Näytetään tekstit, joissa on tunniste Raimo Sailas. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Raimo Sailas. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 15. tammikuuta 2014

Lohdutusta Raimo Sailaksen painajaiseen



Raimo Sailas. Kuva Wikipedia

Entinen valtiovarainministeriön valtiosihteeri Raimo Sailas näkee painajaisia, joita hän on päättänyt purkaa julkisesti Helsingin Sanomien kolumnistina. Sailaksen huolena on se, että nykyiset ekonomistit eivät näytä ottavan paljon rummutettua katastrofaalista ihmisperäistä ilmastonmuutosta riittävän vakavasti. Katsotaanpa, mitä Sailas on painajaisissaan nähnyt. Koetan omilla kommenteillani vähän lievittää niitä. Sailaksen kolumni "Uhkapeli maapallon tulevaisuudella kovenee" on kappaleittain sisennettynä ja kursiivilla, minun kommenttini normaalitekstillä.

Tulevat sukupolvet ihmettelevät, kuinka piittaamattomasti ja saamattomasti nykyinen sukupolvi suhtautui ihmiskunnan tulevaisuutta vakavasti uhkaavaan ilmastonmuutokseen. Vaikka ilmaston lämpeneminen oli aivan ilmeisesti riistäytymässä käsistä katastrofaalisine seurauksineen, ei välttämätöntä globaalia sitoutumista ja kansainvälistä yhteistyötä saatu millään aikaan.

Vai on Sailas ryhtynyt jo futurologiksikin? Ei siinä mitään, kaikkea saa toki yrittää. Tulevien sukupolvien suhtautuminen parin viimeisen vuosikymmenen ilmastohypetykseen riippuu varmaankin noiden sukupolvien aikaisista muutoksista ilmastossa. Niitähän me emme ennalta tiedä. Ihmettelyn aiheina voivat olla mahdolliseen lämpenemiseen suhtautumisen lisäksi ne käsittämättömät rahamäärät, joita mahdollisesti olemattoman lämpenemisen torjuntaan on joissakin maissa käytetty.

Jo vuonna 1970 YK:n pääsihteeri U Thant varoitti ilmaston lämpenemisen ympäristöuhkista. Vuonna 1988 perustettu hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkisti ensimmäisen raporttinsa vuonna 1990. Siinä todettiin, että kasvihuonekaasupäästöjen kasvu tulee pysäyttää.
Vuonna 1992 allekirjoitettiin Rio de Janeirossa ilmastosopimus. Sen jälkeisissä kansainvälisissä kokouksissa on riittänyt puhetta, mutta tulokset ovat jääneet kehnoiksi.

Fennoskandian todellinen lämpötilakehitys sinisellä
1970-luvulla ihmisiä peloteltiin ilmaston viilenemisellä ja sen myötä alkavalla uudella jääkaudella. Mutta sitten vuoden 1988 on ollut paljon puhetta ilmaston lämpenemisestä. Enimmäkseen kyse on todellakin ollut puheesta, sillä ilmasto ei ole kovin hyvin noudattanut puhujien ennusteita. Nimittäin Fennoskandian alue ei ole lämmennyt lainkaan sitten vuoden 1989, eikä globaali keskilämpötilakaan ole noussut sitten vuoden 1997 huhtikuun. Joten pääosana tuosta 25 vuodesta, jolloin ihmisperäistä ilmaston lämpenemistä on erilaisilla sopimuksilla ja niiden mukaisilla aneilla yritetty torjua, ilmasto ei ole lämmennyt. Ei kai se niin kovin huono tulos ole?