Vakava selitys ilmastomallinnusten kyvyttömyyteen ennustaa ilmastoa

Saksalainen Die Welt -lehti on haastatellut kahta ilmastotutkijaa, Max Planck -instituutin Jochem Marotzkea ja Leedsin yliopiston Piers Forsteria, jotka ovat mielestään selvittäneet syyn tätäkin blogia askarruttaneeseen kysymykseen: Miksi ilmastomallinnusten näyttämä lämpeneminen ei näy reaalimaailmasta tehdyissä mittauksissa? Tälle asiallehan on esitetty jo yli 50 erilaista selitystä, mutta tässä yksi lisää joukkoon. Seuraavassa Die Weltin tekstistä pari lyhyttä otosta käännöksinä.

Maapallon lämpötila ei ole viimeisen 15 vuoden aikana noussut niin paljoa kuin ilmastomallit ovat ennustaneet. Tutkijoiden mukaan tämä ei johdu huonosta mallintamisesta vaan pikemmin "sattumanvaraisesta ilmaston vaihtelusta".

Tutkijat siis sentään myöntävät, että tällä vuosituhannella ei ilmaston lämpenemistä ole ainakaan globaalisti nähty. Tosiasiassahan sitä ei ole nähty noin 20 vuoteen, kun lämpötila-aikasarjojen virhemarginaalit otetaan huomioon.

Mallinnusten ja mittausten ristiriitaa

Marotzke ja Forster tunnustavat, että ilmastomallinnukset eivät ole kyenneet ennustamaan lämpötilaa. Nimittäin ennustamistahan voi aidosti tapahtua vain tulevaisuuteen. Ilmastomalleissa siis ei ole ollut vikaa, vaikka niiden ennusteet ovat keskenäänkin toivottoman ristiriitaisia, eikä niistä ainoakaan ole pysynyt lämpötilan muutosten mukana.Vika tutkimusten mukaan on kaoottisessa ilmastossa, jonka vaihtelu on sattumanvaraista. Hmmm... Nyt tässä on jotain sellaista, mitä en tajua. Siis ilmaston ennustamiseen rakennetuissa malleissa ei ole vikaa, vaikka ne eivät ole kyenneet ennustamaan ilmastoa.

Väite, että ilmastomallit järjestelmällisesti yliarvioisivat kasvavan kasvihuonekaasupitoisuuden aiheuttamaa lämpenemisestä, on väärin, sanoo Marotzke. Kokonaisuutena simuloidut trendit ja havainot sopivat yhteen. "Ilmaston lämpeneminen siis saavuttaa vakavat mittasuhteet todennäköisimmin tämän vuosisadan lopulla. Näin tapahtuu, ellei ihmiskunta miehekkäästi pysäytä kehitystä", todetaan heidän tutkimustiedotteessaan.

No niin.  Voimakasta kasvihuonekaasupitoisuuden muutoksesta johtuvaa lämpenemistä ennustaneet mallinnukset eivät ole laskeneet väärin, sillä viimeisen parinkymmenen vuoden harvinaiset sääilmiöt ovat peittäneet todellisen lämpenemisen alleen. Mallinnukset ovat siis oikeassa, mutta empiirisistä mittaustuloksista teemme väärät johtopäätökset. Nyt tajusin, mitä Marotzke ja Forster tarkoittavat. Siis vaikka mallinnukset ovat ennustaneet väärin viimeiset parikymmentä vuotta, ne lopulta vuosisadan lopulla osoittautuvat ennustekykyisiksi.

Vaikka pitkän ja rasittavan aivotyöskentelyn jälkeen tajusin tutkijoiden nerokkaan johtopäätöksen ytimen, jäi mieltä kalvamaan sen pieni ero normaalin fysiikan periaatteisiin. Nimittäin perinteisesti fysiikassa on oltu sitä mieltä, että jos hypoteesin (jollainen ilmastomallikin on) tulos ei vastaa todellisuutta, on hypoteesissa jotain pahasti vialla. No - ehkä olen turhan pedantti tässä asiassa. Marotzken ja Forsterin onneksi Nature -julkaisu ei ole niin tarkka, ja se on päättänyt julkaista tutkimuksen.

Vakavan selityksen reaktio

Laajennetaanpa Marotzken ja Forsterin logiikka kaupalliselle sektorille. Otetaanpa mielikuvituksellinen esimerkki tulevaisuuden autokaupasta. Menet vuonna 2018 autoliikkeeseen ja ostat sieltä 70 000 euroa maksavan sähköauton. Kuukauden kuluttua yhtenä aamuna vähän käytetty autosi ei käynnisty. Maksamalla 150 euroa saat sen hinatuksi lähimmälle korjaamolle. Viikon selvittelyn jälkeen korjaamolta soitetaan ja kerrotaan, että autosi on testien mukaan täysin kunnossa. Siinä ei siis ole mitään vikaa, joskaan se ei vieläkään suostu käynnistymään. Mutta koska se on viaton, se voi käynnistyä milloin tahansa ensi vuonna tai 2020-luvulla. Ja sitten sinua pyydetään siirtämään ehjä autosi pois korjaamolta odottamaan hetkeä, jolloin se toimii tehtaan speksien mukaan. Ostaisitko samasta kaupasta toisen auton, tai käyttäisitkö samaa korjaamoa uudelleen? Ilmastotutkijan logiikalla vastaisit myöntävästi.