tiistai 23. joulukuuta 2014

Onko Suomen keskilämpötila noussut viimeisten 166 vuoden aikana yli kaksi astetta?

Ilmatieteen laitos julkaisi 22.12.2014 tuoreesta tutkimuspaperista (S. Mikkonen et al. 2014) tiedotteen otsikolla "Suomen keskilämpötila noussut jo yli kaksi astetta". Otsikko on aika kova. Sillä ehkä yritetään herätellä ilmastonmuutosuutisointiin jo aika kyllästyneitä suomalaisia siihen, että
Ilmatieteen laitoksen tiedotteen alku 22.12.2014
YK:n asettama fiktiivinen kahden Celsius-asteen lämpenemisen torjuntaraja olisi jo ylitetty Suomessa.

Minä päätin tarkistaa, mitä ilmastotutkimuksen kovina faktoina pidetyt ja maailman huippututkijoiden laatimat aikasarjat kertovat Suomen lämpötilamuutoksista suurinpiirtein samalla ajanjaksolla. Otin vertailuun brittien ilmatieteenlaitoksen analyysiyksikön, Hadley Centerin, maasääasemien mittauksiin perustuvan sarjan, CRUTEM4:n, yhdysvaltalaisen Berkeleyn yliopiston BEST-sarjan ja Remote Sensing Systems -yrityksen ylläpitämän satelliittimittauksiin perustuvan RSS-aikasarjan. Katsotaanpa, antavatko nuo eri tavoin laaditut sarjat tukea Ilmatieteen laitoksen ja Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden tuloksille. Seuraavassa sisennettynä ja kursivoituna ovat tutkimustiedotteen kappaleet. Minun laskemani johtopäätökset em. aikasarjoista ovat normaalitekstinä.
Keskimääräinen nousu tarkasteluajanjaksolla oli 0,14 astetta vuosikymmenessä, mikä on lähes kaksinkertainen maapallon keskiarvoon verrattuna.
Tutkijat tarkoittavat siis ajanjaksoa 1847 - 2013. Valitettavasti en päässyt aivan yhtä kauas menneisyyteen. CRUTEM4 kattaa vain jakson 1855 ja rajoitin BESTinkin käytön vertailtavuuden vuoksi ajanjaksoon 1855 -2013. Joka suhteessa tarkin ja kattavin satelliittisarja RSS antaa tuloksia vasta vuodesta 1979 alkaen, joten palataan siihen myöhemmin.

Jos tutkimusjakson 166 vuoden aikana lämpötila on noussut keskimäärin 0,14 astetta vuosikymmenessä, pitäisi kokonaisnousun olla tietysti (16,6*0,14°C=) 2,324°C, mikä on yli kaksi astetta. CRUTEM4 antaa jaksolle 1855 - 2013 lineaariseksi trendiksi 0,01°C/vuosi, mikä vuodesta 1847 asti projisoituna tarkoittaisi (166*0,01°C=) 1,66°C nousua. BEST-aikasarja antaa vastaavaksi 1,83 asteen nousun. Kumpikaan sarja ei siis vahvista Ilmatieteen laitoksen tiedotteen otsikkoa. Tai kaiketi voisimme sanoa niiden suorastaan kumoavan tai ainakin kyseenalaistavan sen?
Tuoreen tutkimuksen mukaan erityisen nopeaa lämpötilan kohoaminen on ollut viimeisten 40 vuoden aikana, jolloin lämpötila on noussut yli 0,2 astetta vuosikymmenessä. 
Siis erityisen nopeaa lämpeneminen olisi ollut vuosina 1974 - 2013? Katsotaanpa! CRUTEM4:n mukaan tuona aikana olisi vuosikeskiarvona lämmennyt  1,64 astetta, ja BEST:n luku on 1,68. Mutta selvästi voimakkaammin lämpenevä jakso löytyy CRUTEM:sta vuosilta 1899 - 1938, jolloin lämpeni yli kahdella asteella. BEST vahvistaa CRUTEM:n tuloksen. Lähes 80 vuotta sitten siis elettiin viime aikoina nähtyä voimakkaammin lämpenevää ajanjaksoa, josta tutkijat eivät halua kertoa. Miksihän? Mutta siis viimeisen 40 vuoden lämpenemisessä ei siis edes lyhyen mittaushistoriamme valossa ole mitään merkillistä.

"Lämpötilan nousu on ollut voimakkainta marras-, joulu- ja tammikuussa. Myös kevätkuukausina eli maalis-, huhti- ja toukokuussa lämpötilan nousu on ollut vuosittaista keskiarvoa nopeampaa. Kesäkuukausina lämpötilan nousu on ollut vähäisempää", toteaa Ilmatieteen laitoksen ja Itä-Suomen yliopiston professori Ari Laaksonen.

Vuodenaikojen lämpenemisvauhti (°C/100 vuotta)
CRUTEM4-sarjan mukaan 1855-2013
CRUTEM:n ja BEST:n mukaan lämpötilan nousu on ollut voimakkainta joulukuussa. Kakkoseksi CRUTEM antaa toukokuun ja BEST maaliskuun. Kolmosina ovat vastaavasti marraskuu ja toukokuu. Kumpikaan sarja ei sijoita tammikuuta kärkikolmikkoon. Se on molemmissa lämmennyt selvästi vuosikeskiarvoa paljon hitaammin.

Sekä CRUTEM:ssa että BEST:ssä vain kevätkuukausien lämpenemisvauhdin keskiarvo on yli vuosikeskiarvon. Muut vuodenajat ovat joko hieman tai paljon alle sen. Ja molemmissa kesät ovat lämmenneet vähiten, mikä on toistaiseksi ainoa asia, missä po. aikasarjat tukevat tutkimuspaperia.
Lämpenemisen seurauksena Suomen järvien on havaittu jäätyvän myöhemmin ja jäiden lähtevän aiemmin keväällä. Vaikka lämpötilan nousu varsinaisina kasvukuukausina on ollut vähäistä, puiden lehtien puhkeaminen ja kukkiminen on havaintojen mukaan aikaistunut.

Tjaah! Olisipa mukavaa nähdä koko Suomea koskevia fenologisia aikasarjoja, jotka voisivat todistaa em. väitteen puolesta. Minun tiedossani ei ole sellaisia. Eikä muuten taida olla professori Laaksosellakaan ainakaan 1920-luvulle ulottuvia kukintaan tai lehtien puhkeamiseen liittyviä sarjoja.

Pohjois-Suomen kesälämpötiloja Esper et al. 2014 mukaan
Mutta silmiini sattui muutama päivä sitten yksi vaikuttava tutkimus, joka kattaa Pohjois-Suomen kesäkauden lämpötilat peräti yli 2000 vuoden ajalta. Tuo tutkimus - Pohjois-Euroopan kesälämpötilan vaihtelut ajanlaskun alusta yhdistettyjen puulustoista tehtyjen tiheysmittausten valossa (Esper et al. 2014) -  on toisin kuin nyt tarkastelemani tutkimus vapaasti luettavissa. Ja se kertoo, että viime aikoina nähtyjen kaltaisia lämpenemisiä ja myös viilenemisiä on sattunut ainakin toistakymmentä kertaa parin viimeisen vuosituhannen aikana. Eteläisen Suomen osalta samaa todistaa hiljattain otsikolla "Lustot kertovat Järvi-Suomen ilmaston palautuneen liki normaaliksi" kirjoittamani bloggaus. On muuten hyvä muistaa, että CRUTEM:n mukaan Suomen keskilämpötilan viileneminen vuosina 1932 - 1971 oli lineaarisen regression itseisarvoltaan suurinpiirtein yhtä jyrkkää kuin lämpeneminen viimeisen 40 vuoden aikana. Joten mitään ennen näkemätöntä emme ole viime vuosikymmeninä nähneet.

Ihmettelen muuten sitä, että julkisilla verovaroilla kustannettu tutkimus - siis tämä S. Mikkonen et al 2014 -niminen yksinkertainen laskuharjoitus - on maksumuurin takana. Korjaus 23.12. klo 16: Täältähän se löytyy.
Vuotuinen keskilämpötila on noussut kahdessa jaksossa, mittaussarjan alusta 1930-luvun lopulle ja 1960-luvun lopusta tähän päivään. Lämpötilan nousu on ollut 1960-luvun jälkeen nopeampaa kuin koskaan aiemmin, muutosnopeus on vaihdellut vuosikymmenittäin 0,2 ja 0,4 asteen välillä. Näiden välisenä aikana lämpötila pysyi lähes vakiona. "Nousun pysähtymiselle on useita syitä, kuten auringon aktiivisuuden pitkäaikaisvaihtelu ja II-maailmansodan jälkeinen ilmakehän ihmisperäisten aerosolien määrän kasvu. Kun taas katsotaan viime vuosien havaintoja Suomessa, niin ei ole nähtävistä lämpenemisen hidastumista", toteaa Itä-Suomen yliopiston tutkija Santtu Mikkonen.
Hmmm... Jos katsotaan taas CRUTEM- ja BEST-sarjoja 1960-luvulta alkaen, niiden 30-vuotisjaksot osoittavat viilentymistä aina 1980-luvun lopulle asti. Kolmen vuosikymmenen ilmastollisina jaksoina mitattuna lämpeneminen on ollut samaa suuruusluokkaa 1908 - 1940 kuin se on ollut 1985 - 2009. Ei siis mitään ihmeellistä jälkimmäisessä jaksossa. Ilmasto vaihtelee, kuten se aina on vaihdellut, vaikka Santtu Mikkonen ei ehkä ole vielä asiaa tajunnut. Suomen lämpimimmät vuodet CRUTEM:n mukaan ovat muuten edelleen 1938 ja 1934. BEST-sarjassa ne ovat 1938 ja 1989.

Viime vuosien havaintojen mukaan lämpeneminen on pysähtynyt Suomessa sekä CRUTEM:n että BEST:n mukaan 15 vuotta sitten. Vuosikeskiarvojen mukainen lineaarinen regressio vuoden 2013 loppuun nimittäin on negatiivinen jostain vuoden 1999 loppupuolelta alkaen. Tarkempi RSS-satelliittiaikasarja näyttää lämpenemisen pysähtymisen/viilenemisen alkaneen Suomessa jo vuotta aikaisemmin - siis vuonna 1998. Paljon on Santun tarvinnut dataa kiduttaa tai "viime vuosien" havaintokäsitettä laajentaa, jotta lämpenemisen hidastumista tai suorastaan viilenemisen alkua ei näe.
Lämpötila-aikasarja luotiin keskiarvoistamalla kaikkien Suomen mittausasemien tuottama aineisto koko maan yli. Lisäksi alkuvuosina, kun Suomen oma mittausasemaverkko ei vielä ollut maanlaajuisesti kattava, käytettiin aineistoja mittausasemilta naapurivaltiosta.
Niin, samalla tavalla on rakennettu CRUTEM- ja BEST-aikasarjat. Niissä on ollut käytössä samat raakamittaustiedot. Joten mitä uutta?
Suomen sijainti Atlantin valtameren ja Euraasian manneralueen välissä aiheuttaa säätiloihin suurta vaihtelevuutta. Tämä näkyy voimakkaana kohinana vuosittaisen keskilämpötilan aikasarjassa, mikä tekee tilastollisesti merkitsevän trendin erottamisen aikasarjasta hyvin haastavaksi. Suomen lämpötila-aikasarjaa tarkasteltiin dynaamisten regressiomallien avulla. Menetelmän avulla aikasarja voitiin jakaa osiin siten, että siitä eroteltiin keskimääräinen tason muutos eli trendi, kausivaihtelu, havaintojen riippuvuus toisistaan ja kohina. Tämän menetelmän avulla voidaan ottaa huomioon pohjoisten olojen aiheuttama vuodenaikaisvaihtelu ja suuret vaihtelut vuosien välillä.
Kaikista hienoista sanakäänteistä huolimatta kaksi yleisesti tutkimustoiminnassa käytettyä ja myös IPCC:n julkaisuissa lähteinä usein olevat aikasarjaa eivät vahvista oikeastaan mitään muuta tutkimustiedotteessa esitettyä väitettä kuin kesälämpötilojen muita hitaamman muutoksen. Kaikkein eniten pielessä näyttäisi olevan po. tutkimustiedotteen otsikko! Ja ns. isosta kuvasta tutkimus ei taida kertoa mitään. No miten se voisikaan, kun tarkastelujakso 166 vuoden pituudesta huolimatta on ilmastollisesti kovin lyhyt. Paremman kuvan asioista saakin aiemmin mainitsemistani 1-2 tuhatta vuotta kattavista puulustotutkimuksista, vaikka ne keskittyvät vain kesälämpötiloihin.

Järvi-Suomen kesälämpötiloja (sin.) Helaman tutkimuksen mukaan
viimeisen 1000 vuoden ajalta. Instrumentaalimittaukset samalta
pääpiirteiseltä alueelta - Seutula (pun.) ja CRU TS (musta).
Muutamien vuosikymmenien kestoisista pienistä heilahteluista huolimatta ilmasto on pitkässä juoksussa viilentynyt vuosituhansien ajan. Puiden kertomana toiseksi kylmin ajanjakso ajoittuu 1800-luvun puoliväliin, jolloin systemaattisia instrumentaalimittauksia Suomessa hiljalleen aloitettiin. Niinpä pientä lämpenemistä noista ajoista voisi kai pitää normaalina matalataajuisena ja luonnollisena vaihteluna, jollei päätavoitteena olisi todistaa muodikkaasti vyöryttää ilmastollista vaihtelua aina ihmisten syyksi, kuten tässäkin Mikkosen harjoitelmassa yritetään. Kovin asenteellista on ilmastotutkimus nykyisin!

_ _ _ _ _ _


Jouluaatto muuten sujuu aikalailla viimeisen 150 vuoden keskimääräisissä merkeissä ainakin täällä Keski-Uusimaalla. Kolmen tai neljän pakkasasteen keskilämpötila ja muutama sentti lunta maassa ovat sellaisia. Mutta jouluasioista lisää huomenna. Silloin on vuorossa Ilmastorealismin synkkä joulupakina. Positiivista siinä on se, että Joulupukki toipui viimevuotisesta onnettomuudestaan tuulivoiman kanssa. Mutta sen jälkeen on paljon tapahtunut...

57 kommenttia:

  1. Hyvä että on lämpötila noussut, sillä 1860 luvulla kuoli melkoisia määriä suomalaisia nälkään ja kylmyyteen... ilmeisesti se on Ilmatieteenlaitoksen optimi tilanne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, ajatellaanpas vaikka sitä, että lämpötilat olisivat laskeneet saman verran, pari astetta! Eihän tällä voisi enää elää kuin muutama jääräpäinen kalastaja ja poronhoitaja.

      Poista
    2. Vuoden 1867 toukokuun ja kesäkuun keskimääräinen lämpötila oli vain 4,5 astetta keskimääräistä kylmempi CRUTEM4:n mukaan. Siitä huolimatta Wikipedia osaa kertoa vuodesta seuraavaa:

      "Talvi 1866-1867 oli ankara ja kevät tuli myöhässä. Esimerkiksi Helsingin toukokuun keskilämpötila oli normaalin kymmenisen asteen sijaan +1,8 astetta. Jäät lähtivät monin paikoin vasta kesäkuussa, ja kesä alkoi vasta kesäkuun puolivälissä. Esimerkiksi Etelä-Suomessa järvet olivat jäässä ja pellot paksujen lumikinosten peittäminä vielä toukokuussa.

      Edellisenä syksynä kylvetyn rukiin oraat olivat kovin kehnoja, ja jo varhain huomattiin, että kaura ja ohra olivat hallan vuoksi tulleet itämättömäksi pohjoisissa lääneissä. Elokuun lopun ja syyskuun alun ankarat hallat koettelivat satoa. Myös perunasato epäonnistui. Kaikkia edellisiä vuosia täydellisempi kato koetteli koko Suomea Ahvenanmaata ja lounaisia ja eteläisiä osia lukuun ottamatta. Sato ei riittänyt edes siemenviljaksi.Karjaa jouduttiin teurastamaan runsain määrin rehun puutteen vuoksi ja ruuaksi.

      Talvi tuli aikaisin, ja viljalaivat jäivät siksi vieraisiin satamiin. Venäjän, Ruotsin ja muiden maiden avustukset olivat vähäisiä.

      Syksyllä ihmisiä alkoi kuolla tuhansittain. Satakunta, Häme, Pohjanmaa ja Pohjois-Karjala menettivät eniten väestöstään, jopa 20 %. Useimmat kuolemat aiheuttivat taudit, joille kaupunkeihin paenneet ja tilapäismajoitukseen päätyneet altistuivat. Syyskuussa kuoli noin 5 000, joulukuussa 6 500 ihmistä. Kulkutaudit levisivät koko maahan ja tappoivat nälkiintyneitä ihmisiä laumoittain."

      Poista
  2. Hienoa että meillä on Mikko! Antero

    VastaaPoista
  3. Jos katsoo tuota kuvaa 2. ihan vaan silmällä, joutuu ihmettelemään, millainen vekkuli tuo hiilidioksidi oikein on. Se pirulainen pmpautti lämpötilaamme 30-luvulla asteella, vaikka pitoisuus oli jotain alle 300 ppm:n, mittauksiahan ei vielä oltu aloitettu silloin.

    Sen jälkeen onkin ollut aika hiljaista, paitsi hiilidioksidipitoisuuden suhteen. Täällähän lämpötilan on ennustettu kohoavan muuta maailmaa nopeammin ja tätä todistaakseen varmaan tuo tutkimus on tehty, mutta miksi lämpeneminen on keskittynyt sinne, missä hiilidioksidipitoisuus vielä laahasi esiteollisissa lukemissa?

    Tapsa

    VastaaPoista
  4. Samasta aiheesta wattsupp: http://wattsupwiththat.com/2014/12/22/claim-average-temperature-in-finland-has-risen-by-more-than-two-degrees/

    VastaaPoista
  5. Mikkonen et al. viittaavat Tietäväinen et al. tutkimukseen Suomen gridatuista lämpötiloista 1847-2008 (DOI: 10.1002/joc.2046), mutta jättävät tulokset huomiotta omassa tutkimuksessaan. Mainitun tutkimuksen perusteella virhearvio 1847 vuosilämpötilan keskiarvolle on ±1.0 °C ja joulu-helmikuu keskiarvolle sitä ei ole sen suuruuden takia edes määritetty, mutta on vuosikeskilämpötilan virhearvioon verrattuna moninkertainen (l. vähintään ± 2 °C). Lisäksi homogenisointi kasvattaa vuoden 1847 virhearviota vuositasolla ±0,19 °C ja talvikuukausina ±0,32 °C.

    Eli vuosi 1847 saattoi hyvinkin olla 1,2 °C lämpimämpi kuin mitä Mikkonen et al. ovat käyttäneet (gridauksen jälkeen). Tai sitten saman verran kylmempi. Kuitenkin Mikkonen et al. ovat saaneet mallinsa antamaan vuosikymmenelle 1840-1850 virhearvioksi ±0,3 °C (95 % vaihteluväli), jota ovat käyttäneet johtopäätöksensä pohjana.

    Kun vuoden 1847 kuuden mittausaseman gridauksen virhearvioon lasketaan mukaan mittaussarjan loppupään ±0,4 °C virhearvio, saadaan vuosikeskilämpötilan nousuksi 1847-2013 2,3 ± 1,6 °C. Eli saattoi lämmetä 0,7 tai lämmetä 3,9 astetta. Talvilämpötiloille vaihteluväli on vielä merkittävästi suurempi.

    Mitä tästä pitäisi ajatella? Muutakin kuin että koko johtopäätös olisi pitänyt jättää tekemättä virhemarginaalien ollessa lähes nousun mittaluokkaa?

    -OC

    ##

    Linkeissä Tietäväinen et al. kuvaajat gridauksen epävarmuudelle mittausasemien määrän funktiona ja homogenisointien (sic) aiheuttamalle epävarmuudelle 1847-2007.

    http://dropproxy.com/f/A07
    http://dropproxy.com/f/A08

    VastaaPoista
  6. Entäs jos koko CO2 syy-seuraussuhde onkin kokonaan toisin? Jospa CO2-pitoisuuden nousu 1900-luvun loppupuolella onkin seurausta 100 vuotta aiemmin alkaneesta lämpötilan noususta? 100 vuoden viive on tietysti melko pitkä, mutta mahdollinen.

    VastaaPoista
  7. Sadan vuoden viive ei ole pitkä. Jääkairausten mukaan viive on olemassa ja jopa 800 vuotta. Antero

    VastaaPoista
  8. CO2 on ikävä kyllä kaikessa muussa fysiikassa kuin ilmastotieteessä ennemmin jäähdyttäjä kuin lämmittäjä. Mistä ne edes saa tuollaista suoranaista valhetta keksittyä. Se on yksi monista maapallon lämpötilan säätäjistä, ei ylöspäin vaan alaspäin kolmiatomisena kaasuna, joka pystyy yläilmakehässä säteilemään minimalisen vähän energiaa tyhjää avaruuteen pitoisuuden muuttuessa. Ilman hiilidioksidin kasvua meillä olisi aktiivisen auringon aikana hieman lämpimämpää. Ihminen ei sille mitään voi teki CO2 päästöille mitä tahansa, ei pystytä edes jäähdytysvaikutusta millään tilastollisella mallinnuksella saamaan esille, vaikutus kun on on reilusti alle 0,1 astetta. Muut tekijät kuten esim kosteus on monistakertaisesti suurempi vaikuttaja.

    Tähän riittää ihan se kun kirjoittaa CO2 cooling (nesteenä tai kaasuna) tai CO2 warming. Vain ilmastotieteessä sillä on lämmitysvaikutusta, ei missään muualla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt puhut ihan höpö-höpöä, CO2 on kaiken fysiikan mukaan kasvihuonekaasu joka siiis absorboi ja re-emittoin lämpösäteilyä. Et kai vaan ole siinä epäfysikaalisessa jengissä jonka mukaan kylmemmästä kappaleesta lämpimämpää kappaleeseen osuva säteily ei kanna energiaa?

      Poista
    2. Hohhoijaa, taasko tuo turhanpäiväinen saivartelu lämpötilojen siirtymisestä alkaa?

      Poista
    3. Onhan se nyt posketonta että tietyt piirit luulevat kumonneensa Stefan-Bolzmannin säteilylain.

      Poista
    4. Onhan se nyt posketonta, että tietyt piirit luulevat Stefan-Boltzmannin lain jotenkin liittyvät hiilidioksidiin.

      Tapsa

      Poista
    5. Fysiikka ei tunne kasvihuoneilmiötä tai kasvihuonekaasuja, sitä ei ole missään todistettu oikeaski, eikä pystytty mittauksin osoittamaan. Se on teoria, joka olisi syytä jo kumota, koska teorialle ei ole löytynyt tapaa mitata sitä ja sen aiheuttamia ilmiöitä. Ihan samoin ei kukaan ole pystynyt osoittamaan kylmemmästä kohteesta lähtevän lämpösäteilyn energiasiirtoa kuumempaan kappaleeseen. Mittaukset jakoon linkkeineen, jos sellaisia joku löytää.

      Poista
    6. Kasvihuoneilmiö kokonaisuutena ilmakehässä on kyllä varsin epämääräinen asia eikä sen vaikutusta ilmakehän lämpötilaan pystytä laboratoriomittauksin todentamaan.

      Kuitenkin olet täysin ulalla siitä, etteikö 0 K:n yläpuolella oleva kappale säteilisi ympäristöönsä riippumatta siitä, minkälämpöisiä kappaleita on lähistöllä. Kukaan ei ole myöskään pystynyt osoittamaan, miten jäähtyvä kappale yht´äkkiä huomaa, että naapuri onkin samanlämpöinen tai kuumempi ja lopettaa sitten säteilynsä

      Toivon todella tällaisen soopan kirjoittelun loppuvan, joka johtaa vain meidän oikeiden ilmastorealistien leimaamiseen idiooteiksi.

      Tapsa

      Poista
    7. Lämpösäteilyn energiansiirtoa kylmemmästä kappaleesta kuumempaan tapahtuu fysiikan eli termodynamiikan kaavojen mukaan koko ajan. Miksi ette katso mitä kaavat sanovat ennen kuin väitätte höpöjä?

      Poista
    8. 1K on energialähde kaikelle sitä kylmemmille. Se ei ole energialähde 2K kappaleelle, koska 2 K kappale on energialähde 1 K kappaleelle. Tasapainotilassa kumpikaan ei ole energialähde kummalekaan, tämä on todettu aika monilla mittauksilla noin reilun 100 vuoden ajan ja siihen perustuu lämpöoppi. Jos jonkin lämpötilaa halutaan nostaa tarvitaan aina lisää energiaa, joko ulkoista energiaa tai kuumempi kappale joka voi luovuttaa energiaa kylmemmälle. Lämpöä (energiaa) joko vastaanotetaan tai luovutetaan tai ei tapahdu yhtään mitään tasapainotilassa. Yhtäaikaa ne ei ole voimassa missään maailmankaikkeudessa, muuten maailmankaikkeutta ei olisi olemassa.

      Itse toivoisin, että termodynamiikkan lakeja ja lämmönsiirtymismekanisemeja (sekoittuminen, johtuminen, säteily, siirtyminen) ymmärrettäisiin paremmin jolloin tätäkään sivustoa ei tarvittaisi.

      Poista
    9. Ai, no mitä tapahtuu 1K kappaleen emittoimille fotoneille kun ne osuvat 2K kappaleeseen?

      Poista
    10. Kaasukehän lämpö on molekyylien liikkeen vauhtia, kylmemmässä kaasussa ne liikku hitaammin ja kuumemmassa nopeemmin, kun hitaampi molekyyli törmää nopeempaan, niin hitaampi saa lisää vauhtia ja nopeempi hidastuu, toisinpäinhän se ei voi mennä, eli energiavuo on aina kuumemmasta kylmepään. Eiks toi ole aika yksinkertaista fysiikkaa?

      Poista
    11. Mitä tapahtuu 1K kappaleen emittoimille fotoneille kun ne osuvat 2K kappaleeseen?

      Poista
    12. Kaasussakaan asiat eivät mene noin koska molekyyleillä on nopeusjakauma, eli osa lämpimämmän kaasun molekyyleistä liikkuu hitaammin kuin osa kylmemmän kaasun molekyyleistä.

      Poista
    13. Kummassa se keskinopeus on suurempi, kuumassa vai kylmässä, mikä silloin on sen energian siirtymisen pääsuunta?

      Poista
    14. Minä en nyt oikein ymmärrä mitä ideaa on saivarrella yksittäisistä fotoneista tai moleekyyleistä, kun kokonaisvuo on kuitenkin lämpimämmästä kylmempään.
      Ulkona on tällähetkellä 15 astetta pakkasta, ja jos avaan ikkunan sepposen seläälleen, niin ihan varma on että tää kämppä ei siitä ainakaan lämpene.

      Poista
    15. Jep, lopettakaa tuo paskanjauhanta.

      Tapsa

      Poista
    16. Joo lopeteteaan vaan, jäähdyttämätön lämpökamera: One needs, however, to ensure
      that the temperature of the object to be measured is well
      above the sensor temperature so that the resulting signal can
      be detected. The absorber is ideally a blackbody providing
      the advantage of broadband response.

      http://deepblue.lib.umich.edu/bitstream/handle/2027.42/70119/APPLAB-69-20-3039-1.pdf?sequence=2

      Kylmemmästä kohteesta tuleva "fotoni" ei saa mitään energiaa viittaavaa ilmiötä aikaiseksi kuumemassa sensorissa, mitään ei absorboidu. Ei edes yhdessäkään lämpökamerassa. Sensoria jäähdytetään, jos halutaan saada jonkin näköinen energiasignaali vastaanottavaan sensoriin. Se on vaan niin yksinkertaista tämä lämmönsiirtyminen. Vieläkö joku väittää vastaan?

      Poista
    17. Et sitten kuitenkaan malttanut lopettaa paskanjauhantaasi.

      Suosittelen Mikolle, että lopetat nämä naurettavat säteilykeskustelut alkuunsa, jotta tämä blogi ei joutuisi naurunalaiseksi joidenkin idioottien takia.

      Tapsa

      Poista
    18. Naurunalainen tämä blogi on ollut alusta pitäen. Eivät nämä fotonihörhöt tilannetta pahenna.

      Poista
    19. Paljonkos huoneenlämpöinen uuni kuumenee kun sinne heittää lumipallon?

      Poista
    20. Jaahas, olitko se sinä, anonyymi 8,15, joka lupasi sen kymmenen kohdan listan tuosta vaan, jostain blogistin karmeista mokista? En ole mitään vieläkään huomannut eli ei sinunkaan vierialusi tämän blogin tasoa nosta.

      Tapsa

      Poista
    21. Juu, ei ole kuulunut vieraskirjoitusta bloggausteni suurimmista mokista. Mutta toistan uudelleen julkaisevani sellaisen, jos saan sen sähköpostiin.

      Olen Tapsan kanssa samaa mieltä siitä, että tässä bloggauksessa ei ollut kyse takaisinsäteilystä tai säteilyilmiön selityksestä. Siksi siihen aihepiiriin menevät kommentit eivät ole kommentointiohjeiden mukaisia. Keskustelu siltä osin loppuu tähän. Mutta lupaan julkaista myös sellaisen vieraskirjoituksen, jossa todistetaan toistettavissa olevalla käytännön esimerkillä, miten kylmemmästä kohteesta (esimerkiksi pilvettömän yötaivaan suunnasta) tuleva IR-säteily otetaan talteen ja muunnetaan vaikkapa sähköksi siten että keräysjärjestelmän output on tehona inputtia suurempi - siis että talteenotto olisi kannattavaa. Mutta tästäkään aiheesta ei kannata tässä ketjussa jatkaa. Yhteyden minuun saa sähköpostitse: mikko2007(at)hotmail.com.

      Poista
    22. Hei Tapsa!
      Pelkosi teidän "todellisten" ilmastorealistien leimaantumisesta on tainnut jo toteutua.
      Tulin sivuille, luin, nauroin, ja tulen varmaan uudelleenkin lueskelemaan, niin hauskoja nämä kirjoitukset olivat.
      Huumoria ja naurua tarvitaan, niin vakavasta asiasta on kyse.

      Poista
  9. molemmat navat ovat jo ennätysjäässä, arktinen alue lähentelee normaalilukemia ja nykyisillä lämpöasteilla voi odottaa jään lisääntyvän.
    jos maapallon lämpötila väitteiden mukaan nousee huikaisevasti, niin miten napa-alueet näyttävät vaan kylmenevän?
    pienenpuoleinen paradoksi...

    VastaaPoista
  10. Puhutaan mitä puhutaan, mutta maapallon ilmastohistoria on ollut täydellistä kaaosta, joten todennäköisesti sama meno jatkuu tulevaisuudessa. Siis kaaos, ylös alas siellä täällä sattumanvaraisesti.
    Luin pari vuotta sitten, jostakin lehdestä (HS tai AL). Siinä kerrottiin Itämeren pohja sedimentti kairauksista, joissa oli löytynyt sinilevää ym. runsaasti viikinki aikaisista kerrostumista n.ad 800 - 1000. Ihmettelivät siinä että lämmintä kyllä silloin oli, mutta mistä ne ravinteet olivat tulleet itämereen siihen aikaan. Ei paljon ollut ihmisiä rannoilla silloin, tuskin edes yhteenä 1 miljoonaa henkeä.

    Aatsi Pirkanmaalta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Että näin Jouluna tuli vapahtaja ihmiselle myös Itämeren pilaamisesta, tarkoittaa Aatsi Pirkanmaalta? Ennenkin meressä ravinteita ollut.. Ja ilmaston muuttamiseen ihminen on jo monin tavoin syyttömäksi todisteltu.
      Toisaalta jokseenkin runsaasti hyrrää nykyilmastossa erityyppisiä lämpövoimakoneita 24/7.Koksia ja naftaa palaa ihmispolon tarpeisiin enemmän kuin vaikkapa viikinkiajalla. Voisiko edes teoriassa olla vaikutuksia?

      yrjös



      Poista
  11. Onko kukaan kysynyt ilmateologianlaitokselta että miksi noissa marraskuun tilastoissa tolla sivulla on niin suuri ristiriitä tohon "tutkimukseen" verrattuna?
    http://ilmatieteenlaitos.fi/marraskuu

    En kyllä löydä millään sitä viimeisen 40v kiihtyvyyttä noista kuvista?

    VastaaPoista
  12. Suomessa on käytetty suomalaista lämpötiladataa, mitäs ihmeellistä tässä on?

    VastaaPoista
  13. Olipa aika epätoivoinen vuodatus... :)

    Kieltämättä näitä harvoja tiedettä vastaan taistelevia donquijotteja käy vähän sääliksi, mukana seuraileva kirjava sanchopanzojen kirjava laumakin alkaa käydä hajanaiseksi.

    Mutta ei se mitään hupiahan näistä riittää. Jatkakaahan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huvinsa hulluillakin. Mutta jos ei ole mitään muuta sanottavaa, miksi esittää asiattomuutensa juuri täällä?

      Poista
    2. Sääliksi käy näitä AGW:hen ukovia, kun heillä ei ole tarjota mitään muuta kuin sokeata auktoriteettiuskoa.

      A foolish faith in authority is the worst enemy of truth.
      - Albert Einstein

      Poista
    3. Blogin järjestelmänvalvoja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
  14. "tiedettä vastaan" mielenkiintoinen sanonta... olen siihen törmännyt jonkun kerran keskusteluissa ilmastonmuutoksesta. tällä pyritään jo etukäteen lannistamaan eri mieltä olevat, kaikkitietävän ilmastotieteen ylivoimaisuudella ja lopettamaan keskustelu siihen.

    eihän se mitään haittaa vaikka yleensä tämä sama ilmastotiede useimmiten erehtyy
    ennustuksissaa n.95 prosentin tarkkuudella.

    n. 20 v. ajan olemme kuulleet "tipping pointeista" arktisen alueen sulamisesta, merenpinnan nousuista, tuvalun hukkumisesta(ei huoleta asukkaita, eikä turisteja)
    ja äärä-ilmiöiden lisääntymisestä. lämpeneminen aiheuttaa vuoroin kylmiä talvia,lämpöisiä talvia, sotia, maanjäristyksiä, aina tilanteen ja kertojan mieltymyksen mukaan.

    miten kukaan vähänkin rationaalisesti ajatteleva ihminen voi uskoa näin ristiriitaisen kuvan antavasta ilmastotieteestä ja luottaa sen tekijöihin ja ilmastotutkijoihin.

    VastaaPoista
  15. Ainoastaan siinä on toivo, että me ilmastonmuutosuskovaiset olemme väärässä.
    Mikäli emme ole, käsillä on syanobakteereiden aiheuttaman kaasukehämuutoksen jälkeen suurin yhden eliölajin aiheuttama ympäristömuutos Telluksella. Muutos jatkuu kiihtyen huolimatta 1800-luvulla alkaneista varoituksista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keskustelu tästä, kuten varmaan monesta muustakin asiasta, menee siihen, että kuka on oikeassa ja kuka väärässä. En ole vielä löytänyt kriteeriä oikeassa tai väärässä ololle. Yksi syy siihen on tämä mm. E-R Korholan peräänkuuluttama falsifiointikriteeri ilmastomalleissa. Sellaista ei ole määritelty eikä ilmastotiede sitä tule takuuvarmasti tekemäänkään.

      Kuinka väärässä siis haluat olevasi?

      Petteriltä muuten kerran lipsahti, että ilmastonmuutos onneksi jatkuu, alle kymmenseosasekunnin hän huomasi mokansa ja muutti kommenttinsa, mutta epäilys jäi elämään, että mikä hänen toiveensa on jouluhenkilölle tässä asiassa.

      Jos homo sapiens sitten aiheuttaa jonkin suuren muutoksen ilmastoon, niin mitä väliä sillä on onko sen aiheuttanut yksi eläinlaji tai useampi, vaiko Aurinko tai jokin muu syy?

      Miksi sitten jotkin syanobakteerit pilaisvat ilmakehämme parin asteen lämpötilan nousun takia, kun yli kymmenen astetta korkeammat lämpötilat eivät ole siihen pystyneet, vaan ovat aiheuttaneet biosfäärin huikean kasvubuumin, mistä voimme vieläkin nauttia?

      Tapsa

      Poista
    2. Ne sinipasillit tuottivat hapen ilmakehään ja lopulta ollaan mekin tässä keuhkoinemme viisastelemassa näine värkkeinemme!

      Poista
  16. paul homewoodin blogissa on tuttu juttu tiedemies david vinerin kuuluisasta ennustuksesta; "lumi on menneisyyden juttuja".
    tässä siis suurta näkyvyyttä saanut tiedemiehen täysin pieleen mennyt arvio vuodelta 2000.
    vinerillä on suuri ongelma; hän luulee näkevänsä tulevaisuuteen, peräti ilmaston tulevaisuuteen ja tiedemiehenä hänen pitäisi tietää kaaosteoriasta jotain.
    tässä taas eräs esimerkki tulevaisuuden ennustamisen ongelmasta: sitä ei kukaan ole vielä tehnyt oikein, missään.

    VastaaPoista
  17. Tätäkin voi ihmetellä mikä vaikutus, ei vaan Suomen vaan maailman mitatuilla keskilämpötiloilla on oikeastaan merkitystä. http://climateaudit.org/2008/02/10/historical-station-distribution/

    Henkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mallithan ne toimivat. Mitä muuta me syntiset tarvitsemme?

      Tapsa

      Poista
  18. Blogin järjestelmänvalvoja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taisin jo sanoa, että bloggauksen aiheeseen kuulumattomat kommentit lentävät roskikseen.

      Poista
  19. Varmaan jo käsiteltykin jossain, mutta miten tuo aikasarja on koottu? Suomessa ei kai ollut 1800-luvulla kovinkaan monia sääasemia. Kaisaniemessä oli, mutta Helsinki on aseman ympärillä muuttunut paljon. Miten hyvin noita 1800-luvun Kaisaniemen lukuja voi verrata tämän päivän lukuhin?

    Entä muu Suomi? Montako mittaria oli Kainuussa tai Karjalassa? Toisaalta miten tämän päivän keskilämptila lasketaan? Kaikkien asemien keskiarvona? Mittareita ei ole tasaisesti läpi maan, joten eikö niitä pitäisi jotenkin painottaa?

    Suomi on kuktenkin vielä helppo, sillä miten maapallon keskilämpötila menneiltä vuosikymmeniltä on laskettu? Suurin osa on valtamerta, joten niiltä ei kai ole tietoja? Tai napa-alueilta. Silti tuloksia esitetään kymmenesosa-asteen tarkkuudella. Kova on luotto laskelmiin.

    VastaaPoista
  20. POP Pankin Almanakka 2015. sivu 56 Järvien pintaveden lämpötila

    Kallavesi, Kuopio
    Vuosi .... X (Lokakuu)
    1971-80 .. +6.8
    1981-90 ,, +7.6
    1991-00 .. +8.2
    2001-09 .. +8.5 (laskin tämän keskiarvon itse kun allakka ei ollut laskenut)

    Helppo nähdä ja uskoa että Kallavedellä ja muilla järvillä Suomen ilmaston voimakas viime vuosikymmenten lämpeneminen ja jäiden myöhästyminen näkyy.

    Äskettäin menehtyi tutun tuttu kalastaja, koska ei ollut ottanut ilmastonmuutosta todesta vaan luuli vanhasta muististansa jäiden kestävän moottorikelkkaa.
    Hänkin siis ilmastonmuutoksen uhri ?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli hyvä kommentti, perustuu todellisiin havaintoihin ja arkihavaintoihin.

      Ilmastonmuutoksen vaikutuksista tietävät käytännössä eniten ne, joihin se jo tähän mennessä koskettaa. Ensimmäisten joukossa ovat olleet vakuutusyhtiöt, joiden matemaatikot ovat laskeneet tarkkaan miten riskit muuttuvat ja mitä maksettavaa niille voi vakuutuksista langeta. Tämä siis jo muutaman viime vuosikymmenen aikana.

      Luonnossa liikkuvat ja aikaa viettävät vanhemmat ihmiset näkevät muutokset omilla silmillään, ja muistavat vuosikymmenten taa. Maanviljelijät, kalastajat, metsästäjät, laskettelukeskusyrittäjät, kyllä näitä ihmisiä on Suomessa erittäin paljon joilla myös omat arkihavainnot tukevat ilmaston lämpenemistä.

      Taitaa olla niin, että tänne sivustolle on pesiytynyt lähinnä sisätiloissa ja tietokoneen näytön kelmeässä valossa viihtyviä tyyppejä. Vai olenko väärässä?

      Poista
    2. Olet ihan väärässä. Sisätilojen tietokonemallintajat ovat pääasiassa toisessa leirissä. Antero

      Poista
    3. SYKE tuotti tutkimuksen "Suomen vesistöjen
      lämpötilaolot 1900-luvulla" (Johanna Korhonen 2002). Tässä työssä analysoitiin Suomen ympäristökeskuksen valtakunnallisia pintaveden lämpötilahavaintosarjoja ja niiden mahdollisia trendejä. Havaintosarjat ovat ilmastonmuutos-mittakaavassa suhteellisen lyhyitä, keskimäärin 40 vuotta, ja pisin 80 vuotta (Lauritsala). Kallavedeltä on mittaustietoja vuodesta 1945 alkaen.

      Tutkimuksen mukaan imastonmuutoksesta johtuva lämpötilojen nousu on hyvin pientä, suuruusluokaltaan asteen kymmenyksiä kymmentä vuotta kohden, ja näin ollen tilastolliset merkitsevyystarkastelut ovat hyvin tärkeitä. Vaikka lämpötilat ovat kohonneet hieman ajan myötä, ainoastaan Saimaan Lauritsalan lämpötilahavainnoissa oli tilastollisesti merkitsevää suuntausta lämpenemiseen usean eri muuttujan osalta. Senkin lämpeneminen keskittyi kesään ja tutkijan mukaan saattoi johtua jätevesimäärän kasvusta (tummempi vesi) sekä rehevöitymisestä (sekoittumisen hidastuminen).

      Kallavesi oli tutkimuksessa mukana. Sen pintalämpötilassa ei havaittu tilastollisesti merkitsevää muutostrendiä.

      Poista
  21. Kaisaniemi on vanhalle stadilaiselle tärkeä paikka. Siksi seuraan sen jouluaaton lämpötilakehitystä tarkkaan ja luen siihen liittyvät jutut tarkasti.

    Onneksi Niinistöjen pelko siitä, että Suomessa lämpenee eniten, ei näytä koskevan Kaisaniemeä. Eikä myöskään Kilpisjärveä, muutakaan Suomea saati koko maapalloa, eikä edes Kuopiota, kuten Mikko nasevilla jutuillaan osaa väsymättä kuvata.

    Kaisaniemeen liittyen oli tänään Hesarissa ensimmäinen kantaa ottamaton ja ammattitaitoinen kirjoitus liittyen Kaisaniemen Tammikuiden sääkehitykseen. Hatunnosto siitä toimittaja Moisiolle!

    http://www.hs.fi/kaupunki/a1420087255956

    Kun muistelee menneitä vuosia ja katselee jutussa olevaa lämpötilakäyrää, huomaa saman kuin Mikko tällä palstalla, että 1989 lukien tarkasteltuna Kaisaniemen keskilämpötila on laskusuunnassa. Käyrästä voisi ennustaa myös sen, että 2020 -luvun paikkeilla on tiedossa todella kylmiä talvia myös Kaisaniemeen. No samaa ennustaa aurinko ja lustotkin kuin tuo Kaisaniemen pitkä säähistoriakin.

    Ken elää, näkee kuinka käy. En laittaisi roposia kiihtyvän lämpenemisen puolelle, enkä lähettäisi niitä kehitysmaihinkaan, sen verran hataralla pohjalla presidentti Niinistö lakeijoineen on, kun asiaa tarkastellaan historian valossa. Tosin kun Suomessa on ympäristö- ja talousongelmia, on helpompi kääntää mielikuvat tuohon uskontoon ja niinhän maailma sivu on toimittu. Nykyisin iso osa kansaa vaan on sen verran valveutunutta, etteivät ummista silmiään oikeilta ongelmilta, eivätkä usko ennusteita, vaikka ne olisi tehty oikein supertietokoneella. Eikä varsinkaan usko niitä lukuisia lapsellisia selityksiä sille, ettei ilmasto käyttäydy ennustetulla tavalla. Aika näyttää kuinka kauan 97 % "tiedemiehistä" johtaa päättäjiä harhaan.

    Ylellä on kova hätä paikata HS:n asiallista kirjoittelua, kun kertoo joka uutisessaan, että vuosi 2014 oli lähes yhtä lämmin, kuin vuosi 1939.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitäpä tuohon kun kirjoitit oivastas.

      Miulle joku kertoi äsken jeesusteltun seuraavaa mihin tutustun kohta.

      http://yle.fi/uutiset/tutkija_ilmastonmuutos_uhkaa_rannikkovesien_hyvinvointia__katso_kotijokesi_kuormitus/7692499

      Ilkka

      Poista