Poliittisesti epäkorrektia raportointia

Ilmastomallinnusten ongelmana on alusta alkaen ollut se, että ne eivät ole onnistuneet mallintamaan tulevaa ilmastoa. Mallintajat ovat selittäneet tuota pientä ongelmaa luonnollisella ilmaston vaihtelulla, joka lyhyemmillä tarkastelujaksoilla voi peittää ihmiskunnan aiheuttaman katastrofaalisen ilmastonmuutoksen. Niinpä meidän tulisi kaikesta huolimatta luottaa ennustamisessa toistaiseksi kyvyttömiin mallinnuksiin, sillä jonain seuraavan 100 vuoden aikana ilmasto muuttuu niiden ennustamalla katastrofaalisella tavalla. 

Maailman vanhimman ja arvostetuimman ilmatieteen laitoksen, Yhdistyneen Kuningaskunnan MetOfficen, tutkijat julkaisivat taannoin mallinnuksen koskien kymmenvuotiskautta 2004-2013. Tuo Smith et al. (2007) -tutkijajoukon kirjoittama paperi "Improved Surface Temperature Prediction for the Coming Decade from a Global Climate Model " väittää pystyvänsä käsittelemään ilmaston luontaista vaihtelua muita mallinnuksia paremmin. Kun tutkimus sai julkaisuajankohtanaan vuonna 2007 paljon huomiota mediassa, katsotaanpa näin kuukaudella ennakoivasti, miten hyvin Doug Smithin ryhmän mallinnus todellisuudessa onnistui.

Tutkimus ennusti

1. globaalin keskilämpötilan nousevan aikana 2004 - 2013 noin 0,3 asteella virhemarginaalin ollessa ± 0.21°C luottamusvälillä 5 - 95 %, ja
2. ainakin puolet vuosista 2010-2013 olisi lämpimämpiä kuin ennätyksellisen lämmin vuosi 1998.

No katsotaanpa, miten ennustus onnistui. Olen siirtänyt Smithin työnantajan HadCRUT4-aikasarjan (punainen murtoviiva) virhemarginaaleineen (sininen ja vihreä viiva) alla olevaan graafiin. Aikasarjan mukainen todellinen globaali lämpötilakehitys on mustalla murtoviivalla ja lineaarinen trendi paksummalla vaaleanvihreällä viivalla. Kuvat suurenevat klikkauksella.

Ensimmäisen ennusteen osalta Smith et al. erehtyi merkkivirheen verran. 0,3 asteen lämpenemisen sijaan globaali ilmasto viileni noin 0,03 astetta. Ennuste pysyi virhemarginaalin sisällä kuitenkin seitsemän ensimmäistä vuotta, mikä on ilmastomallinnusten sarjassa poikkeuksellisen hyvä tulos. Todellisuuden irtautuminen mallinnuksesta viimeisten vuosien osalta näinkin lyhyessä ennusteessa johtaa kuitenkin vahvaan epäilyyn mallin kyvykkyydestä. Ei pisteitä siis.

Toisen ennusteen osalta mallinnus osuu puoliksi oikeaan. Nimittäin vain yksi vuosista 2010-2013 oli HadCRUT4-lämpöaikasarjassa keskilämpötilaltaan vuotta 1998 (katkoviivalla kuvassa) lämpimämpi. Tuotakin puolittaista osumaa himmentää se tosiasia, että mallinnusta pitäisi verrata adjusteerauksista ja lämpösaarekeilmiöistä vapaampiin satelliittiaikasarjoihin tai HadCRUT4:n edeltäjään, HadCRUT3:en, johon Smith paperissaan viittaa. Niiden mukaan ainutkaan vuosi 2000-luvulla ei ole yltänyt vuoden 1998 keskilämpötilaan, joten joudun lopulta antamaan tästäkin osasta nolla pistettä.

Doug Smithin tutkijaryhmän mallinnus on heikoista pisteistä huolimatta ilmastomallinnuksen eliittiä. Reilusti yli 90% IPCC:n käyttämistä mallinnuksista on erehtynyt vielä enemmän. Vertailu reaalimaailmaan osoittaa sen, että sellaisetkin mallinnukset, joiden kehittelyssä on pantu erityistä painoa luonnollisen vaihtelun huomioon ottamiselle, erehtyvät perusteellisesti.

Lukijan on hyvä tietää, että hallitustenvälinen ilmastopaneeli, IPCC, perustaa luottamuksensa ihmiskunnan pääasiallisesta syyllisyydestä (AGW-ilmiö) vain ja ainoastaan ilmastomallinnuksiin. Reaalimaailmasta tehdyt ilmastohavainnothan tai ilmastohistorialliset rekonstruktiot eivät sellaiseen viittaa. Siksi on ollut huvittavaa seurata kuvaan merkitsemääni IPCC:n luottamuksen kasvua AGW-ilmiöön sitä mukaa, kun ilmastomallinnukset reputtavat yhä enemmän. 

Katsotaan vielä, josko Smith et al. olisi onnistunut ennustamaan edes Suomen keskilämpötilan kehityksen. Viereisessä kuvassa on CRUTEM4- ja RSS-lämpöaikasarjojen kuukausittaisesta keskilämpötilapoikkeamasta lasketut 12 kuukauden liukuvat keskiarvokuvaajat tuolle ennusteen ajanjaksolle. Olen normalisoinut lämpöaikasarjojen 0-kohdaksi vuoden 2004. Sekä CRUTEM4 että RSS osoittavat selvää viilenemistä, vaikka Ilmatieteen laitoksen propagoiman käsityksen mukaan ilmaston lämpeneminen myös Suomessa on ollut kiihtyvää. Ristiriita on käsittämättömän suuri.

Smith et al. (2007) sai runsaasti huomiota, kun tutkimus julkaistiin Science-tiedejulkaisussa. Valtamediassa sitä esiteltiin lähes totuutena. Nyt kuitenkin täydellinen mediahiljaisuus vallitsee siitä, että ennuste epäonnistui kaikilta osiltaan. Ehkä totuuden kertominen olisi ilmastopoliittisesti epäkorrektia?