät sanoudu irti raporttien virheellisistä tulkinnoista? Heillä taitaa olla hyvä syy vaieta. Lindzen jatkaa: “Ilmastotutkimuksen, melko pienen ja takapajuisen alan, saama yhteiskunnan tuki on kasvanut Yhdysvalloissa noin 500 miljoonasta dollarista/vuosi noin 9 miljardiin dollariin/vuosi.”

Kanadalaista Laurence J. Peteriä pidetään Peterin periaatteen isänä (1968). Periaate kuuluu jokseenkin näin: ”Työpaikkojen hierarkiassa jokaisella työntekijällä on taipumus edetä urallaan pätemättömyytensä tasolle.” Sama mies on esittänyt IPCC:hen sopivan toisen periaatteen: ”Byrokratia puolustaa status quota vielä kauan sen jälkeen, kun quo on menettänyt statuksensa.”

Oi, ootteko silloin te uneksineet
utuneitoa tummatukkaa,
ja ootteko silloin te rakastaneet
joka puuta ja joka kukkaa?


Eino Leino (1898)

Kriittiset ihmiset haluaisivat myös kieltää päästökaupan. Maapalloon kohdistuvista mahdollista uhista hiilidioksidin (CO) vaikutukset on tutkittu harvinaisen hyvin ja ne on todettu harmittomiksi ellei peräti hyödyllisiksi. Tutkija, joka keskittyy yhä hiilidioksidin ilmastovaaroihin, on kuin humalainen, joka hukkasi avaimensa metsään, mutta etsii sitä helppouden vuoksi katulyhdyn alta, koska siellä on enemmän valoa. Rauhannobelisti Al Gore, joka suoritti alemman yliopistotutkinnon hallintotieteissä ja opiskeli hieman teologiaa, pitää meriprofessori Roger Revelleä oppi-isänään ilmastoasioissa. Vuonna 1984 Omni-lehti haastatteli Revelleä ja kysyi mm.: ”Onko hiilidioksidimäärän kasvulla mitään tekemistä väitteiden kanssa, että sää olisi huononemassa?” Goren pettymykseksi Revelle vastasi: ”Ihmiset sanovat aina, että sää on huononemassa. Itse asiassa hiilidioksidin kasvun ennustetaan hillitsevän sään ääri-ilmiöitä.”

Minulla on ollut tapana tutustua kulloisenkin matkakohteeni ilmastohistoriaan ja haastatella paikallisia asukkaita ’ilmastonmuutoksesta’. Yleensä ensimmäinen hämmästys on ollut se, että alueilta kerätyt pitkäaikaiset lämpötilasarjat eivät tue väitteitä lämpenemisestä, eivät ainakaan katastrofaalisesta lämpenemisestä. Toinen hämmästys on ollut ilmaston ’lämpenemisen’ torjumisen varjolla tehdyn myyräntyön mittavat ympäristöhaitat. Kioton pöytäkirja astui voimaan 2005 sen jälkeen, kun Venäjäkin oli sen ratifioinut. Pöytäkirjan ratifioineet teollisuusmaat sitoutuivat vähentämään vuosien 2008–2012 kasvihuonekaasupäästönsä alle määrätyn prosenttiosuuden vuoden 1990 tasosta. Osuudet sovittiin valtiokohtaisesti CO2-ekvivalenttitonneina. Pöytäkirjan tarkoituksena oli vähentää ihmisen toiminnan ilmastoon kohdistuvia haittavaikutuksia. Muilla haittavaikutuksilla, kuten alkuperäisen luonnon tuhoamisella, ei ilmeisesti ollut väliä.

Sopimus on ollut historiallisen tuhoisa varsinkin viimeisille vanhoille metsille, jotka eivät toimi hiilinieluina. Koska ikimetsät eivät sido hiilidioksidia ilmakehästä kuten nuoret ja voimakkaasti kasvavat metsät, ilmastopelottelijat näyttävät pitävän niitä uhkana maapallon tulevaisuudelle. Heidän tuellaan korruptoituneet hallitukset ovat kaataneet surutta mm. sademetsiä ja muuttaneet nämä luonnon aarreaitat muka ’hiiltä’ sitoviksi steriileiksi viljelymetsiksi, joilla heidän liikekumppaninsa ovat rahastaneet päästökaupassa. Suomen ja muiden OECD-maiden hallitusten rahoittamat ja Maailmanpankin hiilikauppayksikön (Carbon Finance Unit) vetämät ilmastoprojektit hävittävät ikimetsiä ja korvaavat ne eukalyptus-puupelloilla, jotka tuottavat kivihiilen korvaavaa puuhiiltä teollisuudelle.

”…ja pitääksemme ympäristölupauksemme, me istutamme nyt enemmän puita kuin itse asiassa kaadoimme.”
Luontoa tuhoamalla Brasilian kaltaiset kehittyvät maat saavat päästökompensaatioita, jotka sinä, minä ja muut luonnonystävät maksavat! Joka kerta kun lennämme ja hyvitämme päästökaupalla siitä aiheutuvia syntejämme, autamme jotakin rikasta keinottelijaa ottamaan haltuunsa alkuperäisten omistajien maan nostattamalla keinotekoisesti sen hiilikauppa-arvoa. Suomalaisen metsäluonnon suojelijalle on jäljellä enää yksi luotettava taho, Pentti Linkolan 1995 perustama Luonnonperintösäätiö, jota tukea. Eino Leinon hengessä säätiö pelastaa yksityisten lahjoittajien varoilla edustavia näytteitä Suomen vanhoista metsistä, joita uhkaa mm. puupellettiteollisuus, kun esimerkiksi maailmalla tehokkuudestaan ja ympäristöystävällisyydestään kiitosta saanut Helsingin Energian (nykyinen Helen Oy) Hanasaaren kivihiili-kaukolämpövoimalaitos muutetaan puuvetoiseksi vuonna 2016.

Hiilidioksidi on hyödyllinen ja ilmainen luonnontuote, jota kauppaamalla Al Gore on rikastunut.
Al Gore, josta tuli 2015 ensimmäinen päästökauppamiljardööri, on ollut keskeinen ilmastopeluri Generation Investment Management (GIM) –yhtiönsä kautta. Voiko maapallon pelastamiseksi tarkoitetuista yhteisistä varoista laittaa miljardin omaan taskuun? Onko meidän järkevää jatkaa ilman ostamista? Gore perusti lähes monopoliaseman saaneen GIM:n kaverinsa David Bloodin kanssa. Blood on entinen Goldman Sachs -investointipankin varainhoitaja. Goldman Sachs oli puolestaan päätekijöitä, jotka ajoivat maailman talouskriisiin asuntolainakeinottelulla. GIM on taas niin ikään päästökaupassa häärivän The Chicago Climate Exchange (CCX) –yhtiön suurin osakkeenomistaja. Ennen presidentiksi tuloaan Barack Obama oli mukana CCX:n toiminnassa . Goren ja Bloodin menestyksen innoittamina lukuisat pankit ja vakuutusyhtiöt ovat lähteneet ilmastobisnekseen, jonka tuotto ei hyödytä kansaa eikä luontoa, vaan valuu salaisille tileille veroparatiiseihin. 

”Katumus ja pelastus. Anna anteeksi koska
 olen katumaasturoinut. Mene, syntisi
ovat kasvihuonekaasukompensoidut.”
Päästökaupalla on ollut suora ja ikävä vaikutus kaikkein köyhimpiin: ruuan hinta on karannut pilviin, kun viljelymaita on muutettu biopolttoainepelloiksi, joilla tuotetaan kallista ’hiilineutraalia’ menovettä ilmastomannekiinien (Leonardo DiCaprio, George Clooney, Angelina Jolie, Brad Pitt, Matt Damon, Keanu Reeves, Sean Penn, Robert Redford, Sharon Stone, Richard Gere jne.) yksityisiin suihkukoneisiin, loistoristeilijöihin ja ökyautoihin. Esimerkiksi DiCapriolla on tuhatkunta moottoriajoneuvoa, ja 2014 hän oli perustamassa ’ympäristöystävällistä’ Formula E-kilpa-autotiimiä.

Kun perehdymme kieltäjätermin historiaan, huomaamme ilmaston katastrofaalisen lämpenemisen kieltäjien – vapaiden, kriittisten ja tervejärkisten kansalaisten – olevan entistä paremmassa seurassa. Oxford English Dictionaryn mukaan denier-sana otettiin käyttöön vuonna 1475 ja sillä tarkoitettiin henkilöä, joka hylkäsi uskonnon ja joka ei hyväksynyt kirkon oppia. Yli 500 vuotta myöhemmin juuri mikään ei ole muuttunut. Kieltäjät, jotka ovat hylänneet ilmastouskonnon eivätkä hyväksy IPCC-kirkon oppeja, ovat kasvavana joukkona keskuudessamme. 

181 kommenttia:

  1. Ilmaston lämpenemisen vastainen taistelu on saamassa entistäkin vahvemman aseman maailmalla. Sen johdossa toimivat YK, eurooppalainen viherideologia ja amerikkalaisen politiikan nykyrappio.

    Amerikassa erityisesti **** veljesten tukemat kriitikot ovat saaneet huutia puolustaessaan maan hiilitaloutta, vaikka lämpenemisen vastainen taistelu avaa uusia taloudellisia mahdollisuuksia kuten investoinnit tuulivoimaan:

    http://www.msn.com/en-us/news/politics/clinton-bashes-republicans-in-denial-about-climate-change/ar-BBo1QUE

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hillary Clintonilla epäilemättä on tukenaan Al Goren lobbariporukka, jota julkisen vallan harjoittama anekauppa elättää. Koko asia ml tieteen kaavun taakse naamioitunut ilmastotutkimus on voimakkaasti politisoitunut. Siitä huolimatta (tai siitä johtuen) ilmaston lämpeneminen huolestuttaa melko vähän keskivertoamerikkalaista.

      Demokraattien yltynyt ilmastopropaganda saattaa olla joutsenlaulun alkua, jos ensi marraskuun presidentinvaalit voittaa katastrofiparadigmaan skeptisesti suhtautuva republikaani. Julkisen rahoituksen leikkaaminen aiheuttaisi ilmastoaktivistien piirissä aluksi kovan huudon, mutta rahoituksen loppu vaimentaa äänet, kun maksetut kuoronjohtajat joutuvat etsimään muuta toimeentuloa.

      Poista
    2. Poliittisella jakolinjalla on varmasti oma merkityksensä, mutta kriitikkoja löytyy myös demokraateista, mm. maailmankuulu fyysikko ja matemaatikko Freeman Dyson. Useimmat tiedetaustaiset kriitikot lienevät poliittisesti neutraaleja.

      Antero

      Poista
    3. American Institute of Physicsin sivuilla on laaja (ja vähän sekavakin) katsaus ilmastonmuutosväännön historiaan.

      https://www.aip.org/history/climate/index.htm

      Osiossa "Government: The View from Washington, DC" kerrotaan ilmastonmuutoksen poliittista historiaa kronologisessa järjestyksessä. Lämpenemishuoli tuli Amerikassa politiikkaan mukaan 1980-luvun alussa:

      https://www.aip.org/history/climate/Govt.htm#S7

      Poista
  2. Olipahan taas loistava kirjoitus!

    Siitä näkee monitahoisen ja pitkäkestoisen perehtymisen aiheeseen. Paljon kiitoksia!

    VastaaPoista
  3. Petteri Taalas saa neljän vuoden viransijaisen, kun siirtyy korkeampiin propagandatehtäviin.

    Tässä viransijaisen cv. Löydättekö siitä mitään erikoista?

    http://ilmatieteenlaitos.fi/cv-juhani-damski

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ihan tavallinen johtavin ilmastotiedemies joka ei ole tiedemies ollenkaan vaan joku poliittinen "Komitea Kaarlo", mitäköhän tuo lie opiskellut, sosiologiaa kenties.

      kummallista että Damskin 33 000€ liikenneneuvos
      arvonimeä ei mainittu meriitteinä, kun kerran Presidentti on nimittänyt ja joku maksanut, mutta mistä, olisiko se joskus lapsena toiminut onnikan
      repsikkana Nääsvillessä.

      Ilkka

      Poista
    2. Niin, mitähän kolutusta Juhani Damskilla oikein mahtaakaan olla? Autokoulu, kenties?

      Poista
    3. Minä en tunne Damskia tai hänen ansioitaan. Sehän ei tarkoita sitä, etteikö niitä olisi tai olisi olematta. Mutta turha on viikon Ilmatieteen laitoksen pääjohtajana toiminutta lähteä avaamaan kuin ruumista. Annetaan ensin rauha yrittää työssään puoli vuotta tai vuosi. Katsotaan sitten, millaiset ovat aikaansaannokset. Ja arvioidaan tuloksia tai argumentteja - ei henkilöä tai muinaisia taustoja.

      Poista
    4. Ihmettelin vaan, että koulutuspuoli puuttuu cv:stä kokonaan. Julkaisujen kohdallakin on pelkkä otsikko.

      Näitä julkaisujahan virallinen ilmastotiede kovasti arvostaa.

      Poista
    5. Tuosta linkistä pitäisi päästä tutustumaan Damskin väitöskirjaan. Kaipa tuo ihan oikeaa tiedettä on.

      Poista
    6. No jos otsonituuballa on punnerrettu FMI johtoon kuten edeltäjänsä, onko se tiedettä, ainakin moiset "tutkimukset" pitäisi vetää takaisin julkaisuista,
      ettei kukaan tekisi enään otsonimallinnustutkimusta
      joka perusruu Damskin tutkimukseen joka puolestaan perusruu Taalaksen tutkimukseen.

      Noihin perustunut Montrealin sopimus ja seuraava
      Kioton sopimus ovat käytännössä kuolleet eikä korjaussarjaa ole joten se siitä.

      http://letsrollforums.com//new-scientific-evidence-proves-t20807.html?s=fe03d5df3e9b919e12460908ae4a6bc6&

      Ilkka

      Poista
  4. Ilmastotieteen väitehän on, että myrskyt eivät lisäänny, mutta hurrikaanit voimistuvat, kun merenpinta lämpiää. Nämä myrskyt eivät siis aiheudukaan lämpötilaeroista, vaan riippuvat pelkästään merenpinnan lämpötilasta.

    Minä en kuitenkaan osta tuota väitettä. Hurrikaanit kyllä syntyvät pystysuuntaisista virtauksista, mutta nekin riippuvat lämpötilaeroista, kylläkin pystysuuntaisista.

    Kasvaako vertikaalinen lämpökradientti meren lämmetessä, vai lämpeneekö ilma samaan tahtiin? Veikkaisin jälkimmäistä, kun tilastot näyttävät, että myrskyt eivät ole lisääntyneet.

    VastaaPoista
  5. Paitsi että ruoka on maailmanlaajuisesti halvempaa kuin ikinä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Biopolttoaineiden aiheuttamista ruokapulista on paljon tietoa, katso esim. alla olevista linkeistä:

      http://www.theguardian.com/environment/2008/jul/03/biofuels.renewableenergy

      http://www.realclearenergy.org/charticles/2013/03/18/is_ethanol_causing_food_riots_106927.html

      http://pdxscholar.library.pdx.edu/cgi/viewcontent.cgi?article=1083&context=mcnair

      Antero

      Poista
    2. Tämän uutisen mukaan ruoka tulee kallistumaan tulevaisuudessa:
      http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/ruuan-kysynt%C3%A4-ja-hinta-nousevat-maailmalla-1.136542

      Poista
  6. Testaan kirjautumista samalla kun odottelen lumisadetta.
    Ja kiitos Anterolle hienosta tekstistä.

    Seppo

    VastaaPoista
  7. Leino ja Järvinen sanoi:
    "Oi, ootteko silloin te uneksineet
    utuneitoa tummatukkaa,
    ja ootteko silloin te rakastaneet
    joka puuta ja joka kukkaa?"

    KYLLÄ

    VastaaPoista
  8. Oletko Antero myös tulevan merenpinnannousun kieltäjä? Aika yleisesti ollaa sitä mieltä että lisävettä on tilattu globaalisti useita metrejä, vaikka CO2-nousu pysähtyisi tähän. Ehkä metrien nousu ei ole "katastrofaalista" jos se on hidasta??

    -L4

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei hyvä L4,

      Kiitos kommentistasi! Eihän merenpinnan lievää nousua tarvitse kieltää. Katastrofia ei siitäkään, luonnollisesta ilmiöstä, kuitenkaan tarvitse hakea. Älä siis myy kesämökkiäsi Al Gorelle, vaikka hän pelottelisi sisua ilman ohella vedelläkin!

      Mikon mittavasta kirjoitusarkistosta saattaa löytyä vedennousuun liittyvä kirjoitus, joka sopisi tähän lisärauhoitukseksi.

      Parhain terveisin, Antero

      Poista
    2. L4:n tilaamat lisävedet saattavat jäädä tulematta, jos mitään radikaalia "putkirikkoa" ei tapahdu. Tähän mennessä, kun kiihtymisen suunnan etumerkki näyttää vaihtuneen.

      "Without sea-level acceleration, the 20th-century sea-level trend of 1.7 mm/y would produce a rise of only approximately 0.15 m from 2010 to 2100; therefore, sea-level acceleration is a critical component of projected sea-level rise. To determine this acceleration, we analyze monthly-averaged records for 57 U.S. tide gauges in the Permanent Service for Mean Sea Level (PSMSL) data base that have lengths of 60–156 years. Least-squares quadratic analysis of each of the 57 records are performed to quantify accelerations, and 25 gauge records having data spanning from 1930 to 2010 are analyzed. In both cases we obtain small average sea-level decelerations."

      http://www.jcronline.org/doi/abs/10.2112/JCOASTRES-D-10-00157.1

      Poista
    3. Tässä lisää merenpinnan "kiihtymistä":

      "Abstract. A new error budget assessment of the global Mean Sea Level (MSL) determined by TOPEX/Poseidon and Jason-1 altimeter satellites between January 1993 and June 2008 is presented using last altimeter standards. We discuss all potential errors affecting the calculation of the global MSL rate. We also compare altimetry-based sea level with tide gauge measurements over the altimetric period. Applying a statistical approach, this allows us to provide a realistic error budget of the MSL rise measured by satellite altimetry. These new calculations highlight a reduction in the rate of sea level rise since 2005, by ~2 mm/yr."

      http://www.ocean-sci.net/5/193/2009/os-5-193-2009.html

      Poista
  9. US tide gauget on erittäin kökkö otos koko maailman rannikoista.

    -L4

    VastaaPoista
  10. Jep nousu hidastui 2005-2008 minkä käyristä voi nähdä:

    http://sealevel.colorado.edu/

    -L4

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole muuten kiihtynyt täällä Euroopan rannikoillakaan. Tein itse tutkielman rantojemme tilanteesta eikä trendissä ole mitään muutosta ainakaan ylöspäin. Viimeisten 7 v aikana merenpinta on vajonnut yli 30 mm.

      Poista
    2. "Juuri itäisellä suomenlahdella Virolahdella, Haminassa ja Kotkassa maanpinnan kohoaminen on ollut vähäisintä Suomessa. Sen vuoksi myös merenpinta nousee alueella eniten.

      – Merenpinnan kohoaminen alkaa näkymään parinkymmenen vuoden sisällä, sanoo Pellikka."

      Uskoo ken tahtoo, vuoteen 2035 mennessä.

      Poista
    3. Jostain syystä kaikissa ennusteissa ilmastosta tai merenpinnasta takuuaika umpeutuu vasta ennustajan poistuttua kantamasta vastuuta. Siksi ennusteet kohdentuvat yleensä vuosiin 2050 tai 2100. Et saa millään keinolla Ilmatieteen laitokselta ennustetta vaikkapa vuodelle 2019. Miksihän? Haloo, olisiko Suomessa enää tutkivia journalisteja?

      Poista
    4. Ei ole mitään oikeita journaisteja tai heidät on köytetty siihen malliin, että ruodussa pysyvät.

      Juuri äsken jälkipörssissä. Ulpu Iivari oivallisesti kertoi, että markkinaehtoista voimalaitoskapasiteettia ei enää rakenneta, kun uusiutuvien tuet ovat niin hulppeita.

      Mitä teki toimittaja Nicklas Wancke? Huuli pyöreänä ihmetteli, mistä on kysymys.

      Poista
    5. Sitä merenpinnan nousun alkua Haminassa odotellessa:

      http://www.psmsl.org/data/obtaining/stations/315.php

      Poista
  11. USA on pieni alue, mutta se sinun ensimmäinen näyttösi kiihtyvästä noususta on edelleen näyttämättä eli ihan vaan hiukan pienempi alue.

    VastaaPoista
  12. En tiedä, kiinnostaako oma kantani tähän Antero Järvisen nostamaan teemaan ketään, mutta koetan sen kuitenkin tiivistää.
    En ole ilmastonmuutoksen kieltäjä. Päinvastoin pidän ilmaston muuttumista todistettuna asiana, tarkasteltiinpa sitä lyhyemmissä (10 - 1000 vuotta) tai pidemmissä (yli 10 000 vuotta) sykleissä.

    Ilmaston muuttuminen voi olla katastrofaalista sen eteen joutuvalla floralle ja faunalle, kuten se ilmeisesti useaan kertaan on ollut alueellisesti ja joskus globaalistikin.

    Minut on vakuuttanut se poikkitieteellinen tutkimuksellinen näyttö, joka kertoo aiemmista maan orbitaalisista, geologisista ja biologisista vaiheista. Osana tätä ovat arviot merten ja ilmakehän vesikierron muutoksista menneisyydessä. Olen jokseenkin varma, että noiden kaikkien asioiden osalta tuleva tutkimus tarkentaa ja ehkä myös oikaisee nykyistä kokonaiskuvaani asioista. Suhtaudun siis omaan käsitykseenikin skeptisesti. En pidä sitä vääränä mutta en myöskään täysin oikeana. Mutta en kiellä asioita, mihin englannin sana "denier" viittaa.

    Siitä huolimatta nykyisessä ilmastopoliittisessa keskustelussa minut helposti leimataan ilmastonmuutoksen kieltäjäksi, vaikka en kiellä edes ihmiskunnan vaikutusta ilmastoon. Minun käsitykseni mukaan olemme mm. maankäytön muutoksilla ja myös hieman ilmakehän koostumukseen vaikuttamalla saattaneet aavistuksen muuttaa ilmastoamme. Skeptisyyteni kohdistuu tuon vaikutuksen suuruuteen ja ilmastopoliittisesti myös sen etumerkkiin - onko se ollut hyväksi vai pahaksi.

    Täytän kohta 60 vuotta. Se ei ole paljoa, mutta olen kuitenkin entisen ammattini ja vanhojen luontoharrastusteni vuoksi ehtinyt nähdä melkoisesti niin säätä kuin elämääkin kotimaassa ja neljällä eri mantereella. Ymmärrän tilastoskeptikkona, että olen nähnyt vain murto-osan siitä, mitä luonto meille voi tarjota, joten koetan pysyä nöyränä.

    Olen myös nähnyt jokseenkin kaikkien tulevaisuuden ennusteiden sortumisen. 1970-luvulla olin aidosti huolestunut Erlichin ja Rooman klubin visioista, mutta ehkäpä skeptisyyteni kasvoi noista täysin poskelleen menneiden ennusteiden seurannasta. Jos niiden mukaan olisi tehty sellaisia rajuja poliittisia muutoksia, joita aikanaan esitettiin, potisimme nykyisin hurjaa syyllisyyttä ja moraalista krapulaa.

    1980-luvulla olin kehittelemässä pienessä roolissa useampiakin asejärjestelmiä Suomen puolustusvoimille. Uskokaa tai älkää, mutta nuo tietokoneita, muuta sähkötekniikkaa, pneumatiikkaa, hydrauliikkaa, säätötekniikkaa, kemiaa, mekaanista fysiikkaa ja inhimillistä toimintaa sisältäneet järjestelmät mallinnettiin moninkertaisesti ja perusteellisesti. Ja ne testattiin. Toimimattomat mallit hylättiin tai niitä paranneltiin ja jatkettiin parempien kanssa. Kaikki tiesivät, että yksikin heikko lenkki saattaisi olla fataali tapahtuma omille joukoillemme. Testeissä jokainen outo tapahtuma kirjattiin ja analysoitiin. Jos selitystä ei löytynyt, emme kuitenkaan lähteneet justeeraamaan testituloksia. Selitys joko kaivettiin uusintatesteillä tai ratkaisu hylättiin epävarmana.

    En ole ilmastotutkimuksen erikoisasiantuntija, vaikka alaa olen seurannut jo vuosikymmeniä. Skeptisyyteni sen tuloksiin on kasvanut, vaikkakaan se ei alan kieltämiseen ole yltänyt. Olen tunnistanut kuitenkin valtavia epävarmuuksia, jotka em. asejärjestelmäanalogiassa eivät olisi mahdollistaneet ns. operatiivista käyttöönottoa. Eniten epäilykseni kohdistuvat ilmastomallinnuksiin, jotka ovat keskenään ristiriitaisia ja myös ennustekyvyttömiä. Mikään muu kuin kattavat, yksiselitteiset ja empiiriset mittaukset, jotka tukevat mallinnuksia, ei poista skeptisyyttäni.

    En ole tieteen kieltäjä, enkä usko blogin lukijoiden enemmistönkään sellaisia olevan. Kovan luokan länsimaiseen tieteeseen on aina kuulunut skeptisismi hyvässä mielessä - siis tuleva tutkimus tarkentaa tuloksia ja välillä muuttaa paradigmaakin. Ilmastotutkimus ja joku muukin tutkimusala ovat käsitykseni mukaan tässä suhteessa vääristyneitä, että niiden saaminen takaisin raiteille tarvitsisi perinteisten tieteellisten arvojen palauttamista.

    Tämä oli maksimipituinen kommentti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvään kirjoitukseen voi joskus vastata pitkästyttävästi tai terävän lyhyesti. Jälkimmäinen on tehokkaampaa, mutta halusin kunnioittaa arvokasta vieraskirjoittajaa pitkällä henkilökohtaisella kommentilla, joka ehkä suuntaa muuta kommentointia yhteen kirjoittajan esiin nostamista aiheista.

      Poista
    2. Iso kysymys on se, mitä on "denialismi", "skeptismi" ja "uskonnollisuus". Minä pidän keskimmäistä terveenä ilmiönä ainakin tieteen ja turvallisuuden suhteen. Noihin ääripäihin suhtaudun epäluulolla. Myös arvostettu ilmastotutkija, professori Judith Curry, on tätä pohtinut tuoreessa kirjoituksessaan. Linkki englanninkieliseen juttuun tässä:

      http://judithcurry.com/2016/01/09/on-distinguishing-disbelief-and-nonbelief/

      Poista
    3. Minua kyllä kiinnosti kuulla kantasi. Viisaasti sanottu.

      Ilmastokriitikkojen ja -skeptikkojen joukossa on ymmärtääkseni hyvin vähän todellisia kieltäjiä (deniers). Sanahan on alkuaan vastapuolen keksimä pilkkanimi. Kirjoitukseni pieni tavoite oli osoittaa, että kieltäjiä on monenlaisia ja että termin käyttö ei ole aina oikeaan osunut.

      Antero

      Poista
    4. Niinpä, kieltäjiä on vähän, mutta skeptikkojen määrä vain kasvaa. Siksi pilkkanimen käytöstä ei tarvitse huolestua, mutta pilkkaajan käsitevirhe on hyvä oikaista. Sen oikaisu on tärkeintä harhaan johdetuille poliitikoille, joille se onnistuu parhaiten pieni hymy kasvoilla, lievällä huumorilla höystetyllä argumentilla ja torikeskustelun etäisyydeltä.

      Poista
    5. Idea Mikolle pohdittavaksi:

      Olin vuonna 1980 Lintumies-lehden (nykyinen Linnut-lehti) päätoimittaja. Aloitin lehdessä uuden ”Minä ja linnut” –palstan, jossa haastattelin suomalaisia tunnettuja ja vähemmän tunnettuja lintuharrastajia mm. siitä kuinka he näkevät oman alansa, mikä siinä on heille tärkeintä jne.

      ”Minä ja ilmasto” –palsta voisi olla samankaltainen: eri ihmiset saisivat kertoa esimerkiksi kuinka he innostuivat ilmasto- ja sääasioista ja mitä mieltä he ovat erilaisista kiistakysymyksistä.

      Haastateltavat saisivat neutraalit ja sivistyneesti laaditut kysymykset etukäteen (voisivat itsekin ehdottaa kysymyksiä) ja vastaisivat kirjallisesti muutamassa päivässä. Halukkaat voisivat rohkeasti ilmoittautua itse haastateltavaksi tai blogin lukijat voisivat kertoa Mikolle nimiä.

      Erilaisten ihmisten haastattelujen kautta esimerkiksi ’vastapuolesta’ mahdollisesti syntyneet virheelliset käsitykset korjaantuisivat. Tuloksena olisi luultavasti se, että erot eri näkemysten välillä ovat loppujen lopuksi kuviteltua pienemmät.

      Antero

      Poista
  13. Vaikka olen Eija-Riitta Korholan kanssa pitkälti samaa mieltä EU:n ilmastopolitiikan epäonnistumisesta, en kuitenkaan usko päästökaupan olevan mikään ratkaisu mihinkään, korkeintaan kurjuutemme lisäämiseen.

    Anteron kirjoitus juurikin tästä asiasta oli oivallinen. Rikkaiden taskuihin rahat menevät sieltäkin, kuten meidän tuulimylläriemme, jotka saavat syöttötariffin lisäksi vielä päästöoikeuksia myytävikseen.

    VastaaPoista
  14. Nyt ollaan jopa sitä mieltä, että kylmä on vaarallista:

    "Jo kahden päivän kylmä sää vaaraksi terveydelle"

    http://www.iltalehti.fi/terveys/2016011120943442_tr.shtml

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laajan väestötutkimuksen mukaan tavanomaista kylmempi sää tappaa noin 20 kertaa enemmän ihmisiä kuin tavanomaista lämpimämpi sää (Gasparrini ym. 2015):

      http://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736%2814%2962114-0/abstract

      T. Antero

      Poista
    2. Elämme mielenkiintoisia aikoja. Television uutistenlukijat ovat kuin pikkulapsia, kaikki on uutta ja aivan ennenkokematonta! Tarvittiin oikein meteorologi selittämään mistä johtuu outo sääilmiö, jota asiantuntijat kutsuvat lumisateeksi. Talvikin kuulemma ilmaantui jotenkin salakavalasti, hui jännää!

      Pekka

      Poista
    3. Ainahan sitä voi irvailla kaikkea. Näissä tämän talven lumisateissa on se uusi piirre, että sateet ovat poikkeuksellisen runsaita hyvin lyhyessä ajassa kuten viime päivinä on nähty Länisrannikolla ja nyt tänään Helsingin seudulla. Ilmiö johtuu siitä, että meri on poikkeuksellisen lämmin, mikä antaa lumisateiden syntyyn lisää potkua. Toinen tekijä on ns. rannikkoefekti, joka voimistaa tuulta ja lumisadetta, kun tuuli käy lämpimän meren yli kohti mannerta. Kun ilmasto lämpenee Suomessa, merialueet ovat pitkään auki jäistä syksyllä ja alkutalvella, niin tulevaisuudessa ja jo nyt voidaan varautua tällaisiin äkillisiin ja runsaisiin lumisateisiin alkutalvesta. Sadetutkien kuvista näkyy havainnollisesti kuinka runsaat lumisateet syntyvät rannikon tuntumassa. Kyllä nämä seikat tulevat syvällisemmin selityttyä kuin vain maalaisjärjellä, jos alan asiantuntijat valottavat ilmiöiden kokonaiskuvaa.

      Poista
    4. Hieman ihmettelen A. Järvisen julistuksia. Hän kirjoittaa: "... ilmastonmuutospaneelin (IPCC) politisoituneet toimijat lupasivat meille alun perin ilmaston lämpenemisen eivätkä sen vesitetyn muunnoksen, ilmastonmuutoksen. Lupauksista on vastattava! "

      Termi ei ole "ilmaston lämpeneminen", vaan jo 1970-luvun alussa tutkijat puhuivat käsitteestä "Global Warming" eli maapallon keskilämpötilan noususta CO2 ja muiden ihmisperäisten kasvihuonekaasujen pitoisuuksien noususta johtuen. Tämähän on jo tapahtunut, kun maapallon keskilämpötila ylittää selvästi aikaisemmat lukemat tuhansiin vuosiin. Global Warming aiheuttaa ilmiön nimeltä Climate Change eli keskimääräinen lämpötilan nousu generoi erilaisia ilmastollisia muutoksia eri puolille maapalloa.

      Sitten vielä Järvistä: "... Maailmalla ei ole havaittu ilmaston lämpenemistä kohta 20 vuoteen. "

      Kaikki pintahavaintosarjat näyttävät viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana selkeän lämpötilan nousun, joka on tosin hitaampi kuin vielä pitemmän ajan trendi, mutta kuitenkin tilastollisesti merkittävä. Kyse on vain lämpötilan aikakehityksen heilahteluista vähän nopeammasta kehityksen vähän hitaampaan. Se että satelliittisarjat näyttävät 0-trendiä kertoo sen että pintaa ylempänä ilmakehän kerroksessa noin 3 km - 10 km, alue jota satelliitit mittavat, näyttäisi lämpötila kehittyvän hitaammin. Muutostrendi ei ole tilastollisesti merkittävä, joka kertoo sen että alueessa vaikuttaa monia muita häiriötekijöitä, "kohinaa". Sitäpaitsi satelliittimittaukset ilmakehän lämpötilan pitkäaikaisseurannassa eivät välttämättä ole kovin luotettavia. Siitä kertoo sekin, että satelliittien lämpötilatuloksia rukataan kaiken aikaa ylös alas, kun ei oikein osata laskea tarkalleen miten säteilymittaukset käännetään lämpötiloiksi.

      Poista
    5. Anonyymi 12.tammikuuta 2016 klo 16.32 (Hyvä kun päästään näistä anonyymeistä puskistahuutelijoista eroon!)
      Olet tainut jo unohtaa muutaman vuoden takaisia "uusia piirteitä" omaavia lumisateita.
      Esim
      Vuosi 2008: "Esim. Helsingin Kaisaniemessä lunta satoi vuorokauden aikana 30 cm. Viimeksi lähes yhtä paljon on lunta saatu Kaisaniemessä marraskuussa vuonna 2004, kun 21.11.2004 lunta satoin 29 cm."

      Vuosi 2009:
      "Lumimyräkkä pyyhkäisi maamme yli kaakosta alkaen. Lunta tuprutteli parin päivän aikana paikoin jopa 30 senttiä."

      Vuosi 2010: "Sankat lumisateet ovat pikkuhiljaa hellittämässä etelärannikkolla."

      Että näin poikkeuksellisesta "ilmiöstä" siis oli kyse. Ettei sanoisi lähes jokavuotisesta "poikkeuksellisesta ilmiöstä"!

      Pekka

      Poista
    6. Tarkoitin, että poikkeuksellista suhteessa esim. aikaan reilusti ennen vuotta 2000.

      Onko se yhtään enempää "puskista huutelua", jos esiintyy kategoriassa "Anonyymi" tai että esiintyy nimimerkillä PexiS, yhtä anonyymihän sekin on, tuntematon kirjoittaja. PexiS ei ole yhtään sen näkyvämpi tänne kirjoittaja kuin "Anonyymi".

      Poista
    7. Puskistahuutelija = Nimetön.
      Helsingin seudun lumisimmat talvet "reilusti ennen vuotta 2000": 1940-1941, 1915-1916, 1930-1931. Tuskinpa silloinkaan lumipeite muodostui "huomaamatta pikkuhiljaa hivuttamalla."

      Pekka

      Poista
    8. Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas vuonna 2005: "Luminen talvi on tulevaisuuden Suomessa harvinaista herkkua." Hmmm... harvinaista herkkua on ollut tarjolla aika hyvin.

      Poista
    9. No mutta milloin on tulevaisuus!

      Si si, Taalas puhuu viisaasti ei-falsifioitavin väittein.

      Poista
    10. 'sateet ovat poikkeuksellisen runsaita hyvin lyhyessä ajassa'

      Lähde? Petteri Taalaksen haastattelu (suullinen kommunikaatio)?

      Poista
    11. Tuskin Taalas tarkoitti juuri tätä vuotta, vaan yleensä tulevaisuudessa, tulevina vuosikymmeninä. Helsingissä talvinen lumipeite maksimissaan on ohentumaan päin 2005-2009 ei ollut lunta tammikuussa lainkaan vuonna 2008 koko lumitalvi kesti Kaisaniemessä vain 8 päivää, 2014 lumi tuli tilastoissa myöhäisimpänä mitattuna ajankohtana 12.1. - Irvailkaa mitä irvailette, onhan se niin lystikästä tuo näsäviisailu!

      Poista
    12. Niinpä niin... Kun tulee lunta se on poikkeuksellista, kun ei tule se on poikkeuksellista. Kaikki on "uutta ja aivan ennenkokematonta"! Ja tulevaisuuden tietävät vain ilmastoveijarit joiden ennustusten tarkkuus paranee mitä kauemmas ennustetaan eli "tulevina vuosikymmeninä", mutta ei varmaan ihan lähivuosikymmeninä.

      Pekka

      Poista
    13. GalOre: "'sateet ovat poikkeuksellisen runsaita hyvin lyhyessä ajassa'Lähde? :

      "Ilmatieteen laitoksen tiedote 9.1. (http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/132035499)

      HS Uutiset 12.1.: http://www.hs.fi/kaupunki/a1452570679671?ref=hs-art-top-1

      Poista
    14. Ehkä minäkin voin vähän kommentoida puhtaan anonyymin juttuja näin loppumetreillä, vaikka kieltäydyinkin siitä kunniasta taannoin.

      Vaikka anonyymiksi kirjautuminen antaa muille varmuuden, että keskustelee saman anonyymin kanssa. Jos en väärin muista, joku taisi sen jo kaapata, mutta anonyymi 2, 3, jne varmaan käy.

      Mm. kirjautunut PexiS on paljon parempi keskustelukumppani kuin kirjautumaton anonyymi.

      Noista lumisateista ja lämpötiloista.

      Tämän kolkkamme lämpötilat ja sateet määrää varsin pitkälle Atlanttilla kulkevien matalapaineiden reitit.

      Päättyneen joulukuun aikana ne tuppasivat kulkemaan meidän länsipuoleltamme tai osittan yli. Siitä seuraa, että tuulet tulevat pääsääntöisesti Itämerta pitkin lounaasta ja ovat lämpimiä. Nyt tämä reitti oli vallitseva varsin pitkään, josta seurasi merialueidemme pysyminen lämpiminä harvinaisen pitkään. Ei todellakaan ollut mikään yllätys, että pakkasten tullessa avoimelta mereltä tulee lumisateita. Pikemminkin oli yllätys, että niitä ei tullut aikaisemmin tänne etelärannikolle. Sateita kyllä kulki pitkin Suomenlahtea.

      Merikaevian ennätyssateet keskittyivät kyllä merkillisen kapealle alueelle. Ruotsalaisen version mukaan ne aiheutuivat Jäneskeitaalla sähköllä pyöritetyistä tuulimyllyistä. Tiedä häntä.

      Voi tietenkin olla, että ilmastomme on jostain syystä muuttunut siksi, että matalapaineiden reitit ovat muuttuneet. Jos näin, niin sen syistä ei ilmastotiede ole mitään kertonut.

      Meikäläisessä terminologiassa global warming käännetään ilmaston lämpenemiseksi ja climate change ilmastonmuutokseksi.

      Poista
    15. Hyvä Anonyymi Anonyymi,

      Sinunkin kanssasi olisi mukavampi keskustella, jos rohkenisit käyttää nimimerkkiä.

      Nyt sinä saivartelet. ”Maapallon keskilämpötilan noususta” käytetään yleisesti lyhyttä nimeä ’ilmaston lämpeneminen’. Ilmastonmuutos-termin suuri ongelma on se, että ilmatieteilijät ovat ottaneet käyttöön uuden tavan tulkita korrelaatioita ja syy-seuraussuhteita esittämällä, että jonkin sääilmiön esiintyminen on yhtäpitävä ihmisperäisen ilmastonmuutoksen kanssa. Jokseenkin kaikkien ilmiöiden voidaan väittää olevan yhtäpitäviä jonkin muun ilmiön kanssa. Tällainen kielenkäyttö ei ole tiedettä eikä vakuuta kansalaisia, päinvastoin!

      Väitteesi, että ”maapallon keskilämpötila ylittää selvästi aikaisemmat lukemat tuhansiin vuosiin”, on liioittelua.

      ”Selkeästä” lämpötilan noususta voidaan keskustella. Onko se selkeää saati katastrofaalista, kun globaali ilmasto on lämmennyt luokkaa 0,8 astetta/150 vuotta? Sinun mainostamiisi maasääasemamittauksiin liittyy niin paljon ongelmia, että minulla ei ole tässä mahdollisuutta niihin puuttua. Nuo satelliittimittaukset aloitettiin ilmatieteilijöiden toivomuksesta, koska he pitivät niitä maassa olevia mittausasemia tarkempina ja parempina. Samassa rytäkässä he lakkauttivat maapallolta pari tuhatta ’turhaa’ mittauspistettä pääasiassa pohjoisilta alueilta ja vuoristoista. Sen jälkeen kun lämpötila alkoi nousta malleja hitaammin, he hylkäsivät satelliittidatan ja alkoivat rukata maasääasemien dataa haluamaansa suuntaan. Nyt he sitten vielä ekstrapoloivat laajojen alueiden lämpötilat harvojen jäljellä olevien mittausasemien tietojen perusteella. Mikä on maapallon todellinen keskilämpötila nyt ja mikä se on ollut esimerkiksi 1800-luvulla, on mysteeri. Jos ja kun nousu on ollut 0,8 astetta/150 vuotta, niin se taitaa peittyä virhemarginaaliin.

      Antero

      Poista
    16. Alla olevassa linkissä on hieno analyysi, joka osoittaa kuin huonoa tiedettä ns. peer-review lehdissäkin voidaan julkaista.

      Tämä ammattistatistikon analyysi koskee artikkelia, joka pyrki osoittamaan, että ns. paussia eli lämpenemisen loppumista tai hidastumista ei olisi ollut olemassa.

      https://radfordneal.wordpress.com/2016/01/10/critique-of-debunking-the-climate-hiatus-by-rajaratnam-romano-tsiang-and-diffenbaugh/

      Antero

      Poista
    17. "Ilmatieteen laitoksen tiedote 9.1. (http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/132035499)"

      No sehän se onkin relevanttia. Ihan on erikoista. Katso kuvat.

      Tämä on sitten viimonen kommentti multa, kun anonyymi kommentointi loppuu. Kiitos kaloista ja hei!

      Poista
  15. Edellisiin liittyen. Voitaisikohan päättää jo viimein, onko ilmaston lämpeneminen tai muutos ilmakehän lämpötilan muutosta? Jos on, niin satelliittimittaus on juuri oikea tapa saada tietoa asiasta. Ilmaseoksessa on se lämpö kohtuullisen hyvin sekoittuneena, joka maatasolta ja suoraan auringosta ilmaan tulee. Kahden metrin korkeudella olevat mittarit eivät kuvaa ilmakehän lämpötilaa oikein. Maatason ja merten pintalämpötila ei ole sama asia kuin aistimamme ilman lämpötila. Vähän samanlainen tilanne kuin huoneessa, jossa on lattialämmitys. Siinäkin kiinnostaa ilman lämpötila.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muutos on maan sääsysteemin energian lisäystä. Energiamäärän kasvu voi näkyä muunakin (esim. jään sulmisena tai merenpinnan nousuna) kuin ilmakehän lämpenemisenä.

      Poista
    2. Voi, voi, vaan kun ei ole näkynyt.

      Poista
    3. Eikö mannerjäätiköt ole sulaneet?

      Poista
    4. Mannerjäätiköt taisivat sulaa pohjoisesta Grönlantia sekä muutamia Amerikan ja Koillis-Aasian vuoristojäätiköitä lukuunottamatta jo 8000 vuotta sitten. Onko ilmasto olennaisesti tuosta ajasta lämmennyt, on hyvä kysymys. Onko joidenkin vuoristojäätiköiden sulaminen kiihtynyt verrattuna vaikka aikaan 10000-8000 vuotta sitten? Vai onko sulaminen vain normaalia tällaisena interglasiaaliaikana? Minä kannatan noihin kysymyksiin vastauksia ei, ei ja kyllä. Näen pitkällä aikavälillä menneisyydessä hienoista viilenemistä, johon ihmiskunta ei ole sanottavasti vaikuttanut.

      Poista
    5. Meret nousee jäät sulaa ja lämpötilaennätykset napsahtaa tauluun jahka El Nino tästä hellittää.

      -L4

      Poista
    6. En ole tullut laskeneeksi monesko kerta oli, kun L4 lähetti tämän tai ainakin lähes saman kommentin.

      Nyt tätä tulee kuin viimeistä päivää, liekö sitten viimeien päivä?

      Poista
  16. Pidän sitä täysin mahdottomana koska ihmiset eivät ymmärrä tai halua ymmärtää.

    Voinhan minäkin täsä väittää olevasi oikeassa, koska olen itse mitannut ollessani TKK Avaruustekniikaosaston Pää RF ja elekroniikkasuunnittelija, ja nähny toimivan.

    Nienhän minä että Arvola on oikeessa, ei siellä mitään ole, ees miuta, Mulkku Monosta.

    http://www.warwickhughes.com/icecore/

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen tulkinnut, että Antero ja Mikko ovat lukewarmereita. Mikolta olen jo kysynytkin, saamatta vastausta, mutta nyt kysyn siinulta Antero, mihin fysikaaliseen ilmiöön perustat uskosi hiilidioksidin ilmakehää lämmittävästä vaikutuksesta?

      Poista
    2. Mikä ihme on lukewarmeri?

      Poista
    3. Hei Maarit,

      Kiitos kysymästä! Ihmisiä on aina vaikea luokitella. Ja vielä vaikeampaa on sijoittaa itsensä sitovasti ja hamaan tulevaisuuteen johonkin porukkaan. Jos joku porukka pitäisi ilmastoasioissa valita, niin kai minä olisin lähinnä ’lukewarmeri’.

      Vastaaminen tuohon hiilidioksidikysymykseen on vieläkin vaikeampaa varsinkin, kun minulla ei ole mitään uskoa tai uskoja. Vaikka monet asiat tiedetäänkin luotettavasti, paljon on vielä hämärän peitossa. Kuten se kuinka paljon hiilidioksidin kaksinkertaistuminen voisi nostaa lämpötilaa (arviot ovat jatkuvasti pienentyneet). Hiilidioksidivaikutuksen logaritmisuus on myös fakta eli tämän hivenkaasun vaikutus on suhteellisesti suurimmillaan pienissä pitoisuuksissa ja on jo aika pieni 200 ppm:n jälkeen. Lisäksi emme tunne edes ns. takaisinkytkentämekanismien etumerkkejä eli ovatko ne positiivisia vai negatiivisia. Koska en ole fyysikko, en pysty arvioimaan niitä viimeaikaisia tutkimuksia ja/tai netissä esillä olleita raportteja, joiden mukaan koko hiilidioksidiongelmaa pitäisi katsoa kokonaan eri näkökulmasta (esim. http://sciencespeak.com/climate-nd-solar.html).

      Otan mielelläni vastaan lisää oppia niin Sinulta kuin kaikilta muiltakin Mikon verrattoman palstan lukijoilta!

      Antero

      Poista
    4. Tässä vielä linkki tuoreeseen hiilidioksididepattiin:

      http://notrickszone.com/2016/01/13/japanese-modeling-expert-slams-james-hansen-climate-scientists-calling-them-lawbreakers-in-the-court-of-science/#sthash.nueK9vOq.dpbs

      Antero

      Poista
    5. Kiitos Antero nopeasta vastauksestasi. Tapsalle tiedoksi: luke warmer on henkilö, joka uskoo hiilidioksidin ja siis ihmisen päästämän hiilidioksidin ilmakehää lämmittävään vaikutukseen, mutta ei usko, että tällä on mitään katastrofaalisia vaikutuksia. Luke warmer on siis henkilö, joka haluaa olla "on the safe side", katsotaan ilmaston lämpenemistä kummalta puolelta tahansa.
      Antero, kun kirjoitat, että hiilidioksidivaikutuksen logaritmisuus on fakta, niin mihin vaikutukseen viittaat?

      Poista
    6. Jaa, tämmöinenkin "titteli" on olemassa. Minäkin voisin siis kuvitella olevani moinen ötökkä, mutta en pidä mistään luokittelusta. Tämä "on the safe side" kuulostaa kyllä ihan joltain muulta kuin mihin minä haluan syyllistyä. Pikemminkin virallinen ilmastotiede pyrkii tähän, kun siirtelee malitolppia ja vaihtaa termejä, kun skenaariot menevät pieleen. Yrittävät siis pysyä turvallisella puolella sitä itse määräämäänsä rajaviivaa siirtämällä.

      Poista
    7. Judith Curry ja Roy Spencer ja taitaapa itse Anthony Wattskin olla luke warmereita. He myöntävät sen itse eivätkä näe siinä mitään hävettävää. En minäkään. Toin vain esiin blogin otsikkoon viitaten, että on olemassa ryhmä alarmistien ja denialistien välissä.

      Poista
    8. "Toin vain esiin blogin otsikkoon viitaten, että on olemassa ryhmä alarmistien ja denialistien välissä."

      Kiitos vaan informaatiosta, vaikka ei tainnut tulla kenellekään muuta uutta kuin tämä minulle uusi termi.

      Poista
    9. Minut saa luokitella ihan miksi vaan, joskaan tuohon CAGW-kategoriaan saatan sopia huonoiten. Jokainen tekee omat arvionsa niin itsestään kuin muista, eikä minulla taida olla vaikutusta kuin omiin arvioihini.

      Ilmastorealismia ei sulje pois mitään ryhmää eikä niiden argumentteja. Olen usein tarjoutunut julkaisemaan myös omien kantojeni vastaisia kirjoituksia, mutta kukaan ei niillä puolilla vielä tarttunut tarjoukseen.

      Tärkeintä ei ole keskustelijoiden luokittelu vaan aito ja avoin argumentointi. Yleensä jälkimmäinen tukahtuu, kun ensimmäinen korostuu.

      Poista
    10. Voisitko Mikko nyt perustella mihin ominaisuuteen hiilidioksidin ilmakehää lämmittävä vaikutus perustuu?

      Poista
    11. Maarit,

      Alla olevassa linkissä on selkeä esitys CO2:n logaritmisuudesta:

      http://wattsupwiththat.com/2014/08/10/the-diminishing-influence-of-increasing-carbon-dioxide-on-temperature/

      Antero

      Poista
    12. Maarit, kun osaat kertoa nimeltä näitä lukewarmereita, jotka uskovat hiilidioksidilla olevan nollasta poikkeavan lämmityskyvyn. Miten ihmeessä et tunne ns. kasvihuoneilmiön perusteoriaa?

      Poista
    13. Sitä minäkin olen vähän ihmetellyt, mutta vastannut silti esitettyihin kysymyksiin kykyjeni mukaan.

      :) Antero

      Poista
    14. Maarit, tuossa Anteron yllä olevan kommentin linkissä oikeastaan jo vastattiin samoin kuin olisin perustellut. Ilmaston "katastrofaalinen" lämpeneminen ei ole hiilidioksidikysymys. Se riippuu muistakin pakotteista ja palautemekanismeista, joista jälkimmäisistä suurin on ilmakehän ja merien vesikiertojärjestelmän (laajasti ymmärrettynä) muutokset, joita on tapahtunut eri syistä aina ja aivan ilmeisesti ihan luonnollisistakin syistä.

      Minun isoin ongelmani ilmastotutkimuksen suhteen on se, että mallinnukset eivät kykene ennustamaan tulevaa ilmastoa eivätkä edes jäljittelemään mennyttä. Silloin niissä täytyy olla jotain vakavia virheitä, joiden epäilen liittyvän juuri palautemekanismeihin ja kenties muihinkin fysikaalisiin ilmiöihin, joita ilmastojärjestelmässä on paljon.

      Ilmastopoliitikoille ei ilmastotutkimuksen puolelta tarjota muuta kuin nuo ennustekyvyttömät mallinnukset ja rajusti justeerattuja tilastoja. Molemmat ovat isoja ongelmia uskottavuuden kannalta.

      Poista
    15. Tapsa, Antero, Mikko: esitin näköjään tyhmän kysymyksen. Tiedän kyllä, että CO2 absorboi IR-alueella, ja että virittynyt CO2 emittoi myös IR-alueella, mutta mitä tekemistä tällä on maanpinnan lämpenemisen kanssa? Elektromagneettinen säteily ei ole sama asia kuin lämpösäteily. Vai onko teillä parempaa tietoa?

      Poista
    16. Hei Maarit,

      Minusta tuntuu, että sinä tiedät CO2-asioista enemmän kuin minä. Voisitko ystävällisesti sivistää minua ja avata vähän enemmän ajatusmaailmaasi?

      Antero

      Poista
    17. "Elektromagneettinen säteily ei ole sama asia kuin lämpösäteily."

      Ei, mutta lämpösäteily on sähkömagneettista säteilyä, joka pallomme ja sen ilmakehän osalta rajoittuu käytännössä täysin IR-alueelle.

      CO2 ei juurikaan vaikuta Auringosta tulevaan säteilyyn, mutta ns. kasvihuonekaasujen oletetaan sirottavan ja/tai virittyvän ja emittoivan maanpinnan säteilyä myös alaspäin ja näin vaikuttavan myös maanpinnan lämpötilaan.

      Suurin erimielisyys on CO2:n lisääntymisen aiheuttamasta lämpenemisestä takaisinkytkentöjen kautta.

      Poista
    18. Heh, Taitaa "Maarit" lopettaa keskustelun, jos kysymyksiä esitetään liikaa.
      Oma epäilykseni on, että "Maarit" on esiintynyt täällä aikaisemminkin, mutta anonyymina.

      Poista
    19. Antero sinulla lienee nk. tutkijankoulutus joten voisit kaivaa esiin julkaisukelpoisia lähdeviitteitä sensijaan että linkkaat WUWT:in blogikirjoituksiin. Vai etkö lue tieteellisiä julkaisuja?

      -L4

      Poista
    20. Tapsa, ei tuossa sinun co2-kommentissasi juuri isompaa järkeä ole tai sitten en vain ymmärrä. Miten hiilidioksidimolekyyli voisi ir-säteilyllä ilmasta maata ja vettä lämmittää? Ei sillä ole ilmaseoksen kesmimääräisestä lämpötilasta korkeampaa lämpötilaa. Keskimäärin ja ns. pitkässä juoksussa ilmakehä on kauttaaltaan maatason keskimääräistä lämpötilaa viileämpi/kylmempi. Vai onko näkemykseni liian simppeli?

      Poista
    21. Kari.

      "CO2 ei juurikaan vaikuta Auringosta tulevaan säteilyyn, mutta ns. kasvihuonekaasujen oletetaan sirottavan ja/tai virittyvän ja emittoivan maanpinnan säteilyä myös alaspäin ja näin vaikuttavan myös maanpinnan lämpötilaan."

      Eikö näin oleteta? En siis tähän edes omaa kantaani sen oikeellisuudesta tuonut esiin.

      Poista
    22. Hei L4,

      Nuo sinun kommenttisi alkavat olla aika tyhjän päiväisiä heittoja, jotka eivät millään lailla kohdistu keskusteltavaan aiheeseen ja edistä sitä positiivisella tavalla.

      Antamani linkki ja sen kuvat selvensivät hyvin hiilidioksidin logaritmista vaikutusta, josta keskusteltiin. Jos olet logaritmisuudesta tai jostakin muusta eri mieltä, kommentoi ja perustele sitä.

      Antero

      Poista
    23. Tapsa: sinulla on ongelma. Millä pumpulla saat lämmön siirtymään kylmemmästä ilmakehästä lämpimämmälle maanpinnalle?

      Poista
    24. Minulla on montakin ongelmaa. Yksi näyttää olevan se, ettei puheitani ymärretä.

      Poista
    25. Tapsalle että juu, oletetaan. Mutta ei toimi. Komppaan edelleen nimim. Maaritia, joka ei siis ole minä. Termodynamiikan ns. pääsäännöt toimivat myös maapallon lämpöeristeestä eli ilmakehästä puhuttaessa. Se ei ole itsenäinen lämmöntuottaja eikä co2-molekyylillä ole erillistä, muusta ilman molekyylimassasta eroavaa lämpötilaa.

      Poista
    26. Tapsa: liekö syy kryptisessä ilmauksessasi "emittoivan maanpinnan säteilyä myös alaspäin ja näin vaikuttavan myös maanpinnan lämpötilaan." Tämä lausehan ei todellakaan kerro tarkoitatko lämpenemistä, kylmenemistä vai jotain muuta.

      Poista
    27. Ei mennyt kaikille vieläkään perille, että en puhunut omista mielipiteistäni, vaan yleisesti oikeana pidetystä kasvihuoneteorian periaatteesta.

      Jos nyt sitten sanon oman mielipiteeni, niin pidän kyllä täysin oikeana sitä, että säteilevä materiaali säteilee aina, kun sen lämpötila on yli absoluuttisen nollapisteen eikä se ota huomioon säteilyn kohteen lämpötilaa.

      Kasvihuonekaasut, joista ylivoimaisesti tärkein on vesihöyry, säteilevät siis myös alaspäin. Intensiteetti riippuu niiden emissiokertoimesta ja lämpötilasta.

      Kylmempi ei voi lämmittää kuumempaa, mutta voi vaikuttaa sen jäähtymisnopeuteen. Prosessi on hyvin monimutkainen, kun erilaisia kaasuja on eri kerroksissa ja sitten on tämä lapse rate, jonka vaikutus pintakerroksen lämpötilaan on kaikkein suurin.

      Poista
    28. Jatkan vielä, että hiilidioksidin lisääntymisen vaikutusta lämpötilaan pidän varsin olemattomana, ns. ilmastoherkkyys alle 0,5 astetta.

      Poista
    29. Kappaleet ja kaasut säteilevät ja tämä säteily absorboituu vaikkapa maanpintaan täysin riippumatta maanpinnan ja säitelylähteen lämpötilaerosta.

      -L4

      Poista
    30. L-4: mutta säteily ei siirrä lämpöä kylmemmästä lämpimämpään; termodynamiikan toinen pääsääntö. Ei edes ilmastotiede voi rikkoa termodynamiikan pääsääntöjä vastaan. Jos auringon lämmittämä maapallon pinta jäähtyy säteilemällä IR:a avaruuteen ja ilmakehässä oleva CO2 sitoo tätä lämpöä ja takaisinsätely lämmittää maanpintaa niin ikiliikkuja on keksitty.

      Poista
    31. 20C lämpöisestä kohteesta siirtyy säteilemällä selvästi enemmän lämpöä -270C (3K taustasäteily) kohteeseen kuin vaikkapa -50C kohteeseen. Näin sanoo fysiikka ja näin mittausten mukaan luonto myös toimii.

      -L4

      Poista
    32. Maarit. Ei edes politisoitunut ilmastotiede ole tuota väittänyt. Kukaan ei ole väittänyt, että takaisinsäteily lämmittäisi maanpintaa. Se voi korkeintaan hidastaa maanpinnan jäähtymistä.

      Tämä keskustelu on lähtemässä lapasesta, joten suosittelen sen lopettamista. Ilmastoalarmismi saa tästä vaan vettä tuulimyllyihinsä. Jaa, se taitaisikin olla toivottavaa, ihan konkreettisesti.

      Poista
    33. Takaisinsäteily on todellista säteilyä joten se pitää pintalämpötiloja korkeampina kuin mitä ne muuten olisivat.

      -L4

      Poista
    34. Maarit ym.,

      Alla oleva linkki saattaa kiinnostaa teitä ja valaista lämmönsiirtokeskustelua.

      http://www.klimarealistene.com/2016/01/14/ny-beregningsmodell-gir-riktigere-co2-folsomhet/

      Antero

      Poista
    35. No jopa on taas linkki Antero. Eikö sinun alallasi lähteiden laadulla ole mitään väliä?

      -L4

      Poista
    36. L4,

      Nyt sinä taas sotket asioita. Toki lähteiden laadulla on merkitystä, mutta viime kädessä kirjoitusten sisältö ratkaisee eikä se, missä ne on julkaistu. Kuten sanoin, ”linkki saattaa kiinnostaa teitä ja valaista lämmönsiirtokeskustelua”. En sanonut mitään muuta.

      Antero

      Poista
    37. L4 En ole väittänytkään, ettei takaisinsäteily ole todellista säteilyä. Sen avulla vaan ei lämpöä siirry kylmemmästä ilmakehästä lämpimämpään maanpintaan. Jos t4ermi lämpö ei ole hanskassa niin voi aloittaa lukemalla vaikka wikipediasta hakusanalla lämpö.

      Poista
    38. Ei herranjestas, tämä jatkuu. Lämpöä ei siirry säteilynä mihinkään suuntaan, mutta energiaa tiettävästi siirtyy. Käsittääkseni lämpöä siirtyy vain johtumalla ja konvektion kautta.

      Poista
    39. Tapsa: millä mekanismilla CO2 hidastaa jäähtymistä? Tarkoitatko, että CO2-molekyylit ilmassa ovat lämpimämpiä kuin typpi- ja happimolekyylit? Onko tästä jotain kokeellista näyttöä? Olen asiast samaa mieltä kuin Kari Arvola tuolla ylempänä.

      Poista
    40. Tapsa: käsityksesi on väärä. Milläs aurinko lämmittää maata muuta kuin säteilemällä?

      Poista
    41. Tapsa: voivottelet ja haluat lopettaa keskustelun tästä aiheesta. Johtuuko siitä ettet pysty perustelemaan miten takaisinsäteily hidastaa maan pinnan jäähtymistä?

      Poista
    42. En muista voivotelleeni yhtään mitään. Sotket asioita, kuten parissa edellisessä kommentissasi näkyy. Säteily siirtää energiaa, joka voi muuttua lämmöksi.

      Minä lopetan tämän soopan tähän, jos koet sen voitoksi, ole hyvä.

      Poista
    43. Voisiko mennä jotenkin näin, näin tietotekniikan koulutuksen saaneen arvauksena.
      Lämpösäteilyn fotonit pomppivat edestakaisin kimmoten maan pinnan ja ilmakehän molekyyleistä jolloin lämmön poistuminen maan pinnalta ja ilmakehästä hidastuu.

      Poista
    44. Jaassu, no ei. Hiilidioksidin säteily ilmakehässä on riippuvaista ilmaseoksen molekyylitiheydestä. Mutta ehkä tämä on eri keskustelun paikka.

      Poista
    45. Tapsa: olisit edes rehellinen: Kirjoiti yllä "Ei herranjestas, tämä jatkuu." "Tämä keskustelu on lähtemässä lapasesta, joten suosittelen sen lopettamista. Ilmastoalarmismi saa tästä vaan vettä tuulimyllyihinsä. Jaa, se taitaisikin olla toivottavaa, ihan konkreettisesti." Valitettavasti sinä ajat alarmistien asiaa väittämällä, että CO2:lla om ilmakehää lämmittävä vaikutus. Äläkä saivartele, että väitit vain, että se hidastaa jäähtymistä. Se on ilmakehän osalta täysin sama asia. Alarmistien tyyliin et perustele väitettäsi muulla kuin, että alarmistit ovat sanoneet näin, ja se siitä, ei jatketa keskustelua. Kehoittaisin sinua tutustumaan lämmön siirtymiseen eri reaktioita hyväksikäyttäen ja säteilyyn lämmön siirtäjänä sekä lämpöä siirtämättömään säteilyyn. Fysiikan ja fysikaalisen kemian oppikirjoja löytyy.

      Poista
  17. Niinkin lähimenneisyydessä kuin Keskiajan lämpökaudella oli nykyistä lämpimämpi ilmasto. Sitä ennen, neoliittisella kivikaudella oli vielä lämpimämpi. Edelleen noin 7000 vuotta sitten vielä lämpimämpi!

    Nyt IPCC ja useat ilmastotutkijat vättävät, että nykyinen lämmin ajanjakso on jotain ennenkokematonta ja ihmisen aiheuttamaa.

    On aivan luonnollista, että ilmasto vaihtelee. Ilmasto on jatkuvassa muutostilasa. Nykyinen lämpökausi on vielä selvästi alle Keskiajan lämpökauden. Tuolloin mm. Pohjois-Karjalassa oli lumettomia talvia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saisiko lähdeviitettä siihen että keskiajan lämpökausi oli todellakin lämpimämpi? Uusimpienkin lätkämailojen mukaan (siis niiden joiden varsi ei ole suora) ollaan nyt selvästi keskiajan lämpöjen yläpuolella. Tämä ei ole yllätys koska kasvihuonekaasut ovat muuttaneet planeetan energianvaihtoa ympäristönsä kanssa.

      -L4

      Poista
    2. Alla olevassa interaktiivisessa linkissä on paljon lähdeviiteitä, jotka saat esille klikkaamalla:

      https://www.google.com/maps/d/viewer?mid=zvwgQ0tAjx_k.keO5eR4ueHXE

      Antero

      Poista
  18. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  19. Mitäs sanotte tästä!

    http://www.hs.fi/tiede/a1452742034651?jako=e6465aa968ad6fe3cf7c856c090e73b8&ref=tw-share

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miksi lehdessä ei kehuta tätä loistavaa saavutusta?

      "Tutkijat päätyivät tulokseensa analysoidessaan sitä, mikä käynnistää jäätiköiden syntymisen, kuten edellisen jääkauden aikana yli 12 000 vuotta sitten,"

      Mitenköhän minulla on ollut sellainen käsitys, että tuolloin pikemminkin alkoi jäätiköiden sulaminen.

      Mikähän vitsi se tämäkin oikein on:

      "Planeetan olosuhteet jääkaudelle olisivat tutkijoiden mukaan nyt täydelliset, ja esimerkiksi 200 miljoonaa vuotta sitten vastaavassa tilanteessa jääkausi olisi jo alkanut."

      Yhtäkkiä hypättiinkin jopa 200 miljoonaa vuotta taaksepäin ja sen ajan olosuhteista tiedettiin niin tarkasti, että voitiin verrata täysin nykytilanteeseen.

      Poista
    2. Kovasti on voita, voita ja voita. Toivotaan, että voivottelu pitää tällä kertaa paikkansa. Muuten varsinkin me suomalaiset olemme lirissä.

      Antero

      Poista
    3. Tuo uutinen on peräisin Potsdamin PIK-instituutista, joka on erikoistunut todistamaan Ilmastonmuutoksesta (yhdyssanana) milloin mitäkin, yleensä ihmisen toiminnan aiheuttamaa katastrofia. Tieto kotipesästä ei luonnollisestikaan todista itse tutkimuksesta mitään. Mutta spekulaatiolta se pahasti vaikuttaa.

      Poista
  20. Testiviesti lähinnä, mutta mielestäni myös aiheellinen kysymys.

    Kuinka paljon arvelette lämpötilan nousseen pelkästään ympäristön likaantumisen takia ?
    Tämä tarkoittaa sitä, että päiväperhoset eivät ole tummentuneet huvikseen, vaan ympäristö on tummentunut ja vaaleammat versiot on syöty.
    Samalla tämä tummentuminen ei voi olla vaikuttamatta auringon säteilyn tallettamiseen.

    Vesissä vastaavaa ilmiötä edustaa vesien samentuminen, ja leviintyminen.
    Nekin lisäävät kykyä tallentaa auringon säteilyä.

    Nykyään kun kaikki on enemmän tai vähemmän kytkeytynyttä hiilioksidiin, niin ympäristön todellisesta tilasta ei kukaan näytä olevan huolissaan.
    Tuo jos minkä, pitäisi herättää huolestumista.

    ämpee

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä olikin, ämpee, mielenkiintoinen näkökulma. Onhan nokeentumisesta kyllä kirjoiteltu, mutta että tummuminen näkyisi perhostenkin väreissä, on minulle uutta.

      Onko sinulla jotain lähdettä, mistä tämä nyt tuli mieleen?

      Poista
    2. Tuota ns. teollisuusmelanismia on tutkittu ainakin 1960-luvulta lähtien, Suomessa mm. edesmennyt Kauri Mikkola.

      Antero

      Poista
  21. Aika jännää, tultuu siltä ettei anonyymi ole ymmärtänyt että maapallolla on myös jäähdytysjärjestelmä. Ei paikallinen maatason lämpeneminen tarkoita lämmön ankkuroitumista ilmamassaan.

    VastaaPoista
  22. Voimalaitosihmisenä ihmettelen onko otettu huomioon esim ilmastomalleissa, että fossiilisten voimalaitosten hiukkaspäästöjen kehitys on ollut huikeaa. 60-luvulla oli vielä vain ns sykloneita, jotka poistivat polton hiukkasista enintään 70%, 70-luvulla tuli ensimmäiset sähkösuodattimet, hiukkaisista poistettiin tyypillisesti noin 96%. Kehitys johti niiden osalta siihen, että ne pystyivät poistamaan jo 80-luvulla yli 99% kaikista voimlaitosten polton hiukkasista. 90-luvulla tuli mukaan savukaasupesurit, rikinpoistolaitokset sekä märkä että puolikuvamenetelmät. Näiden ansiosta ei enää kunnolla pystytty edes mittamaan hiukkaisia savukaasuista. Kuvaan astuu 2000-luvulla katalyyttinen typenpoisto, joka auttaa sähkösuodattimen erotuskykyä ammoniumsulfaatin muodostamisessa. Sähkösuodattimien erotuskyky parani entisestään, kun hiukkaset pystyivät tuon ansiota varautumaan entistä paremmin erotuslevyjen ja -lankojen välissä. Itse en pidä lainkaan mahdottomana ajatusta että hiukkasten suodatuskyvyn merkittävä parantuminen on johtanut siihen että auringonsäteilyä pääsee hieman enemmän maanpinnalle nostean lämpötilaa. Ilma on puhdistunut energiaa absorboivista tuhkapäästöistä jokaisessa kehittyneessä maassa huomattavasti vuosikymmenien aikana. Lämpötilamittauksia on eniten kehittyneissä maissa.

    Kun tarkemmin ajattelee hiukkaspäästöjen erotuskyvyn kehitys korreloi paljon paremmin lämpötilamuutosten kanssa kuin CO2:n kehitys.

    Täältä olin joskus lukevinan että esim Helsingin Energian Salmisaaren voimalaitoksen päästöt ovat jopa niin pienet että se puhdistaa ulkoilmaa leijalevista hiukkasista. Savukaasujen mukana on siis vähemmän hiukkaisia kuin mitä ihmisten hengitysilamssa katutasolla. Kyseessä on siis joidenkin milestä saastuttava hillivoimalaitos.

    Varmaan ilmastotieteilijät, IPCC ja vihreät tämänkin tietävät ja ovat ottaneet sen mallinnuksissa huomioon. Vai ovatko?

    Käyttöpäällikkö

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 2000-luvun alussa aika yleisesti ajateltiin, että silloin tiedossa ollut lämpeneminen johtuisi teknisen kehityksen mahdollistaneesta ilman puhdistumisesta.
      Nykyiseen kuvaan selitys ei ehkä sovi. Vuoden 1998 paikkeilla lämpötila kohosi selvästi El Ninjon saattamana noin 0,25 astetta. Sen jälkeen lämpö on vaappunut tuolla hivenen ylemmällä tasolla.

      Tietysti voisi ajatella niin, että suuret ent. kehitysmaat rakentavat nyt vimmalla myös hiilivoimaa ja ajelevat kaikenlaisilla prutkuttimilla, joista myös pienhiukkasia siunaantuu taivaalle valtavat määrät. Mutta sittenkin epäilyttää.
      Jos ilmaseoksessa on jatkuvasti suuri tai kasvava määrä ilmakehän massaa kasvattavaa ainetta, niin se sekä estää suurtaajuista säteilyä pääsemästä maatasolle että viilentää mahdollisesti ilmaseosta.

      Mutta tämä on pienhiukkastutkijoitten spesiaalialue. Hehän tietävät yhä enemmän entistä vähemmästä, mutta eivät kykene kommunikoimaan tietojaan rahvaalle. Esim. Markku Kulmala kyllä uhoaa, mutta mitä mieltä hän täsmälleen asioista on, en tiedä.

      Poista
  23. Kiitos asiantuntevasta kommentistasi. Tunnetko myös sähköverkkojen toimintaa? Sellaisen asiantuntijan tietoja täällä vielä kaivattaisiin.

    "Itse en pidä lainkaan mahdottomana ajatusta että hiukkasten suodatuskyvyn merkittävä parantuminen on johtanut siihen että auringonsäteilyä pääsee hieman enemmän maanpinnalle nostean lämpötilaa."

    Tämä on monitahoinen ja paikasta riippuva juttu. On myös toisensuuntainen teoria, koska globaalisti nokipäästöt ovat vain lisääntyneet, vaikka täällä on suodatettu tehokkaasti.

    Kiinan nokipäästöt ovat saattaneet mennä Siperian lumille ja vähentää heijastusta ja sitä kautta lämmittää palloamme.

    Mutta kirjauduhan jollakin tunnuksella. Asiantuntemustasi kaivataan täällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet vieraillut laitoksellamme ennen joulua, en ollut isäntäsi, teitä oli kolme vierasta, tapasimme ohimennen valvomon ulkopuolella. Täytyy katsella tuota nimimerkkiä, kun anonyyminä kommentointi lienee ainut mahdollisuus ilman jälkiseuraamuksia. Kyllä tiedän sähköverkon toiminnasta, mitä haluat tietää?

      Noki päästöillä ei tässä ole juurikaan tekemistä, voimalaitoksilla on ymmärretrty ilmakertoimen merkitys jo pitkään, noki ja tuhka ovat kaksi aivan eri asiaa. Nokipäästöjä syntyy kun ilmakerroin on alle 1 tai hyvin lähelllä sitä sen yläpuolella. Yleensä näin saattaa käydä kun laitosta otetaan päälle ja kattila on kylmä tai sytyksessä käytetty öljy on liian kylmää hyvän palamisen takaamiseksi. Vanhoiissakin voimalaitoksissa nokipäästöt ovat vähäisiä verrattuna hyvin palaneeseen tuhkaan siis niihin hiukkasiin josta puhuin.

      Ainiin muista että säteilyenergia on kappaleen molekyylien atomien liike-energiaa,alhaisempi liike-energia ei voi lisätä suuremman liike-energiatason omaavan kappaleen energiaa. Liike-energia voi siirtyä suuremmasta liike-energiasta alhaisempaan. Missään olosuhteissa esim 60 km/h tunnissa kulkeva auto ei voi lisätä 90 km/h kulkevan auton liike-energiaa (lämpötilaa), yrittää se mistä päin tahansa, aina se 90 km/h laskee.

      KP

      Poista
    2. Ok, KP. Sähköverkon asiantuntija ei ole täällä tainnut kommentoida. Olen huolissani Suomen sähköverkon tilanteesta, kun näitä pitkiä pakkasjaksoja näyttää vieläkin tulevan.

      Miten on varmistettu, ettei sähköverkkomme romahda, jos huippukulutuksella sattuu vakava häiriö jossain isossa voimalassa? Jos näin käy, miten se saadaan takaisin pystyyn ja missä ajassa?

      Nuo ovat mieltäni kaivavia juttuja tuulimyllymetsän kasvaessa.

      En kyllä vieläkään myönnä, että olisin väittänyt kylmemmän lämmittävän kuumempaa. Väitän kuitenkin, että jos on kaksi identtistä levyä tyhjiössä vaikka 10 cm:n etäisyydellä toisistaan, toisen lämpötila on 100 astetta ja toisen vaikka 50 astetta. Jälkimmäistä pidetään vakiolämpötilassa ja edellisen lämpötilaa mitataan ajan funktiona ja kirjataan tulokset.

      Sitten aloitetaan koe alusta, mutta viilemmän levyn lämpötilaksi säädetään 10 astetta. Taas mitataan alunperin sata-asteisen levyn lämpötilanmuutosta.

      Miten lienee, ovatko lämpimämmän levyn jäähtymiskäyrät samat vaikka vaan 50 asteeseen asti?

      Poista
    3. Varauduttu on, varauduttu huvinniin mutta Watit näyttävät kovin aneemisilta.

      Olisihan se suotavaa että edes Fingrid tietäisi onko tehoreserviä vai ei, mutta kun ei tunnu tietävän.

      http://www.talouselama.fi/uutiset/kun-tuuli-tyyntyy-forssassa-jyrahtaa-3436729

      Ilkka

      Poista
    4. Suomessa on varavoimana n. 1000 MW kevytöljykäyttöisiä kaasuturpiinivoimalaitoksia, jotka voidaan käynnistää 15 minuutissa.

      Ongelmia sähkönsaannissa voi tulla esim. kuivana vuotena, jolloin omaa ja tuotua vesivoimaa on rajallisesti saatavana. Pohjois-Atlantin syklin menossa oleva lämmin vaihe lisää tällä hetkelllä riskiä huonoihin vesivoimavuosiin ja siten sähkön riittävyyteen kovilla pakkasilla.

      Poista
    5. No missä ne 1000 MW luuraa, kyllä on murheellisten laulujen maa.

      https://www.helen.fi/en/helen-oy/about-us/about-us/business-operations/history/

      Ilkka

      Poista
    6. En tiedä missä laitokset luuraa, mutta sitä voisi kysyä vaikka poliisilta. Vuonna 2007 kaasuturbiinivaravoimaa Fingridillä oli 746 MW. Tuon jälkeen on tullut Forssan laitos lisäksi:

      http://www.fingrid.fi/fi/verkkohankkeet/kantaverkonABC/Sivut/ABCvaravoimalaitokset.aspx

      Kuulostaa aika 'edulliselta' käyttää lentokonekaasuturbiineja sähkön tuottamiseen suuremmassa mittakaavassa.

      Poista
    7. Tuossa systeemiä on selitetty:

      http://www.fingrid.fi/fi/verkkohankkeet/kantaverkonABC/Sivut/ABCtaajuuden_yllapito.aspx

      Fingridillä on sopimuslaitoksia, jotka ajavat vajaateholla, jotta on kykyä nopeisiin tehonostoihin tarpen vaatiessa. Tästä Fingrid maksaa näille laitoksille eli maksu tietenkin lankeaa loppukäyttäjille ja on sitä suurempi mitä enemmän sattumasähköä verkkoon annetaan työntää.

      Riskirajoilla mennään, jos pakkasjakso vielä pitkään jatkuu ja vesivarannot vähenevät naapureissa.

      Poista
    8. "Tuotanto 11 029 MW
      - Vesivoima 2 240 MW
      - Ydinvoima 2 776 MW
      - Lauhdevoima 640 MW
      - Yhteistuotanto - teollisuus 1 797 MW
      - Tuulivoima (osa arvioitu) 228 MW
      - Muu tuotanto (arvio) 204 MW
      - Tehoreservi 0 MW
      Tuonti/vienti (netto) 2 305 MW"

      "Ari: sen ratikan suunnan näkee selkeästi Hanasaaren piipuista ( 1:sen ja 2:sen), DC 10:pin kahdella suihkumoottorilla varustetun varavoimalan (sähkön tuotto "0:ta 100:taan" minuutteja, ja paljon) rosteriset piiput taitavat jäädä oikeanpuoleisen talon taakse. Sitä koekäytetään aika usein ja mökkälä on silloin sen mukainen."

      http://vaunut.org/kuva/72916

      - Yhteistuotanto - kaukolämpö 3 144 MW
      Luulin vain että tehoreserviä olisi varalla.

      Muistankin lapsena nähneeni Ruoholahdessa 2 kpl DC 10 moottoria varalla, liekö ne koskaan toimineet?

      Ilkka

      Poista
  24. Loistavaa työtä ja sillisalaattia.

    Voinen sanoa Mikon tehneen Miehen työn ja ompa kaartikin omaa luokkansa, jotta sanattomaksi!

    Tietysti K Arvola on oikeassa, mutta "kertokaa se hänelle".

    http://wattsupwiththat.com/2016/01/14/in-your-salad-soon-climate-specific-franken-lettuce/

    Ilkka Mononen

    VastaaPoista
  25. Alla olevassa linkissä lisää hiilikauppahuijauksesta:

    http://joannenova.com.au/2016/01/fake-fixed-carbon-markets-feed-five-billion-to-financial-sharks-in-eu-fraud/

    Antero

    VastaaPoista
  26. Tapsalle vielä, en suosittelisi nollasummapeliin fotoneilla
    semminkin on kyse kahden erilämpöisen kappaleen energiatassapainosta jonka voi selittää ihan lämpöopillisesti ilman aalto hiukkasdualismia saatika fotoneita.

    https://www.youtube.com/watch?v=jbxty6aDfhU

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tyhjiössä ei voi selittää lämmönsiirtymistä kuin säteilyn vaikutuksesta.

      Poista
    2. Miksi sitten selität koska lämpö ei siirry avaruudessa jossa ei ole lämpötilaa.

      http://www.universetoday.com/77070/how-cold-is-space/

      Ilkka

      Poista
    3. Puhutaan sitten säteilyenergian siirtymisestä, joka tuppaa muuttumaan lämmöksi johonkin aineeseen törmätessään.

      Poista
    4. Tapsa: pakko vastata tuohon levyn jäähtymiskysymykseen. Jos haet analogiaa maanpinnan ja ilmakehän kanssa niin sinun kylmempi levysi pitää olla yhteydessä -270C levyyn. Luuletko että lämpimämmän levyn jäähtymisnopeudessa on eroa, olkoon välilevy 10C tai 50C?

      Poista
    5. Et vastannut, vaan heitit saman kysymyksen bumerangina takaisin. Hauskaa.

      Poista
    6. Ongelmaan liittyvää perusteltua pohdintaa täällä:
      http://www.csc.kth.se/~cgjoh/climatethermoslayer.pdf

      Kannattaa käydä läpi ja hyppiä vaikka yli kaavat jos tuntuu hankalalta. Perusviesti tulee varmaankin esille. Pointti on yksinkertaistaen siinä, että ilman termodynamiikkaa ei selvitä.

      Poista
    7. Mihin ongelmaan tämä liittyy?

      Poista
  27. Tämä liittyy ongelmaan jonka nimi on hypoteettinen kasvihuoneilmiö, jota ei ole.

    VastaaPoista
  28. En ota kantaa kasvihuoneilmiöön tai sen voimakkuuteen sen enempää, kun on varsin monimutkaisesta asiasta kyse.

    Väitän kuitenkin, että säteilemään kykenevä kappale tai materiaali säteilee täysin riippumatta sen ympäristön lämpötilasta.

    VastaaPoista
  29. Tuo taitaa Tapsa olla vähän triviaalia. Ehkä nyt lopetetaan tässä vaiheessa, menee blogin kannalta pitkäksi. Palattaneen asiaan, onhan se mielenkiintoinen ja tärkeä.😇

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, on syytä lopettaa. Minustakin se on triviaalia, mutta muitakin mielipiteitä näyttää esiintyvän.

      Poista
    2. Kari Arvola: tutustuin antamaasin viitteeseen. Tarvitaankohan kasvihuoneilmiön kieltämiseen noinkaan monimutkaista selitystä. Pidetään mielessä perusasiat, joita ei saa sekoittaa keskenään:
      LÄMPÖ on lämpötilaerosta johtuvaa energian siirtymistä aina kuumemmasta kappaleesta kylmempään kappaleeseen lämpötilaeroja tasoittavasti Siirtyminen tapahtuu joko johtumalla, kuljettumalla eli konvektiolla tai säteilemällä.
      LÄMPÖSÄTEILY on sähkömagneettista, pääasiassa infrapunasäteilyä, jota lähtee kaikista kappaleista, sitä enemmän mitä korkeampi on niiden lämpötila.
      Infrapunasäteily ei siis lämmitä kylmemmästä kappaleesta lähtevänä lämpimämpää kappaletta.
      Maan pinta on lämpimämpi kuin ilmakehä. Hiilidioksidin IR-takaisinsäteily ei siis voi lämmittää maata. Maan IR-säteily lämmittää kaikkia ilman molekyylejä, typpeä, happea ja hiilidioksidia konvektiolla. Ne ovat siis samanlämpöisiä. Täten hiilidioksidilla ei ole edes mitään erityistä maanpinnan jäähtymistä estävää vaikutusta. Jäähtyminen estyy pelkästään ilmakehän massan vaikutuksesta.
      Tarvitaanko tähän muuta?

      Poista
    3. Periaatteessa oikein, Maarit. Samaa mieltä. Mutta loppupelissä ollaan tekemisissä kvanttifysiikan kanssa. Pitää kyetä osoittamaan, miten maan jäähdytysmekanismi toimii ja ilmakehän keskimäärin sopiva lämpötila säilyy.

      On kyse myös lämpöfysiikan ymmärtämisestä. IPCC-leirissä elää vankasti kuvitelma, että ilmakehän lämpötila voidaan johtaa säteilyfysiikalla teoreettisen pallopinnan lämpötilasta.
      Jo tämä on fundamentaalinen erehdys, mutta sen päälle on rakennettu kokonainen IPCC-fysiikka omine termeineen ja laskentakaavoineen.

      Claes Johnson ei ole minun profeettani, mutta arvostan hänen osaamistaan sekä perusteellista ja avointa argumentaatiotaan.

      Sinulla on muuten ehkä pieni erehdys maanpinnan jäähdytyksen suhteen. Kyllä hiilidioksidi siihen osallistuu ponnekkaasti kuljettamalla ensinnäkin yläilmoihin molaarista lämpöään ja säteilemällä troposfäärin yläosassa vielä energianssa avaruuteen.

      Poista
    4. Vaikeetahan on olemattoman olemattomaksi todistaminen, mutta todistuksntaakan olisi oltava AGW teoreetikoilla eikä hs. "skeptikoilla", jopa ilman panettelua.

      Nythän tarjotaan "todisteeksi" mielikuvia ja ilmastoindikaattoreita joista yksi tärkein eli "säteilypakote" on juonnettu historiallisista CO2 pitoisuuksista, joita itse pidän tarkoitushakuisina eli väärennettyinä.

      http://www.warwickhughes.com/icecore/

      Ilkka

      Poista
  30. Kannatan inttämisen välttämistä, mutt hymy huulilla vaikka syän märkänis.

    http://www.c3headlines.com/2015/12/merry-christmas-to-all-except-for-those-who-dont-believe-in-micro-aggressions-the-hurt-i-feel.html

    Ilkka

    VastaaPoista
  31. Kari: kirjoitin "hiilidioksidilla ei ole edes mitään erityistä maanpinnan jäähtymistä estävää vaikutusta. Jäähtyminen estyy pelkästään ilmakehän massan vaikutuksesta." Tämän totesin koska Tapsa ponnekkaasti toistelee, että hiilidioksidi vähentää maanpinnan jäähtymistä. Tottakai hiilidioksidi sätelemällä IR:a avaruuteen viilentää troposfääriä.Onkohan tämä jäähdytysvaikutus kovinkaan merkittävä muuhun jäähdytykseen verrattuna? Kuten 4-tahtimoottorilla maapallollakin on vesi/ilmajäähdytys. Lämpö kulkee horisontaalisesti päiväntasaajalta navoille merivirtojen ja tuulien mukana ja vertikaalisesti olomuodonmuutosena nesteestä kaasuksi, mikä sitoo paljon lämpöä. Tarvitaanko tähän sen kummoisempaa kvanttifysiikkaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maarit ja kumppanit käyvät mielenkiintoista hiilidioksidikeskustelua, josta olen nauttinut. Taitoni eivät oikein riitä siihen osallistumaan muuten kuin lainaamalla Richar Lindzeniä:

      "In fact, the greenhouse effect is only about 25 % of what it would be in a pure radiative situation. The reason for this is the presence of convection (heat transport by air motions), which bypass much of radiative absorption."

      Eli Maarit (yllä) taitaa olla Richardin kanssa samoilla linjoilla.

      :) Antero

      Poista
    2. Eihän ole. Hän väittää säteilyn osuuden nollaksi. Minä olen Lindzenin kanssa hyvinkin samaa mieltä ja lopetan tämän säteileekö kylmempi kappale kuumempaa päin vai ei tähän.

      Poista
  32. Maarit, mielestäni tarvitaan tietoa. Hiilidioksidipatsas ulottuu troposfäärissä paljon ylemmäksi kuin vesihöyryn, joka ylhäällä jäätyy. Molemmat kaasut ovat ilmakehässä yhdessä tärkeä ir-säteilevä jäähdytyskanava. Suora maatason säteily vie osan lämmöstä pois maasta. Sitten on tietysti olemassa haihtuminen ja normaali lämpimien ilmapakettien liikkeeseen ja nousuun perustuva jäähtyminen, johon perustellusti viittasit. Näiden "jäähdytyskanavien" keskinäisille "tehosuhteille" löytyy kohtuullisen luotettavia lukuarvoja.

    Tässä yhteydessä pitänee ikäänkuin aihepiirin harrastajan viran puolesta korostaa, että käsitettä "kasvihuoneilmiö" ei tarvita ollenkaan maapallon ja ilmakehän lämpötalouden ymmärtämiseen.

    Ilmakehän kaasuseos on sopivasti falskaava lämpöeriste. Hiilidioksidilla on kaasuseoksen kinetiikassa oma roolinsa, mutta elintärkeä se ei ole termodynamiikan kannalta, vaan orgaanisen elämän näkökulmasta.

    VastaaPoista
  33. Olen tuota MODTRAN-ohjelmaa käytellyt erilaisiin laskelmiin ja mainostanut sitä "lelua" varmaan täälläkin.

    Watts on myös leikkinyt tällä ja saanut mielestään yllättäviä tuloksia verrattuna Hansenin säteilypakotteeseen:

    http://wattsupwiththat.com/2014/04/12/a-modtran-mystery/

    Näyttää noita koodeja olevan ainakin kaksi erilaista ilmaiseksi saatavilla netistä maksullisten lisäksi.

    Ne antavat vähän toisistaan poikkeavia tuloksia ja vielä ainakin CO2-profiileissa on eroa. Toisessa se on tikkusuora ja toisessa on pullistuma isomman konsentraation suuntaan kylmimmissä kerroksissa.

    Hauska leikkikalu. Tässä nämä molemmat versiot:

    http://forecast.uchicago.edu/Projects/modtran.orig.html

    http://climatemodels.uchicago.edu/modtran/

    VastaaPoista
  34. En ajatellut oikeastaan jatkaa, mutta ihan uteliaisuuttani Tapsa kysyn, mihin arvelet Modranin olevan hyvä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauska leluhan se on, mutta olettaisin sen kohtuullisesti näyttävän oikein säteilyintensiteettejä eri korkeuksilla ja eri suuntiin. Siinä on myös runsaasti parametreja vaihdeltaviksi.

      Yksi asia, mitä olen ihmetellyt näissä säteilyasioissa on se, että miksi on niin vaikea löytää satelliittimittauksia, joissa näytettäisiin spektrimuutokset lisääntyneen hiilidioksidin takia?

      Pari spektrikuvaa löytyy jopa vuodelta -72, mutta uudempia saakin hakea. Tuossa vanhassa on kuvat Saharan ja Etelämantereen yltä. Jälkimmäisessä muuten näkyy, miten CO2 lisää säteilyä avaruuteen.

      Poista
    2. Vielä se, että sillä leikkiessä ainakin huomaa, että hiilidioksidin vaikutus on varsin olematon, kun lisää vielä pilviä taivaalle.

      Termodynamiikka siinä kyllä jää muilta osin käsittelemättä, kuin säteilyn kannalta.

      Poista
  35. Spektrimuutokset ovat niin pieniä, että niitä ei voida mitata. Se on syy miksi niitä ei näy julkisuudessa. Samasta syystä Hitran/Modran matemaattisena ohjelmana ei ole oikeastaan todistusvoimainen, kun puhutaan hiilidioksidin lämpövaikutuksesta ja lasketaan watteja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Alarmistiosasto kailottaa, kuin tämä on avaruudesta mitattvissa, mutta tätä epäilen syyksi näkymättömyydelle minäkin.

      Modtran laskee hetkellisiä säteilymuutoksia eri tilanteissa. Se ei siis mitenkään voi olla todistusoimainen ilmaston muuttumisen suhteen.

      Poista
  36. Antero ja Mikko: kun tällä palstalla ei ole vasta-argumentteja näkynyt Kari Arvolan ja minun näkemykseeni "kasvihuoneilmiöstä", niin samantien voisi lopettaa puhumisen tässä yhteydessä hiilidioksidin säteilypakotteesta, jonka arvo näyttää vaihtelevan kovasti useasta asteesta asteen kymmenesosiin esittäjästä ja maailmankatsomuksesta riippuen. Sehän on johdettu perusolettamuksella, että hiilidioksidi lämmittää ilmaa. Lämpötila- ja hiilidioksidin ilmakehäpitoisuushistoriasta on vedetty johtopäätökset pakotteen suuruudesta. Tämän pakotteen arvo ei siis perustu mihinkään mittauksiin, koska sellaisia ei ole julkaistu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikon palsta, Mikon päätökset!

      Omasta puolestani voisin sanoa sen, että minusta olisi suunnattoman ihanaa, jos Maarit, Kari tai joku muu tekisi tästä aihepiiristä hieman laajemman vieraskirjoituksen. Tosin tästäkin päättää pelkästään Mikko.

      Antero

      Poista
    2. Kannatetaan mutta kun tämä säteilypakote on kanonisoitu pyhäksi ilmastomantraksi, keskustelukin on samalla tuomittu nimittelyksi
      ja syyttelyksi.

      Eivät CAGW tiedemiehet halua vuoropuhelua aiheesta joka on dogmi, säteylypakotteen ts. takaisinsäteilyn mukanahan CAGW teoria seisoo tai kaatuu.

      http://hockeyschtick.blogspot.fi/2014/02/why-earths-climate-is-self-regulating.html

      Ilkka

      Poista
    3. En ole Maarit, Kari, olen joku muu, joka on mm tiedelehden keskusteluissa, voimalaitosalalla pitkän uran tehnyt eri tehtävissä, termodynamiikkaan ja lämmönsiirto-oppiin syvästi perehtynyt koulutuksen, teorian, mittausten, virhearviointien ja kokemuksen kautta.

      Voin ihan hyvällä omallatunnolla kertoa, että niin Maarit ja Kari on ihan oikeassa. Säteilyn intensiteettiin ja säteilyn energiansiirtoon täytyy ja pitää ja soveltaa termodynamiikan pääsääntöjä oikein lämmönsiirtotavan lämpötilaa nostavan energian löytämiseksi. Kylmemmästä kohteesta tuleva säteily, vaikkakin säteilee, ei siirrä energiaa väärään suuntaan siitä yksinkertaisesta syystä, että kuumemman energiapotentiaali on suurempi ja kylmemmän lämpösäteilijän aallonpituus lyhyempi. Vesi ei juokse itsestään ylöspäin, sähkövirta ei liiku alhaisempaan potentiaaliin. Esim tyhjän ja täyden pariston liitäntä johtaa siihen, että suuremman energiapotentiaalin patteri siirtää energiaa alhaisempaan potentiaaliin.

      Olen tästä jollain nimimerkillä aikaisemmin kirjoittanut. On aika surkeaa että ns. "säteilyteoreetikot" unohtavat tyystin lämmönsiirtymisen termodynaamiset reunaehdot, jotka vallitsee kaikessa fysiikassa ja lämmönsiirtymismekanismeissa ja puhuvat vain fotonin absorptiosta ja "lentävästä" energiapaketista. Jos fotonilla ei ole riittävästi energiaa ei se voi absorboitua korkeamman potentiaalin omaavan kohteeseen,koska se ei tuo sille mitään lisää se heijastuu tai menee läpi. Kyse ei ole plus-miinus laskuista vaan fysikaalisesta ilmiöstä lämmönsiirtymisen suhteen ja reunaehtojen huomioimisesta. Ei siis mekaniikan lainalaisuuksien suhteen vaan lämpöopin mukaan, joka on tyystin eri maailma ja jota harvat ymmärtävät, jos ei siihen ole syvällisesti perehtynyt.

      Poista
    4. Saanen lisätä aiheeseen liittyen kun juuri lmestyi, eli kaasuseos ei ole mustan kappaleen säteilijä, ja CO2 emissio ei näy kuin kylmempää taustaa vasten.

      https://tallbloke.wordpress.com/2016/01/21/can-a-gaseous-atmosphere-really-radiate-as-black-body/

      Ilkka

      Poista
  37. Tietääkö kukaan, mitä näissä FMI:n 10 päivän ennusteissa tarkoittavat nämä: lämpötilan todennäköisyysennuste ja meteorologin lämpötilaennuste?

    Olen nyt vasta seurannut näitä vähän aikaa. Usein tämä meteorologin ennuste menee jo alkuhetkillä ohi todennäköisyysennusteen 80%:n luotettavuushaarukasta.

    Yleinen piirre tällä todennäköisyysennusteella on, että loppupäässä se aina tuppaa nousemaan ja todennäköisyyshaarukka leviää kuin varpusparvi.

    Tämä kotitanhuan ennuste noudattaa samaa kaavaa:

    http://ilmatieteenlaitos.fi/saa/kirkkonummi

    VastaaPoista
  38. FMI käyttää käsittääkseni noissa 10 vuorokauden ennusteissa samaa aineistoa kuin Foreca 15 vuorokauden ennusteissa, eli Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen ECMWF:n laatimaa ennustetta. Petri Takala on Forecan sivuilla avannut tuota ennusteen muodostamista: http://blogi.foreca.fi/2013/09/saaennuste-15-vuorokaudelle/

    Käsittääkseni FMI:n meteorologi sitten vetää enemmän tai vähemmän hatusta tuon ECMWF:n ennusteen päälle oman ennusteensa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tiedoista. Tämä jatkuvasti toistuva ennuste lämpötilan noususta ennustejakson lopulla vaan ihmetyttää. Nytkin täällä on n. kymmenen astetta kylmempää kuin viikontakaisessa ennusteessa ja sama linja näyttää jatkuvan.

      Se itkettävän ja naurettavan välillä oleva juttu on, että ilmastomallit perustuvat jopa alueellisiin säämalleihin, joihin lisätty GHG-vaikutus.

      Repikää nyt tästä sitten jokin ennuste sadan vuoden päähän, kun viikossa heittää jo kymmenen astetta.

      Poista
    2. Meinaatko jotta ennustajilla lipsahtaa vähän AGW lisää ennusteisiin, kun noita grillikesiäkin luvataan solkenaan?

      http://www.telegraph.co.uk/news/weather/6120291/Met-Office-defends-barbecue-summer-forecast-saying-rain-was-hard-to-predict.html

      Toisessa linkissä on kuvaus tästä ECMWF mallinnuksesta.

      http://judithcurry.com/2013/06/24/how-should-we-interpret-an-ensemble-of-models-part-i-weather-models/

      Ilkka

      Poista
    3. No vähän siihen suuntaan, mutta ainakin näyttää siltä nyt, että ennustekykyä halutaan parantaa viemällä käppyrää kohti ns. tavanomaisia lukemia, vaikka meillä mitään "tavanomaista" harvoin on, lämpötilat kun tuppaavat hyppimään laidasta laitaan liikkuvien matalapaineiden reittien vaikutuksesta.

      Jos siis varmuuden vuoksi lähdetään ennustamaan tavanomaista, onko kyse ennustuksesta ollenkaan?

      Poista
    4. No tuossa on FMI,n ennuste tälle talvelle.

      http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/130619-talven-saaennuste-julki-suomen-alueella-tavanomaista-lauhempaa

      Ilkka

      Poista
  39. Ulkotyöläisenä tsekkaan usein eestiläisten ennusteet. Viron alueen ennustekartta kattaa sopivasti Lounais-Suomen. Eroja suomalaisiin on ollut.

    http://www.ilmateenistus.ee/ilm/prognoosid/mudelprognoosid/eesti/#layers/sadufaas,pilvMada,pilvKesk,pilvKorg,sadutext

    VastaaPoista
  40. Kawkingkin on siirtynyt myös ilmastoalalle:

    "Hawkingin mukaan mahdollisia tuhon aiheuttajia voivat olla esimerkiksi ydinsota, ilmaston lämpeneminen tai geneettisesti muokatut virukset. Tai tiede ja teknologia, jonka kehittyminen voi synnyttää ”uusia mahdollisuuksia sille, miten asiat voivat mennä pieleen.”

    Mutta ei se mitään, muutetaan muualle:

    http://www.hs.fi/tiede/a1453173428105?jako=6ff9cebd50b5fb1295a5ab5dce1819b7&ref=nl-hs-iltapaiva

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuho Hawkingin ennustaman 10000 vuoden kuluttua ei pahemmin hetkauta.

      Yleensähän maailmaloppu uhkaa lähitulevaisuudessa parin vuoden tai vuosikymmenen haarukassa.

      http://www.livescience.com/52399-doomsday-revised-world-will-end-october-7.html

      Ilkka

      Ilkka

      Poista
    2. Hänen ennusteensa skaala oli tuttu, jollain välillä joskus. Ei kyllä hetkauta, kun täälläkin on luultavasti jäätä jo silloin niin paljon, että kohta kasvattamamme koiranputketkin ovat liiskautuneet sen alle ja lakanneet yhteyttämästä eli kroppamme laskevat huolestuttavasti ilmastomme lämpötilaa kohti syvempää jääkautta.

      Poista
  41. Valtioneuvosto nimitti tänään uuden ilmastopaneelin.

    "Päätös asettaa Suomen ilmastopaneeli toimikaudelle 21.1.2016-31.12.2019. Kokoonpano: puheenjohtaja professori (ympäristö- ja luonnonvaratalous) Markku Ollikainen Helsingin yliopisto; jäsenet: tutkimusprofessori Miimu Airaksinen VTT Oy (ekotehokas rakennettu ympäristö), professori Antti Asikainen Luonnonvarakeskus (metsäteknologia), emeritaprofessori Marja Järvelä Jyväskylän yliopisto (yhteiskuntapolitiikka), professori Markku Kanninen Helsingin yliopisto (metsätieteet), tutkimusprofessori Maria Kopsakangas-Savolainen Oulun yliopisto (energiatalous), professori Kati Kulovesi Itä-Suomen yliopisto (kansainvälinen ympäristöoikeus), johtava tutkija Timo Lanki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (ympäristöterveys), johtava ekonomisti Marita Laukkanen VATT (ympäristötalous), tohtoritutkija Heikki Liimatainen Tampereen teknillinen yliopisto (liikennetutkimus), professori Lasse Linnanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto (energiajärjestelmät ja ympäristötalous), lehtori Ilkka Ratinen Jyväskylän yliopisto (ympäristökasvatus), professori Kristina Regina Luonnonvarakeskus (maaperä ja luonnonvarat), johtaja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (kestävä kulutus ja tuotanto) ja tutkimusjohtaja Yrjö Viisanen Ilmatieteen laitos (ilmakehätieteet). Suomen ilmastopaneelin pääsihteerinä toimii neuvotteleva virkamies Pirkko Heikinheimo ympäristöministeriöstä"

    Ja noiden on sitten ohjattava päättäjiä ilmastotieteellisissä kysymyksissä ja näköjään
    tulevien sukupolvien ilmastoaivopesussa.

    " lehtori Ilkka Ratinen Jyväskylän yliopisto (ympäristökasvatus)"

    http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/valtioneuvoston-yleisistunto-21-1-2016?_101_INSTANCE_3wyslLo1Z0ni_groupId=10616

    Ilkka

    VastaaPoista
  42. Yritän vimmalla miettiä, mikä tuon elimen asiallinen toimenkuva on. Liikaa väkeä kollektiivina toimimiseen. Heillä täytyy olla sihteeristö, jonka prujut tuo elin siunaa kokouksissaan. Työtä riittää varmuudella. Tuhatvuotinen kestävästi kuluttava hiiletön valtakunta on kovin kaukana.

    VastaaPoista
  43. Törmäsin tuohon monipuoliseen ilmastopoliittiseen "eläimeen" oheisessa linkissä, ja ärsytti kun eivät laittaneet CO2 röppöriin jotta ketä on nimitetty.

    "Ilmastopaneeli asetettiin nyt 1.6.2015 voimaantulleen ilmastolain perusteella. Lain mukaisesti paneeli toimii ilmastopolitiikan suunnittelun ja sitä koskevan päätöksenteon tukena. Paneeli muun muassa laatii tieteellisiä koosteita ilmastonmuutoksen hillinnästä ja siihen sopeutumisesta ilmastolain suunnittelua ja seurantaa varten. Ilmastopaneelilta on myös pyydettävä lausunnot ilmastolain mukaisista suunnitelmista. Kuluvalla hallituskaudella ilmastopaneeli lausuu myös keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta, jonka on määrä valmistua keväällä 2017.

    Ilmastopaneeli on tieteellinen ja riippumaton toimija, joka edistää tieteen ja politiikan vuoropuhelua. Lakisääteisten tehtäviensä lisäksi se voi oman harkintansa mukaan tehdä muitakin toimia, jotka parantavat ilmastonmuutosta koskevaa tietopohjaa."

    Ilmastotieteestä voisi siis kuvitella olevan kyse,
    muttei siinä ole ilmastotieteilijöitä nimeksikään.

    Se siis laatii tieteellisiä koosteita, onko sosiologia siis tiedettä?

    http://www.co2-raportti.fi/?heading=Ilmastopaneeli-nimitetty-uudelle-nelivuotiskaudelle&page=ilmastouutisia&news_id=4612

    Ilkka

    VastaaPoista
  44. No nyt on pakko antaa pinnat Hesarille:

    "Energiatehokkaissa rakennuksissa piilee riskejä – tuleeko Suomesta mätien kotien maa?
    Tehokkaat ilmanvaihtokoneet saattavat pahentaa sisäilmaongelmia, eivätkä ne välttämättä säästä energiaa kuten laskelmat lupaavat."

    Todella pitkä ja asiallinen kirjoitus!

    http://www.hs.fi/sunnuntai/a1453441238265

    VastaaPoista