torstai 15. tammikuuta 2015

Aivan kuin olisin kuullut tämän ennenkin?

Yleisradio päätti julkaista 14.1.2015 varhain aamulla uutissivullaan kolme nettiartikkelia yhden minuutin sisällä (klo 06:20 - 06:21). Kaikkien aiheina oli tuuli- ja aurinkovoima maailmalla ja Suomessa. Melkoinen sattuma on tuo julkaisuajankohta, vai olisiko sittenkään? Ehkä Ylen toimitus on saanut joltain taholta ohjeet, että yksi juttu per tärkeä aihe ei näin eduskuntavaalien alla enää riitä? No jutuissa oli muitakin askarruttamaan jääneitä asioita, joten ruoditaanpa vähän. 

Kaappaus Ylen sivulta 14.1.2015
En puutu nyt noista jutuista kahteen, jotka ovat mielestäni sivutarinoita. Niistä ensimmäisessä uusiutuvaa energiaa ohi kaiken akateemisen kriittisyyden ajava professori Peter Lund valittaa Aasian ajavan Euroopan ohi ns. uusiutuvan energian asioissa. Toisessa artikkelissa samainen professori harmittelee sitä, että Suomesta on tullut ko. asioissa alisuorittaja. Niinpä, mutta missä ne usein mainostetut kymmenettuhannet vihreän energiateknologian työpaikat ja tehtaat ovat?

Keskityn siis vain minuuttia noita juttuja aiemmin julkaistuun ja niukasti siinä esitettyjä väitteitä tukevia lähteitä sisältäneeseen artikkeliin otsikolla "Tutkijat: Auringosta ja tuulesta halvin energiamuoto", josta muutamia kappaleita alla on sisennettynä ja kursivoituna. Niiden alla oleva normaaliteksti on minun tajunnanvirtaani.
Tutkijoiden mukaan uusiutuvasta energiasta, kuten auringosta ja tuulesta, tulee halvin energiantuotantomuoto viimeistään 10 vuoden sisällä maailman suurimmille energiamarkkinoille Aasiassa. Siinä energia on halpaa, päästötöntä ja riippumatonta. Vastaavanlaisia uusiutuvan energian simulaatioita ei ole Lappeenrannan teknillisen yliopiston aurinkotalouden professorin Christian Breyerin mukaan aiemmin tehty.
– Täysin uusiutuvaan energiaan perustuva systeemi on mahdollinen Koillis-Aasiassa. Uusiutuva energia on siellä myös halvin energian tuotantomuoto. Kaikki muut ovat kalliimpia. Se on uusi oivallus, Breyer sanoo.
Hmm... Aivan kuin olisin kuullut tuon aiemminkin ja jo toistakymmentä vuotta sitten. Silloin se kuulosti hienolta uutiselta kuten nytkin, mutta valitettavasti aiemmat ennusteet eivät ole toteutuneet. Tuulesta ja auringonsäteilystä tuotettu sähkö on edelleen 2 - 6 kertaa vesi-, ydin- tai hiilivoimaa kalliimpaa kaikkialla maapallolla. Suomessa, jossa varsinkin aurinkoenergian hyödyntämismahdollisuudet ovat juuri nyt aika vaatimattomat, hintasuhteet voivat olla vieläkin huonommat.

Professori Breyer. Kuva Yle
Jäin myös pohtimaan aurinkotalousprofessori Breyerin uutta oivallusta. Miksihän kukaan vaikkapa Kiinassa, Koreassa tai Japanissa ei ole asiaa oivaltanut? Olisin mielelläni paneutunut Breyerin oivallukseen, mutta tunnin googlaamisesta huolimatta en löytänyt asiasta tuota Ylen uutista enempää. Olisi sääli, jos kukaan ei Kiinassa tietäisi asiasta enempää, sillä pelkällä professori Breyerin toteamuksella Kiinan kommunistipuolueen hyväksymiä viisivuotissuunnitelmia ei muuteta. Olen muuten ihmetellyt professori Breyerin oivalluksia joskus aiemminkin.
Iso kysymys uusiutuvissa energianlähteissä on, milloin ne ovat kaupallisesti kannattavia, jotta niihin voi siirtyä markkinoiden ehdoilla. Tutkimuksen mukaan esimerkiksi Kiinalle aurinko ja tuuli tulevat kannattavimmiksi energioiksi jo 5–10 vuoden sisällä.
– Jokaisen kapasiteetin kaksinkertaistumisen seurauksena kustannukset tippuvat 20 prosenttia. Vuoteen 2025–2030 mennessä esimerkiksi aurinkosähkön hinta on puolet nykyisestä. Käytännössä merkittävässä osassa maailmaa se on sitten halvin tuotantomuoto. Energiajärjestelmä muuttuu sen perusteella verraten paljon, Vainikka ennustaa.
Toivottavasti käsitteet "markkinoiden ehdoilla" ja "kaupallisesti kannattava" on tässä määritelty rehellisesti eikä vihreällä tavalla, jossa odotetaan joko fossiilisten polttoaineiden äkillisestä loppumisesta johtuvaa hurjaa hintapiikkiä tai niihin kohdistettavaa rajua yleismaailmallista rankaisuverotusta, jotka johtaisivat energian hintojen rajuun nousuun kaikkialla. Nimittäin puheet fossiilisten polttoaineiden loppumisesta pian ovat osoittautuneet ennenaikaisiksi, ja globaali hiilivero taitaa olla vain vihreää toiveunta.


Jälleen kerran - olen kuullut väitteet aurinkosähkön hinnan puolittumisesta ennenkin - vaan näin ei ole käynyt, kun hintaan otetaan mukaan aurinkosähkön ajoittaisuuden vaatiman varavoiman kulut. VTT:n johtavan tutkija Pasi Vainikan heitto ei muutenkaan vakuuttanut, sillä mistään en löytänyt laskelmia sen tueksi.
Aurinko- ja tuulienergiaa on saatavilla lähes rajattomasti, mutta ongelmana on tuotannon epätasaisuus. Siksi energiaa pitäisi voida varastoida.
– Näin se on ja tiedämme tämän hyvin, ja siinäpä se järjestelmän taikuus onkin. Siellä on erilaisia joustoja. Sitten kun aurinkoa ja tuulta on yli 50 prosenttia järjestelmästä, tarvitsemme sekä isoja vuorokauden sisäisiä siirto-operaatioita että kausisiirto-operaatioita. Vuoden ensimmäiset pimeät kuukaudet Suomessakin kausivarastoa täytyy hyväksikäyttää, Vainikka sanoo.
Niinpä, miten varastoida energiaa taloudellisesti siltä varalta, ettei tuule tai ole aurinkoista. Kumpikaan ei ole kovin harvinainen ilmiö. Tarvitaan siis valtavia energiavarastoja, joiden pitäisi riittää kenties kokonaisen vuodenajan yli. Missä niitä on? No onhan niitä. Ne ovat hiilikasoissa, turveaumoina, öljy- ja maakaasusäiliöissä, ydinpolttoaineena sekä jokiemme varsilla olevissa järvissä ja tekoaltaissa jne. Mutta kun noista ensimmäisen ja kahden viimeisen käyttö on ympäri vuorokauden paljon halvempaa kuin aurinko- tai tuulivoiman edes parhaimmissa olosuhteissa? Ja lämmön tuotannossa kivihiilen voittanutta ei taida olla, mikä kannattaa pitää mielessä niin Suomen kuin Kiinan pohjoisosien talvessa. Mistähän tutkija Vainikka keksi yhteyden Aasian tilanteesta Suomeen?

Kun auringon säteilystä ja tuulesta tehtyä sähköä on verkossa yli 10%, alkaa sähköverkon vakaus olla koetuksella. Tällaisia huolia on kuulunut niistä maista, joissa tuohon rajaan on päästy. Ja brown-outit tai black-outit ovatkin sitten todellisia huolenaiheita. Siksipä mm. Saksassa on mainostetusta Energiewendestä (aurinko- ja tuulivoimaa lisäävä energiaohjelma) huolimatta juuri valmistunut tai rakenteilla parikymmentä isoa hiilivoimalaa. Ja sähköenergian hinta on tuplat Suomeen verrattuna!
Suomessa esimerkiksi kesäistä aurinkoenergiaa voisi varastoida synteettiseen maakaasuun talvikuukausien varalle. Olemassa olevaa kaasuverkkoa käytettäisiin varastona, joka olisi integroitu muihin energiasektoreihin. Vainikan mukaan tähän ovat teknologiat periaatteessa olemassa. Varastointiin menevä energia olisi Vainikan mukaan kuitenkin verraten pieni.
– Se voidaan varastoida olemassa olevaan maakaasuinfrastruktuuriin. Toki tällä hetkellä meillä ei varastoja ole, mutta niitä on tulossa näiden LNG-terminaalien muodossa. Sinne saadaan merkittäviä määriä kemiallista energiaa, jota voidaan talven mittaan käyttää, Vainikka sanoo.
Toki voidaan varastoida kalliisiin LNG-terminaaleihin. Mutta kuka maksaa synteettisen maakaasun tuotannon ja varastoinnin. Olisiko tutkija Vainikka unohtanut tämän laskuistaan? Eikö nuo kulut pidä lisätä kuluttajalle myytävän aurinkoenergian tuotantokustannuksiin, jotta niitä voidaan vapailla markkinoilla verrata vaikkapa hiilivoimaan tai perinteisellä maakaasulla tuotettuun? Vai jäikö asia jälleen kerran kuluttajilta tasaveroina kerättävien tukiaisten varaan? Jälkimmäisessä tapauksessa olemme matkalla kohti sähkön reaalihinnan tuplaamista tai triplaamista ennätysajassa. Ja LNG-varastoja olisi rakennettava muutaman nyt suunnitellun lisäksi aika monta enemmän.
VTT pyrkii selvittämään, miten Suomi voisi olla energiajärjestelmien kehityksen kärjessä. Vainikan mukaan 90 prosenttia uusiutuvan sektorin bisneksestä on muualla kuin aurinkopaneeleissa tai tuuliturbiineissa. Siis esimerkiksi siinä miten sähkö saatetaan hyväksikäytettävään muotoon liikenteelle ja miten sitä varastoidaan.
– Liikenne on ehkä nopeimmin kannattava ja kiinnostavin, koska siellä on paras maksukyky, Vainikka sanoo viitaten esimerkiksi autoilun sähköistämiseen.
Vainikka povaa perinteisille isoille energiayhtiöille mietinnän hetkeä. Kotitaloudet kun voisivat jatkossa myydä tuottamaansa energiaa ja ostaa sen takaisin käyttöön esimerkiksi auton polttoaineena.
Juu, toisten lompakollahan tässä ollaan - autoilijoiden ensimmäisenä, joten eipä siinäkään mitään uutta. Mutta tehdäänpä ajatuskoe. Jos minulla olisi rivitaloasuntoni katto kokonaan aurinkopaneloituna, olisin sieltä tänään kirjoituspäivänä - siis nolla-asteisena ja vähäpilvisenä talvipäivänä - saanut kerätyksi ehkä 10 kilowattituntia aurinkoenergiaa. Se olisi voinut nipinnapin riittää tuon aurinkoisen kolmetuntisen energiatarpeeseen melko energiapihissä järvenpääläisessä rivitalokodissani. Mutta ei minulta mitään myyntiin olisi jäänyt. Kun piti viedä vaimo tutkimuksiin helsinkiläiselle erikoislääkärille 40 kilometrin päähän, jouduin siis ihan rahalla ostamaan 80 km:n bensat, jotka maksoivat 6,24 euroa. Junalla ja ratikalla meno olisi maksanut noin 17 euroa ja taksilla noin 90 euroa. Tämän päivän sähkön markkinahinnalla tuo 10 kWh maksoi noin 35 senttiä, joten jos olisin vaihtanut aurinkopaneelieni keräämän sähkön auton polttoaineeksi, en olisi tainnut halvimmalla vaihtoehdolla edes Keravalle päästä.

Niin - jotta olisin edes tuon 10 kWh:n aurinkoenergiaa saanut - olisi lisäksi pitänyt auringon noustessa yhdeksän aikaan kiivetä tikkaita pitkin 2. kerroksen liukkaalle ulkokatolle ja sutia 1000 neliömetrin aurinkokennoista viiden sentin sitkeä räntälumikerros pois. Olisi jäänyt tekemättä.
– Yhtiöiden täytyy keksiä liiketoimintansa uudelleen. Tuuliturbiinit voivat olla isompien yhtiöiden hallussa, mutta aurinkosähkön osalta kuka tahansa kuluttaja voi olla myös tuottaja, Vainikka sanoo.
Ehkä yhtiöiden täytyy keksiä jotain uutta. Ehkä ne ovat keksineet tämän yhdessä Brysselin byrokraattien kanssa? Mutta kasvavaa painetta tulee kansalta ja varsinkin sen pienituloisilta, jotka nousevien energiakulujen puristuksessa alkavat kyllästyä kaikenlaisiin tuulivoiman tukiaisiin ja jatkuvasti kohoaviin energiaveroihin. Suurimmalla osalla kansasta ei ole mitään mahdollisuuksia ryhtyä energian tuottajaksi. Jos saksalaiseen malliin rikkaalle aurinkoinvestoijalle tai tuulivoimalle alueita vuokraavalle suurmaanomistajalle taataan epävakaasta tuotteesta valtavan korkea tuottajahinta, joka sitten laskutetaan pienituloiselta naapurilta välttämättömän tuotteen sietämättömänä kuluttajahintana, näemme vihreällä tavalla taloudellisesti eriarvoistuvan Suomen.

Maailman moderneimmalla ja suurimmalla aurinkovoimalalla,
Ivanpahilla, on erittäin isoja ongelmia.
Kunpa näkisi edes yhden aidosti markkinaehtoisesti - siis ilman tukiaisia - sähköä tai lämpöä tuulesta tai auringosta kannattavasti tuottavan yhtiön. Minä olen alaa seurannut pitkään ja etsinyt, mutta tuloksetonta on ollut työni niin Suomessa kuin ulkomailla. Oikeasti toivoisin sellaisen löytäväni. Ehkä energiayhtiöillä on mietinnän paikka? Mitä tapahtuu, jos jonain päivänä tukiaiset loppuvat?
Tutkimushankkeen Koillis-Aasiaa koskevat energiajärjestelmälaskelmat palkittiin juuri parhaana avauksena globaalissa aurinkosähkön konferenssissa Japanissa. Tekes rahoittaa VTT:n, LUT:n ja Turun yliopiston monivuotista tutkimushanketta viidellä miljoonalla eurolla.
Kuten jo kirjoituksen alussa vihjaisin, jäin hämmästelemään kyvyttömyyttäni löytää verkosta mitään tietoja ko. laskelmasta tai sen palkitsemisesta. Siksi normaali skeptisyyteni jätti epäilyksen toisen tai molempien olemassaolosta tai niiden merkittävyydestä. Ja tämä vahvistaa käsitystäni tarpeesta ottaa myös Tekes mukaan julkisiin säästötalkoisiin. Mutta ehkä joku kommentoija osaa vähentää epäilyksiäni?

41 kommenttia:

  1. "Ehkä Ylen toimitus on saanut joltain taholta ohjeet".

    Päättelin että joukko suomalaisia päättäjiä ja uusiutuvan energian lobbareita oli käynyt Japanissa PV aurinkobiennaalissa ja toimittanut kokousesitteensä
    kiireesti YLE,lle esiteltäväksi uudistuvan energian riemukulkuna.
    lopputuloksen ollessa nähtävänämme.

    Ette kai luule että kyseessä on PV mainos uutisen muodossa,
    sopimatohan se sellainen olisi?

    Ei uutisessa ainakaan lukenut että sisältää tuotemarkkinointia.

    http://www.snec.org.cn/default.aspx?lang=en

    Ilkka

    VastaaPoista
  2. Eikös vanhanen I "sijoittanut" miljardin verran uusiutuvaan viherteknologiaan ja cleansh,,, eiku tekkiin. Siitä on senverran jo aikaa että olisi jo pitänyt kuulua mitä sillä rahalla on saatu aikaan. Ei vaan ole kuulunut mitään, onkohan kukaan tutkinut mihin ne rahat katosivat?

    VastaaPoista
  3. Vastaukset
    1. photovoltaic, aurinkokenno lontoon murteella

      Poista
  4. Mitähän se "verraten pieni" tarkoittaa. Kaasu pitää jäähdyttää tuonne - 160 asteen tienoille ja pumpata kovalla paineella säiliöihin, mitä vielä pitää jäähdyttää lämpösiirtymän verran. Ei se nyt kaasun energiasis'ltöön nähden ole kovin paljon, mutta kallis on systeemi.

    Kyllähän nä pellet myönsivät, että paneelien hinta on vain 10 % kokonaiskustannuksista. Eivät sitten kWn:n hinnasta tällä systeemillä tietenkään puhu yhtään mitään.

    Mistäköhän he sen hiilen ottavat tuohon metaaniin ja mihin laittavat, kun polttohan on kielletty?

    Tapsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helppoheikeiltä jäi kuvailematta mitä metaania pitäisi pumpata LNG
      säiliöihin, laivoilla tuotua tai jotenkin muuten tuotettua eli miten?

      Aavistelen pahinta eli metaanin tuottamista tuulirupellisähköllä.

      No prosessihan olisi käynnissä vain silloin kun tuulisi, mutta kun prosessia ei kannata keskeyttää sen ylläpitämiseksi pitäisi rakentaa varavoimala joka toimisi varastoidulla vaikkapa LNG turbiinivoimalan varavoimalalla tuottaen metaania LNG,stä, joka sitten varastoitaisiin LNG
      säiliöihin.

      Prosessi sähköstä metaaniksi kuluttaa energiaa, ja jos tuote käytetään
      autossa polttoaineena, kokonaishyötysuhteen laskemiseksi tuottaa päässälasku prosessiketjulle hyötysuhteeksi alle 10%
      ja tuotteen litrahinnaksi yli 20€ litra.

      Tästähän spekuloitiin aiemmin tällä palstalla mutta en muista missä ketjussa.

      http://blogs.worldwatch.org/revolt/is-%E2%80%9Crenewable-methane%E2%80%9D-energy-storage-an-efficient-enough-option/

      Ilkka

      Poista
    2. Ei tarvitse aavistella, sehän sanotaan suoraan, tuulella ja auringolla sähköä ja siitä metaania.

      No niinpä tietysti, jostain mädätämöistä aineet. Olisiko suhteellisuudentaju vaihteeksi hukassa? Mistä moiset massat saadaan, kun kohta kaikki sähkö näin tuotetaan?

      Tapsa

      Poista
    3. Sinäpä sen sanoit, mistä ne luulee saavansa tarvittavat biomassat.

      Laivataanko ne ulkomailta vai?

      Mythän ne polttaa tuotteen nimeltä mäntyöljy biovoimaloissa ja julistettuaan sen jätteeksi ja saavat hommastaan vieläpä tukiaiset
      eli ilmastoaneet, ja mäntyöljy raaka aineena korvataan tuontikemikaaleilla.

      http://www.tekniikkatalous.fi/metsa/amerikkalaisyhtio+huolissaan+suomen+mannyista/a534368?service=mobile&page=4

      Ilkka

      Poista
  5. Tuo nettiuutinen kertoo sen olevan halvin, mutta YLE aamun uutiset otsikosta huolimatta olivat varovaisempia (realistisempia) ja lisäsivät joukkoon "saattaa olla".

    Näinhän meitä populismilla kusetetaan.

    VastaaPoista
  6. No, tuohon artikkeliin voisi hyvin nyt vaalien alla vedota. Koska kehitystä nopeuttaa eniten taloudellinen motivaatio, niin

    poistetaan tuuli- ja aurinkovoiman kaikki tukitariffit.

    Näin uusien tehokkaiden järjestelmien kehitys markkinavoimien pakotuksessa (heh!) kiihdyttää tahtia ja , heureka! , meillä on ilmainen energia tuotapikaa käytössämme. Eikä maksa veronmaksajille mitään ...

    Eikös juu. Vai ettei syöttötariffista voidakaan luopua - mitä kummaa ?

    -Beowolf-

    VastaaPoista
  7. "Toivottavasti käsitteet "markkinoiden ehdoilla" ja "kaupallisesti kannattava" on tässä määritelty rehellisesti eikä vihreällä tavalla, jossa odotetaan joko fossiilisten polttoaineiden äkillisestä loppumisesta johtuvaa hurjaa hintapiikkiä tai niihin kohdistettavaa rajua yleismaailmallista rankaisuverotusta, jotka johtaisivat energian hintojen rajuun nousuun kaikkialla. Nimittäin puheet fossiilisten polttoaineiden loppumisesta pian ovat osoittautuneet ennenaikaisiksi, ja globaali hiilivero taitaa olla vain vihreää toiveunta."

    Toivossa on aina hyvä elää.

    Lisäksi on syytä muistaa, että fossiiliset polttoaineet ovat uusiutuvia energialähteitä. Aikajana vain on valittava oikein ja puhuttava tuhansista/miljoonista vuosista. On perin harmittavaa, ettei tätä muisteta. Tai jos muistetaankin, sitä ei rehellisesti tuoda esiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pikemminkin sadoista miljoonista.

      Tapsa

      Poista
    2. Juuri näin. Ei siis huolta huomisesta; puheet fossiilisten polttoaineiden loppumisesta ovat jo pian osoittautumassa täysin ennenaikaisiksi.

      Poista
    3. Kaikki fossiiliset polttoaineet eivät edes ole fossiilisa kuten Thomas
      Gold aikanaan hypotesoi ja hänen hypoteesinsa todistettiin oikeaksi
      tuottamalla laboratorio-oloissa metaania olosuhteissa jotka vallitsevat maan vaipassa vedestä ja CO2,hdesta rautaoksidin ollessa katalyyttina.

      Tietysti tämä on ollut kerettiläisyytensä vuoksi ollut mahdoton hyväksyä,
      ollen lisäksi epäkorrektia johtavinta ilmastotiedettä kohtaan koska nykykäsitys polttoaineiden synnystä on kanonisoitu totuudeksi.

      "Gold's thesis in The Deep Hot Biosphere is simple: Hydrocarbons have been in existence since the earliest times of the universe, and are part of the process of planetary formation. Their constituents, hydrogen and carbon, originated in the "primordial soup" from which Earth was formed. Earth's methane and petroleum, Gold says, are abiogenic - without biological origin."

      http://www.mitosyfraudes.org/Ingles2/FossilFuels.html

      Ilkka

      Poista
  8. Toivottavasti Ylrn valveutunut toimittaja M. Virtanen pikaisesti kyseenalaistaa omassa blogikirjoituksessaan työnantajansa uutisoimat jutut. Se on välttämätöntä tasapuolisen uutisoinnin takia, muutenhan verovaroilla yllä pidettävä media taas johtaa meitä kansalaisia harhaan.

    VastaaPoista
  9. Seuraava auttanee ihmettelyssä:

    http://www.researchgate.net/publication/268743535_North-East_Asian_Super_Grid_Renewable_Energy_Mix_and_Economics

    Avainakronyymi on LCOE.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No joo, "uutinen" on kotoisin PV Magazinesta joka ylpeilee sen esitetyn
      ihan julkisuuteen Suomessa joten Kiinalaisten olisi syytä vapista ja muuttaa 5-vuotissunnitelmiaan.

      Esitettiin jopa montakymmentä kertaa joten täytyy vain löytää PV
      lobbareiden palkkaama YLE toimittaja joka löytyy kun odotellaan alaarmeja
      ilmaston lämpenemisestä viimeisiltä PV messuilta päin.

      http://www.pv-magazine.com/news/details/beitrag/100-northeast-asian-renewable-system-plotted_100017780/#axzz3OzV8geWh

      Ilkka

      Poista
  10. Kyllä taitaa mennä kauemmin Kiinassakin, jossa teollisuus sähkö maksaa n. 0,01 - 0,02 snt / kw (lehtikirjoitus USA:n hinta 3-4 kertaa ja EU:n 7-8 kertaa kalliimpaa) Kiinan kotitalous sähkö on Suomen hinnoissa.
    Suomessa maksaa iso tuulivoimala n. 5 M€ , jonka tuotanto on
    4,5 MW * 8760 * 0,22 *20v = 173448 MW josta tulee hinnaksi 28,82 € / MW + käyttö ja kunnossapito. Laskelma on aika positiivinen, koska 2013 hyötysuhde tuulivoimaloilla oli n.19,5 % ja kestääkö mylly 20 vuotta.

    Aatsi Pirkanmaalta

    VastaaPoista
  11. Siis kWh ja MWh oletan.

    Onkos nyt tullut pilkkuvirhe tuolla ekalla rivillä?

    Tapsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo kwh / MWh pitäisi olla.
      Ja virhehän siinä on. Pilkku kyllä ok mutta piti olla € sen snt paikalla.

      Aatsi P......

      Poista
  12. Yhtään julkaisua ei vielä, vain spekulointia ja suuria sanoja. http://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/tutkimus/hankkeet/Sivut/neo-fore.aspx

    VastaaPoista
  13. Ei tarvitse edes arvailla kun näkyy suomen tutkimusrahat menevän tulevaisuuden tuulentupien maalailuun erilaisilla tulevaisuusmallinnuksilla kun Mikon aloitusta penkoessani paljastui että Tekes sosiologit olivat rahoittamassa tätä PV
    mainosuutiseen liittyvää "tutkimusta" missä todistetaan tulevaisuusmallinnuksilla että Kiinassa on edullisinta tuottaa uusiutuvaa energiaa muutaman vuoden kuluttua.

    Ilkka

    VastaaPoista
  14. Jos aktivistit nyt ovat sitä mieltä, että uusiutuvat saadaan markkinaehtoisiksi 5-10 vuodessa, niin tällä perusteella kaikki tämänhetkinen puuhastelu uusiutuvien parissa pitäisi lopettaa ja jäädä odottamaan tuota 5-10 vuoden päässä olevaa päivää. Jos nyt rakennetaan nykyisellä tekniikalla, niin nämä rakennelmat ovat vain markkinaehtoisten uusiutuvilla toimivien voimaloiden tiellä vieden parhaat tuotantopaikat. Vähintään parhaat paikat pitäisi korvamerkitä markkinaehtoiseen uusiutuvan energian tuotantoon.

    VastaaPoista
  15. Tulevaisuuden ennustaminen poliittisesti määräytyvillä parametreilla on hankalaa. Luultavasti ainoa asia mikä on totta 10 vuodenkin kuluttuakin on että Etelä-Suomessa olevan Helsingin leveysaste on yli 60 ja pohjoisenpuoleisessa Kiinassa olevan Pekingingin levysaste on alta 40. Luultavasti monet muutkin asiat ovat suht samalla lailla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta poliittisesti määrätyillä parametrilla tulevaisuuden ennustaminen on sitäkin vaikiampaa.

      Oletettavasti parametrit muuttuvat äänestäjien valitessa parametrinsä itse, kunhan olisi tarjolla parametrejä muita kuin kiihtyvästä ilmastonmuutoksesta uutetut parametrit eli joku nollaa lähellä oleva luku
      joka ei tuota maailmanloppua lähiaikoina.

      https://www.youtube.com/watch?v=WuInpEZp15w

      Ilkka


      Poista
  16. Tänään on taas ympäri maailmaa uutisoitu miten 2014 on historian lämpimin vuosi.

    http://www.nytimes.com/glogin?mobile=1&URI=http%3A%2F%2Fmobile.nytimes.com%2F2015%2F01%2F17%2Fscience%2Fearth%2F2014-was-hottest-year-on-record-surpassing-2010.html%3Freferrer%3D%26_r%3D0

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja hesari toistaa papukaijan lailla kaikki huuhaat...

      http://www.hs.fi/ulkomaat/a1421386630143

      Poista
    2. RSS ja UAH ovat kuin ilmaa vain. Mitä nyt kaikkein tarkimmat ja kattavimmat lämpötilamittaukset mitä löytyy eikä ainakaan vielä ole "algoritmeja" viilentämässä menneisyyttä ja kuumentamassa nykyisyyttä kuten vaikkapa GISSin tapauksessa. Kun trendiä ei löydy, se luodaan.

      Poista
    3. Eihän Hesari kykene edes papukaijan tasolle koska alkuperäisessä lukee olleen kuumin paitsi jokunen aikaisempi vuosi.

      Käytetään myös termiä "tied." eli vastaavankaltainen kuin jotkut aikaisemmat vuodet tai olkoon sidoksissa.

      Tuossa HS alkuperäinen artikkeli pääuutislähteeltään mistä kettutyttö on vääntänyt Google kääntäjällä tiedeuutisensa.

      Pitää vielä tarkistaa onko mediamme laittanut lähteeksi Reuters vai maailman johtavin ilmastotiee, ellei peräti tutkijat.

      http://www.theguardian.com/environment/2015/jan/08/2014-34th-warmest-year-on-record-for-us-warmest-yet-worldwide

      Ilkka



      Poista
    4. Lisännen vielä hesarin ja YLE,n viestiketjun joka tuottaa tulokseksi "tutkijat", ilmastotiede tai johtavimmat tiedemiehet ovat yksimielisiä.

      Tiede > Reenpissi > Joe Romm Rapid Response Team / Climate Progress > Guardian > Reuters > YLE/HS
      > Maailman johtavin ilmastotiede.

      http://wattsupwiththat.com/2012/09/30/skeptical-science-shouting-and-joe-romms-integrity-a-test/

      Ilkka


      Poista
  17. ja veronmaksajien lasku tuulimyllyjen tukemisesta yli 3 miljardia euroo..
    oliko syyllinen vanhasen hallitus ja pekkarisen pekkarointi?
    joko nyt poliitikot alkavat vähitellen kyseenalaistaa tuulimyllytuen?
    aivan uskomatonta rahan haaskausta tehottomaan energian tuotantoon.
    eikö meiltä tosiaan löydy järkevimpiä poliitikkoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. järkevä poliitikko on oxymoroni

      Poista
  18. Anteeksi keskeytys aiheen vieresta, mutta aihe on tärkeä.

    Ilmatieteen laitos on julkistanut mallinnuksen jonka mukaan mallinnusten
    painoarvo päätöksenteossa on vielä pieni.

    http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/44933557

    Olen alkuun sanaton.

    Ilkka

    VastaaPoista
  19. Ja ukko Rummukainen eli Ollikainen asialla.

    Eihäs se ole ilmastotieteilijä .

    https://www.youtube.com/watch?v=v8Qsn_PAtdY

    Ilkka

    VastaaPoista
  20. Ei tarvitse ollakaan, jos puhuu oikealla murteella eli ylevää AGW-liturgiaa, niin voi olla vaikka ukko mustalainen.

    Mutta olepa vaikka kolmen alan tohtori ja lipsautat rivien välistä häivähdyksen epäilyä, että malleissa saattaa joku mättää, niin heti kuuluu: tsot, tsot, ilmastotieteen virtsaisarvioidut paperit puuttuu, turpa kiinni ja nurkkaan häpeämään.

    Tapsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tohtori mikä tohtori, minä sentään olen ohjannut tohtorintyötä
      joka koski lämpötilan, merten aaltoliikkeen ym tutkimusta radiometrialla,
      ja opetus oli helppoa kun olin suunnitellut suuren osan laitteitosta.

      Joten kuka olen, aikun nauratti akateeminen vapaus, liekö sitä enään olemassa.

      Eli miulla ei ole mitään oppiarvoa, enkä ole edes ylioppilas, en
      tarvitse arvoja koska elämä on kuin silkkiä vaan.

      https://www.youtube.com/watch?v=_4G3hTZ7RqU

      Ilkka

      Poista
  21. Nyt on sitten Kalevakin lähtenyt täysin purjein mukaan. Tämänaamuisessa oli tuo VTT:n "tutkimus" isolla otsikolla ja pääkirjoitus(!) säesti täysillä ja kritiikittä. Taisipa "kuumin vuosi ikinä" olla myös uutisoituna.
    Nyt pitäisi hakea realismia tähän uutisointiin: kuinka laajoja aurinkovoimakenttiä ja tuulipuistoja tarvittaisiin Kiinan (tai Suomen) täyssähköistämiseen - vaikka sitten olettaen että energian varastointi onnistuisi jollain yliluonnollisella tavalla? Millä investointikustannuksilla ja maksanee se ylläpitokin... Mikä mekanismi pudottaisi hinnan järkeväksi tällaisessa laajassa installaatiossa? Kun jaksaisi ruveta laskemaan ja spekuloimaan...

    VastaaPoista
  22. Tälläisen tiedon löysin Ivanpah:in aurinkovoimalan tuottaman energian hinnasta.

    The sales totaled 133,807 MWh, and at an average price of $167.85/MWh, that generated $22.46 million in revenue.

    Ei kyllä ole ihan heti kilpailukykyistä oli taalan kurssi mikä hyvänsä.

    Aatsi P.......

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se jo halpeni kun ko. voimalan pyörittämiseen tarvittava maakaasu halventui.

      http://www.theblaze.com/stories/2014/08/23/liberals-darling-2-2-billion-solar-plant-suddenly-needs-more-of-the-one-thing-you-would-never-expect/

      Ilkka

      Poista
  23. Hei, tutkimuksemme löytyy: bit.ly/1DY7Dty . Siellä on tarvittavat kustannustiedot.

    VastaaPoista