lauantai 31. tammikuuta 2015

Ilmastoharhan lyhyt historia sivustakatsojan silmin

Vieraskirjoitus, kirjoittaja professori Antero Järvinen


_______________________________


”Ja yössä mielesi jos kauhistuu, niin pensaskin se karhuks muodostuu.” Nämä Shakespearen sanat Kesäyön unelmasta luonnehtivat hyvin tavallisten ihmisten ajatuksia ilmaston lämpenemisestä eli ilmastonmuutoksesta, perusteettomasta pelottelusta maailmanlopulla. Kuinka te saatoitte, tiedeihmiset, media, ympäristöjärjestöt, poliitikot, kaikki! Pitämällä keinotekoisesti hengissä yliampuviin tietokonemalleihin perustuvaa tulevaisuudenkuvaa te rapautitte kansalaisten luottamusta kriittiseen, itseään korjaavaan ja vapaaseen tieteeseen, joka oli ollut sivistyksemme kulmakivi viimeiset 500 vuotta. Parissa vuosikymmenessä ilmastouskontonne hukkasi ison osan renessanssin perintöä.

Tulevat sukupolvet saattavat ihmetellä, kuinka järjen aikakaudesta siirryttiin järjettömyyden aikakauteen. Aikalaiskuvaus tapahtumien kulusta voi hyödyttää historiankirjoittajia. 

Preludi



Vuodenvaihde 1997/1998 oli säiltään erikoinen. Silloin koettiin tavanomaista voimakkaampi El Niño –sääilmiö, merivirran muutos Tyynellämerellä, jonka vuoksi vesi oli selvästi keskimääräistä lämpimämpää. Tämä ilmiö, jota on mitattu vuodesta 1870 lähtien, lämmitti laajasti koko maapallon ilmastoa. Kritiikitön hurmos karkasi käsistä, kun El Niño –huippu kruunasi lähes pari vuosikymmentä kestäneen lämpimän ilmastojakson. Aivan normaali ja luonnonmukainen jakso osui yhteen ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvun ja ilmastopoliittisten ambitioiden kanssa. Sitä pidettiin lopullisena todisteena lämpenemiselle, jota ajatusta eräät tiedemiespiirit olivat alkaneet ajaa. 

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli, IPCC, perustettiin kiireellä 1988. Tieteen periaatteiden vastaisesti sen tehtävänä oli alusta alkaen arvioida ihmisen aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä ja sen vaikutuksia. Ennen kuin asiaa oli edes kunnolla tutkittu, oltiin varmoja, että lämpeneminen oli totta ja että se oli ihmisen syytä. Epäily, viisauden tunnus, jouti romukoppaan. Luonnollista vaihtelua ja muita vaihtoehtoja ei otettu riittävästi huomioon. Luonto ei kuitenkaan ole staattinen, vaan sen omat rytmit olivat pitkälti havaittujen vaihteluiden ja muutosten takana, asia, jota yksikään tutkimus ei ollut kyennyt kumoamaan. 

Vain vähän aikaisemmin, 1970-luvulla, uhkana oli pidetty ilmaston kylmenemistä ja uutta jääkautta, vaikka hiilidioksidipitoisuus oli ollut kasvussa silloinkin. Kylmeneminen (global cooling) oli suurinta muotia ja tieteen hyväksymä konsensus. Ensimmäisenä Maan päivänä 1970 professori Kenneth Watt ennusti: ”Maailma on kylmentynyt rajusti noin 20 vuotta. Jos nykysuuntaus jatkuu, vuonna 1990 globaalilämpötila tulee olemaan noin neljä astetta kylmempi ja vuonna 2000 yksitoista astetta kylmempi. Tämä on noin kaksi kertaa se mikä tarvitaan jääkauteen.” Tiedeihmiset ja poliitikot ajoivat muun muassa seuraavia hätätoimia ihmiskunnan tuhon estämiseksi: hiilidioksidituotannon lisääminen, Beringinsalmen sulkeminen padolla Neuvostoliiton ja Alaskan välillä, padon rakentaminen Norjan ja Grönlannin välille, napa-alueiden kattaminen mustalla kelmulla, metallipölyn sirottelu ilmakehään, jättimäisten peilien lähettäminen maata kiertävälle radalle, kaliumpölystä tehdyn keinorenkaan rakentaminen planeetallemme (vrt. Saturnus), Färsaarten luona olevien vedenalaisten vuorten räjäyttäminen vetypommeilla, jotta lämmin vesi pääsisi helpommin Arktisille alueille, Grönlannin lämmittäminen ydinreaktoreilla ja napajään sulattaminen vetypommeilla. 

Sitten taas lämpeni. Pian alettiin kilvan etsiä siihen syyllisiä ja keksiä vastakkaisia ehkäisytoimia.


”Jääkausi on päättymässä… Sen täytyy olla meidän syytä.”


Kontrapunkti



Tiedeyhteisö – jopa samat tutkijat – ja media sekä poliitikot käänsivät kelkkansa, omaksuivat uuden konsensuksen – lämpenemisopin – ja alkoivat saarnata sen puolesta. Olisi ollut vaikeaa löytää tieteeseen sopimattomampaa käsitettä kuin konsensus, yksimielisyys. Uuden ajatusmallin omaksuneet fundamentalistit vainosivat vääräuskoisia ja kilpailivat toinen toistaan kauhistuttavammilla uhka-arvauksilla. Ajatus tuhosta vietteli ja myi. Tutkijat esittivät luovuutta vaativimmat pohjanoteeraukset, toki selustansa turvaten ”ehkä, jos, saattaa, mahdollisesti ja voi” –varauksilla. Kun virheellisiä käsityksiä yritti korjata, päätoimittajat sensuroivat vastineet. Suomessa Lapin Kansa oli harvoja sananvapauden puolustajia sallimalla avoimen ilmastokeskustelun.

IPCC:n ’lätkämaila’-propaganda, jossa liioiteltiin 1900-luvun lämpötilakehitystä aikaisempiin vuosisatoihin verrattuna, oli alkusoitto tieteellisen kulttuurin rappiolle. Vuonna 2009 paljastunut Climategate-tietovuotoskandaali todisti, että erityisesti ilmastogurujen aggressiivinen sisäpiiri pyrki vilpillisin keinoin tukahduttamaan perinteisen tieteellisen väittelyn. Toukokuussa 2007 eräs tunnontuskiin tullut konspiraattori lähetti sisäpiiriläisille huolestuneen viestin: “Mitä jos ilmastonmuutos osoittautuukin vain vuosikymmeniä kestäneeksi luonnolliseksi vaihteluksi? Ne luultavasti tappavat meidät."


Ja mikä surullisinta: skandaalissa ryvettyneet tutkijat eivät katuneet, eikä tiedeyhteisö tuominnut väärinkäytöksiä, vaan pyrki kieltämään ja vähättelemään tekoja. Tiedekiusaaminen globalisoitui: toisinajattelevien tutkijoiden rahoituksen saantia vaikeutettiin, heidän tutkimuksiaan ei enää julkaistu, jos ne eivät tukeneet vallitsevaa oppia, eikä heitä kutsuttu alan kokouksiin. Itsenäisistä kissaihmisistä muokattiin laumassa kulkevia koiraihmisiä. Se taas johti tiedon vääristymiseen. Tiedelaitokset ja -akatemiat muuttuivat disinformaatiokeskuksiksi. Kaikki luonnonmuutokset ja sääilmiöt, niin lämpenemiset kuin kylmenemiset, olivat muka yhteensopivia lämpenemisteorian kanssa. Entä sitten? Ne tukivat montaa muutakin teoriaa kuten Luojan rangaistusta synneistämme. Ilmastotutkijat jättivät kertomatta tärkeimmän: mitkä vaihtelevat sääilmiöt eivät olisi olleet ortodoksian mukaisia. Nuorten tutkijoiden elämä tehtiin sietämättömäksi: he eivät voineet enää elää ihanteittensa mukaan kriittisinä tiedeihmisinä, koska olisivat jääneet ilman työtä ja apurahoja. Jos todisteet haitallisen ihmisperäisen lämpenemisen puolesta olisivat olleet vahvat, ajatus olisi pysynyt pystyssä ilman totalitarismia.

Ennen 1980-luvulla syntynyttä lämpenemiskohua klimatologia eli ilmastotiede oli hohdotonta tilastojen keräämistä ja arkistointia. Julkisuuden myötä taivaanmerkkien tulkinta haluttiin pyhittää papistolle, klimatologeille. Vuonna 2002 IPCC:n, YK:n alaisen tieteellisen organisaation, pitkäaikaiseksi puheenjohtajaksi valittiin silti harmiton maallikko, rautatie-insinööri Rajendra Pachauri, pehmopornokirjailija ja valenobelisti, josta tehtiin meillä kunniaprofessori. Pelkkä maapallon ilmakehän fysiikan tutkiminen ei kuitenkaan antanut tietoa menneestä, nykyisestä eikä tulevasta ilmastosta. Siihen tarvittiin myös astronomiaa, aurinkofysiikkaa, geologiaa, tektoniikkaa, geokemiaa, sedimentologiaa, paleontologiaa, paleoekologiaa, ekologiaa, bakteriologiaa, glasiologiaa, meteorologiaa, oseanografiaa, tilastotiedettä, arkeologiaa, historiaa jne. Edellisen lämpöjakson aikana 1920 – 1940-luvuilla ilmastonmuutosta ja varsinkin sen vaikutuksia pohjoisiin eläin- ja kasvilajeihin olivat selvittäneet monet ekologit. Vanhoja tutkimuksia ei tunnettu, koska niitä ei löytynyt internetistä eikä kirjastossa enää käyty. Tai jos tunnettiin, niitä ei haluttu käyttää, koska ne olivat ristiriidassa uuden ajatusmallin kanssa.

Joukkohysteriassa tutkivat journalistit ja avaramieliset tiedetoimittajat hävisivät lähes sukupuuttoon. Melko vähällä vaivalla he olisivat voineet selvittää, että viimeiset 7000 vuotta ilmasto oli vähitellen viilentynyt ja että yhtä lämpimiä tai lämpimämpiä jaksoja kuin juuri koettu oli ollut myös lähimenneisyydessä (katso kuva alla). Ympäristöaatteen sokaisemat ja yksipuolisesti koulutetut toimittajat sulkivat silmänsä ja kertoivat, että aikaisemmat ja yhtä nopeasti edenneet lämpöjaksot olivat olleet luonnollisia tapahtumia, mutta nykyinen oli ihmisen aiheuttama. 1990-luvun lopulla alkanut ilmaston jäähtyminen oli valaistuneille koettelemus, mutta mitä heikommiksi todisteet kävivät, sitä lujemmaksi kasvoi heidän uskonsa.

Lämpötilan kehitys jääkauden päättymisestä nykyaikaan Pohjois-Norjassa (lähde: Lilleøren ym. 2012. The relative age of mountain permafrost – estimation of Holocene permafrost limits in Norway. Global and Planetary Change). Kuvasta näkyy erityisesti ilmaston pitkäaikainen viileneminen sekä useat nykyistä lämpimämmät kaudet, jolloin kulttuurit ja luonto kukoistivat. Samankaltaisia tutkimustuloksia on kymmenittäin eri puolilta maailmaa.


Hiilidioksidista, värittömästä, hajuttomasta ja myrkyttömästä kasvien ravinnosta, tehtiin kaiken tuhoava saaste, jonka väitettiin jopa lisäävän teiniprostituutiota ja uskottomuutta sekä kutistavan aivoja. Maailmaa pelastavat vanhemmat ja opettajat menettivät suhteellisuudentajunsa ja säikäyttivät lapset itsemurhan partaalle. Hyvää tarkoittavat lääkärit pohtivat keinoja päästöjen vähentämiseksi ja ehdottivat potilaiden proteiiniannosten pienentämistä. Alamaisilta vaadittiin Tuhkimon hiilijalanjälkeä, mutta eliitti sai pitää kalossinsa. Kymmenettuhannet virkamiehet lensivät ympäri maapalloa toimittajalauma kintereillään ja kokoustivat tuloksetta luksuslomakohteissa vuosikymmenestä toiseen. 

Tosiasiassa hiilidioksidi, CO2, oli heikko kasvihuonekaasu. Ensimmäisellä 20 ppm:llä (miljoonasosalla) hiilidioksidia oli suurin vaikutus lämpötilaan. Noin 200 ppm:n jälkeen CO2 oli tehnyt tehtävänsä kasvihuonekaasuna: se oli imenyt itseensä lähes teoreettisen enimmäismäärän infrapunaenergiaa. Vuosituhannen vaihteessa havaitulla pitoisuuden kasvulla maapallon lämpötila olisi noussut noin 0,2 Celsiusastetta vuoteen 2100 mennessä. Näin pientä ’muutosta’ globaalissa lämpötilassa olisi ollut mahdotonta edes mitata. Yksinkertainen fysiikka osoitti, että ilmasto ei ollut kovin hiilidioksidiherkkä ja että katastrofia ei ollut näköpiirissä. Kauhistuttava kahden asteen nousun myyttinen rajapyykki, jolta ei olisi paluuta, oli satua eikä tiedettä. Noususta käytiin jopa huutokauppaa. Ilmatieteen laitoksemme taisi voittaa kisan povaamalla peräti kymmenen lisäastetta.

Virtuaalimaailmassa eläneet selvännäkijät supertietokoneineen pönkittivät hiilidioksidin tuhovoimaa mielikuvituksellisilla positiivisilla eli vahvistavilla takaisinkytkentämekanismeilla. Luonnossa kuitenkin vallitsivat negatiiviset seurannaisvaikutukset, jotka olivat vuosimiljoonia hillinneet ylilyöntejä ja pitäneet ilmaston tasapainossa. Satelliittimittaukset osoittivat, että termostaatti toimi. Esimerkiksi Euroopan keskilämpötila oli vaihdellut 36 vuodessa ahtaissa rajoissa (±1 °C). Hiilidioksidivaikutuksen logaritmisuuden vuoksi maapallon lämpötila ei karannut korkeuksiin menneinäkään vuosimiljoonina, jolloin CO2-taso oli ajoittain jopa 20 kertaa Niinistön presidenttikauden tasoa korkeampi. Puheet hiilivelasta perustuivat väärinkäsitykseen. 

Vuosittaisista hiilidioksidipäästöistä 97 % tuli luonnon omista lähteistä, erityisesti maasta ja meristä. Vain 3 % syntyi fossiilisten polttoaineiden palamistuotteena. Ilmakehän hiilidioksidi oli korkeintaan 0,001 % kiviaineksissa, maaperässä, merissä ym. olevasta CO2:n kokonaismäärästä. CO2 ei jäänyt ilmaan pysyvästi, vaan liukeni meriin, jossa osa sitoutui hiiliyhdisteinä eliöihin ja kerrostui pohjasedimenttiin. Aikanaan sedimentistä syntyi kerroskivilajeja. Hiilidioksidipitoisuus nousi 1900-luvun alun 300 miljoonasosasta 2000-luvun alun 400 miljoonasosaan. Monet jääkaudet alkoivat huomattavasti sitä korkeammissa pitoisuuksissa. Hiilidioksidilisällä oli positiivinen vaikutus luontoon: aavikoiden reuna-alueet alkoivat vihertää, mikä helpotti siellä asuvien ihmisten ja eläinten elämää. Närpiön kasvihuoneviljelijät tunsivat tämän elämäneliksiirin tarpeellisuuden ja tavoittelivat lasihuoneisiinsa 1500 miljoonasosan pitoisuutta (150 ppm:n alapuolella kasvit kuolevat nälkään).

Puolueet ilmastoituivat. Demokraattisen päätöksenteon ulkopuolella toimivat järjestöt ilmastovastaaviensa johdolla näkivät hysteriassa tilaisuutensa. Säikyttelyllä voitiin anekaupan lailla lyödä rahoiksi: pelastut, jos tuet meidän sanomaa ja aatetta. Kansalta piti vain salata tieto, että muutoksen ikoneilla – jääkarhuilla, mursuilla, pingviineillä, trooppisilla sammakoilla ja koralliriutoilla – ei ollut ilmaston puolesta mitään hätää. Tilastot osoittivat, että muutkin kauhukuvat olivat vain Shakespearen karhukuvia: myrskyjen, tulvien ja kuivakausien määrä ei lisääntynyt, merenpinnat eivät nousseet eivätkä meret ’happamoituneet’, talvet ja Himalajan jäätiköt eivät hävinneet eikä ilmastopakolaisia ilmaantunut. Etelämantereen jäämassa kasvoi kiusallisesti ja oli 2010-luvulla suurempi kuin koskaan 35-vuotisen mittaushistorian aikana. Ilosanomat olivat osalle taiteilijoista pettymyksiä, koska he eivät saaneet dramaattista kuvattavaa.

Arktisten alueiden kohtaloa surkuteltiin, mutta samalla laadittiin kuumeisesti suunnitelmia sulamisen ansiosta helpommin saavutettavien luonnonvarojen ryöstämiseksi. Helppous osoittautui kangastukseksi. Jää, jonka olisi pitänyt haihtua vuosituhannen vaihteessa, niskoitteli. Sen määrä oli ollut laskussa 1970-luvun huippulukemista, mutta näin oli tapahtunut 1930-luvullakin, kunnes valkeus taas tuli. Viimeisen jääkauden jälkeen 7000 vuotta sitten jääkarhut tepastelivat kesäisin jäättömällä Arktiksella. Myös Kölivuoristo oli ilman jäätikköjä. Viime vuosikymmeninä Skandinavian jäätiköt olivat hieman vetäytyneet, mistä kertoivat jään alta paljastuneet asuinrakennukset. Kuinka ihmeessä ihmiset olivat pystyneet elämään jään alla? Oliko Hannibal ollut huolissaan jäätiköiden sulamisesta, kun hänen onnistui roomalaisella lämpökaudella (katso kaavio yllä) ylittää sotanorsuillaan silloin lähes jäättömät Alpit?

Dissonanssi



Sitten jotkut uskossaan horjuneet sielut eksyivät selaamaan tilastoja internetistä, jota ei onneksi ehditty sulkea. Ilmastokirkon maallikkojäsenet tajusivat, että netistä sai puolueettomampaa ja luotettavampaa tietoa kuin tutkijoilta ja perinteisestä mediasta. He hylkäsivät lehdet, koska yksikään niistä ei kertonut, että lämpeneminen oli kestänyt vain 17 vuotta (1980 – 1997) ja että yhtä kauan (1998 – 2014) se oli ollut kateissa. Kiveen hakatut tietokonemallit ja niiden antamat tuhoskenaariot, joiden varassa korttitalo lepäsi, olivat menneet pieleen (katso kuva alla). Asiantuntijat kuitenkin väittivät, että lämpeneminen ei ollut kuollut, vaan se lepäsi kuten Monty Pythonin haiseva Norwegian Blue -papukaija. Varmuuden vuoksi termi ’ilmaston lämpeneminen’ korvattiin merkityksettömällä ’ilmastonmuutoksella’. Muutoshan on ikuista.

Ilmastomallien lämpenemisennusteen (punainen) ja luonnossa vallitsevan todellisuuden (sininen) välinen huima ero (lähde: TheRoyal Netherlands Meteorological Institute). Voimakkaat El Niño –vuodet on myös merkitty.

Tutkijoiden olisi alusta alkaen pitänyt seurata mitattua dataa (faktoja) eikä malleja (fiktioita). Jos he olisivat toimineet niin kuin tieteessä yleensä eli korjanneet malleja faktojen osoittamaan suuntaan ja etsineet omatoimisesti hypoteesinsa heikkoja kohtia, he olisivat hylänneet lämpenemisajatuksen alkuunsa. Mutta ei. He keksivät uuden postmodernin tavan tehdä ’tiedettä’: oikealle tieteelle tyypillisen hypoteesin kumoamisyrityksen sijaan muokattiinkin dataa samalla etsien epätieteellisesti todisteita hypoteesin puolesta (ns. konfirmaatioharha). ”Meidän on esitettävä kauhuskenaarioita, annettava yksinkertaistettuja, ylidramaattisia lausuntoja ilman epäilyksen häivää”, opetti huippututkija Stephen Schneider Yhdysvalloissa. Charles Darwinin isällinen neuvo oli unohtunut: ”Tiedemiehellä ei pidä olla toiveita eikä mieltymyksiä, ainoastaan kivisydän.”

Miehistö hylkäsi täyteen reikiä ammutun Settled Science -ilmastolaivan. Koska kyseessä oli politiikka, valta ja raha, laivan päällystö yritti epätoivoisesti pelastaa Mariaanien haudassa lepäävän hylyn. Viimeisenä oljenkortena lämpenemisen messiaaniseen paluuseen uskoneet keksivät satakunta selitystä ’puuttuvalle’ lämmölle. Fysiikan lakien ja mittausten vastaisesti lämmön arveltiin muun muassa piileskelevän valtamerten pohjissa tai kuumissa, liikkuvissa pisteissä avaruudessa. Miksi sata selitystä, jos luotettaviksi mainostettujen mallien mukaan lämpenemisen piti olla täysin varmaa ja loppuun asti tieteellisesti selitetty? Yksinkertainen totuus oli poliittisesti epäkorrekti: lämpöjakso oli ollut pääosin luonnollinen ilmiö ja se päättyi luonnon omien voimien vaikutuksesta. 

Pelon lietsojat, joiden elämäntehtävänä oli ilmastopornon levittäminen, olivat pulassa. Virheellisiä käsityksiä oli pönkitetty jopa maasääasemien tietoja väärentämällä, ’korjaamalla’ varhaisempia lämpötiloja todellista alhaisemmiksi ja uusimpia todellista korkeammiksi (riippumattomiin satelliittimittauksiin ei päästy käsiksi). Kun kansalaiset menivät iltaisin nukkumaan havaitsematta katastrofin merkkejä, he riemuitsivat, että luonto oli elpynyt, eikä apokalypsi koittanutkaan. Tervejärkisinä he sijoittivat mielipidemittauksissa ilmastonmuutoksen pienimpien riskien joukkoon. Sen sijaan tiedemiehet ristivät kätensä ja anelivat puhdistavaa kiirastulta voidakseen osoittaa, että heidän tietokonemallinsa olivat sittenkin oikeassa. 

Rukouksiin ei vastattu. Ilmasto jatkoi ikiaikaista vaihtelevaa ja kaoottista kulkuaan ihmisestä juuri piittaamatta. Eliökannat eivät romahtaneet. Romahduksen koki tieteen, ympäristöjärjestöjen ja politiikan arvovalta sekä kannatus. Historia opetti, että kylminä ajanjaksoina väestön kuolleisuus kasvoi, sosiaaliset ongelmat, nälänhädät, sairaudet, katastrofaaliset kuivuudet ja sukupuutot yleistyivät ja että ihmiset ja luonto kukoistivat lämpiminä ajanjaksoina. Esimerkiksi Amazonin sademetsä ja sen lajirunsaus syntyivät jääkauden jälkeen. Me olimme ensimmäinen ihmissukupolvi, joka pelkäsi lämpöä.

Finaali



Ilmastotutkimuksen politisoitumisesta tuli varoittava esimerkki turmion tiestä, jolle joudutaan, kun tiede valjastetaan ideologian vankkureiksi ja tutkijat Nostradamuksiksi. Viisas strategia olisi ollut varautua ja sopeutua sekä lämpenemiseen että kylmenemiseen. Ja erityisesti todennäköisimpään vuosisatamme vaihtoehtoon, status quohon. Maapallon väestönkasvun taittuessa vuoden 2030 tienoilla päästöt tulisivat laskemaan itsestään ja ilmaiseksi. Nokkelat kiinalaiset huomasivat tämän ja lupasivat vähennyksiä tuohon päivämäärään mennessä.

Miksi tieteellistä harharetkeä ja talousrikosta ei estetty ajoissa? Mistä miljardit toisensa jälkeen saatiin ja miksi ne haaskattiin olemattoman uhan torjumiseen muun muassa Habbo Hotellin kaltaisella päästökaupalla samaan aikaan kun Suomi ja Eurooppa kärvistelivät talousahdingossa ja työttömyydessä sekä velkaantuivat? Rahaa löytyi poliittiseen ilmastopeliin, mutta esimerkiksi koulutuksen rahoitusta leikattiin. Lämpenemisen varjolla harjoitettu rikkaiden länsimaiden kallis politiikka koitui erityisesti energiapulasta kärsivien kehitysmaiden kohtaloksi. Keiden taskuun köyhiltä viety omaisuus päätyi? Ainakin merenrantahuviloita eri puolilta maailmaa itselleen ostaneet päästökauppayhtiöiden perustajat kasvattivat lompakkoaan. Joku heistä sai filantrooppisista ansioistaan Nobelin rauhanpalkinnonkin. 

Miksi aikaisempien sukupolvien luonnonsuojelutyö mitätöitiin, miksi luonnon monimuotoisuus, kasvit ja eläimet, uhrattiin turhalle hiilidioksidin torjunnalle epäeettisillä, kannattamattomilla ja sademetsät tuhoavilla biopolttoainehankkeilla, kulttuurimaisemat ja terveyden pilaavilla sekä linnut ja lepakot tappavilla tehottomilla tuulimyllyillä? Tuulienergian mallimaana pidetyssä Espanjassa BirdLife arvioi myllyjen silppuavan vuosittain 6 – 18 miljoona lintua ilman, että siihen puututtiin. Yhden biopolttoainelitran tuottamiseen tarvittiin 1,3 litraa fossiilista polttoainetta. Biotuotteet valmistettiin usein viljasta, joka oli poissa nälkäisten suusta. 

Euroopassa energia maksoi yrityksille 30 % enemmän kuin Aasiassa ja 50 % enemmän kuin Venäjällä ja Yhdysvalloissa. Saksan kansa tuki ’uusiutuvaa’ energiaa 25 miljardilla vuosittain. Energiewände, energiakäänne, nähtiin pienen Suomenkin tienä. Halusimme jopa olla (uhka)rohkeasti edelläkävijöitä. Tuulimyllytukiaisemme nousivat vähitellen satoihin miljooniin euroihin vuodessa. Euroopan Unionin ilmastomenot olivat lopulta 20 prosenttia kokonaisbudjetista. Kuristava energiakäärme – tuuli-, aurinko- ja bioenergia – korotti huimasti energian hintaa, mutta ei vähentänyt globaaleja hiilidioksidipäästöjä, eikä vaikuttanut millään tavoin ilmastoon. 

Kaiken kukkuraksi ekologinen energiatuotanto tuhosi lukemattomia luontoparatiiseja. Tuhannen megawatin perinteinen voimala tarvitsi noin puoli neliökilometriä maata, mutta saman tehoinen aurinkopaneeliaavikko sata neliökilometriä ja tuulimyllyryteikkö 800 neliökilometriä! Missä viipyivät mielenosoitukset? Paneelien ja myllyjen elinikä oli vain 15 – 20 vuotta, minkä ajan nämä loiset tuottivat mitättömän vähän energiaa ja tarvitsivat tuekseen perinteisen hiili-, vesi- tai ydinvoimalan silloin, kun ei tuullut tai paistanut. Hulluuden huippuna Euroopan suurin kivihiilivoimala Englannissa muutettiin ympäristöystävälliseksi puuvoimalaksi. Alun perin se tuotti 4000 megawattia energiaa ja tarvitsi 36000 tonnia vaivattomasti saatavaa halpaa hiiltä päivässä. Muutoksen jälkeen sama voimala tarvitsi 70000 tonnia puuta päivässä. Suunnaton puumäärä saatiin kokoon vain kaatamalla Pohjois-Carolinan metsät ja laivaamalla niistä tehdyt pelletit 5000 kilometriä Atlantin yli. 

Asialle vihkiytyneet tiedeihmiset, järjestöt ja poliitikot päästivät tilanteen liian pitkälle joko huomaamattaan, hölmöyttään tai lyhytnäköistä etuaan tavoitellakseen. Ei kauhua = ei rahaa + ei mainetta. Pelkästään Yhdysvalloissa jaettiin vuosittain seitsemän miljardia dollaria lämpenemistutkimuksiin. Jokainen yritti keksiä hankkeisiinsa ilmastokytköksen ja osallistua rahanpesuun. Maailman suurimman Kankkulan-kaivon pohjalla hyväuskoiset eivät huomanneet seisovansa kaivossa. Aktivisteilla ei ollut enää kunniallista perääntymistietä, vaikka he kauhukseen lopulta tajusivatkin erehtyneensä ja johtaneensa ihmisiä harhaan vuosikymmeniä. Ainoa vaihtoehto oli jatkaa pelottelua katkeraan loppuun tai ainakin eläköitymiseen asti. Kuten ekonomistit ja pankkiirit, Nostradamuksetkin pääsivät kuin koira veräjästä. 

Vaikka profetia ilmastonmuutoksesta, jota oli uskontojen lailla mahdotonta testata, ei toteutunut luvatussa ajassa, eikä näyttänyt toteutuvan lähitulevaisuudessakaan, niin 97 %:n todennäköisyydellä sadan vuoden kuluttua kuitenkin, meille vakuutettiin. Sadan vuoden kuluttua syyllisiä ei enää olisi saatu vastuuseen, vaikka lämmön he ehkä saivat kokea.

_______________________________________


Professori Antero Järvinen on toiminut yli 35 vuotta Helsingin yliopiston biologisen tutkimusaseman johtajana Kilpisjärvellä. Hän on seurannut ilmastotutkimusta ja -keskustelua 1970-luvulta lähtien. Ilmastonmuutoshypoteesin mukaan maapallon lämpenemisen seuraamusten pitäisi näkyä voimakkaimmin pohjoisilla alueilla. Pitkäaikaisissa tutkimuksissa Lapin luonnosta ei kuitenkaan ole paljastunut ilmaston aiheuttamia hälyttäviä muutoksia, jotka eivät peittyisi suuren luonnollisen vaihtelun alle.

_________________________________________________________________________________

PS. Kirjoittaja tiivistää kirjoituksensa sanoman selkokielellä tässä kommentissa.








265 kommenttia:

  1. Kiitos hyvästä kuvauksesta. Olen aina pitänyt historiasta. Toivottavasti tämä ilmastokohu pian poistuisi takavasempaan, pois meidän lompakoitamme rosvoamasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vasemmalla se jo on

      Poista
    2. Joo ei tää aihe oo pakkomielle ku säkkikankaassa heiluville vihervassareille.

      Poista
  2. Hyvä kirjoitus, mutta eihän tämä ole vielä pelattu loppuun. Euroopassa ja Suomessa on vielä rahaa jaossa miljardeja turhaan ilmastonmuutostorjuntaan. Myös Suomen media on edelleen yksipuolista propagandaa. Esim. Hesarin ilmasto-osastolta ei löydy yhtään kriittistä kirjoitusta. Myös Yle kunnostautui mm. Uutisoimalla Nordean hiilikaivos sijoituksista. Uutinen väännettiin ilmastoasiaksi vaikka kyse oli vain hiilen odotuksista hiilen hintakehityksestä. Halpa hiili kun vain johtuu liuskekaasusta. Mutta aivopesu ja rahan lappaaminen siis jatkuu edelleen.

    VastaaPoista
  3. Ei tuohon ole paljon muuta lisäämistä kuin kannustaa sinua yrittämään tätä juttua paperimediaan. Jos kerrot, mihin lehtiin yrität, voimme panna pystyyn arvauskilpailun, että missä lehdissä tämä tullaan julkaisemaan.

    Tapsa

    VastaaPoista
  4. Pari kysymystä A. Järviselle:

    Lainaus: "Miksi aikaisempien sukupolvien luonnonsuojelutyö mitätöitiin, miksi luonnon monimuotoisuus, kasvit ja eläimet, uhrattiin turhalle hiilidioksidin torjunnalle epäeettisillä, kannattamattomilla ja sademetsät tuhoavilla biopolttoainehankkeilla, kulttuurimaisemat ja terveyden pilaavilla sekä linnut ja lepakot tappavilla tehottomilla tuulimyllyillä?

    Mikä mahtaa olla mittasuhde vapaan markkinatalouden, jatkuvan kasvun ja lyhyellä aikavälillä saavutettavan elinkeino- ym. toiminnan ympäristölle ja luonnolle aiheuttamiin vastaaviin vahinkoihin?

    Onko ns. "ilmastonmuutosuskolla" jotain tekemistä esim. Talvivaaran kanssa? Entä nykyisen ympäristöministerin päätös jäädyttää soidensuojen täydennysohjelma?

    Lainaus tekstistä: "Vaikka profetia ilmastonmuutoksesta, jota oli uskontojen lailla mahdotonta testata, ei toteutunut luvatussa ajassa, eikä näyttänyt toteutuvan lähitulevaisuudessakaan, niin 97 %:n todennäköisyydellä sadan vuoden kuluttua kuitenkin, meille vakuutettiin. - - - "

    Ilmastomallirt eivät ole lupaa mitään.

    Lopuksi: Hyvin on kirjoittaja vankasta tutkimustaustastaan huolimatta omaksunut tietyn kielenkäytön: "jotkut uskossaan horjuneet sielut", "Pelon lietsojat, joiden elämäntehtävänä oli ilmastopornon levittäminen", "Rukouksiin ei vastattu".

    Onko kirjoitus tarkoitus julkaista esim. Tieteessä tapahtuu -lehdessä? Olisi arvatenkin hyvä keskustelunavaus ko. foorumilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosiaan kielenkäyttö sopisi paremmin politiikkaan kuin tiedekeskusteluun monilta muiltakin osin.

      "Vuosittaisista hiilidioksidipäästöistä 97 % tuli luonnon omista lähteistä, erityisesti maasta ja meristä."

      Kyllähän ne sadat miljoonat naudat yms. karjaeläimet ovat osa luontoa myönnän sen, mutta onko se luonnon oma lähde jos ihminen laittaa 10000 nautaa samaan navettaan?

      Poista
  5. Pakkoruotsia matkien tekee mieli julistaa tämä artikkeli pakkolukemiseksi eduskuntavaaliehdokkaille.
    Ja perään vielä testi/koe luetun YMMÄRTÄMISEN mittaamiseksi ja toteamiseksi .
    Sen tulosten perusteella ehdokkaan valinta alkaisi olla helpompaa ...
    -Beowolf-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Professori Antero Järviseltä on myös muita kirjoituksia ja lainauksia täällä. Ne löytyvät kätevästi sivun oikeassa reunassa olevasta tunnistepilvestä J-kirjaimen loppupäästä. Tässä suora linkki:
      http://ilmastorealismia.blogspot.fi/search/label/J%C3%A4rvinen%20Antero

      Poista
    2. Pakkoluonnontiedettä kai tarkoitit?

      Poista
  6. Loistava kirjoitus. IPCC:n johtajan Pachaurin meriittilistaan olisi hyvä lisätä hänen valetohtoriutensa: mies kun väitti vuosikymmenet olevansa kaksinkertainen tohtori, kunnes vuonna 2012 paljastui ettei hänellä olekaan kuin yksi tohtorintutkinto.

    Minusta tuo on paljon valenobeliutta pahempi juttu ja on suorastaan pöyristyttävää ettei mies joutunut paljastuttuaan jättämään paikkaansa IPCC:n johdossa.

    VastaaPoista
  7. Vastaa omaa amatööripohjalta tekemääni päättelyketjua. Kiitos!

    VastaaPoista
  8. Erinomainen kirjoitus. Saisipa tällaisia lukea Hesarista.

    Artsi K.

    VastaaPoista
  9. Loistava analyysi, joka pommin varmasti jää elämään! Toivottavasti se käännetään muille kielille ja laitetaan sopiville foorumeille ihmisten luettavaksi. Ainostaan Lappiin levinneet punkit siitä puuttuvat ja proffa voisi puhua sivistyneemmin parasiiteista.

    Jäämme odottamaan imperiumin vastaiskua, joka tullee jo iltauutisissa.

    Taisit tyhjentää tällä koko pajatson, eikä kansanterveydelle jää mitään, kiitos!

    Pave

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Tätä kannattaa jakaa kavereille Facessa, Twitterissä, keskustelupalstoilla ja linkkivihjeinä.

      Poista
  10. Professori Järvinen kiitos.

    Minulla on kunnia olla kutsuttuna kommentoijana professori Järvisen kanssa Lapin Kansan sunnuntainumerossa olevaan lukijaraatiin, jossa vastaamme toimituksen esittämiin ajankohtaisia aiheita käsitteleviin kysymyksiin.

    Itse olen omissa kirjoituksissani asennoitunut ilmastomuutokseen siten, että se tulee tai ei tule, jos on tullakseen riippumatta siitä mitä me suomalaiset tai eurooppalaiset teemme.

    Sen sijaan, että me kurjistamme oman taloutemme erilaisilla ilmastonmuutoksen vastaisilla tehottomilla huuhaa-hankkeilla, meidän pitäisi laittaa taloutemme kuntoon, että voimme sitten sen mahdollisen ilmastonmuutoksen ottaa vastaan.

    Jaakko Ojaniemi
    .

    VastaaPoista
  11. Kirjoitus liittyy paitsi ilmastotieteeseen ja siihen liittyviin ilmiöihin, myös tieteelliseen tietoon ja sen julkaisemiseen yleensä.

    Siksipä otan vapauden tuoda esiin yhden suomalaisen "tieteen" uutisoinnin ja politiikan lempilapsista, viinan.

    Me olemme saaneet tietää, että yksi ravintola-annos palaa maksassamme 2,5 h. Ei mitään epävarmuuksia tai yksilöllisiä vaihteluita, näin se on.

    Voin vakuttaa, että omalta kohdaltani tämä palamisaika on aivan ylimitoitettu, mutta lisäksi tunnen kaverin, joka monta vuotta joi joka ilta kolme pulloa kossua ja aamulla ajoi seitsemäksi töihin, hän kävi puhaltamassa poliisiasemalla monesti eikä koskaan viisari värähtänyt. Virallisen tiedon mukaan hän olisi päässyt alkoholin rasitteista vasta 94 h:n jälkeen. Todellisuudessa kaikki oli kulunut viimeistään 12 h:n jälkeen.

    Mihin se alkoholi muuten menee, minkä kurkkuun kaadamme? Jos ihminen, jonka suonissa on 5 litraa verta, juo litran 5%:sta olutta, häneen siis uppoaa 0,05 litraa alkoholia eli yhden prosentin verimäärästä. Jos kaikki menisi vereen sen pitoisuus ei suinkaan olisi vain promille, vaan prosentti eli henki pois kolmesta kaljasta!

    Mihin se siis menee, peräsuoleenko? Alkoholin väärinkäyttöä.

    Tapsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mittaustekniikka ei ole kehittynyt tietotekniikan kehityksen tahdissa. Eikä fysiikanlait muuttuneet. :)

      Henkka

      Poista
    2. Tärkeintä on tietää oma palamisaikansa; minulla se on 1,5h / 0,33 l keskiolutta (mukavan marginaalin kanssa). Toisilla se voi olla erilainen. Sääliksi käy niitä, joilla maksa polttaa alkoholia paljon nopeammin; tulee kovina kalliiksi ottaa viinaa. Isäni oli yksi sellainen. Ei, hän ei kuollut mihinkään alkoholin aiheuttamaan vaivaan, päinvastoin.

      Poista
    3. Tähän Tapsan kommenttiin löyhästi liittyen on todettava, että vastatieteellinen fakta on hyvin sanottu Anteron kirjoituksessa, eli se, että co2 ei merkittävästi vaikuta, kun sen pitoisuus saavuttaa tietyn pisteen. Jos siihen liittyvää vertauskuvaa hakee, niin eristevillakaan ei vaikuta merkittävästi, jos sitä on yksi metri ja määrä lisätään kahteen tai kolmeen metriin. Samoten ihminen ei kykene hyödyntämään c- b- tai d-vitamiinia määräänsä enempää.

      Tämä CO2 asia oli kovin huonosti tiedossa, kun noita jääkiekkomailanlapoja piirreltiin. Nyt sitten tuo termodynaaminen tosiasia selitetään epätoivoisesti merien lämpenemisellä ym säälittävillä selityksillä, kun luonto ei anna periksi tunnustaa virhettään.

      Pave

      Poista
    4. Selitetään merien lämpenemisellä, vaikka merenpinnan trendissä ei ole tapahtunut mitään muutosta. Lämpölaajenemisteoria uusiksi.

      Tapsa

      Poista
    5. CO2 ei edelleenään lämmitä.
      Dr. Roy Spencetin päätelmät aiheesta ovvat oikeassa mutta perustelut hakusessa.

      Kyseessä on siis näkemysero, eli lähestymme aihetta eri näkökannalta.

      Itse lähestyn aihetta paineen tilanyhtälön eli lapse raten kautta.

      Kasvihuoneteoria on osoittanut kyvyttömyytensä ennustaa tulevaisuutta siten että ei lämpene kun ei lämpene.

      Nooh' olen tarvittaessa valmis kutasemaan aiheesta pienen esseen
      vertaisarvioimalla luvassa olevat loistavat datat SMOS projehtissa
      jonka tulokset syyhyttävät kynsiäni koska siinä pitäisi olla peukalonjälkeni jollei avaruussäteily ole tuhonnut niitä..

      Ilkka

      Poista
  12. Kiitos Antero hyvästä ilmastokatsauksesta! Kriittinen lähestymistapa on tutkimuksen välttämätön suola, jota tarvitaan tieteessä eteenpäin pääsemiseksi.

    Anteron analyysissä korostuu ilmastotutkimuksen ja –politiikan ailahtelevuus. Tempoileva ilmastotutkimus sai palautetta Climategaten herättämässä rankassa kritiikissä. Siitä oli tieteelle hyötyä, sillä mm. tutkimusten läpinäkyvyys on lisääntynyt ja tieteellinen keskustelu monipuolistunut. Kriittinen tutkimusote ja tutkimusten tiukka kritiikki ovat välttämättömiä asioita tieteen kehittymistä ajatellen. Tiede ilman skeptistä ajattelua ja kriittistä palautetta muuttuu helposti konsensusajatteluksi, joka joskus voi johtaa pahasti harhaan. Joskus kieltämättä tulee mieleen, että ilmastotutkimuksessakin ─ vieläkin, Climategaten jälkeenkin ─ kuljetaan sumussa.

    Kiitos myös Mikolle siitä, että jaksaa viikosta toiseen seurata ilmastotieteen ja –politiikan ulostuloja ja esittää niin tarvittaessa myös kriittisiä näkemyksiä. Niitä todella tarvitaan ja olisi toivottavaa, että päätöksentekijätkin aktivoituisivat tarkastelemaan ilmastoasioita monipuolisesti ─ aivan samalla tavalla kuin he tekevät muussakin päätöksenteossaan. Silloin vältettäisiin ainakin osa tyhmistä päätöksistä ja samalla säästettäisiin veronmaksajien rahoja.

    Judith Curry's yhteenveto teemasta ”mitä opittiin” Climategaten viisivuotissynttärin kunniaksi: (http://judithcurry.com/2014/12/01/the-legacy-of-climategate-5-years-later/).

    Mauri T.

    VastaaPoista
  13. Antero esitti kuvan Lilleørenin (2012) tutkimuksesta poimitun norjalaisen holoseeni-ilmaston lämpötilakehityksestä. Lisäsin kuvaan muutamia mielenkiintoisia elementtejä kuten suomalaisia tutkimustuloksia ja CO2-käyrän. Pohjoissuomalaiset kesälämpötilat ovat varsin yhdenmukaisia norjalaisen ilmastokehityksen kanssa. Yksi kuva voi olla enemmän kuin tuhat sanaa ja kuvatekstissä tulkintoja: http://lustiag.pp.fi/data/figs/lilleorenkulttico2.pdf.

    Mauri T.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos joku pystyy muokkaamaan näitä niin tosta linkistä viimeinen piste pois.

      Poista
    2. Huomasin saman ongelman. Mutta lukijoille tiedoksi: Kukaan ei pysty muuttamaan kommentteja. Tai ainakaan minä blogistina en siihen pysty.

      Olen jättänyt julkaisematta muutamia kommentteja, jotka joko sisältävät henkilöön käypää hyökkäystä (ad Hominem, joka on kommentointiohjeiden vastaista) tai yrityksiä siirtää keskustelu kirjoituksen ulkopuolisiin aiheisiin. Mutta muuten kommentteja ei täällä ylläpidossa käsitellä. Toivoisin voivani siirtyä takaisin vapaaseen kommentointiin - siis ilman ennakkomoderointia. Koettakaa siis pysyä aiheessa.

      Olen hämmästynyt aika vähäisestä kommenttimäärästä verrattuna suureen lukijamäärään. Ehkä suurin osa lukijoista on kirjoittajan kanssa samaa mieltä?

      Poista
    3. Niin Mikko, ehkä olet saanut hyvinniin palautetta jopa niin paljon että se on tukkinut suodattimesi ettet pääse moderoimaan.

      Itse pidän linjaasi täysin oikena ja toivon ettei sinun tarvitsisi tehdä sitä aiheen tuottaman vaivannäon vuoksi.

      Ilkka.

      Ilkka

      Poista
    4. Eihän se kommentointi aina niin helppoa ole, kun itse kukin ajattelee, että pitäisi olla jotain sanottavaakin. Onhan meitä paskanjauhajiakin sentään muutama.

      Tapsa

      Poista
  14. ei voi muuta sanoa kuin KIITOS. PROFESSORI JÄRVINEN

    VastaaPoista
  15. Hyvin on Antero Järvisen juttu kelvannut lukijoille. Alle kahdessa päivässä nousu kuukauden top-5:n luetuimman joukkoon ei ole ihan tavanomaista. Ja maanantaina uskon jutun olevan jo kärjessä. Valtavasti on lukijoita tullut Facebookin kautta. En muista tällaista nähneeni ennen. Siitä suurkiitokset niille vakiolukijoille, jotka ovat tehneet jaon Fb:ssa. Hieno kirjoitus ansaitsee lukijansa!

    VastaaPoista
  16. On tullut yritettyä huomiota herättää tähän suuntaan vaatimatomalla osuudellani.

    Tapsa

    VastaaPoista
  17. Hienoa tekstiä! KIITOS!

    VastaaPoista
  18. Kuinka rajusti ilmasto oikeasti jäähtyi 20 v. 70-luvulle tultaessa, kun Kenneth Watt kuvaili sitä rajusti.

    Löytyykö enää mistään alkuperäisiä aikasarjoja, kun niitä pikkuhiljaa on muokattu niin, että ei tuo jäähtyminen niin kovin rajulta näytä. Maa-asemamittausten perusteella sitä seurannut lämpeneminen taas näyttää rajummalta.

    Jos jostain löytyisi alkuperäisdataa ja sitä verrattaisiin satelliittimittauksiin veikkaan, että jäähtyminen näkyisi voimakkaampana kuin sitä seurannut lämpeneminen.

    Tapsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 1970-luvulla tehtyjen ja nykyistä vähemmän adjusteerattujen aikasarjojen mukaan viileneminen 1940-luvun lopulta oli noin 0,4 asteen luokkaa. Linkeistä pääsee:
      1. Yhdysvaltain tiedeakatemia lehden artikkeliin (kuva sivulla 2)
      2. Newsweekin artikkeliin, jonka sivulla on Yhdysvaltain ilmatieteenlaitoksen kuvaaja.

      http://web.archive.org/web/20130621075830/http://www.sciencenews.org/view/download/id/37739/name/CHILLING_POSSIBILITIES

      http://denisdutton.com/newsweek_coolingworld.pdf

      Poista
  19. Kiitoksia erittäin hyvästä tekstistä.
    Tämän kun voisi vielä joskus lukea lehdistä käsin.

    -Byllis

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa mieltä. Jostain pitäisi löytää analyyttinen päätoimittaja. Toivottavasti kirjoittaja sellaisen joskus vielä kohtaa?

      Poista
  20. Hyvä kirjoitus. Yhteen asiaan vaan haluaisin kovan tieteen antamaa todistusvoimaa. Mihin perustuu CO2:n lämmittävä vaikutus? Maanpinta kaiketi on lämpimämpi kuin ilmakehä ja lämpö säteilee infrapunaalueella avaruuteen. Mutta termodynamiikan toisen pääsäännön mukaan lämpö ei voi siirtyä takaisin kylmemmästä ilmakehästä lämpimämpään maahan.Ilmakehällä on tietenkin eristävä vaikutus niinkuin millä tahansa eristeellä, mutta ei eristekään lämmitä vaan estää lämmön karkaamista. Tässä suhteessa ilmakehän 400 miljoonasosamolekyylillä ei voi olla mitään merkitystä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oletko kuullut puhuttavan heijastuksesta ja sironnasta? Jos laitat hehkulampun peilin eteen, tuleeko siitä kylmemmästä peilistä mitään takaisin?

      Tapsa

      Poista
    2. Vastasit jo itse omalla kysymykselläsi, eli ei mihinkään kun sitä ei saa
      irti termodynamiikasta.

      On siis luotu termodynamiikan korvaava teoria, joka sadaan näyttämään kunkin ajan keskilämpötilaa olemassaolonsa todisteeksi jolloin sitä pitää adjustoida kunkin ajankohtaan sopivaksi säätösauvan ollessa takaisinsäteily.

      Mitä tulee mittarinlukemien eroon aikasarjojen välillä, WUWT blogissa keskustellaan juuri nyt aiheesta, ja sieltä löytyy James Delingpolen filosofinen kooste mittarinlukemista, josta paljastuu myös minun käsitys
      ettei olekkaan kyse mittarinlukemista vaan filosofiasta joka on ihmisvihamielinen siis Rooman Klubin yritys nostaa päätään kun miesmuisti edellisestä yrityksestä on kuuluunut.

      Ilkka Mononen

      Poista
    3. Otetaanpa vanha esimerkki: meillä on tila jossa on vakioenergialähde, tila on termodynaamisessa tasapainossa ja tilassa on 10000 (tun voi kertoa millä tahansa luvulla jos halua lisää) kaasumolekyyliä. 21000 O2 molekyyliä, 78000 N2 molekyyliä, 930 Argon molekyyliä ja 3 kpl CO2 molekyyliä ja loput muita. Lisään tilaan yhden CO2 molekyylin, paljonko lämpötilan pitäisi nousta kun muuta muutosta ei ole tehty. Tarkemman tietysti saa jos poistaa sielä jonkun muun molekyylin sen yhden CO2:n tilalle. ILmastotiedehän väittää kovasti ja ilmteiteen laitos ja mallit että lämpeneminen on merkittävää. Jos kolmen tilalle laitetaan 6 CO2 molekyyliä niin tuplauksesta seuraa että tuon tilan lämpötilan pitäisi nousta kasvihuoneteorian mukaan noin 4-11 astetta. Itse suuresti epäilen että noin tulisi käymään.

      Jos koko tila täyetttäisiin CO2 kaasulla niin sen tilan lämpötila olisi hieman pienempi kuin ilamseoksen. Perustuu ihan normaaliin fysiikkan koska CO2:n ominasilämpökapasiteetti on hieman alhaisempi kuin ilmaseoksen. Se ei pysty varaamaan itseensä niin paljoa energiaa ja on hieman alhaisemmassa lämpötilassa samalla energialähteen teholla.

      Tässä todisteeksi vielä testi: http://wattsupwiththat.com/climate-fail-files/gore-and-bill-nye-fail-at-doing-a-simple-co2-experiment/



      Poista
    4. Voihan sitä todistella ajatusleikeillä, joita onkin näkynyt kiitettävästi.

      Toisaalta vo tarkistella painovoiman merkitystä aiheessa, koska se määrää ilmanpaineen yhtälössämme jonka seuauksena ilma merenpinnan tasolla mittarista katsottuna näyttää 33K lämpimämmältä ilmatieteen lämmittäessä alailmakehää väärinkäyttämällä SB lakia saaden näin olemattoman säteeilypakotteen säätönupiksi jonka käyttö on hyvin kallista ihmiskunnalle joka luulee pystyvänsä vakioimaan ilmastoaan verottamalla.

      Ilkka

      Poista
  21. Olen iloisesti yllättynyt Antero Järvisen hienon kirjoituksen isosta lukijamäärästä. Ei ole aivan tavallista, että kirjoitus nousee kahdessa vuorokaudessa luetuimmaksi viimeisten 30 vuorokauden aikana julkaistuista.

    Iloinen olen myös siitä, että kirjoitus on houkutellut eri lähteistä paljon sellaisia lukijoita, jotka eivät ole täällä aiemmin vierailleet. Toivottavasti he löytävät täältä myös muuta mielenkiintoista lukemista ja palaavat aikanaan takaisin tutkimaan uutta tarjontaa, jota tulee 2 - 3 kirjoituksen viikkovauhdilla.

    Ja suurkiitos vakiolukijoille, jotka ovat laittaneet Facebookissa ja muualla linkkiä Anteron kirjoitukseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos nyt jotain kiinnostaa painovoiman merkitys aiheessamme, tänään tuli FOX TV.stä mielenkiintoinen dokkari Cosmos jossa aihetta sivuttiin kuivan Välimeren pohjalla olleesta kuumuudesta kun välimeren pohjalla 2km
      valtamerten tason alapuolella vallitsi sanoisinko lämmintä johtuen siintä
      että ilmanpaine siellä oli 50% suurempi kuin meillä.

      En viitsi selitellä aiheesta enempää kun kukaan ei tunnu ymmärtävän,
      mutta dokkari mielestäni sitoo yhteen ilmastolankoja
      ymmärrettävään muotoon, tälläkertaa jopa tekstitettynä suomeksi,
      ja selittää historialliset ilmastonmuutokset ja niiden syyt.

      Olkaa Hjuvat.

      Ilkka.

      Poista
    2. Hjuvia ollaan, mutta mistä? (Linkki)

      Onko Välimeri ollut joskus kuiva? Siitähän oli joskus, liekö 1920-luvulla, hanke nimeltä operaatio atlantropa, jonka mukaan Gibraltar piti tukkia ja joitakin jokia kääntää muualle. Sitten piti rakentaa voimalaitos Gibraltarin uuteen patoon samalla, kun odotellaan Välimeren pinnan laskua.

      Kaikenlaista hyvää piti tulla, jopa uutta viljelysmaata runsaasti. Pitkään aikaan kellään ei pälkähtänyt päähän, millainen suolakerros muodostuisi näille uusille "viljelysmaille".

      Tapsa

      Poista
    3. Edellinen kommenttini tähän taisi lentää tuulivoiman mukana.

      Yritin kysellä polkua tämän Cosmoksen perään.

      Painehan on tietenkin oleellinen lämpötilatekijä. Tuskin keskimääräisessä ilmanpaineessa on kuitenkaan viimevuosina tapahtunut merkittävää muutosta.

      Tapsa

      Poista
    4. Ei oo eka kerta kun linkki jäi.

      http://www.foxtv.fi/cosmos-kaikki-elamasta.

      Mitä paineeseen tulee tekijänä aihessa on niin selvänä ja lähellä silmmiemme edessä ettemme edes näe sitä, muakin nauratti ja naurattaa vieläkin.

      Vanhat tieteen suurmiehet ovat korvatut YK,n asettamilla väärillä profeetoilla ja Maxwellinkin nerous on homehtunut kirjastojen kellareihin.

      http://claesjohnson.blogspot.fi/2013/01/new-lapse-rate-by-gravitation-loschmidt.html

      Ilkka

      Poista
  22. Valittaisin jutun kuvasta, jossa vertaillaan mallinnusten ja lämpötilamittausten eroa. Samalla myös Mikon edellisen blogin kuvaajasta. Miksi ei käytetä 'virallisia' kuvia, jos todella halutaan tuoda poikkeavuutta esille. Lämpötilakehitys ei niissäkään enää hyvin vastaa mallinnuksia, vaan toteutuneet lämpötilat ovat pudonneet jopa alarajan alle. Ennustettu vuosikymmenen lämpötilatrendi on nyt n. 0,16 °C, kun mallien mukaan sen pitäisi olla vähintään 0,20 °C vuosikymmenessä.
    Esim. https://wattsupwiththat.files.wordpress.com/2012/12/ipcc_ar5_draft_fig1-4_with.png

    Wade

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikä ero on ennusteella ja mallinnuksella?

      Tapsa

      Poista
    2. Teksti jäi käsittelemättä ja sisälsi virheen. Siis, IPCC:n käyttämät lämpötilamittaukset osoittavat lähes 0,16 °C/vuosikymmen nousua viimeisen 35 vuoden ajalta, vaikka mallinnusten mukaan pitäisi olla vähintään 0,20°C.
      https://bobtisdale.files.wordpress.com/2015/01/08-comparison-1979-start.png

      Poista
    3. Minulla on vissiin kierot silmät, kun en millään löydä tuosta satelliittidatasta yli 0,5 asteen nousua 35 vuodessa, mikemminkin tuollaiset 0,35 olisi lähempänä.

      Tapsa

      Poista
  23. Erinomainen kirjoitus! En osaa sanoa onko ilmastonmuutos huuhaata vai ei, eikä tiedemaailman ongelmatkaan ole tuttuja, mutta pari kommenttia energiantuotantoon liittyen.

    Olen monesta asiasta samaa mieltä, puun poltto puuna on järjestöntä ja biopolttoaineiden kohdalla ei saisi tuhota mitään ihmisten perustarpeiden tyydyttämiseen tarvittavaa (vrt. ravinnon tuotanto) eikä tietenkään mitään luontoarvoja. Toisaalta onko polttamisesta järkevä pyrkiä eroon? Mielestäni on. Polttamisen ongelmahan on myös ilmanlaatu ja sitä kautta terveysongelmat. Pari talvea norjalaisessa pikkukylässä oli varsin konkreettinen osoitus tästä.

    Toisaalta energia- ja ilmastokeskustelua pitäisi hieman laajentaa. Nyt pyöritään akselilla uudet teknologiat vastaan vanhat teknologiat. Kuitenkin energiajärjestelmä on monimutkainen kokonaisuus ja molempia tarvitaan. Miten energiaa sitten pitäisi tuottaa? No tietysti energiantuotannon kaikenlaiset päästöt on syytä pitää kurissa, oli syy sitten ilmasto, terveys, ympäristö tai ihan vaan yleinen miellyttävyys. Ei ympäristöliikkeet tyhjästä syntyneet. Elämä ei varmaan ollut hirveän hauskaa teollistumisen alkuaikana kun jokainen poltteli omaa kivihiilipataa, vrt. talvet Norjassa. Mutta vaikka hiukkaspäästöt unohdetaan, niin eikö energiaa pitäisi ensisijaisesti tuottaa sellaisista resursseista joille ei ole juuri muuta käyttöä? Siis nykyteknologialla lähinnä vesi, tuuli, aurinko, uraani ja jätteet? Ehkä myös maasta saatava lämpö ja miksei myös merestä saatava energia. Onko mitään järkeä polttaa maapallon öljy- ja hiilivaroja, kun niitä voidaan käyttää muulla tavalla hyödyllisemmin. Sama koskee puuta, paitsi silloin kun poltetaan puujätettä, vrt. sellutehtaiden soodakattilat.

    Toisaalta eikö energiantuotantoteknologia ole melko seisahtunutta? Jos mietiään miten IT-teknologia on mullistanut maailman, niin energiaa tuotetaan ja kulutetaan edelleen pitkälle samoilla tekniikoilla kuin teollistumisen alkuaikoina. Eikö tekniikan kehittyminen itsessään ole jo arvokasta? Tietysti se maksaa, mutta toisaalta maksaako "seisahtuminen" lopulta vielä enemmän. Eikös maapallon historiassa ole melkein kaikki eliöt kuolleet sukupuuttoon, jotka eivät ole kyenneet muutokseen ja sopeutumiseen? Torakka ja krokotiili ovat pärjänneet, mutta muutos on kuitenkin itsessään selviämisen edellytys useimmille.

    Näistä kysymyksistä voisi jaaritella loputtomasti, joten toivottavasti energia- ja ilmastokeskustelu saa uusia piirteitä ja asioista oikeasti keskustellaan. Hyvä alku ainakin täällä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen Ville samaa mieltä siitä, että myös energiatekniikan tulee kehittyä ja uusia kilpailukykyisiä tuotantomuotoja tulee kaiken aikaa ottaa käyttöön.

      Myös savukaasupäästöt ovat ongelma ja siksi nykytekniikalla erilaisissa polttoprosesseissa syntyvät savukaasut puhdistetaankin nykyisin erittäin tehokkaasti, kun ihan lakisääteisestikin on oltava tiukkojen raja-arvojen mukaiset erilaiset voimalaitospäästöt, joihin voimalaitoksilla päästään hiukkaspuolella sähkö- ja kangassuodattimilla, rikkipäätöt puhdistetaan monenlaisissa rikinpoistolaitoksissa mm. niin, että savukaasut pestään puhtaiksi ja typen oksidit poistetaan katalyyteilla. Sen lisäksi siis, että nykytekniikan avulla on saatu nostettua voimalaitosten kokonaishyötysuhteet erittäin korkealle tasolle, nykytekniikalla saadaan suurissa voimalitosyksiköissä myös päästöt minimoitua verrattuna siihen tilanteeseen, että polttoaineita poltetaan pienissä yksiköissä.

      Lisäksi nykyteknologialla saadaan esim. ledien avulla sähkönkulutusta vähennettyä huomattavasti. Samoten erilaiset nykyaikaiset digitaaliset järjestelmät kuluttavat sähköä huomattavasti vähemmän kuin vanhan ajan putkiradiotyyppiset ohjausjärjestelmät. Näitä järjestelmiä käytetään myös voimalaitoksissa, jolloin niiden hyötysuhde on osaltaan korkeampi kuin ennen. Invertterillä on korvattu kuristussäätöjä jne. Samoten nykyaikaisia voimalaitoksia ohjaavat tietotekniikkaan perustuvat nykyaikaiset automaatio- ja sähköjärjestelmät, joilla säädöt ja prosessien parametrit saadaan hoidettua hyvin ja sitä kautta maksimaalinen hyötysuhde ulos voimalaitoksesta.
      En siis allekirjoita sitä, että energiantuotanto on melko seisahtunutta, koska voimalaitosten energiatehokkuus on kasvanut huomattavasti uuden IT-teknologian avulla.

      Mitä vielä kokonaisvaltaiseen energiantuotantoon tulee, niin tehokkaassa energiaverkossa on nykyisin esim. lämpöpumppuja, absorptiopumppuja ja lämpöakkuja varmistamassa sitä, että erilaiset polttoaineet poltetaan mahdollisimman hyvin hyödyksi. Näin ei valitettavasti kaikissa maissa ole, mutta jos olisi, maapallon fossiilisten polttoaineiden kulutus menisi helposti puoleen nykyisestä.

      IT-teknologian ja voimalaitosteknologian suurin ero siinä, että voimalaitokset suunnitellaan vähintään 30 vuoden käyttöön, mutta IT-teknologia elää kvarttaalitaloudessa, eli elinkaariajattelu kestää sen 3 kuukautta. Ympäristön ja kestävän kehityksen kannalta ei ole järkevää tehdä äkillisiä muutoksia sen paremmin IT-puolella kuin energiantuotantopuolellakaan. Energiapuolella pitäisikin osata ihan Suomenkin tasolla tehdä energiastrategiaa pitkällä aikajänteellä ja korvata käytöstä poistuva kapasiteetti uusimmalla, teknologisesti ja taloudellisesti katsoen parhaalla uudella energiantuotantomuodolla. Suomen arktisissa olosuhteissa siihen liittyy oleellisesti myös energianhuoltovarmuus, koska energiaa on saatava riittävästi ja luotettavasti myös silloin, kun nurkissa paukkuvat 30 asteen pakkaset. Yhteiskunta on myös aika sähköriippuvaista nykyisin myös kesäaikaan. Lisäksi sähkömarkkinoille on kovan lobbaamisen ansiosta saatu ”vapaat” sähkömarkkinat, joka ei ole vapaa, eikä kilpailumielessä reilu, jos vaikkapa valtio tukee avokätisesti joitakin kilpailevia sähköntuotantomuotoja. Yksikään missä tahansa vapaassa markkinassa toimiva yrittäjä ei varmasti hyväksyisi tuollaisia valtion tukiasia omalle alalleen, ellei itse saisi niitä, mutta olisiko se enää mikään vapaa sähkö- tai muu markkina silloin?

      Pave

      Poista
    2. Loistava kirjoitus Pavelta, juurikin näin. Alan mies kommentoimassa missä eräs tynkkynen kalpensi tämän rinnalla näkymättömiin. Tosiaan tuo aina huvittaa tämä uuden tekniikan hössötys. Se mitä olen laitoksilla vieraillut niin ihan huipputekniikkaa käyttävät mittauksissa, säädöissä, tietotekinnikassa, ohjauksissa. 1930-luvulla oli Helsingissä isoja kasoja puita energiantuotannossa ja jostain ihan hyvästä syystä niistä luovuttiin ja tilalle valittiin paljon turvallisempi polttoaine jota myös kivihiileksi kutsutaan. Niin kauan kuin meillä on höyryturbiineja sähköä tuottamassa edellyttää se veden keittämistä hemmetin kuumaksi. Sitä ei mikään muuta oli polttoaine mikä tahansa, vaihtoehtoisilla muka päästöttömillä energioilla ei ole tulevaisuutta isossa mittakaavassa. Näillä mennään realiteetit huomioiden vielä pari-kolmesataa vuotta eteenpäin ellei ydinteknologian kehityskulku fuusiovoimaloiden suuntaan muuta sitä. Sielläkin se vesi keitetään.

      Poista
    3. Kiitos kannustuksesta Anonyymi klo 12.23! Vääriä mielikuvia on tuohon kirjoittamaani liittyen liikkeellä ja niitä näiden ilmastonmuutos- ja tuulimyllybisnesten toimesta pidetään kovasti yllä.

      Tuo listani oli varsin suppea ja nopeasti tehty katsaus siihen, miten vanhat voimalaitokset hyödyntävät uusinta tekniikkaa, kun vuosittaisen kunnossapidon yhteydessä modernisoivat laitteitaan. Pari todella merkittävää asiaa IT teknologiaan liittyen siitä puuttuu. Nykyisillä tietokonemallinuksilla on löydetty optimaalisimmat muodot höyry-, kaasu- ja vesiturbiineihin, jota kautta sähkötehot ovat vanhoissa voimalaitoksissa nousseet useiden tuulimyllyjen verran per voimalaitos. Toinen asia on se, että tietokoneiden avulla on rakennettu prosessien seurantajärjestelmiä, joiden avulla saadaan kaiken aikaa maksimaalinen teho ulos vanhoistakin voimalaitoksista. Materiaalien kehittymisen myötä ja ydinvoimalaitokset ovat nostaneet tehojaan ja alkaneet jossakin määrin säätämään tehojaan. Loviisa on muuten tietojeni mukaan parhaillaan vaihtamassa ohjausjärjestelmänsä nykyaikaiseksi tietokonepohjaiseksi automaatiojärjestelmäksi. Myös erilaisten paikallisten energiaverkkojen tuotantoonkin liittyvä optimaalinen käyttö hallitaan nykyaikaisilla tietokoneohjelmilla, jolloin paikallisten toimijoiden energialaitoksista saadaan ympäristön kannalta paras mahdollinen teho kaiken aikaa ulos.

      Monesti todettu ongelma noiden muutamille vapailla sähkömarkkinoilla toimiville paroneille ohjattujen miljarditukiaisten ohella on se, että eduskuntavaalit ovat joka neljäs vuosi. 30 vuoden jänteellä toimivilla energialaitoksilla on jatkuva epävarmuuden tila kuluttajien maksamien miljardi-inevstointiensa suhteen, kun ei tiedä minkä väriset tuulet puhaltavat seuraavassa eduskunnassa. Pahinta on, jos jonkun Helsingin tapaan omistajakin on kuin tuuliviiri sen mukaan miten kunnallisvaalit menevät. Ei käy kateeksi, jos tuossa puristuksessa tehdään 30 vuoden strategia, kun omakaan omistaja ei voi sitoutua siihen kuin muutamaksi vuodeksi kerrallaan.

      Pave

      Poista
    4. Onneksi meillä on Pave! Antero

      Poista
    5. Joko ne Loviisassa luopuvat vanhasta neukku-säätöjärjesjtelmästä? N. viisitoista vuotta sitten se oli muuten hyvin toimiva, mutta alkuperäisten varaosien loppuminen ja niiden korvaminen länsimaisilla aiheutti "pieniä" ongelmia, kun säätösauvoja tipahteli silloin tällöin rektorin pohjalle. Kävin siellä ongelman hoitamassa kuntoon.

      Säätöjärjestelmän vaihtamisen varmaan pitää tehdä huoltoseisokin aikana ja vaihdon suunnittelu ja koekäyttö lienee aikamoinen ponnistus.

      Vertaus IT-alan kehitykseen on kyllä energia-alalle kohtuuton. IT-puolella ei ole tarkoitus siirtää enrgiaa vaan tietoa, jonka tehon ja tilan tarve on huimaa vauhtia pienentynyt.

      Tehon siirto taas tarvitsee edelleen samanlaiset siirtolinjat kuin ennenkin. Taajuusmuuttajatekniikan kehityessä ja halventuessa tullaan varmaan siirtymään DC-verkkoihin, kuten jo nyt tuodaan sähkö Venäjältä DC:nä, kun Venäjän verkkoon ei haluta synkronoitua.

      Nämä ovat kuitenkin "amatöörien puuhastelua" verrattuna vaikka muistiheyden kasvuun 30 v:ssa, joka lienee kehittyny n. miljoonakertaiseksi.

      Tapsa

      Poista
    6. Liekö säätöjärjestelä alunperinkään ollut kokonaan "Neukkulainen" kun
      Suomalaiset halusivat käyttää uusinta länsimaista tekniikkaa osaltaan jolloin voisi päätellä että vehkeissä luki hovihankkijan nimi eli Siemens.

      Siis automatiikkaa koneeseen jo silloin, liekö se osa säätöjärjestelmää, tiiä hänt?

      Ilkka

      Poista
    7. Ilkka, hevosmiesten tietotoimiston mukaan iso S ei tee Loviisan uutta automaatiota, vaan sen tekee Rolls Royce yhteistyössä suomalaisen Metson Automationin kanssa. Lehdistä olen lukenut, että iso S nykertää pahasti myöhässä olevan Olkiluodon automaatiota. Nythän niillä vapautui ukkoja siihen Helsingin metrotyömaalta, joten eiköhän siellä ala valmista pikku hijaa tulla!

      Poista
    8. En koko säätöjärjestelmää nähnyt Loviisassa, esim. mittauksista en tiedä reaktorissa. Sauvojen säätö moottoreineen ja niitä ohjaavine tyristoritaajuusmuuttajineen ja niitä ohjaava elektroniikka oli puhtaasti neukkkulaista. Sen näki jo siitä, että pienimmät trankut olivat peukalonpään kokoisia.

      Koettakaapa muuten suunnitella taajuusmuuttaja tyristoreilla.

      Tapsa

      Poista
    9. Minulle taas hevosmiesten tietotoimisto tiedoitti Siemensin luopuneen ydinbisneksestä kokonaan, joten ihmettelinkin mitä ne ydintyömaalla nyksertää olemattomin tuloksin kun koko työmaalle ja sen edistymiselle nauretaan maailmanlaajuisesti, metron kulkiessaan edelleenkin kuskin ohjauksella Siemensin suunnitteleman automaation puolesta.

      Lisäksi muistutan kelloskandaalin edelliseltä metrotyömaalta
      Helsingissä jossa urakoitsijavalinnoissa käytetty Roleksi paljastui Ranta Roleksisi jota tarjottiin kaupunginhallituksen vastaavan jäsenen ranteeseen , jolloin koko juttu muuttui entistäkin hupaisammaksi.

      Ydin:

      http://www.thehindu.com/todays-paper/tp-business/siemens-quitting-nuclear-business/article2468876.ece

      Metrourakointi, eli metrourakointi umpitunnelissa jo 1970 luvulla:

      http://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/02/01/metro-umpitunnelissa-kasikirjoitus

      Ilkka



      Poista
  24. Hyvät Ilmastorealismin lukijat,

    Kiitän saamastani palautteesta, niin ruusuista kuin risuista! Ruusut ovat tärkeitä, mutta risuista oppii, jos ne käsittelevät esillä olevaa aihepiiriä.

    Eräät kommentaattorit kritisoivat minua asioista, joita kirjoitukseni ei edes käsittele (esim. Talvivaara, soidensuojeluohjelman jäädyttäminen). Nämä asiat vaatisivat oman pitkän kirjoituksensa, mutta lyhyesti: Talvivaaran perustaminen ja uuden ympäristöministerimme toimet olivat ja ovat katastrofeja. Kirjoituksessani kuvattujen ’ekologisten’ tai ’vihreiden’ suunnatonta luonnontuhoa aiheuttavien hankkeiden ero esimerkiksi Talvivaaraan on se, että näiden teollisten toimien tavoitteena ei alkujaankaan ole ollut ympäristön suojeleminen.

    Aidolle luonnonsuojelijalle jää enää yksi luotettava vaihtoehto, Pentti Linkolan perustama Luonnonperintösäätiö, jota tukea.

    Parhain terveisin, Antero

    VastaaPoista
  25. Tapsalle: en ymmärtänyt kysymystäsi. Vai tarkoititko triviaalisti että peili heijastaa hehkulampon valon takaisin? Sirontaa ei taida paljon olla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tapsa vissiin tarkoittii kirkastuuko hehkulampun hehkulanka kun sen
      lähettämän valon peilaa takaisin hehkkulankaa kohti, siis että miten takaisinsäteily on havaittavissa tässä tapauksessa..

      Ilkka

      Poista
    2. Ilkka on taas pääsemässä vauhtiin tässä asiassa.

      Ilmakehä pääosin sirottaa sinne tulevia kvantteja eri suuntiin. Pilvillä on myös heijastusominaisuutta.

      Tapsa

      Poista
    3. Mutta peililläsi saadaan kvantit heijastettua takaisin hehkulankaan
      jolla on tällöin kaksi energianlähdettä eli peilistä takaisinsäteilleet
      kvantit sekä hehkulankaan syötetyn sähkön lämmittävä vaikutus jolloin pitäisi saada enemmin valoa hehkulangan kuumetessa lisää.

      Näin ainakin AGW "fysiikan" mukaan muttei lämpöopin.

      Ihme ristiriita?

      Ilkka

      Poista
    4. Minä pysäytän tämän sivupolun tähän. Tiedän, millaiseen tähän kirjoituksen aiheeseen kuulumattomaan jankutukseen se johtaa.

      Poista
  26. Alkaa aina oksettamaan kun suomen ilmasto profeetta Taalas avaa sanaisen arkkunsa "ilmastonmuutoksesta". Kiitokset Järviselle kun jaksaa/yrittää tuoda asiaa tietoisuuteen toisesta näkökulmasta. Peukkuja.

    VastaaPoista
  27. Geologian ja paleontologian professorit pitävät ihmistä ilmastonlämpenemisen aiheuttajina: http://www.hs.fi/tiede/a1421900266948

    Etelämantereen jäätikkö sulaa sittenkin: http://www.hs.fi/tiede/a1422239617689

    Vuosi 2014 oli kaikkien aikojen lämpimin: http://www.hs.fi/ulkomaat/a1421386630143

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En viitsi vastata muuhun potaskaan, mitä juuri kotimainen mediamme suoltaa, mutta varmaan osaat selittää syyn Etelämantereen jäätikön sulamiselle hyytävissä talvipakkasissa, kun samaan aikaan sitä ympäröivä merijää takoo ennätyksiä jo kolmatta vuotta. Ei sentään ole tietoa "kaikkien aikojen" ennätyksistä, mutta satelliittimittausten ajalta kuitenkin.

      Kaikkien aikojen lämpimintä joudut kyllä etsimään jostain hyvin kaukaa, mutta nyt elämme holoseenin viileimpiä aikoja, valitettavasti.

      Tapsa

      Poista
  28. Kiitos tästä artikkelista. Surullisena käytännön esimerkkinä väärän todistuksen palvonnasta suunnitellaan mm. Urjalan ja Humppilan seudun tuulipuistoa, toiveena syttötariffit. Tämä tuulipuisto tulee erittäin harvaan asutulle alueelle Kaakkosuon suojelualueen kupeeseen tuhoamaan luontoarvoja. Ei paina vaa'assa luontoarvot kun hiilidioksidia torjutaan.

    VastaaPoista
  29. Tälläinen perätön uutisointi ja pelottelu kertoo vain suuresta hädästä
    ja pelosta menettää päästökauppaan sijoittamansa rahat kuplan puhketessa.

    Jos Pariisissa ei päästä sitovaan kansainväliseen sopimukseen kupla
    puhkeaa Eneon skandaalin kaltaisine seurauksineen.

    Itseasiassa tutkimalla sitä selviää koko AGW käsikirjoitus tarkoitusperineen
    eli perinteisesti Follow The Money.

    Sen vuoksi Kioto sopimuksen uudelleenkäynnistys on edunsaajilleen niin
    tärkeätä, keinoja kaihtamatta että totuus on jäänyt jalkoihin jo aikaa sitten.

    Enron skandaalissa oli kyse US energiamarkkinoiden kaappaaminen
    Kioto sopimusta käyttämällä energiamonopolin saavuttamiseksi maakaasun eduksi
    ja muiden energiamuotojen vahingoksi.

    Nyt on vain uusiutuvan energian paroonit mukana energiapesää jakamassa..

    Tämä nyt ainakin poikkesi aiheesta, vai poikkesiko sittenkään kun siitä selkiää aiheen taustatekijät.

    http://www.conservapedia.com/Enron

    Ilkka

    VastaaPoista
  30. Jotkut ihmettelivät Anteron kielenkäyttöä "epätieteelliseksi"!? Tämä ei liene tieteellinen julkaisu, joten en ihan ymmärtänyt.

    Anteron kielenkäyttö tässä yhteydessä on kuten kuulukin, hersyvää ja varsin sopivaa tällaiseen kirjoitukseen, jonka pääsanoma oli ymmärtääkseni omien muistikuvienn kokoaminen AGW-uskon synnystä ja kehityksestä.

    Mikä mahtaa olla taka-ajatus niillä, jotka edellyttävät tieteelisen tarkkaa suomea blogosfääriin?

    Tapsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikon palstalla on pari viestiketjua mistä voi vertailla Alestalon ja Taalksen
      kielenkäyttöä, ja minusta Anteron kielenkäyttö on kovin vaatimatonta vaadittuun verrattuna, mutta kuitenkin hersyvämpää, kuin em. joista paistaa pelkkä tosikkomaisuus.

      Ehkä Mikko näkee tarpeelliseksi laittaa referenssit esille, jotta kukin
      osaltaan voi arvioida Anteron sanankäytön itse.

      Yleensäottaen kyseessä oli argumentaatiovirhe kun huomio itse sisällöstä yritettiin kohdistaa sanankäyttöön kommentoimatta sisältöä.

      Lausuntoni Anteron artikkelista puuttuu, se ylitää kaikki toiveeni että iso kiitos, etten tunne tekeväni turhaa .... ööö mitä olenkin tekemässä kun en itsekkään tiedä.

      Ilkka

      Poista
    2. Tapsa 4. helmikuuta 2015 10.27: "Mikä mahtaa olla taka-ajatus niillä, jotka edellyttävät tieteelisen tarkkaa suomea blogosfääriin?"

      Ei kai "tieteellisestä suomenkielestä" ole kyse, ainakaan pelkästään. Sen sijaan jos Järvisen kirjoituksesta karsitaan tietty skeptikkosana-arkkuun sisältyvä sanasto (mm. yhdessä kommentissa alussa esiin tuodut "jotkut uskossaan horjuneet sielut", "pelon lietsojat, joiden elämäntehtävänä oli ilmastopornon levittäminen", "rukouksiin ei vastattu" pois, mitä jää jäljelle?

      Mitkä ovat faktat, mitkä ovat lähdeviitteet, millaista lähdekritiikkiä kirjoittaja käyttää? Entä miksi kirjoittaja sulkee silmänsä tietyiltä mittasuhteilta? Ja eikö olisi rehellistä tunnustautua paitsi sivustakatsojaksi, myös omien kolleegojen joukossa oman polkunsa kulkijaksi?

      Ja eihän siinä mitään vikaa ole, harvempi meistä maallikoista - saati sitten tieteentekijöistä - vain kirjoittaa "lyhyen historian" näin vankalla rintaäänellä, olemattomilla/kyseenalaisilla faktoilla (kumottu sittenkin aika monella foorumilla ja aika monta kertaa!) ja lähdeviittauksilla. Sekä julistaa jälkiviisautta ja samalla mitätöi toisen tieteenalan tutkijoiden monivuotisen työn.

      Mutta toki jokaisella on sananvapaus. Ja moni, on sitten tieteentutkija tai maallikko, ymmärtää myös että tietyn sanaston käyttäminen sittenkin kertoo kaikista eniten kirjoittajasta itsestään ja hänen motiiveistaan.

      Poista
    3. Kyllä kirjoittaja mielestäni osoittaa faktoja hyvinkin tehokkaasti. Ehkä sen voisi summata pelkistetysti siten, että emme ole ilmastossa tai sen seurannaisvaihtelussa mitään sellaista, jota ei pitäisi ensin tutkia luonnollisena vaihteluna. Tuo vaihe, jota tutkittiin vielä 1980-luvulle asti, on pantu tauolle, ja painopiste on siirretty uskonnollisella vakaumuksella ihmiskunnan syntitaakan penkomiseen. On selvää, että rationaalisesti ajattelevissa, joita eksakteihin tieteisiin edes vähäisesti perehtyneet ja rehelliset ihmiset yleensä ovat, tällainen oikominen kuulostaa dissonanssilta.

      Siitä huolimatta ja siitä johtuen, mitä esim. IPCC:n raportteihin on kirjoitettu, AGW-ilmiö on varmaan totta. Mutta sen vaikutuksen voimakkuus on edelleen hyvin kiistanalainen ja jokseenkin täysin todistamaton empiirisesti. Kyllä tämä mielestäni tulee Järvisen sanavalintojen keskeltä hyvin esiin. Niin tulee myös se lähes uskonnollinen hurmos, jonka mukaan AGW on ihmiskunnan historian suurin ongelma.

      Poista
  31. Jorma Kuistio: referoit melko huolettomasti esittämiäsi viitteitä.
    Professorit puhuivat lähinnä ihmisen aiheuttamista maanpinnan muutoksista. Geologian professori ei puhunut kasvihuonekaasuista mitään ja paleontologian professori niistä vain yhtenä tekijänä ihmisen aiheuttamista muutoksista. Otsikointisi johdattaa ajattelemaan kuitenkin kasvihuonekaasuja ja lähinnä hiilidioksidia.
    Toinen viite koski etelämannerta. Jutussa ei puhuttu muusta kuin yhdestä jäätiköstä, joka on pienen pieni osa antarktista. Sitä paitsi tutkijat olivat vain havainneet, että merivesi oli luultua lämpimämpää tämän jäätikön ympärillä. Sanatarkka lainaus " Jäätikkö todennäköisesti sulaa lämpimän meriveden vuoksi, australialaiset tutkijat kertoivat maanantaina." Ei siis "sulaa sittenkin".
    Kolmannen viitteen otsikko on "Nasa: Viime vuosi oli ennätyksellisen lämmin". Eikä koko artikkelissa puhuta kaikkien aikojen ennätyksestä mitään. Ei siinä väitetä edes sitä, että 2014 olisi ollut lämpimin vuosi vuoden1880 jälkeen.
    Minun mielestäni ei kannattaisi liioitella.

    VastaaPoista
  32. Jospa palaisimme vielä bloggauksen aiheeseen, eli tähän ilmastoharhan historiaan, niin silloin ei pidä unohtaa myöskään poliitikkojen, erityisesti Margaret Tatcherin osuutta sen synnyssä. Häntähän voitaneen pitää koko ilmastohömpän äitinä, joka puheillaan YK:ssa valmisti tietä IPCC:n synnylle. Ja mitkä olivatkaan hänen motiivinsa? Hänhän oli omassa maassaan napait vastakkain hiilikaivostyöläisten kanssa, koska halusi suosia ydinvoimaa ja vähentää hiilenpolton tuottamia noki- ja muita saasteita. Hiilidioksidi oli tässä vain sivujuonne, joka kuitenkin riistäytyi käsistä ja josta Tatcherkin myöhempinä vuosinaan otti vähälle huomiolle jääneen irtioton.
    Asiasta on hyvä kuvaus mm. tuolla.
    https://www.masterresource.org/climate-exaggeration/thatcher-alarmist-to-skeptic/

    VastaaPoista
  33. Pieni kommentti vielä itse ilmastonmuutokseen. Jos tarkastelemme oheista kuvaa:

    http://lustiag.pp.fi/data/figs/lilleorenkulttico2.pdf

    Niin minun mielestäni kuvasta voi vetää sen johtopäätöksen, että maapallon lämpötilaan vaikuttavat voimakkaasti muutkin tekijät kuin CO2, mutta toisaalta siitä ei voi vetää sitä johtopäätöstä etteikö ylenmäärinen CO2 voisi nostaa maapallon lämpötilaa reippaastikin. Maapallohan on melkoinen "lämpömassa", joka ei lämpenen hetkessä ja tällä hetkellähän lämpötilat ovat hyvää vauhtia seuraamassa CO2-käyrää. Myös CO2:n ja aiemmin maapallon lämpötilaan vaikuttaneiden tekijöiden yhteisvaikutukset lienee hämärän peitossa, vai mitä? Edelleen olen sitä mieltä, että energiantuottaminen polttamalla ei ole järkevää, riippumatta siitä onko sillä vaikutusta maapallon lämpötilaan vai ei.

    VastaaPoista
  34. No niin, "lämpötilat ovat hyvää vauhtia seuraamassa CO2-käyrää." ei voi pitää paikkaansa koska vain mallinnukset seuraavat CO2 käyrää ollessaan sen perusteena eli syöte mallinnukseen, siis kehäpäätelmä jonka tämänhetkinen lampenemättömyys josta on esitetty eri arvioita aina 20 vuoteen asti todistaa mallien erkaantuneen totaalisesti reaalimaailmasta.

    Siitähän tällä palstalla on juuri keskusteltu.

    Mitä "energiantuottaminen polttamalla" tulee sitäkin on tällä palstalla keskusteltu oikeiden huippuasiantuntijoiden toimesta, itse siirryttyäni kuunteluoppilaaksi ihmeissäni, uskallan lyhyesti selittää, että en hala selittää koska aihetta on juuri käsitelty palstalla eli fossiilisten polttamisen eduista ja haitoista verteenotettavan vaihtoehdon ollessa vain ydinenergia.

    Näkemykseni voin esittää esimerkin valossa. Yhden tuulivoimalan koko eelinkaarensa aikana tuottamalla energialla ei pysty rakentamaan yhtä uutta ja toimivaa tuulivoimalaa ilman yhteiskunnan eli veronmaksajien mahsamia tukiaisia joka nostaa energian hintaa täysin perusteettomasti koska kokonaiistuoton (EROI)on jotakuinkin nolla.

    Ja sitten synteesi, eli miksi tähän pisteeseen on tultu.
    Eri energiamuodot käyvät henkeen ja vereen asti taistelua maailmamme energiaherruudesta, jossa välineenä on YK/WMO/IPCC.ja seuralaiset,
    ja energiamarkkinoiden jaosta päätetään Pariisin ilmastoneuvoitteluissa
    ensi joulukuussa, jos päätetään.

    Ilkka

    VastaaPoista
  35. Eikös sininen käyrä ole mittaustuloksia lähihistoriasta? Ja kauempaa jotain mallinnuksia tai mittauksiin perustuvia oletuksia? Tai näin oletin....

    Oikeastaan energiayhtiön näkökulmasta ei ole olemassa "eri energiamuotojen välistä taistelua energiaherruudesta", mutta varmasti esimerkiksi laitostoimittajien tai kaivosteollisuuden osalta näin on. Energiantuottajahan tuottaa energiaa sillä menetelmällä joka on kannattavinta, ainakin niissä maissa joissa energiaa tuotetaan markkinalähtöisesti.

    Yhteiskunnan näkökulmasta taas voi tietysti kysyä, että milloin kannattaa ryhtyä varautumaan siihen, että vaikkapa öljy tai hiili joskus loppuu? Väistämättähän niin käy ennemmin tai myöhemmin. Uusi teknologia vaatii käytännön kokemuksia ennen kypsymistään. Mikä sitten on oikea hinta tulevaisuuden teknologian testaamiseen? Nolla se ei ole, mutta kuinka paljon olisi sopiva?

    Tottahan se on, että valitettavasti me kovaa vauhtia tuhoamme hyvinkin käyttökelpoisia ja hitaasti syntyneitä luonnonvaroja eli hiiltä ja öljyä polttamalla ne taivaan tuuliin. Realistinen vaihtoehto perusvoimaksi on nimenomaan ydinvoima, joka ei toisaalta yksin riitä millään korvaamaan hiiltä, öljyä ja kaasua. Avuksi tarvitaan kaikki mahdollinen, tuuli, aurinko, vesi, energiansäästäminen, energiavarastot jne. Tottakai myös energiabisneksen sijainti vapaan markkinatalouden ja sääntelytalouden rajamailla vielä tekee asiasta monimutkaisemman.

    Mutta siis peruspointti minulla on se, että energiakeskustelua pitäisi laajentaa ilmastonmuutoksesta. Aivan yhtätärkeitä pointteja on vaikkapa luonnonvarojen riittävyys, miellyttävä elinympäristö ja moni muu. Ja toinen pointti on se, että vanhat ja uudet teknologiat eivät ole vaihtoehtoja vaan toisiaan täydentäviä ja muutos nykyisestä johonkin muuhun tapahtuu hitaasti, mutta joskus se on aloitettava.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Et siis ole tutustunut AGW käsikirjoitukseen, joka on kirjoitettu uudelleen
      lisäyksenään uudistuvan energian paroonit.

      Henkilötkin ovat samat, ne puuttuvat jotka ovat vankilassa tai maanpaossa,
      ja jenkkilässä tälläisistä tempauksista voi saada 1000 vuoitta linnaa.

      Uskokaa tai älkää, minä en piittaa vakuutella koska se ei johda mihinkään.
      Eihän sitä tarvitse kuin aukaista silmänsä niin näkee uskomattoman todeksi.

      http://www.economist.com/node/940091

      Mitä luonsuojelullisisiin toimiin tulee ne pitäisi eroittaa ilmastonmuutoksesta ja ryhtyä tositoimiin luonnon tuhoamisen estämiseksi luonnonsuojeluverukkeella käyttäen CO2,hta keppihevosena.
      Mistä James Deligpole kirjassaan luonnon pelastamiseta tuhoamalla se.

      http://www.amazon.co.uk/Watermelons-Environmentalists-Destroying-Stealing-Childrens/dp/1849544050

      Ilkka

      Poista
    2. "Yhteiskunnan näkökulmasta taas voi tietysti kysyä, että milloin kannattaa ryhtyä varautumaan siihen, että vaikkapa öljy tai hiili joskus loppuu?"

      Öljyä riittä useaamaksi sadaksi vuodeksi, hiiltä muutamaksi tuhanneksi vuodeksi, eikä ne oikeasti koskaan lopu, sensijaan niiden hinta alkaa pikkuhiljaa nousemaan sitämukaa kun niiden saanti vaikeutuu, ja silloin markkinat alkaa ihan itsekseen etsimään uusia vaihtoehtoja. Siihen ei tarvita politikkojen päätöskiä, tekniikan pitä antaa kehittyä markkinoiden ja itsensä ehdoilla, jos mitään mistään tietämättömät politokot alkavat sekaantumaan asiaan niin lopputulos on pelkkää sutta ja sekundaa.

      Pitää muistaa että yksikään luonnonvara ei ole vielä loppunut, ei edes kulta, vaikka se on aina ollut harvinainen ja sen kysyntä varsin julmettu jo tuhansia vuosia.

      "Realistinen vaihtoehto perusvoimaksi on nimenomaan ydinvoima, joka ei toisaalta yksin riitä millään korvaamaan hiiltä, öljyä ja kaasua. Avuksi tarvitaan kaikki mahdollinen, tuuli, aurinko, vesi, energiansäästäminen, energiavarastot jne."

      Pitää muistaa että sähköä pitää tuottaa just samanverran kuin kulutustakin on, perusvoimaksi, eli se mikä menee joka tapauksessa ydinvoima on paras ratkaisu, se muuttuva osuus, eli säätövoimakis paras ratkaisu on vesi. Jos vettä ei ole, niin sitten se on hiili, ja sekin on ihan hyvä jos savukaasuista suodatetaan ne myrkyt pois, enkä nyt tarkoita mitään harmitonta kasviravinnetta nimeltä hiilidioksidi.
      Tuuli ja aurinko ei kelpaa kumpaankaan, niistä on vain ja ainoastaan haittaa, niin ympäristön, sähköverkon kuin varsinkin talouden kannalta, joten niitä ei oikeasti tarvita yhtään mihinkään.

      XJ

      Poista
  36. Anterolle kysymys: Mikä on aiheuttanut merten jatkuvan lämpenemisen (0-2000m syvyydeltä), jos ei kasvihuonekaasut? Ko. lämpeneminen on selkeä merkki siitä että planeetta on energiaepätasapainossa avaruuden kanssa, vai mistä muusta voisi olla kysymys?

    -L4

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Energiaepätasapaino avaruuden kanssa? mikä helvetti se on? uhhuh.....

      Poista
    2. Siin on in sekä out, ihmevekotin se on.

      Se tarkoittaa tasapainoa auringosta tulevan säteilyn ja maasta poistuvan energian suhteen.

      Epätasapaino ilmenee sitten aikanaan kylmenemisenä tai lämpiämisenä,
      esimerkiksi jääkausina, yleensäkin ilmastonvaihteliuna.

      Osa maahamme asorboituvasta säteilystä ei kuitenkaan lämmitä heti
      vaan muuntuu fotosynteesin kautta erilaisiksi sokereiksi vapautuen aikanaan erilaisten prosessien tuottamina polttoaineina, vaikka polttaessamme halkoja kammiinissa, tai tankatessamme bensiiniä .

      Osa on kokonaisuutta ajatellen mitätön mutta ihmiskuntaa ajatellen
      massiivinen koska meillä on varastoituna massiivinen määrä aurinkoenergiaa varastoituina fossiilisiin polttoaineisiin, joista tosin kaikki
      eivät ole fossiilisia koska niiden syntyprosessi on toinen, joskin kiistanalainen, vaikkakin todistettu laboratorio-olosuhteissa, eli oppiriita taas kerran.

      Ilkka

      Poista
    3. Sehän oli 0,01 astetta kun valtavat Gigajoulet muutettiin siihen massaan joka on muka lämmennyt. L4 ei ilmeisesti tiedä mittaustekniikasta mitään. Vuosikausia killuvat argot eivät ole noin tarkkoja, edes itsekalibroinnin ansiosta, mittausvirheen marginaali on taatusti noin +-1 astetta, josta luku pieraistaan tukemaan lämpenemistä. Sitä ei vaan kerrota ettei rahoitus lopu. Jos ne lämpenesivät niin ihan perusfysikkan mukaan sen pitäsi näkyä pintalämpötiloissa, joka ei siellä oikeastaan näy yhtään mihinkään. Merten pintalämpötila määrää ilmakehän lämpötilan noin 80 prosenttisesti. 10 metriä pintamerivettä vastaa lämpökapasitetiltaan koko ilmakehän lämpökapasiteettia. Ilma meren yllä ei taas voi olla kuin joissain tapauksissa kuumempaa kuin veden lämpötila, voimakas tuuli jossain siirtää lämmennyttä ilmamassaa esim kylmän meriveden kohdalle jne. Nyt tuosta edes pitäisi ymmärtää, että maamittaukset ovat hitonmoista mittauskohinaa joita ei saada näyttämään nousevaa käyrää kuin korjailemalla niitä kohinan sisällä.

      Toni

      Poista
    4. Juu, energiaa tulee ja energiaa menee, mutta mikä se tasapaino avaruuden kanssa on? mihin se säädetään se termostaatti? eräillä on luulo että on olemassa jokin taso johon se pitää saada jäämään, vaikka, kuten Ilkka sanoi, sitä sen tason vaihtelua on ollut aina, tulee olemaan aina ja sillä on tietty ilmiasu, kuten myös sanottiin. Ei liene meidän asiamme alkaa edes yrittämään säätää sitä johonkin. Ei sen puoleen että edes pystyisimme....

      Poista
    5. Toni, onko nyt siis salaliitto väärentänyt ARGO-poijujen virherajalaskelmat? Vai oletko kenties jotenkin, laskuja tekemättä, vakuuttunut siitä että ARGO-mittareiden raportoitu 0.002C tarkkuus ei riitä? Varmennettu ja julkaistu tosiasia on kuitenkin että merien lämpeneminen näkyy mittauksissa selvästi koska se on niin paljon virhemarginaaleja suurempi. Jos olet eri mieltä, perustele julkaistuin lähdeviittein ole hyvä.

      -L4

      ps. Meren pintalämpötila ei määrää lämpötilaa satoja tai tuhansia metrejä alempana.

      Poista
    6. Kasvihuonekaasujen määrän muutokset ilmakehässä muuttavat avaruustermostaatin asentoa.

      Poista
    7. L4:n suhteellisuudentaju mättää edelleen pahanpäiväisesti. ARGO-systeemi mittaa n. puolta meriveden tilavuudesta ja tuon 2 km:n syvyydeltä merivettä riittää yhtä poijua kohden n. 200 000 km^3. Tuonhan helposti mittaa yhdellä mittarilla 0.002:n asteen tarkkuudella. Siitä olen kyllä samaa mieltä, että itse poijun mittaustarkkuus ei täsää ole mikään kynnyskysymys, mutta koko vesimassan mittaustarkkuus on aivan jotain muuta.

      Tapsa

      Poista
  37. Tiedän kyllä, että uusien energiateknologioiden ympärillä pyörii kaikenlaista bisnestä, mutta sille me emme voi mitään ja se on täysin epärelevanttia tämän keskustelun kannalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mutta kun se on homman ydin ja voimanlähde ja kaikki muu on vain rekvisiittaa jolloin keskittyminen ilmastopitsinnypläykseen estää meitä näkemästä syvemmälle, emmekä saa luopua toivosta vaikuttaa ratkaisuihin demokratian säännöillä vaaleissa, jotka ovat kohta edessämme.

      Vaalikoneissa pitisi jokaisen ehdokkaan eteen asetaa ehdoton kysymys, juu tai ei, haluatteko jatkaa taloudelle ja luonnolle tuhoisaa ympärisöpolitiikkaa tukiaisia jakamalla ja lisäämällä.

      Vain Juu tai Ei kelpaa, sanahelinä ja jossittelu ei, siis minulle ainakin.
      Tehkää valintanne, tämä ei ole puoluekysymys.

      Nythän metsän raaka-aine varannot on kiistanaiheena eduskunnassa, eli käytetäänkö ne jalostukseen ilman tukiaisia vai poltetaanko ne tukiaisten kera bioenergiaksi, Pettarisen väittäessä metsää riittävän kaikille metsätalouden väittäessä että ei riitä tulevaisuutta ajatellen, että kannattaako suomeen investoida poukkoilevan energiapolitiikan vuoksi.

      .http://www.breitbart.com/london/2015/01/28/claim-russia-funding-anti-fracking-groups/

      Ilkka

      Poista
    2. Eiköhän vaalikoneisiin tämä kysymys viritetä niin, että jokainen ehdokas joutuu valitsemaan tuulen auringon ja risupaketin väliltä.

      Pekkarinen kylläkin sanoi eduskunnassa, kun oli kyse uusimman ydinvoimaluvan hyväksymisestä, että Suomen vuotuinen metsän kasvu ei kattaisi puoltakaan energiantarpeestamme, vaikka se poltettaisiin kokonaan. Hän kannatti tätä ydinvoimalupaa. Mahtaako uskaltaa vielä puhua tuulivoiman puolesta.

      Tapsa

      Poista
  38. Muutamille ihmisille tuntuu olevan vaikeaa hahmottaa sitä, mitä Antero on ansiokkaasti ja hyvin kirjoittanut. Yksi löytää pitkästä ja hyvin kirjoitetusta tekstistä muutaman sanonnan, jolla yrittää leimata kirjoittajan, toinen yrittää väittää jotkakin vastaan ja kolmas "L4" tunnustaa hänkin kysymyksellään, että a) ei ole ymmärtänyt blogikirjoitusta, b) että ilmasto ei ole lämmennyt kiihtyvästi ennustetun lätkämailan tavoin, vaan pitää meriteoriaa vahvana ja c) ettei ymmärrä alkeitakaan siitä, miten vedet sitovat lämpöä itseensä. Olen jotenkin pahoillani L4:n opettajien puolesta.

    Sinänsä on udkimatonta, että joku uskaltaa sanoa merien lämmenneen aina 2 km syvyydessä, koska sen todistaminen on mahdotonta. Edes kiinteän maan lämpötilan määrittäminen muutamien porausreikien perusteella joltakin syvyydeltä ei ole uskottavaa puhumattakaan meristä, jotka peittävät valtaosan maapallosta. Tai kääntäen täytyy sanoa, että todella herkläuskoinen pitää olla, jos uskoo siihen, että merien lämpötilat voidaan määrittää muutamalla uppeluksiin menevällä poijulla. Itse asiassa siksi tuo meriselitys on ylivoimaisesti paras selitys sille, että maapallon ilmaston lämpötila ei tottele ennustuskäyrää, mutta sadan vuoden kuluttua se lämpötila pulpahtaa ilmakehään tuollaisen poijun tavoin. Tähän voi hyvin perustaa jatkossakin koko tämän poliittisen agw uskonnon ja jatkaa rahastamista sillä. Teorian kannattajia näyttää riittävän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyymi5. helmikuuta 2015 18.17: "Muutamille ihmisille tuntuu olevan vaikeaa hahmottaa sitä, mitä Antero on ansiokkaasti ja hyvin kirjoittanut. Yksi löytää pitkästä ja hyvin kirjoitetusta tekstistä muutaman sanonnan, jolla yrittää leimata kirjoittajan - - - "

      Vastaan vain yllä olevaan kohtaan: Silmäilin originaalikirjoituksen läpi, pikaisesti tosin. Jokaisesta kappaleesta löytyy ko. sanastoa. Aikaisemmassa esitin vain muutaman esimerkkinä, mikä ilmeisesti ei kaikille valjennut.

      Toistan: mitä jää jäljelle, kun ko. sanaston ottaa pois?

      En myöskään yritä leimata Antero Järvistä. Vieraskirjoitus kokonaisuudessa sitä vastoin saattaa sen tehdä.

      Poista
    2. Muistelisin että tiettyjen tahojen mielestä ennen ARGOja (~2005) eivät lämpötila-arviot kelpaa koska mittaukset ovat liian harvoja, ja vuoden 2005 jälkeen eivät kelpaa sittenkään koska kyse on "muutamasta poijusta"? Ilmeisesti näiden molempien mittausten päävika on että ne antavat AGW-kässärin kanssa yhteneviä tuloksia?

      Ilmastoskeptismin vaiettu ongelma on että maapallo lämpenee kaiken aikaa - miksi?

      -L4

      Poista
    3. Niin, maapallo lämpenee, mutta siitä viis. Viisainta on jäädä vain odottelemaan empiirisiä mittauksia riittävän pitkältä ajalta. Se tarkoittanee noin 6 000 vuotta, ainakin jos oikein ymmärsin ja tulkitsin kommentteja muutamasta aiemmasta blogikirjoituksesta ja niihin liittyvistä keskusteluista.

      Poista
    4. Kuinka tosikko pitää olla, että luulee ettei tästä asiasta saa tai voi kirjoittaa kuin kuivaan asia tyyliin ja olla oikeassa? Happamia on marjat kun pitää taas kerran kääntää keskustelu asiasta siihen kuka sanoo ja miten sanoo. Luulisi että tärkeintä on mitä sanotaan....

      Poista
    5. L4,selle, jos mittauksia ei ole riittävästi, eivät ne voi todistaa yhtään mistään yhtään mitaan minkään virherajojen mukaan.

      Pitäisikö minun muka todistaa tekemäsi olkiukko joksikin muuksi kuin olkiukoksi.

      No voinhan kyseenalaistaa heitteleesi.

      Jo Nova on nimittäin käsitellyt aihetta oivasti, selittäen miten kohinasta saadaan signaali tuhannesosatarkkuudella, virherajojen ollessa sitä sun tätä.

      Yritätkö tentata, jos on niin esitä avusi, eläkä tekeydy tietämättömäksi, minä ainakin lopetan tenttini osaltani tähän ymmärrettyäni sinun yrittävän
      hämärtää keskustelun juonnetta jonka kohteena on Anteron essee ja sen mahdolliset seuraukset tiede ja mediamaailmassa, eikä toissijaset nyanssit asteen tuhannesosista ja niiden merkitsevyydestä.

      http://joannenova.com.au/2015/02/how-to-unscientifically-hype-insignificant-noise-in-ocean-warming/

      Ilkka

      Poista
    6. Ilmasto lämpenee, onhan se tosiaan lämmenny aavistuksen mutta mistä syystä? Mitä konkreettisia todisteita on siitä että ihminen on syyllinen ja että tästä seuraa karmea katastrofi?

      Pitääkö jonkun alati tarpeen mukaan muuttuvan AGW-kässärin perusteella tuhlata rajaton määrä rahaa ja resursseja sellaisen ongelman torjumiseen mistä ei ole mitään todisteita siitä että onko se edes ongelma ja onko torjuntatoimista oikeasti mitään hyötyä.

      Kumpi aiheuttaa enemmän haittaa seuraavan sadan vuoden aikana, ilmastonmuutos, vai ilmastonmuutospolitiikka?

      Poista
    7. Anonyymi 5.2. 20:13: "Niin, maapallo lämpenee, mutta siitä viis. Viisainta on jäädä vain odottelemaan empiirisiä mittauksia riittävän pitkältä ajalta."

      Tjaah, kirjoituksen kuvan 2 mukaan trendi näyttää lämpenemisen sijaan viilenemiseltä. Ja kuvan 3 mukaan viimeisten 18 vuoden aikana lämpenemistä ei näy, vaikka ilmastomallinnusten mukaan sen pitäisi olla jo aika hurjassa vauhdissa. Meillä taitaa olla ilmastopoliittinen ongelma?

      Poista
    8. Ilkka,

      Onko tämän keskustelun aiheena paitsi Järvisen essee, myös sen mahdolliset seuraukset tiede- ja mediamaailmassa? Tarkentaisitko vähän, jos näin on?

      Poista
    9. Minä tarkennan: Aiheena on Järvisen kirjoitus.

      Poista
    10. Parahin Anonyymii 5. helmikuuta 2015 19.08.

      Kirjoitti Antero millä tyylillä hyvänsä, teilaat aina sen siksi, että asia ei sovi yhteen uskosi kanssa. Tai sitten olet juristi, joka kirjoittaa kuivaa lakitekstiä myös vapaamuotoisempiin blogeihin, etkä salli muita tyylejä muiltakaan kirjoittajilta. Tässä yhteydessä usein puhutaan tiukkapipoisista ihmisistä, joilta yleensä puuttuu huumorintaju. Toki myönnän, että huumori ja tiede ei millään alalla kulje käsi kädessä, mutta kun en ole tiedemies, minun mielestäni blogikirjoitus voi olla vakavaa asiaa, vaikka sen tekee tieteelliseen julkaisuun verrattuna hieman vapaamuotoisemminkin.

      Sinänsähän tässä on aivan selkeästi käynyt kuten Antero kirjoittaa, mopo on ilmastomiesten alkuun panemana karannut käsistä samaan tapaan kuin se karkasi Wincapitan valuuttahuijauksessa. Siihenkin valuuttavipuun uskoo yhä todella moni ihminen, vaikka vivun luoja istuu linnassa. Sama asia on tapahtunut tämän ilmastovivun kanssa, mutta keksityn CO2 -teorian ja siihen liittyvän mailanlapaennustuksen ja siihen liittyvien erilaisten meriselitysten vaikutukset ovat montaa kertaluokkaa suuremmat, kun ovat vaikutuksiltaan globaalit. Ydinasian CO2-teoria on niin nerokas, että kukaan ei joudu sen luomisesta linnaan, mutta sellaisia henkilöitä, jotka tekevät ilmaiseksi 24/7 työtä sen uskon eteen, on miljoonia. Lisäksi on olemassa valtava määrä poliittisia ja taloudellisia paronitahoja, jotka pitävät CO2 -myyttiä siinä määrin yllä, että erilaisten sanansaattajien usko ei horju edes mediassa, vaan ikävä totuus vaietaan kuoliaaksi.

      Tämä ihmisen aiheuttama ilmastonmuutoslumivyöry, joka myös tuhoaa luontoa valtavasti, on monien muiden lieveilmiöiden kera lähtenyt liikkeelle, eikä sitä pysäytä enää mikään. Ja kärpäsen kakan kokoinen Suomi koko maapallon napana ja esimerkkinä muulle maailmalle tuhoaa oman taloutensa, luontonsa, elinympäristönsä ja metsänsä ainoana maana maapallolla. Surullista.

      Pave

      Poista
    11. En ole tiedemies enkä ilmastotieteilijä, mutta maallikkokin osaa ajatella ja ihmetellä. Kun puhutaan ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta, sillä tarkoitetaan aina hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaa ilmastonlämpenemistä, mutta mihin unohdetaan kaikki muu ihmisen vaikutus luontoon ja maapalloon. Tarkoitan esim. väestöräjähdystä, maailmanlaajuista metsäkatoa, luonnon hävittämistä kaupunkien tieltä jne jne. Tällaisilla asioilla saattaa ihan oikeasti olla vaikutusta luonnon kiertokulkuun ja ilmastoonkin, mutta ne jäävät unohduksiin, kun kaikki huomio keskitetään hiilidioksidipäästöihin.

      Poista
    12. Samaa mieltä! Antero

      Poista
    13. YK on hämärtänyt käsitteet niputtamalla kaikki ihmiskunnan olevat ja
      kuvitellut ongelmat ilmastonmuutos otsikon alle, niin että ne olisi ratkaistavissa sitovalla ilmastosopimukslla joka panisi tulevatkin sukupolvet ikuiseen velkavankeuteen eli edunsaajien maaorjiksi.

      Kukin ongelma on ratkaistava erikseen, mitä väestönkasvuun tulee se on ydin ilmastonmuutoksen takana eli Rooman Kludin tyylinen eugeniikkaprojekti jonka innoittajana on Thomas Malthus.

      Tämä estää väestökysymyksen ratkaisemisen järkevällä tavalla.

      Köyhissä maissa lapset ovat vanhempiensa eläketurva, talouksien kehittyessä lapsiluku pienenee, kuten nämme omasta maastamme.

      Lainaan poikkeuksellisesti kristiillistä lähdettä itse ollessani
      joku pakana tai mikä lie?

      http://www.christianvoice.org.uk/index.php/bill-gates-and-the-new-malthusianism/

      Ilkka

      Poista
  39. Hienoa, että keskustelu on ollut vilkasta! Toivon sen jatkuvan. Antero

    VastaaPoista
  40. Kiitos erinomaisesta artikkelista! Minulla on mökki Pohjois-Lapissa jossa vietän tänäkin talvena joka toisen viikonlopun, kiitos Norwegian Airin tarjouksesta ostettujen 50 € menopaluulippujen. Olen tästä syystä seurannut sekä tilastoja että reaaliaikaa enkä ole huomannut mitään ilmastonmuutosta muuten kuin sosiaalisena konstruktiona. Matematiikkainsinöörinä olen pitänyt ilmastoa syklisenä ilmiönä mutta syklien matematiikka poikkeaa tilastotieteestä. Kun nuoruusvuosinani opetin sekä tilastotiedettä että systeemidynamiikkaa huomasin ettei niillä ole mitään yhteistä. Energia-alalla on se haaste että se on seuraava kriisiala paperin, puhelinten, median ja kaupan jälkeen. Syynä tekniikan kehitys. Rakennusala on hyötynyt miljardikaupalla ilmastomuutoskonstruktiosta. Suurpolitiikkaa ajatellen ilmastonmuutoskonstruktio on vähentänyt Euroopan energiariippuvutta Venäjästä ja arabimaista ja ehkä tässä on vähän "hidden agendaa". Vastaavasti Venäjän ja arabimaat se suistaa kaaokseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos myös sinulle erinomaisesta artikkelistasi, kun itse näen ilmastonmuutoksen sosiaalisena kostuktiona joka on johtanut post
      modeniin tieteeseen joka on erkaantunut todellisuudesta, mikä ilmenaa mallien erkaantumisesta reaalimaailmasta, ikään kuin mallit olisivat todellisuutta.

      Oppi isäni ollessa tällä alalla Alan Sokal, havaitsenkin ilmastokonstruktiossa olevan heikon kohdan eli jos tekee puutaheinää tutkimuksen arvovaltaisine viitteineen sekä lainauksineen post modernein
      sanankääntein olisi hallussa onteloammus joka menisi vankimmankin
      AGW veryaisarvioinnin panssarin läpi että sujahtaisi.

      Selkeyttääkseni suunnitelmiani teille, esitän malliesimerkin joka liittyy taannoisiin tiedesotiin, jollainen näkyy taas olevan meneillään.

      Mitä tulee tilastotieteestä avaimeksi syklisyyteen mulla on omani joka perustuu Fourier muunnoksilla luotuihin jatkumoihin, oli olen mielestäni samaa mieltä kanssasi.

      Mutta temppu ja miten se tehtiin, onnistuisko uudelleen luottaen siihen että miesmusiti on mennyt viimeisestä naurupärskähdyksestä .

      Laitan Suomeksi illan ratoksi kaikille.

      http://www.helsinki.fi/lehdet/yolehti/1996_11/ylart11.htm

      Ilkka

      Poista
  41. Miten tää on nyt sitten ilmastorealismia? Antero Järviselläkö on sittenkin se ainoa oikea kristallipallo? Kaikki muut jäljitelmiä. Ihan samaa huuhaatahan se tämäkin siis on kuin mikä tahansa muun huuhaatutkijan 'tiede'. Vai onko kaikki muut siis huijareita, säälittäviä apurahoja kalastelevia helppoheikkejä, moraalittomia maailmanlaajuisen silmänkääntötempun pelinappuloita ilman aivoja ja sitä todellista totuutta jota Antero tässä julistaa. Get real. Samaa ideologista puppua kolikon toiselta puolelta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilmastorealismia on se, että julkinen valtamedian raportointi todellisesta datasta - siis moderneihin mittauksiin ja paleoklimatologisiin selvityksiin perustuvasta tiedosta - on nykyisin kovin harvinaista. Varsinkin kokonaisuudesta annetaan harvoin kuvaa.

      Ilmastouutiset perustuvat pitkälti ilmastomallinnusten - siis virtuaalimaailman - tuloksiin ja hätäisesti tehtyihin johtopäätöksiin viime vuosien sääilmiöistä. Molempia uutisia ruokkivat tahot, jotka ovat hyötyneet taloudellisesti valtavasti YK:n oikeaksi julistamasta ilmastonmuutoshypoteesistä.

      Jos saisin ensimmäisiäkin todisteita siitä uhkaavasta ihmiskunnan aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta, julkaisisin ne heti. Ja olenhan julkaissutkin monissa kirjoituksissa. Mutta kun juuri kukaan perinteiseen tieteen filosofiaan uskova ei noihin ilmastomallinnuksiin perustuviin "todisteisiin" usko, sillä ne eivät todista mistään todellisesta. Ne ovat empiirisiin mittauksiin verrattuna fiktiota.

      Antero on vanha luonnontieteilijä, joka tuntee ilmaston luonnollisen vaihtelun sekä historian että oman kokemuksensa ja tutkimuksensa kautta. Kokemuseron tietokoneiden ääressä istuviin mallintajiin täytyy olla valtava. En väitä Anterolla olevan kristallipalloa - eikä hänkään sellaista väitä - mutta vähemmän ennustekykyä lienee mallintajilla. Ja se on todella vähän, kun mallinnuksia verrataan viime vuosien toteumaan. Sehän on todennäköisyyksillä tai luottamusasteilla mitattuna nollaluokkaa.

      Poista
    2. Aivan. Ilmastorealismia on tieteeseenkin normaalisti kuuluva epäilys. Skeptikot ovat useimmiten oikeassa siinä, että konsensus on väärässä, siis enemmän tai vähemmän. Siksi skeptiset tiedemiehet ja -naiset lopulta aina voittavat.

      Hyvä blogi, vaikka ei aivan tiedeblogien sarjaan yllä.

      Poista
    3. Mikko 6. helmikuuta 2015 0.39: " Ilmastorealismia on se, että julkinen valtamedian raportointi todellisesta datasta - siis moderneihin mittauksiin ja paleoklimatologisiin selvityksiin perustuvasta tiedosta - on nykyisin kovin harvinaista. Varsinkin kokonaisuudesta annetaan harvoin kuvaa.- - -"

      Tässä blogissako, Mikko sinä, tarjoat todellista tietoa ja kokonaiskuvaa, kuten nyt Järvinen vieraskirjoituksessaan? Mistä erottaa todellisen tiedon, mistä oikean kokonaiskuvan?

      Poista
    4. Mielestäni Antero Järvisen yllä oleva kirjoitus antaa mainion kokonaiskuvan. Siksi sen julkaisin mielelläni.

      Ilmastotutkimuksessa ja -viestinnässä tarkoitushakuinen politiikka, reaalimaailmaa kuvaamattomien mallinnusten tulokset ja vanhan mittausdatan adjusteeraukset ovat niitä asioita, joilla se erottautuu todellisesta tiedosta ja reaalimaailmasta. Valtamedian ilmastouutisoinnissa valitettavasti lähes kaikki perustuu noihin kolmeen.

      Poista
  42. Kyllä, olipa lennokas kirjoitus. Sisällön oikeellisuudesta vaikea sanoa, en tunne ilmastoasioita sen kummemmin. Kieliasu ja kohotettu ilmaisu tekstissä näin maallikolle saavat ikävä kyllä prof. Järvisen vaikuttamaan salaliittoihin haksahtaneelta huuhaa-ukolta ( mitä hän tuskin kuitenkaan on).
    Juttua pelastaisi myös asiallisten viitteiden löytyminen Järvisen väitteiden tueksi. (Onko ne viitteet jossain, enkö vain osaa etsiä)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Salaliittoihin pakeneminen ei kanna hedelmää omien epäilystensä
      vaimentamiseksi.

      Ainut konsti on tutstua Anteron tieteellisiin meriitteihin ja sen jälkeen itse arvioida onko kyseessä salaliitto, vai epäilikö turhaan.

      Ilkka

      Poista
  43. Jahas, lisää tällaisia jankkajia. Vai nyt sitten pitää olla niitä linkkejä. No, jospa lukisit vaikka tämän blogin muut artikkelit, niin siellä niitä on aivan riittämiin. Vai onko tämä yksi ja sama kirjoittaja joka puuttuu jatkuvasti siihen MITEN kirjoitetaan, eikä siihen mitä kirjoitetaan.

    VastaaPoista
  44. Arvoisat lukijat,

    Kirjoitukseni faktat selkokielellä ovat:

    - ilmaston lämpenemistä on suuresti liioiteltu ja sen torjumiseen on käytetty turhaan suunnattomia rahasummia
    - toista vastaavanlaista tieteellistä ja taloudellista harharetkeä on vaikea löytää
    - luonnollista ilmastovaihtelua on vähätelty ja sen tutkiminen on lyöty laimin
    - IPCC ja sitä lähellä olevat piirit ovat pyrkineet tukahduttamaan ilmastokeskustelun ja ovat todistettavasti jääneet kiinni vilpistä (mm. Climategate); samaan vaaralliseen leikkiin ovat ryhtyneet media, ympäristöjärjestöt ja poliittiset puolueet
    - ilmastotieteilijät siirtävät koko ajan maaleja sitä mukaa kuin heidän ennustuksensa yksi toisensa perään sortuvat; nykyisellään ”ilmastonmuutosta” on mahdotonta testata tieteellisesti, koska kaikki sää- ja luonnonilmiöt ovat muka yhtäpitäviä tämän teorian kanssa
    - luonnosta huolestuneet ihmiset ovat ylireagoineet heille syötettyihin, suureksi osaksi vääristeltyihin kauhukuviin
    - käytännöllisesti katsoen kaikki kauhukuvat ovat osoittautuneet vääriksi hälytyksiksi; missään muussa asiassa kuin ”lämpenemisasiassa” tällaista ei hyväksyttäisi
    - jostakin syystä media julkaisee näitä hälytyksiä päivittäin, mutta ei korjaa ”suutareita” vaan jättää kansalaiset mieluummin väärän tiedon varaan
    - sanoja ”ilmaston lämpeneminen” ujutetaan miltei kaikkiin tutkimushankkeisiin sillä perusteella, että se on osoittautunut rahasammoksi; tutkijat eivät ole tyhmiä
    - tutkimus ja sen myötä tieto luonnon muutoksista on vääristynyt
    - nuoret tiedeihmiset ovat pulassa, jos ovat kriittisiä
    - ilmasto on hitaasti viilentynyt; yhtä lämpimiä tai lämpimämpiä aikoja kuin nyt on ollut usein ennenkin
    - ilmaston nykyinen lämpeneminen loppui lähes 20 vuotta sitten
    - lämpiminä kausina ihmiset ja muu luonto voivat hyvin; kylmää on syytä pelätä
    - lämpenemisen uhkakuvat eivät perustu faktoihin, vaan yliampuviin fiktioihin (ilmastomalleihin)
    - hiilidioksidi on heikko ja hyvä ”kasvihuonekaasu”; satumaisen kalliit yritykset sen torjumiseksi ovat turhia; rahaa on tuhlattu kevyesti miljarditolkulla; missä rahat ovat ja mitä niillä on saatu aikaan?
    - ympäristöjärjestöt ovat käyttäneet hyväkseen ja rahastaneet ”lämpenemisen” luontovaikutuksilla; jokseenkin kaikki pelottelu on ollut joko virheellistä tai liioiteltua (mm. jääkarhu)
    - lämpenemisen varjolla on tehty hyvin kalliita ja luonnolle vahingollisia energiaratkaisuja
    - vuosikymmeniä kestänyt aiheeton pelottelu ei enää tehoa kansalaisiin; tämä on vahinko, koska todellisen hädän tullen ei enää reagoida
    - tieteen, median, ympäristöjärjestöjen ja politiikan arvovalta on kiistatta laskenut

    Kiitos keskustelusta ja netin keksimisestä! Antero

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Antero, merten jatkuva lämpeneminen osoittaa että lämpeneminen EI ole pysähtynyt, toisin kuin skeptikot antavat virheellisesti ymmärtää. Kunhan tuo lämpöpulssi palautuu ilmakehään esim. parin ison El Ninon avulla nousee ilmakehän lämpö taas selvästi, kuten kävi vuoden 1998 jälkeen.

      -L4

      Poista
    2. Hei L4,

      Mielestäni sinä siirtelet taas maalitolppia etsimällä pelastusta merten lämpöpulsista. Tätä meriasiaa on käsitelty perusteellisesti aikaisemmin, viimeksi mm. Anonyymi 5. helmikuuta 2015 18.17.

      Parhain terveisin, Antero

      Poista
  45. Rehellisesti on sanottava, että oma yliopistonikin (HY) on sortunut populismiin 375-vuotisrahankeräyskampanjassaan. Kuvan kärsivä lapsi jääpala päälaellaan (https://university.helsinki.fi/fi/375) saa minut ajattelemaan, että HY tuo maailmaan surua ja murhetta eikä iloa ja hyvinvointia. Yritin saada kuvan korvattua jollakin muulla, mutta epäonnistuin.

    Antero

    VastaaPoista
  46. Lisäys:Tällä viikolla Viikin tiedekampuksen tiedekirjaston ulkoseinään oli ilmaantunut jättikokoinen lakana, joka kuvasi pelkästään tuota kärsivää jääpalalasta. Onko se fiksu symboli?Antero

    VastaaPoista
  47. L4:lle tietoa merien lämpenemisestä

    "A paper published today (5.2.2015) in Nature Climate Change claims "Unabated planetary warming...since 2006" of the world's oceans of a tiny 0.005C/year from 0-500 meter depths and an even smaller 0.002C/year for the 500-2000 meter depths. This rate is equivalent to only 0.2°C to 0.5°C ocean warming per century, far less than the 3°C global warming by 2100 central estimate of the IPCC."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis nytkö on kyse koko valtameren lämpenemisestä pohjaan asti? Mikäli niin, kyse on todella mittavasta säteilyepätasapainoista avaruuden kanssa. Jos muutat luvut ensin Jouleiksi saa asiasta paljon paremman käsityksen. Samoin voi yrittää laska W/m2 arvioita..

      -L4

      Poista
  48. Mikähän selittää arktisen jääalueen jatkuvan sulamisen ja sulmisen kiihtymisen viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana, Antsa hyvä? Tämä ei ole mielipide vaan fakta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikä ihmeen jatkuva ja kiihtyvä sulaminen, minun mielestä tuo arktinen jääalue on viimeisen 10 vuoden aikana alkanut jopa hieman palautumaan.

      http://arctic.atmos.uiuc.edu/cryosphere/IMAGES/seaice.anomaly.arctic.png

      Poista
    2. Palautumista romahduksesta on tapahtunut mutta trendi on edelleen alas. Yksi kesä jään menetykselle suotuisaa säätä voi muuttaa kaiken,

      http://psc.apl.uw.edu/wordpress/wp-content/uploads/schweiger/ice_volume/BPIOMASIceVolumeAnomalyCurrentV2.1.png

      -L4

      Poista
    3. PIOMAS on tietokonemalli, ja eiköhän jokainen joka on vähänkään seurannut asioita tiedä minkä arvoisia nuo mallit ovat...

      Poista
  49. Kiitos kysymästä, Atte (?). En ole koskaan ollut Antsa muuta kuin Sinulle, mutta vastaan silti:

    Kuten jutussani kirjoitan: ”Jää, jonka olisi pitänyt haihtua vuosituhannen vaihteessa, niskoitteli. Sen määrä oli ollut laskussa 1970-luvun huippulukemista, mutta näin oli tapahtunut 1930-luvullakin, kunnes valkeus taas tuli.” Ainoa tie huipulta vie alaspäin. Ja sitten taas ylöspäin? Arktiksen jäätilanne on parantunut. Jään määrän syklisyys ja riippuvuus merivirroista kuten AMOsta on tiedetty ainakin 1940-luvulta lähtien (katso esimerkiksi Koch, L. 1945: The East Greenland Ice. – Meddelelser om Grønland, vol. 130, No. 3, pp. 1-374 ja Vibe, Ch. 1967: Arctic Animals in Relation to Climatic Fluctuations. – Meddelelser om Grønland, vol. 170, No. 5, pp. 1-227).

    Parhain terveisin, Antero

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nykytiedon mukaan merijäätä on selvästi enemmän kuin 40-luvuilla ja arktikakin on selvästi lämpimämpi. East Greenland Ice vaihteelee yhä voimakkaasti mutta se on vain pieni murto-osa koko jääpinta-alasta.

      -L4

      Poista
  50. Ihmeellisintä näinä poikkeusvuosina 2012, 2007 ja 2011 jolloin arktinen kesäjään määrä syyskuun puolessa välissä oli alimmillaan niin seuraavina talvina jään määrä palautui kuitenkin maaliskuun alkuun mennessä normaaliksi. Tosin sanoen kun sulaminen oli suurimmillaan, niin sitä seuraava jäätyminen oli myös suurimmillaan. Tällaista ilmiötä ei hiilidioksidista johtuva ilmakehän lämpeneminen kaiketi voi mitenkään selittää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun mitataan jään pinta-alaa on luonnollista että suuren pinta-alahäviön jälkeen noustaan vahvasti koska avomeri jäätyy kylmässä niin helposti. Mitään mystiikkaa tähän ei liity, pinta-alan sijasta olisi parempi träkätä jään tilavuutta, mutta sen havainnoiminen on vaikeampaa.

      -L4

      Poista
  51. Mainio kirjoitus, mutta yksi pieni huuhaa on tarttunut Anteroonkin :-)

    "...IPCC:n, YK:n alaisen tieteellisen organisaation..."

    Suurelle yleisölle tietysti haluttiin antaa kuva että IPCC on tieteellinen järjestö, puhuttiin jopa 2500 tiedemiehestä, vaikka todellisuudessa IPCC on vain YK:n perustama poliittinen lobbarijärjestö jossa tiedemiehia on vain kourallinen.
    IPCC ei tee itse mitään tutkimuksia, vaan perustaa väitteensä muiden tutkimuksiin, joita se kerää varsin valikoidusti, vain sellaiset jotka sopii YK:n poliittiseen agendaan kelpaavat, ja jos niitä ei ole niin kaiken maailman muukin ympäristöjärjestöjen propaganda kelpaa myös.

    Donna Laframboise julkaisi vuosi pari sitten loistavan selvityksen siitä millainen huuhaajärjestö IPCC oikeasti on:

    http://tinyurl.com/o759ogy

    Toinen juttu (joka ei ole huuhaata) kiinnitti huomioni:

    "Rahaa löytyi poliittiseen ilmastopeliin, mutta esimerkiksi koulutuksen rahoitusta leikattiin."

    Tämähän on ihan loogista toimintaa, mitä huonompi koulutus, sitä helpommin ihmiset haksahtavat kaikenlaisiin kusetuksiin ja rahan saanti on taattu.

    Nyt vain on niin että ihmiset alkavat herätä, Marylandin yliopiston professori Raghu Murtugudden on todenut että ilmastonmuutoksen vastaiset toimet eivät onnistu koska ihmiset osaavat ajatella, no selvähän se, ne jotka osaavat ajatella omilla aivoillaan eivät haksahda niin helposti kaikenmaailman kusetuksiin.

    http://wattsupwiththat.com/2015/02/03/nutty-claim-our-ability-to-think-inhibits-our-climate-response/

    Ehkäpä ihmiskunnalla on vielä toivoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Myönnän virheeni IPCC:n suhteen. :) Antero

      Poista
    2. Oikeat tiedemiehet myöntävät virheensä, ilmastonmuutostiedenmiehet sensijaan alkavat selittelemään tai haukkumaan muita.

      Nostan hattua oikeille tiedemiehille.

      Poista
  52. Juuri ilmestyneessä Suomen Kuvalehdessä on Harri Römpötin arvio Naomi Kleinin uutuuskirjasta. Römpötti luonnehtii Kleinia yhdeksi globalisaation ja kapitalismin kritiikin suurimmista tähdistä. Arviosta saa sen käsityksen, että Klein vetää yhtäläisyysmerkit hiilidioksidin ja saastuttamisen välille. Klein on artikkelin mukaan sanonut "Nyt päästöjä pitää leikata niin, että se vaikuttaa koko kapitalismiin ja kasvun ideologiaan"
    Mielestäni tässä on koko ilmastoalarmismin perusta kiteytettynä. Se ei siis pyrikään perustumaan tieteeseen vaan on silkkaa politiikkaa.

    VastaaPoista
  53. L4 kaipaa selitystä sille, miksi täysin mittauskyvyn ulkopuolella muka tapahtunut merten lämpeneminen olisi jonkin muun kuin hiilidioksidin syytä.

    Hän ei tapansa mukaan kuitenkaan suostu kertomaan, mitkä vaikuttimet ovat aiheuttaneet tuon toisen kuvan osoittamat lämpötilanmuutokset.

    Tapsa

    VastaaPoista
  54. Edelleen olen sitä mieltä, että fossiilisia polttoaineita ei pidä tuhlata polttamalla, koska niistä saadaan muilla tavoilla enemmän hyötyä ihmiskunnalle.

    Ja edelleenkään en osaa sanoa ilmaston lämpenemisestä sen enempää, mutta haluaisin kysyä, että miksi mannerjäätiköt sulavat jos ilmasto ei lämpene?

    http://factsanddetails.com/world/cat51/sub323/item1314.html

    Vastaavan ilmiön näkee Alpeillakin ihan omin silmin vertailemalla nykyisiä jäätiköitä vuoristomajojen seinillä roikkuviin vanhoihin valokuviin. Ne ei varmaan ole väärennöksiä...useimmat vuoristomajojen pitäjät tuskin ovat mitään aktivisteja eivätkä he yleensä myöskään tee hämäriä bisneksiä uusiutuvalla energialla...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Ville,

      On mukava keskustella oikean ihmisen kanssa! Vastasin kysymykseesi osittain jo jutussani kun kirjoitin:

      ”Viimeisen jääkauden jälkeen 7000 vuotta sitten jääkarhut tepastelivat kesäisin jäättömällä Arktiksella. Myös Kölivuoristo oli ilman jäätikköjä. Viime vuosikymmeninä Skandinavian jäätiköt olivat hieman vetäytyneet, mistä kertoivat jään alta paljastuneet asuinrakennukset. Kuinka ihmeessä ihmiset olivat pystyneet elämään jään alla? Oliko Hannibal ollut huolissaan jäätiköiden sulamisesta, kun hänen onnistui roomalaisella lämpökaudella ylittää sotanorsuillaan silloin lähes jäättömät Alpit?”

      Nyky-ihminen taitaa olla niin vieraantunut luonnosta, että ei ymmärrä luonnon suurta, luonnollista dynamiikkaa. Ilmasto sekä lämpenee että kylmenee vuoron perään ja muu luonto sykkii sen mukaan. Luonto ei ole staattinen eikä jokaista ”muutosta” pidä kauhistua. Esimerkiksi Skandien jäätiköt ovat hyvin nuoria, useimmat niistä syntyivät vasta pari tuhatta vuotta sitten. Pienen jääkauden aikana (päättyi vasta noin 1850) jäätiköt laajenivat, mutta sen päättymisen jälkeen ovat taas supistuneet. Eräät hyvin dokumentoidut Grönlannin jäätiköt kuten Britannia Glacier olivat jääkarttojen mukaan 1950-luvulla pienempiä kuin 2000-luvulla. Mainitsemasi vanhat valokuvat Alpeilta, Alaskasta jne. kertovat, että jäätiköiden sulaminen ja sen huippuvauhti alkoi jo aikana, jolloin ihmisen vaikutus oli minimaalista. Esimerkiksi Grönlannin jäätiköiden vetäytyminen oli nopeampaa vuosina 1929-1953 (24 vuotta) kuin vuosina 1953-2003 (50 vuotta). Ehkä tarkoituksellisesti jäätilannetta esitetään usein vertaamalla 1800-luvun tilannetta nykypäivään ja jätetään vaikkapa 1940-luvun valokuvat näyttämättä. Jos 1940-luvun kuvat esitettäisiin, ne kertoisivat, että jäätiköiden sulaminen tapahtui huomattavan varhain.

      Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että fossiilisten polttoaineiden polttamisesta pitäisi päästä vähitellen eroon. Tähän tavoitteeseen ei kuitenkaan päästä niin kauan kuin panostamme tuuli-, aurinko- ja biopolttoaineisiin. Ilmaston, ympäristön, energiatehokkuuden ja ekonomian kannalta olisi panostettava ydinenergiaankin ja sen kehittämiseen. Uuden sukupolven ydinvoimaloissa voitaisiin käyttää polttoaineena myös ydinjätettä ja saada ”jätteen” energia talteen.

      L4:lle ja muille: lukekaa vanhoja tutkimuksia, vaikka esim. mainitsemani Kochin ja Viben klassikot ovat pelottavan paksuja ja laajoja. Ne avartavat kummasti ajatusmaailmaa!

      Parhain terveisin, Antero

      Poista
    2. Öljyn suhteen olen kanssasi varsin pitkälle samaa mieltä. Sitä ei ainakaan kannattaisi polttaa muualla kuin ajoneuvoissa, kun siihen ei pitkään aikaan tule merkittävää vaihtoehtoa varsinkaan köyhille maille. Rikkaat maat vaan viljelevät siellä energiakasveja ja roudaavat niitä kotimaihinsa. Tällä tempulla saadaan lisää päästöoikeuksia.

      Jos ilmasto on lämmennyt n. puoli astetta, niin se tietenkin vaikuttaa jäätiköiden reuna-alueihin hitaasti, myös sen jälkeen. kun lämpeneminen on tsabiloitunut.

      Jäätiköihin vaikuttaa myös sadannan muutokset ja noen lisääntyminen muutaman kilometrin korkeudessa. Kilimanzarollakin jäätikkö on vetäytynyt, vaikka jään reuna on jatkuvasti pakkasella eikä sen reunalla näy mitään vesivalumia.

      Tapsa

      Poista
    3. Minä taas olen sitä mieltä ettei puuta kannata polttaa vaab jalostaa,
      jolloin jalostetusta puusta saa niin suuren lisäarvon että sillä saa viisi kertaa enemmin fossiilista polttoainetta nykyisilla öljynhinnoilla kuin millään bioprosessoinnilla puusta.

      Jo nyt menee tukkipuuta kattiloihin, eli ei niitä risuja sitten ollutkaan kuviteltu määrä, ja kohta kukkuu käkikin taas selällään kuten Osaran
      aukeilla, missä yllätys yllätys, hongat alkavat jo humista..

      http://www.suomenmaa.fi/etusivu/7309915.html

      IIlkka

      Poista
    4. Kuinka paljon on tutkittu pintamerivirtojen nopeutta napojen jääalueiden sulamiseen. Lienee aika selvää, että jos virtauksen nopeus kasvaa vaikuttaa se jään sulamiseen suuremman lämmönsiirtokykynsä johdosta.

      Ilman lämpötilalla on hävivävän pieni merkitys jäiden sulamiselle jäätä sulattaa käytänössä vain auringosta tullut säteilyenergia ja merivirrat.

      Toni

      Poista
    5. Pitää muistaa että öljy on paljon muutakin kuin vain polttoaine, se on raaka-aine kaikille muoveille, monille lääkkeille, voiteluaineille ja ties mille...

      Jos joku halua lisätietoa, niin suosittelen kirjaa nimeltä Oil 101:

      http://tinyurl.com/myfjkre

      Poista
    6. Ilkka

      Jalo ajatus että puuta kannattaisi jalostaa, mutta miten että sille saadaan markkinaa?

      Ongelmana on puun alhainen hinta metsänomistajalle. koivutukista saa tienverteen tuotuna 45-47 euroo kuutio. Kun jalostat sen klapeiksi niin hinta on 100 euroo kuutio. Kannatta ennen polttaa koivutukki kun myydä se vaneritehtaalle ja sitten ostaa sähköä tai öljyä.

      Poista
    7. Koivutukin jalostaminen klapeiksi on melkoinen urakka. Tukkipuu ei mahdu klapikoneisiin, joten katkaista pitää moottorisahalla ja halkaista kirveellä, kovvoo hommoo, sano savolainen kannibaali ku söi ruotsalaista.

      Mutta olet ongelman ytimessä. Pitää keksiä puun jalostustapoja, joilla saadaan tuotteesta kunnon hinta, sitten voi metsänomistajillekin maksaa riittävästi. Mistä sitten johtuu nykyinen halpa kantohinta? Ettei vaan olisi jotain tekemistä sillä, että tukkipuuta menee halvalla polttoon ilmaston pelastamiseksi.

      Tapsa

      Poista
    8. Meidän kimppakoneeseen menee helposti halkaisijaltaan 35 cm puu. Jos tukin mitta alkaa 18 cm, niin ei ole ongelmaa, kolmen metrin mittaisessa tukissa ei kestä kovin montaa minuuttia kun se on jo klapeina säkissä. tuollainen reilu 20 cm tukki on juuri parasta tavaraa tehdä klapeja. Polttopuukasa kasvaa paljon sukkelampaan kuin vaikka 10 cm kuidulla.

      Tukin ja kuidun hinnnalla ei ole mitään tekemistä ilmastonmuutoksen kanssa. Ongelmat ovat jossain aivan muualla, tämä on väärä blogi niiden asioiden puimiseen mutta fakta on se että metsänomistajan kannalta puun polttaminen kannattavampaa kuin sen myyminen. Harva toki tarttee muutamassa vuodessa vaikka 500 mottia polttopuuta.

      Jussi

      Poista
    9. On se vekkuli aine se hiilidioksidi! Ilmakehässä sitä on aivan mitättömän vähän, mutta sen pienikin ppm eli miljoonasosalisäys lämmittää meret parin kilometrin syvyydeltä. Näin on ilmastotiede tutkinut ja päättänyt. Sen lisäksi ilmastotiedemiehet ovat tieteessään tutkineet, että viimeistään 100 vuoden kuluttua on se syöksähtää ilmakehään ja Suomenkin ilmasto lämpenee vähintään sen 10 astetta. Minä alan uudestaan uskoa Joulupukkiin! Ovat ilmeisesti käyttäneet siltä Wincapitalta vapautunutta tietokonetta, jolla mallinnettiin valuuttoihin liittyvä rahantekoautomaatti, josta aiemmin mainitsinkin. Yhteistä siinä on se, että ihmiset suhteellisen sokeasti uskovat noihin tietokoneiden tuloksiin. Maallikon on kyllä vaikeaa uskoa, että joku co2:n parts per million muutos voisi aiheuttaa meren lämpenemistä noin syvältä ja sitä tulevaa lämpösyöksyä ilmakehään.

      Täällä on keskusteltu biovoimasta. Nyt Hesarin mielipidekirjoituksen mukaan luonnonsuojeluliittokin on tajunnut, että se mikä palaa muutamassa sekunnissa vapauttaen kaiken sitomansa CO2:n ja sitten sitoo sitä takaisin seuraavat 100 vuotta, kun paljaaksi hakattu aukko alkaa kasvaa liito-oraville uutta metsää, ei olekaan päästötöntä energiaa. Luonnosta huolissaan oleva maallikko on tajunnut tuon jo aikaa sitten. Nyt jo parhaillaan rekka-autoilla tuodaan Pohjois-Karjalasta puuta Helsinkiin, kun vanhoissa mallinnusmenetelmissä päästöttömäksi kuljetusetäisyydeksi laskettu kuljetusmatka on 100 km. Jokainen voi miettiä paljonko metsiä on 100 km säteellä Helsingistä ja miten laivat talvisin kyntäisivät Suomen maaperää, jos niillä puumassa haettaisiin Suomen vielä hakkaamattomista erämaista Helsinkiin, joka vuosittain tarvitsee niitä vähintäänkin Kuopion tai Äänekosken uuden sellutehtaan kulutuksen verran. Kepun ja Vihreiden tähän luoma mielikuva ja vaaliteema ei taida kestää edes vaalien yli, vaikka kuvitellun ilmastonmuutoksen takia media ei asiaa käsittelisikään, kuten Anteron tekemässä kässärissäkin lukee. Tuossa touhussa Helsingin talouden lisäksi pakkasen puolelle menevät päästöt ja Helsingin energianhuoltovarmuus ja luultavasti koko yhteiskunnan energianhuoltokuvio, kun jatkossa yhteistuotantoa ei ole siellä, missä sitä muutamien kovimpien pakkasjaksojen aikana tulisi olla.

      Ville puhuu ydinvoiman puolesta ja minäkin kannatan ydinvoimaa. Suomen sähkökulutuksen pysyvyyskäyrä vaan on sellainen, että kovimpien pakkasjaksojen aikana tarvitaan ydinvoiman rinnalle muuta sähköntuotantoa, koska ydinvoimalaa ei kannata rakentaa vain muutaman kuukauden käyttöä varten. Kun tuon muutaman kylmän kuukauden ajan sähköpatterit ja erilaiset lämpöpumput huutavat sähköä langat punaisena, se kannattaa tuottaa kaupunkien ja kylien lämmityksen yhteydessä syntyvällä yhteistuotannolla, eikä lauhdelaitoksissa jossakin Meri-Porissa, jota sitäkin kyllä tarvitaan, koska sähkön tarve on kylmimpään aikaan paljon suurempi, kuin Suomen kaukolämmityksen yhteydessä syntyvä sähköteho on. Toki jos otettaisiin käyttöön esim. ydinmurtajaluokan reaktorit, joilla tuotettaisiin tuo kylien tarvitsema muutaman kuukauden huippusähkö ja -lämpö, niin se kyllä sopii minullekin.

      Pave

      Poista
    10. Näin kuunteluoppilaana kysyisin Inkoon hiilivoiman roolista
      pääkaupunkiseudun sähkönsaannin varmistajana..

      Näin "maallikkona" herää kysymys rakennetiinko ne turhaan, eli onko kyse
      maamme energiapolitiikan poukkoilevuudesta viherhuumasta johtuen.

      http://www.taloussanomat.fi/porssi/2013/08/13/inkoon-hiilivoimalaitoksen-tyontekijat-marssivat-ulos/201311217/170

      Ilkka

      Poista
  55. Arktiksen jäästä mm.:

    ”Kaikki havainnot osoittavat merijään kasvua viimeisten vuosisatojen aikana… Selvä merijään kasvava trendi viimeisistä vuosisadoista moderneihin arvoihin.” (de Vernal et. al. 2013. Dinocyst-based reconstructions of sea ice cover concentration during the Holocene in the Arctic Ocean, the northern North Atlantic Ocean and its adjacent seas. Quaternary Science Reviews).

    Antero

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis tarkastelujakso/aikajana noin 6 000 vuotta on riittävän pitkä / riittävän lyhyt naulaamaan arkun kannen kiinni?

      Poista
  56. Miten ÖZ "joutui" jään alle 5000vuodeksi jos Alppienkin jäätiköt on ollut aina ennen mutta vasta nyt ne sulaa.

    VastaaPoista
  57. Britannian ilmastontutkimuksen johtohahmo H. H. Lamb (East Anglian yliopiston Climate Research Unitin perustaja ja ensimmäinen johtaja), jonka aikana CRU:ssa tehtiin poliittisesti neutraalia tutkimusta, kirjoitti hienon ilmastokirjan (Climate, History and the Modern World, toinen painos 1995). Lamb korosti merivirtojen merkitystä Arktisen jään säätelijänä. Kirjasta käy ilmi monia kiinnostavia asioita kuten, että Arktiksen muutokset voivat olla hyvin nopeita. Esimerkiksi Huippuvuorten avovesikausi piteni 20 vuodessa (1920-40) kolmesta kuukaudesta yli seitsemään kuukauteen vuodessa ja että samana aikana koko Arktiksen jääpeite pieneni jopa 20 %.

    Lambin kirjassa sivulla 215 olevasta kuvasta käy ilmi, että Alppien Rhone-jäätikkö oli minimissään jo vuonna 1950.

    Antero

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saanen lisätä että noin se mennee, eli menneisyys on tulevaisuuden jatke,
      kun löytää kohdan mistä leikkaa ja mihin liimata.

      Menneisyyttä vaivaa se että näytteenottotaajuus tietämättemämmenkin
      vaihtelee, koska emme tiedä tarvittavaa Nyqwist taajuutta jolloin Fourier muunnos johtaa meidät harhaan siten ettemme saa tolkkuva syklesistä,
      vaikka näemme ja koemme niitä selkeästi olevan.

      Lamb ratkaisi tulevaisuuden ottamalla sakset kätteen ja leikkaamalla menneisyyden ja liimaamalla sen nykyisyyden jatkumoksi.

      https://notalotofpeopleknowthat.wordpress.com/2012/06/24/hh-lambclimate-present-past-futurevol-2in-reviewpart-i/

      Ettei asia hämärtyisi, saanen esittää käsitykseni ilmaston syklisyydestä toistoineen josta muodostuu vain lähes ikuisesti jatkuva toisto eräänlaisena sävelenä, kunnes levy loppuu.

      https://www.youtube.com/watch?v=NjxNnqTcHhg

      Ilkka





      Poista

    2. Nyt olisi tarjolla hieno kirjoitus Hubert Lamb'sta (http://www.thegwpf.org/content/uploads/2015/02/Lamb.pdf)

      Antero

      Poista
    3. Sain luettua Bernie Lewin’in edellä mainitun kirjoituksen “Hubert Lamb and the transformation of climate science”. Lamb (1913-1997), ”the greatest climatologist of his time”, oli koulutukseltaan maantieteilijä. Erittäin mielenkiintoinen sekä selkeästi ja hyvin kirjoitettu 36 tekstisivua pitkä juttu, päättyy sitaattiin Lambin omasta kirjoituksesta vuodelta 1994:

      ”A precarious and threatening situation has developed for climatology: a tremendous effort was made to land research funds in all countries, mostly the USA, on the basis of frightening people about the possible drastic effect of Man’s activities, and so much has been said about climate warming that there will be an awkward situation if the warming doesn’t happen or not to the extent predicted.”

      Antero

      Poista
  58. Aivan, eli vuoristojen jäätiköt tuntuvat olevan herkkiä paitsi "mikrotason" lämpötilan vaihtelulle, myös kaikille muille ilmakehän tapahtumille. Mielenkiintoisia kysymyksiä.

    Noin laajassa kuvassa haluaisinkin herättää juuri keskustelua ydinvoiman mahdollisuuksista sekä vaikkapa juuri tuosta yllä mainitusta puun polton hölmöydestä. Ydinvoimalat ovat teknologisesti jämähtäneet menneisyyteen pitkälti poliittisista syistä ja uudet tehokkaammat ja entistä turvallisemmat laitostyypit lojuvat suunnittelijoiden pöydillä pääsemättä edes pilottivaiheeseen ja syyt ovat pitkälti poliittiset. Toisaalta sitten eräät poliittiset tahot kannattavat puun polttamista vaikka puu taipuu jalostettuna vaikka mihin.

    Mutta siis mielenkiintoisia asioita täällä käsitellään!

    VastaaPoista
  59. Hei,

    En ehdi kääntämään tätä juttua, mutta lukekaa itse "maailman suurimmasta tiedeskandaalista" alla olevasta linkistä:

    http://www.telegraph.co.uk/news/earth/environment/globalwarming/11395516/The-fiddling-with-temperature-data-is-the-biggest-science-scandal-ever.html

    Antero

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Loistavaa työtä! Kanadasta tätä tietoa saatiin jo muutama vuosi sitten, mutta se on vaiettu kuoliaaksi.

      Samoin kävi tälle Bolivia-gatelle, kun sieltä poistettiin kaikki viralliset mittausasemat vuoristosta ja kas kummaa, Bolivian keskilämpötila pomppasi monta astetta.

      Samaan sarjaan kuuluvat nämä tipping pointit arktikassa. Sellainen kuulemma löytyy ikiroudan sulamisesta, josta seuraa hirvittävä metaanipurkaus.

      Minulle on jäänyt epäselväksi tuon tipping pointin paikka, kun sitä "ikiroudan" rajaa on monta tuhatta kilometriä pitkin Siperiaa ja Kanadaa. Eikö sen raja olekaan vielä siirtynyt pohjoiseen ja aiheuttanut hirveitä metaanipurkauksia, kun kerran on niin hirveästi lämmennyt? Kuinka paljon pitää vielä lämmetä, jotta nämä purkaukset alkaisivat?

      Tapsa

      Poista
    2. Muistakaa äänestää myös.

      Näkyy olevan tällä hetkellä 92% konsensus että meitä on huijattu.

      Kiiros Antero Miehen työstäsi ja rohkeudestasi nousta valtavirtaa vastaan.
      On sulla tukijoukkojakin sangen kirjava eli monitieteellinen joukko maallikkojäsenineen, viimeeksimainittujen ollessa tieteen suola..

      Lisäksi joukkosi ovat astuneet ruotuun vapaaehtoisesti pyytämättä,
      ilman pestirahaa.

      Ilkka Mononen

      Poista
    3. Mitäs meidän pitäisi äänestää, kun se puoluekin on vielä perustamatta, siis Nukkuvien Puolue.

      Tapsa

      Poista
    4. Metaanipäästötkin näyttävät olevan aivan luonnollinen ja ikiaikainen eikä mikään nykyaikaan liittyvä ilmiö. Tutkimus on palomuurin takana, mutta alla linkki uutiseen.

      http://www.natureworldnews.com/articles/12578/20150206/methane-emitting-from-arctic-seabed-for-millions-of-years.htm

      Antero

      Poista
    5. "Metaanipäästötkin näyttävät olevan aivan luonnollinen ja ikiaikainen eikä mikään nykyaikaan liittyvä ilmiö."

      Siis ei huolta huomisesta, vai? Jos metaaniklatraatit sattuisivatkin sulamaan, niin Anteron viittaama tutkimus on todistaa että asiaa on vain liioiteltu. Ihminen kun ei niitä omalla toiminnallaan saa sulamaan, eihän?

      Poista
    6. Tulkitset virheellisellä tavalla kommenttiani. Olen toki tähän jo tottunut!

      Antero

      Poista
    7. Paitsi, että metaanipäästöistä 60 % on ihmisperäisestä toiminnasta lähtöisin ja esiteollisesta ajasta (n. 1750 A.D.) metaanipitoisuus on kasvanut noin tekijällä 7 oltuaan sitä ennen vuosisatoja kohtalaisen vakio. Ei mitään hättäää!

      Poista
    8. Metaanipitoisuuden muutokset sitten pikkujääkauden ovat pääosin lämpötilan muutoksen seuraus eikä syy. Vaikka nyt tauolla oleva ilmaston ja merten lämpiäminen joskus jatkuisikin, ei asia vaikuta suurimpaan osaan napa-alueiden kylmien vesien alla tai ikiroudassa olevasta metaanista moniin satoihin tai tuhansiin vuosiin. Seuraava jääkausi joskus kenties 5000-15000 vuoden kuluttua joka tapauksessa laskee niin metaani- kuin hiilidioksidipitoisuudet hyvin alhaisille tasoille ihmiskunnasta riippumatta.

      Poista
    9. Mihin perustuu väitteesi "metaanipäästöistä 60 % on ihmisperäisestä toiminnasta" kun juuri äsken Antero esitti hypoteesin ettemme tiedä kaikkia metaanilähteitä.

      Omana mielipiteenäni lausun että metaanin kierto on osa hiilenkiertoa tulivuoritoiminnan toimiessa ylläpitäjänä.

      Toinen näkökanta on tietysti se etttä metaanii kuuluu jo Purkautuneen Kioto sopimuksen määrittelemiin kasvihuonekaasuihin mitä pitäisi rajoittaa, kaasuja ollessa kuusi kipaletta.

      Vesihöyry ei ole listassa, sen verotusta vasta suunnitellaan.

      Pavelle ohimennen energiasta uusin löytöni.

      http://junkscience.com/2015/02/09/paul-driessen-on-the-impact-of-the-luddites/#more-68278

      Ilkka Mononen

      Poista
    10. Antero Jarvinen 9. helmikuuta 2015 12.08: "Tulkitset virheellisellä tavalla kommenttiani. Olen toki tähän jo tottunut!"

      Voisitkohan vielä kirjoittaa auki oikean tulkinnan? Pahoittelen, jos joudut toistamaan sen. En näet ole niin tarkkaan lukenut kommenttejasi aikaisimmista keskusteluista. Tässä vieraskynäkirjoituksessa et käsittääkseni, kuten et tarkentavassa "Kirjoitukseni faktat selkokielellä ovat" -kommentissasikaan, käsitellyt metaanipäästöjä tai -klatraatteja.

      Poista
    11. Ei minulla ole "oikeaa" tulkintaa. Esittelin edellä yhden tutkimuksen ja annoin siihen linkin. Antero

      Poista
  60. Antarktiksen sulamisuutisia taitaa tulla kohta joka tuutista kun,
    "Etelämantereen tutkimusretkikunta palaa kovista oloista Suomeen" .

    VastaaPoista
  61. Metaanin satakertaistuminen lisää alailmakehän säteilypakotetta 2-3 W/m^2, että onhan se hirveätä. Plttouuninluukku kolisee jo. Syylliset esiin!

    Tapsa

    VastaaPoista
  62. Ja palatakseni itse energiantuotantoon. Meillähän ajattelu menee helposti siihen mikä on järkevää sähköverkon kannalta, mutta kaikkiallahan ihmiset eivät saa energiaansa sähköverkon kautta. Erityisesti Afrikassa ja Aasiassa merkittävä osa ihmisistä saa sähkönsä yksittäisistä generaattoreista ja aivan yhtä merkittävä osa polttelee puuta tms. laittaakseen ruokaa ja muuta energiaa ei tarjolla ole. Jo näissä off-grid sähkön tapauksissa aurinkopaneelit ovat täysin kilpailukykyinen vaihtoehto fossiilissa polttoaineilla toimiville generaattoreille. Aurinkopaneelien etu generaattoreihin tai puun polttamiseen nähden on tietysti se, että säästetään niitä resursseja, joko fossiilista polttoainetta tai puut lähiympäristössä eikä polttoainetta jouduta valmistamaan ja kuljettamaan tai käyttämään aikaa puun keräämiseen. Ja toisaalta aurinkopaneelit ovat jo Saksassakin ihan kilpailukykyisiä vanhojen energiamuotojen kanssa. Saksassa ollaankin vähitellen tilanteessa, jossa on sitouduttu tukemaan energiantuotantoa, joka on muuttunut markkinahlähtöisesti kannattavaksi. No aurinkopaneelien ongelma on suurempi investointikustannus, köyhillä ei ole varaa, ei Afrikassa eikä Saksassa. Mutta siis ei aurinkoenergia enää ole mitenkään utopistisen kallista monissa paikoissa maapallolla vaan täysin kilpailukykyistä vanhojen teknologioiden kanssa.

    No tämä kommentti meni vähän ohi ilmastoasiasta, mutta liittynee laajemmassa kuvassa tähänkin keskusteluun...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On oikein hyvä, jos aurinkovoima on jossain markkinaehtoisesti kannattavaa. Se poistanee meiltäkin yhden energiapoliittisen kiistan: Aurinkoenergia ei tarvitse minkäänlaisia tukiaisia.

      Poista
    2. Hei Ville! Ihan hyviä ajatuksia. Mieleeni tuli kuitenkin muutama mutta: Meidän kannaltamme sähköverkko on kriittinen. Aurinkoenergia voi olla vain täydentävänä. Mainitsitkin, että tekniikka on hintavaa: Kyllä, ja vielä kalliimpaa mitä enemmän energiaa tarvitaan käyttää ja varastoida. Hyvä muistaa myös pakolliset uusimiset/päivitykset. Lopuksi: Vermeiden valmistus ja hylkääminen ovat (kuten muukin hitec) erittäin kaukana vihreästä.
      Olen itsekin tuuli- ja aurinkoenergian ystävä, mutta niissä on omat ongelmansa. Valitettavasti.

      Kiinnostunut

      Poista
    3. Kuinka paljon Kiinnostunut on kiinnostunut maksamaan kWh:sta, kun kerran tuuli- ja aurinkoenergia kiinnostaa ihan ystävyyteen asti?

      Tapsa

      Poista
    4. Olen samaa mieltä tuuli- ja aurinkoenergiasta kuin edellinen kirjoittaja. Olen tästä kirjoitellutkin, mutta toistan hieman itseäni.

      Aurinkopaneelit ja pienet tuulimyllyt ovat oivia sähkölähteitä Lapin erämaamökeillä ja saaristossa, ja kaikissa paikoissa, jonne ei sähkökaapelia kannata vetää. Majakkaluodot, liikennemerkit jne. Itselläni on mökillä ollut aurinkokennojärjestelmä varmistettuna aggrekaatilla ja homma pelasi muitta mutkitta. Ruoka tehtiin kaasulla ja mökki lämpeni klapeilla ja tosi huolettomalla öljykamiinalla. Jääkaapikin toimi kaasulla. Naapurilla oli pieni mökkiluokan tuulimylly, eikä se haitannut pätkääkään.

      Noiden aurinkokennojen avulla voi kuka tahansa yrittää muuttaa Suomen energiakuvioita. Nykyisin halpahalleista saa jos mitä vehkeitä ja valaisimia, jotka saa ladattua aurinkokennolla. Kännyköillekin on tarjolla kennolaturi. Nykyisin voi tuota vallankumousta tehdä ostamalla sellaisiakin aurinkokennokokonaisuuksia, jotka voidaan kytkeä sähköverkkoon. Kaikki aurinkokennoihin liittyvä on vain itsestä kiinni.

      Sitä minä kyllä ihmettelen, että palstoilla huudetaan, että jonkun muun pitää ostaa noita kennoja ja tuottaa sitä sähköä. Jos se on kallista kuten tuulisähkö, niin vaaditaan tukiaisia ymmärtämättä, että joku ne tukiaiset maksaa. Itse ei kuitenkaan haluta laittaa tikkua ristiin sen vaatimansa asian suhteen, vaikka hyviä erilaisia mahdollisuuksia olisi. Sähkön perustuotantoonhan noista kennoista ja tuulimyllyistä ei ole, vaan se pitää hoitaa energianhuoltovarmasti muilla menetelmillä.
      Pave

      Poista
  63. Tarkennan, että kiinnostukseni tuuli- ja aurinkoenergiaan on enemmänkin teknisellä puolella. Enkä ole maksamassa KWh enempää, olipa sitten miten tuotettua. Rajansa ystävyydelläkin ;)

    Kiinnostunut

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä tarkennus. Olen minäkin miettinyt kaikenlaisia juttuja tuolla sektorilla omiin tarkoituksiini, toteutus on vielä tekemättä.

      Tapsa

      Poista
  64. Jos aurinkoa ja tuulta vertaa niin ainakin minä näen globaalisti asiaa ajatellen auringossa selkeästi enemmän potentiaalia. Suomessa aurinkoenergia ei tosiaan pysty kilpailemaan millään muotoa hinnalla, mutta jo Saksassa se on ihan markkinalähtöisesti kannattavaa kun ajatellaan koko voimalaitoksen elinkaarta. Eri energiantuotantotavathan eroavat merkittävästi toisistaan sen suhteen milloin kustannuksia tulee. Kaasuvoimala on halpa pystyttää, mutta polttoainekulut ovat suuret, ydinvoimalan rakentaminen taas maksaa suuremmankin omaisuuden, mutta polttoaineeseen ei paljoa rahaa mene.

    Aurinkopaneelien investointikustannus on tietysti merkittävä silloin kun yksittäiset kuluttajat hankkivat niitä, oli se sitten Saksassa tai Afrikassa. Energiayhtiön tapauksessa ei niinkään merkittävä asia. Sinänsä aurinkopaneelin ympäristövaikutukset olisivat Afrikassa se pienempi paha. Jos olen oikein ymmärtänyt niin monissa paikoissa Afrikan luonto on hyvin herkkää, vähän kuin Lapissa, jo suhteellinen vähäinen määrä ylimääräistä kulutusta voi aiheuttaa erilaisten seurannaisvaikutusten kautta suuria muutoksia ympäristössä, kuten vaikkapa liika polttopuiden kerääminen. Savua tupruttavat generaattorit taas tekevät hengitysilmasta vähintään epämiellyttävää, luultavasti myös epäterveellistä, näistä on ihan omia kokemuksia sekä Afrikasta että Aasiasta. Jos nyt sitten se polttopuiden kerääminen tai jokaisen talon edessä puksuttava generaattori voitaisiin korvata aurinkopaneelilla, niin olisihan se hyvä! Mutta jos köyhällä perheellä ei ole varaa suurempaan kertainvestointiin, niin ei paljoa auta vaikka aurinkopaneelin elinkaarikustannus olisi samalla tasolla sen dieselgeneraattorin kanssa. Kehitys vaatisi näiltä valtioilta hieman suurempaa kypsyyttä ja halua kehittää köyhien ihmisten elinolosuhteita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa muistaa, että aivan ylivoimaisesti eniten terveyshaittoja aiheuttava energianlähde ovat sisätiloissa risuilla tai karjan lannalla lämmitettävät tulisijat. Ja niistä johtuen se todellinen ilmasto-ongelma on samalla sisäilmaongelma.

      En epäile, etteikö aurinkopaneeleihin perustuva ratkaisu olisi hyvä vaihtoehto kaukana sähköverkon ulkopuolella olevalle afrikkalaiskylälle. Mutta aurinkosähkön kilpailukykyä markkinaehtoisesti Saksassa ei ole todistettu. Siellä aurinkovoimaa tuetaan valtavilla summilla vuosittain. Markkinaehtoisesti kilpailukykyistä tuotantoa ei tarvitse tukea syöttötariffeilla tai investointituilla.

      Poista
    2. Ollaan taas kerran sivuraiteilla Anteron loistavaan kirjoitukseen nähden, mutta Ville, miten aurinkopaneeli on energiayhtiölle halvempi kuin yksityisille kuluttajille? Voi olla, että energiayhtiö saa ostettua paneelin halvemmalla yksikköhinnalla, mutta energiayhtiön on elätettävä monta ihmistä sen tuotolla ja energiayhtiön omistajillakin on omat tuottovaatimuksensa. Kyllä se kuluttajan kannalta on kalliimpi vaihtoehto, että energiayhtiö tuottaa sähköä aurinkopaneeleilla. Toki sossun rahoilla elelevälle vihreälle energian tuottaminen on halpaa, tuotettiin se miten hyvänsä. Elämä on helppoa, kun mitään yhteiskuntavastuutakaan ei tarvitse kantaa. Mölyä kyllä voi pitää ja sitähän pidetään.

      Mikä on savua tupruttava generaattori?

      Puun poltto sastuttaa eniten: http://www.thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ilmansaasteet/puunpoltto

      Pave

      Poista
    3. Sitten kun vielä muistetaan että kotitalouksien sähkönkulutus on vain noin 20% koko suomen sähkönkulutuksesta. Aurinko- ja tuulihäristimillä kun ei paljoa terästehtaita ja muuta yhteiskunnan infraan pyöritetä.

      Poista
  65. Joo, en nyt muista ihan varmasti mikä on aurinkoenergian kannattavuuden tilanne tällä hetkellä, missä kohti maapalloa kulkee siis kaupallisen kannattavuuden raja, mutta Saksassa ollaan kuitenkin hyvin lähellä tilannetta, että tuetaan kannattavaa bisnestä. Saksan Energiewenden käynnistämisen jälkeen halvat kiinalaiset aurinkopaneelit ovat mullistaneet koko aurinkoenergiabisneksen ja Saksassa on käsittääkseni sitouduttu aurinkoenergian tukemiseen tietyllä ajanjaksolla. Nyt on siis ihan realistinen riski, että kohta on sitiuduttu tukemaan kaupallisesti kannattavaa toimintaa. Sinänsähän nykyisetkin energialähteet ovat eri hintaisia ja niiden käyttöä määrittää myös niiden ominaisuudet, vrt. perusvoima vs huipputeho jne.

    Tarkoitin, että energiayhtiö investoi vähän eri logiikalla kuin yksityinen henkilö. Rakennetaanhan ydinvoimaloitakin (tai ainakin kahta Euroopassa...) vaikka niissä investointikustannus on valtava ja rahaa alkaa tulla kassaan vasta aikojen päästä. Ainakaan ihan jokainen yksityishenkilö ei voi vastaavia investointeja tehdä ilman henkilökohtaista konkurssia, no ehkä jos on tarpeeksi rikas...

    Luulisin, että jotain dieseliä ne siellä kehitysmaissa tupruttelee, siltä se ainakin haisee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Isoja voimalaitoksia ei kannata yksittäisen ihmisen rakentaa, mutta aurinko- ja pieniä tuulivoimaloita kyllä. Ison ei taas kannata näperrellellä pienten järjestelmien kanssa, koska se on tehotonta.

      Valmiita aurinkovoimalapaketteja saa monesta paikkaa, vaikka täältä

      http://www.fortum.com/countries/fi/yksityisasiakkaat/energiansaasto/aurinkoenergiaratkaisut/aurinkopaneeli/sisalto/pages/default.aspx

      Tuulivoimalan saa vaikka tuolta:

      http://www.kodinenergia.com/mokille-1-kw-pienvoimala

      Suomen sähköverkon voi yrittää kaataa syöttämällä sinne ylimääräisen sähkön.

      Kyllä tämä vihreä vallankumous on itsestä kiinni, eikä siihen tarvita tukiasilla tuotettua, ympäristön pilaavia suurmyllyjä. Jokainen itseään kunnioittava iso yritys (rahoissa kylpevä Kone ja Sitra etunenässä) voisi ympäristöystävälliseen tapaan rakentaa pääkonttorinsa, ABC- ja muut asemat täyteen aurinkokennoja, eikä tukiaisia tarvittaisi.Tuo 3 miljardia voitaisiin ohjata näihin pienvoimaloihin ja lopputulos olsi sama, mutta haitat, jos niitä tässä pientuotannossa ylipäätään on, jäisivät omalle tontille.

      Ja kuten sanottu, nyt jo voidaan kännykkä ladata varsin edullisesti aurinkolaturilla ja akuilla toimivat pihavalot aurinkokennoilla.

      Pave

      Poista
    2. Kaupallisesti kannattava aurinkovoima on veteen piirretty viiva. Miten lasketaan sen tarvitsevan varavoiman investoinnit ja käyttökustannukset sekä verkon ylläpito?

      Tähän vaan on tultu, että mitä tahansa "vihreätä" pitää ottaa käyttöön heti, sen seurauksista ei niin väliä.

      Tapsa

      Poista
    3. En Tapsa tiedä, mutta Valtio tukee ensi vuonna tuulimyllyjä 100 miljoonalla eurolla. Mitäs jos tuo tuki annettaisiin yksityisten ihmisten aurinkokennoille? Oletetaan, että edellä olevasta aurinkokennolinkistä saisi 5 kW:n aurinkovoimalan 10 000 eurolla. Valtio maksaisi vaikkapa puolet, jolloin noita aurinkovoimaloita voitaisiin rakentaa 20 000 kpl. Kun aurinko paistaa hyvin, ne tuottavat 20 000 * 5 kW = 100 MW sähköä. Aika paljon, kun Suomen suurin vesivoimala Imatralla tuottaa täydellä teholla 170 MW. Jos samaan aikaan tuulee, tuo 100 MW vastaa 33 tuetun 3 MW:n tuulimyllyn tuottamaa sähkötehoa. Se ero tuulitukeen siinä on, että tuo aurinkotuki olisi kertaluontoista, jonka jälkeen tuo aurinkoinen 100 MW tulisi ilman tukiaisia. Myös Pekarisen vävy voisi ostaa kennon, jos asuu omakotilaossa.

      No entä jos sillä koko tuulituen 3 miljardilla tehtäisiinkin noita aurinkokennoja? Samat tuet kuin edellä, niin kennoja saataisiin 600 000 kpl mökeille, maataloihin, omakotiloihin jne. Auringon paisteella niissä syntyisi sähköä yhteensä 5 kW * 600 000 = 3000 MW, eli kolmen ydinvoimalan verran ja tuhannen ison, lintuja silppuavan ja ympäristöä melulla häiritsevien isojen 3 MW tuulimyllyjen verran. Paras asia olisi siis se, että kennot eivät melua, eivätkä pilaa maisemia kymmenien kilometrien säteellä.

      Pave

      Poista
    4. Näinhän se on, että kaikenlaisen energiantuotannon kannattavuuden arviointi on erittäin hankalaa ja monimutkaista johtuen monista syistä. Sehän se on melkeinpä koko energiabisneksen pointti, kuka osaa optimoida tuotantonsa parhaiten menestyy.

      Minä uskon, että koko meidän energiajärjestelmä tulee kokemaan täydellisen mullistuksen seuraavan 20-30 vuoden aikana. Nythän me olemme täysin riippuvaisia sähköverkosta, mutta pian asia ei ehkä ole aivan niin. Myös kuluttaja on tällä hetkellä hyvin passiivinen ostaja, mutta suhteellisen pian aktiivnen toimija energiajärjestelmässä.

      Keskustelu on tosiaan hieman "hairahtunut" Anteron kirjoituksesta, mutta mielenkiintoinen aihe sinänsä tämäkin...

      Poista
    5. Ja jos joku on kuitenkin kiinnostunut lukemaan analyysiä kuluttajan energiabisnesten kannattavuudesta, niin oheisen linkin takaa löytyy aiheesta tehty mielenkiintoinen ja pätevä diplomityö:

      https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/14085

      Poista
    6. Taidat, Ville ajatella nyt liikaa pelkästään kotitalouksia ja vieläpä maaseutumaisessa ympäristössä. Eiköhän teollisuus tule sähköverkkoa tarvitsemaan vielä pitkään, jos sitä ei vielä viheraate ole kokonaan karkoittanut maastamme.

      Tapsa

      Poista
    7. Kotitalouksien roolia nimenomaan ajattelen, mutta ihan yhtälailla kaupungeissa kuin maaseudulla. Ajattelen kuluttajien roolia osana sähköverkkoa. Ensimmäinen askel siihen suuntaan ovat älykkäät sähkömittarit, joita on ilmeisesti jo aika paljon ihmisillä. Seuraava askel vaikkapa omakotiasujien tai taloyhtiöiden omat aurinkopaneelit joiden tuottamaa sähköä voi myydä sähköyhtiölle ja jotka lisäävät ainakin osittain omistajansa riippumattomuutta sähköverkosta. Ja ei tämä rajoitu aurinkopaneeleihin vaan ihan yhtälailla joku oma generaattori voi toimia sähköverkon osana. Tai jos sähköautot yleistyvät niin sähköauto voi olla osa sähköverkkoa, auton akut toimivat sähkövarastona, josta voi myös myydä sähköä. Näitä mahdollisuuksia on miltei rajattomasti ja uskon, että kun melkein jokaisella on se älykäs sähkömittari niin askel tähän suuntaan on melko pieni. Uskon, että muutos energiabisneksessä tulee olemaan melkein yhtä nopea kuin tiedonvälityksessä on ollut viimeisen 20 vuoden aikana..saa nähdä...

      Mutta siis en vielä sähköverkkoa ole hautaamassa, sähköverkkoon vaan tulee uusia ulottuvuuksia. Ja teollisuushan toimii jo pitkälti sujuvasti sekä sähkön ostajana että myyjänä. Taisi joku vuosi UPM tienata enemmän sähköbisneksellä kuin paperiteollisuudella.

      Poista
    8. Pienet aurinkopaneelit akkuineen ovat ihan ok ja miksei isommatkin, mutta mielellään akkukapasiteetin mukaan. Silloin ei tule sitä myyntitarvetta niin paljon sähköverkkoon, mistä aiheutuu ongelmia ailahtelevuuden vuoksi.

      Tukia ei pidä maksaa tälle harrastukselle, kukin saa tehdä mitä haluaa omalla kustannuksellaan ja järkevät investoinnit jopa maksavat itsensä.

      Tapsa

      Poista
    9. Jos tuo edellä kirjoittamani ajatusleikki toteutuisi, eli että 600 000 taloa rakentaisi 5 kW:n aurinkopanelit, se olisi aikamoinen lovi valtion ja sähkönsiirto- ym yhtiöiden lompakkoon olkoonkin, että ei nuo paneelit vuotuisella tasolla kovin hääppöisiä määriä sähköenergiaa tuota. Mutta siinä tapauksessa, että ihmiset voisivat itse tuottaa paljon energiaa, verotusta varmaan kehitettäisiin. Kas muuten kun eivät vielä verota siitä, että omilla puilla lämmitetään mökkiä tai taloa. Kaukolämpöä kyllä verotetaan monellakin tapaa.

      Pave

      Poista
  66. Loistava kirjoitus Professori Järviseltä. Suurkiitos siitä!

    Eräs epäilevä Tuomas.

    VastaaPoista
  67. Joku tai jotkut ovat kommentoineet Järvisen "epätieteellistä" kielenkäyttöä. Minusta on vain hienoa jos tutkija pystyy sanomaan asiaansa myös värikkäästi ja kuvaavasti.
    Arvostan kovasti Järvisen muitakin ulostuloja, mm. mitä hän on sanonut suoraan ylisen Lapin poroilla ylilaidunnetun luonnon tilasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Veikko ja muut lukijat,

      Suomessa näyttää olevan kaksi isoa tabua, joista ei saisi keskustella, ilmasto ja porojen ylilaidunnus.

      Antero

      Poista
    2. Miten niin ei ilmastosta? Täälläkin keskustellaan joka päivä. Korostaisin sanaa "keskustellaan", siis mielipiteiden vaihtoa. Nythän saatiin Ilmatieteen laitoksen asiantuntijakin kommentoimaan tänne. Uskoisin, että tuo linja voisi olla käyttökelpoinen: jos täällä nousee esiin hyvin perusteltu asiallinen kysymys Suomen ilmastosta, niin sen voi lähettää laitokselle kommentoitavaksi. Asiallisiin kysmyksiin saa paremmin vastauksia kuin ilkeämielisisesti tai hyökkääväisesti muotoiltuihin.

      Poista
  68. Antero, kaikesta huolimatta peli näyttäisi olevan pelattu. Siisselit aiheuttavat maailmanlopun!

    http://yle.fi/uutiset/napaseudun_oravat_kiihdyttavat_ilmastonmuutosta_yllattavalla_tavalla__vaikutusta_aliarvioitu/7698124

    Tai sitten kirjoituksessi liittyvä imepriumin vastaisku on alkanut!

    Pave

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Pave,

      Uhkakuvia pukkaa jatkuvasti. Päinvastaiset tutkimustulokset eivät “myy” ja jäävät siksi usein julkaisematta. Kuulin hiljattain kuinka erään huippu tiedelehden päätoimittaja hylkäsi lehteen lähetetyn käsikirjoituksen, joka perustui ainutlaatuisen pitkään aikasarjaan, sanomalla: ”Mikä tahansa lehti julkaisisi tutkimuksenne, jos teillä vain olisi trendejä.” Kun pelkästään positiiviset tulokset (trendit, erot) julkaistaan, mutta ei negatiivisia, tieto vääristyy. Niille, jotka haluavat saada syvällisemmän käsityksen vääriksi osoittautuneista luontohälytyksistä, suosittelen Jim Steelen kirjaa ”Landscapes & Cycles: An Environmentalist’s Journey to Climate Skepticism” (2013).

      Antero

      Poista
    2. Johon pääsee tututtumaan tuosta. eli vilkaisemaan sisälle.

      http://www.amazon.com/Landscapes-Cycles-Environmentalists-Journey-Skepticism/dp/1490390189

      Ilkka.

      Poista