Rahako nostaa lämpötiloja?

Viime viikolla maailman ilmatieteen järjestö, WMO, väitti tästä vuodesta tulevan kenties kuumimman vuoden mittaushistorian aikana. Tuo YK:n alainen toimisto perusti havaintonsa kolmeen pintalämpötilojen mittauksia seuraavaan aikasarjaan. Ilmoitus oli päivätty Perun pääkaupunkiin, jossa YK:n ilmastokonferenssi koettaa taklata ilmastonmuutosta. Palaan myöhemmin siihen, miksi WMO halusi asialle julkisuutta.

Kuva 1

Katsotaanpa ensin, millaisesta ongelmasta on kyse. Olen viereiseen kuvaan 1 ottanut kahden eri lämpöaikasarjan kuvaajat (lämpötilapoikkeamat verrattuna vuosien 1981-2010 keskimääräiseen) vuosilta 1996 - 2013. Toinen sarjoista on WMO:nkin usein lainaama brittien HadCRUT4, joka perustuu maan pinnalla olevien lämpömittareiden lukemiin. Ja toinen on yhdysvaltalainen Remote Sensing Systemsin satelliittimittauksiin perustuva sarja. Asetin kuvan Y-akselin tarkoituksella samaan suuruusluokkaan, jota meidän kotiemme ulkolämpömittarit osoittavat.

Aikasarjoilla on tietysti eroja, sillä ne mittaavat eri asioita. Kun HadCRUT4 koettaa kuvata lämpötilaa kahden metrin korkeudessa, mittaa RSS:n TLT-sarja alempaa ilmakehää alimman 10 kilometrin alueella. RSS:n mittausten painopiste on noin kahden kilometrin korkeudessa. Ja kun satelliitit mittaavat maaapallon ilmakehää kattavasti lähes navalta navalle, perustuu HadCRUT4 vain maalla ja hyvin rajoitetusti merillä oleviin mittausasemiin. RSS on siis alueellisesti kattavampi sekä maan pinnalla että korkeuden suhteen.

Mittausmenetelmien tarkkuudessakin on eronsa. HadCRUT4:n mittauksista iso osa tehdään edelleen lukemalla lämpötilat elohopeamittarista, jotka kalibroidaan joskus, kun muistetaan tai sitten ei muisteta. Ne luetaan parhaimmillaan asteen kymmeneosan ja huonoimmillaan puolen asteen tarkkuudella, jos luetaan. RSS:n satelliittianturit kalibroituvat automaattisesti päivittäin avaruuden taustasäteilyn lämpöön, ja antavat tuloksensa joka päivä tietokoneen varmuudella ja asteen tuhannesosan tarkkuudella.

Kuva 2

Voimme helposti väitellä loppumattomiin, kumpi noista mittausmenetelmistä olisi parempi tai tarkempi. Minua on ihmetyttänyt se, että WMO ei näytä luottavan satelliittisarjoihin, vaikka ne yhtyvät hyvin esimerkiksi säähavaintopalloilla tehtyihin havaintoihin. Sen sijaan WMO luottaa maanpintamittauksiin, jotka parhaimmillaankin kattavat vain muutamia kymmeniä prosentteja maapallon pinta-alasta. Kun nuo mittaukset vielä ovat olleet erilaisten "krapulavirheiden" jälkeen alttiita monenlaisille adjusteerauksille, joissa menneet lämpötilat ovat yleensä laskeneet jälkikäteen, on Ilmastorealismia-blogin luottamus niihin heikentynyt. Siksi tarkastelen tätä vuotta satelliittisarjan avulla, vaikka katastrofaalista lämpenemistä ei löydy myöskään HadCRUT4-sarjasta.

Katsotaanpa siis, miten tämä vuosi jo mitattujen 11 ensimmäisen kuukauden osalta vertautuu aiempiin vuosiin. Se on esitetty kuvan 2 graafissa. Siitä näemme, että ainakin vuodet 1998, 2002, 2003, 2005, 2007 ja 2010 ovat ollet globaalisti tätä vuotta lämpimämpiä. Kuvathan suurenevat niitä klikkaamalla.

Kuva 3

No, ainahan on mahdollista, että joulukuusta tulee niin kuuma, että se nostaa tämän vuoden keskilämmön ennätykseen. Olen kuvaan 3 pannut RSS:n toteuman tämän vuoden osalta (sininen kuvaaja). Katkoviivoilla olen merkinnyt oman veikkaukseni (sininen) joulukuun lämmöksi. Punaisella katkoviivalla on esitetty maailman meteorologisen järjestön YK:n ilmastokokouksessa esittämä ennuste, jotta vuodesta tulisi mittaushistorian lämpimin myös RSS-sarjassa. Kumman veikkaat toteutuvan?


Ymmärrän hyvin, miksi WMO käyttää Liman ilmastokokouksen aikaista medianäkyvyyttä, ja miksi se käyttää adjusteerattuja maanpinta-aikasarjoja. Jos se käyttäisi tarkempiin mittauksiin tehtyjä satelliittisarjoja, menisi ilmastohälytykseltä perusteet pois. RSS nimittäin osoittaa lineaarisella trendillä lämpenemättömyyttä jo 18 vuoden ja kahden kuukauden ajalta. Se on kiusallisen pitkä aika. Sinä aikana olisi meidänkin ilmastopolitiikkamme perusteina olevien tietokonemallinnusten mukaan pitänyt lämmetä 0,3 - 0,4 astetta toteutunutta enemmän.

WMO tietysti koettaa vaikuttaa maailman mielipiteeseen Liman ilmastokokouksen yhteydessä. Siellä ovat jaossa aika isot rahat ainakin tämän Telegraphin jutun mukaan. Suomeltakin siinä vaadittaisiin  miljardiluokan rahan lapiointia vuosittain. Pieni siivu tuosta rahasta menisi tietysti maanpinnalla instrumentaalimittauksia tekeville orgaaneille. Olisiko siinä syy  vanhojen instrumentaalimittausten jatkuvaan lämpenemiseen? Follow the money!

Ettei vaan jää epäselväksi: Ilmastorealismin veikkaus tämän vuoden lämpötilasijoituksesta on välillä 4 - 7 mittaushistorian aikana. Kuukauden kuluttua olemme tietysti viisaampia.