perjantai 30. tammikuuta 2015

Vakava selitys ilmastomallinnusten kyvyttömyyteen ennustaa ilmastoa

Saksalainen Die Welt -lehti on haastatellut kahta ilmastotutkijaa, Max Planck -instituutin Jochem Marotzkea ja Leedsin yliopiston Piers Forsteria, jotka ovat mielestään selvittäneet syyn tätäkin blogia askarruttaneeseen kysymykseen: Miksi ilmastomallinnusten näyttämä lämpeneminen ei näy reaalimaailmasta tehdyissä mittauksissa? Tälle asiallehan on esitetty jo yli 50 erilaista selitystä, mutta tässä yksi lisää joukkoon. Seuraavassa Die Weltin tekstistä pari lyhyttä otosta käännöksinä.
Maapallon lämpötila ei ole viimeisen 15 vuoden aikana noussut niin paljoa kuin ilmastomallit ovat ennustaneet. Tutkijoiden mukaan tämä ei johdu huonosta mallintamisesta vaan pikemmin "sattumanvaraisesta ilmaston vaihtelusta".
Tutkijat siis sentään myöntävät, että tällä vuosituhannella ei ilmaston lämpenemistä ole ainakaan globaalisti nähty. Tosiasiassahan sitä ei ole nähty noin 20 vuoteen, kun lämpötila-aikasarjojen virhemarginaalit otetaan huomioon.
Mallinnusten ja mittausten ristiriitaa

Marotzke ja Forster tunnustavat, että ilmastomallinnukset eivät ole kyenneet ennustamaan lämpötilaa. Nimittäin ennustamistahan voi aidosti tapahtua vain tulevaisuuteen. Ilmastomalleissa siis ei ole ollut vikaa, vaikka niiden ennusteet ovat keskenäänkin toivottoman ristiriitaisia, eikä niistä ainoakaan ole pysynyt lämpötilan muutosten mukana.Vika tutkimusten mukaan on kaoottisessa ilmastossa, jonka vaihtelu on sattumanvaraista. Hmmm... Nyt tässä on jotain sellaista, mitä en tajua. Siis ilmaston ennustamiseen rakennetuissa malleissa ei ole vikaa, vaikka ne eivät ole kyenneet ennustamaan ilmastoa.
Väite, että ilmastomallit järjestelmällisesti yliarvioisivat kasvavan kasvihuonekaasupitoisuuden aiheuttamaa lämpenemisestä, on väärin, sanoo Marotzke. Kokonaisuutena simuloidut trendit ja havainot sopivat yhteen. "Ilmaston lämpeneminen siis saavuttaa vakavat mittasuhteet todennäköisimmin tämän vuosisadan lopulla. Näin tapahtuu, ellei ihmiskunta miehekkäästi pysäytä kehitystä", todetaan heidän tutkimustiedotteessaan.
No niin.  Voimakasta kasvihuonekaasupitoisuuden muutoksesta johtuvaa lämpenemistä ennustaneet mallinnukset eivät ole laskeneet väärin, sillä viimeisen parinkymmenen vuoden harvinaiset sääilmiöt ovat peittäneet todellisen lämpenemisen alleen. Mallinnukset ovat siis oikeassa, mutta empiirisistä mittaustuloksista teemme väärät johtopäätökset. Nyt tajusin, mitä Marotzke ja Forster tarkoittavat. Siis vaikka mallinnukset ovat ennustaneet väärin viimeiset parikymmentä vuotta, ne lopulta vuosisadan lopulla osoittautuvat ennustekykyisiksi.

Vaikka pitkän ja rasittavan aivotyöskentelyn jälkeen tajusin tutkijoiden nerokkaan johtopäätöksen ytimen, jäi mieltä kalvamaan sen pieni ero normaalin fysiikan periaatteisiin. Nimittäin perinteisesti fysiikassa on oltu sitä mieltä, että jos hypoteesin (jollainen ilmastomallikin on) tulos ei vastaa todellisuutta, on hypoteesissa jotain pahasti vialla. No - ehkä olen turhan pedantti tässä asiassa. Marotzken ja Forsterin onneksi Nature -julkaisu ei ole niin tarkka, ja se on päättänyt julkaista tutkimuksen.


Vakavan selityksen reaktio
Laajennetaanpa Marotzken ja Forsterin logiikka kaupalliselle sektorille. Otetaanpa mielikuvituksellinen esimerkki tulevaisuuden autokaupasta. Menet vuonna 2018 autoliikkeeseen ja ostat sieltä 70 000 euroa maksavan sähköauton. Kuukauden kuluttua yhtenä aamuna vähän käytetty autosi ei käynnisty. Maksamalla 150 euroa saat sen hinatuksi lähimmälle korjaamolle. Viikon selvittelyn jälkeen korjaamolta soitetaan ja kerrotaan, että autosi on testien mukaan täysin kunnossa. Siinä ei siis ole mitään vikaa, joskaan se ei vieläkään suostu käynnistymään. Mutta koska se on viaton, se voi käynnistyä milloin tahansa ensi vuonna tai 2020-luvulla. Ja sitten sinua pyydetään siirtämään ehjä autosi pois korjaamolta odottamaan hetkeä, jolloin se toimii tehtaan speksien mukaan. Ostaisitko samasta kaupasta toisen auton, tai käyttäisitkö samaa korjaamoa uudelleen? Ilmastotutkijan logiikalla vastaisit myöntävästi.


22 kommenttia:

  1. Lainaus Mikon viimeisimmästä postauksesta: "Maapallon lämpötila ei ole viimeisen 15 vuoden aikana noussut niin paljoa kuin ilmastomallit ovat ennustaneet. Tutkijoiden mukaan tämä ei johdu huonosta mallintamisesta vaan pikemmin "sattumanvaraisesta ilmaston vaihtelusta". - "Tutkijat siis sentään myöntävät, että tällä vuosituhannella ei ilmaston lämpenemistä ole ainakaan globaalisti nähty. Tosiasiassahan sitä ei ole nähty noin 20 vuoteen- - - -".

    Jos tutkijoiden mukaan globaali lämpötila ei ole viimeisen 15 vuoden aikana noussut niin paljoa kuin ilmastomallit ovat ennustaneet, se ei käsittääkseni ole sama asia kuin "tällä vuosituhannella ei ilmaston lämpenemistä ole ainakaan globaalisti nähty". Puhumattakaan Mikon omasta mielipiteestä "tosiasiassahan sitä ei ole nähty noin 20 vuoteen - - - -".

    Olisiko syytä jatkaa pitkää ja rasittavaa aivotyöskentelyä tai ainakin miettiä omia käsityksiään vähän eri tulokulmasta, vaihteeksi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarkimpien satelliittimittausten mukaan alailmakehän lämpenemistauko alkaa lineaarisella trendillä mitattuna marraskuusta 1996, joten alailmakehän globaali lämpeneminen on ollut totaalisesti pysähdyksissä 18 vuotta ja kaksi kuukautta. Tilastollisesti merkitsevää lämpenemistä ei ole tapahtunut vuoden 1992 jälkeen – siis Rion ympäristökokouksesta lähtien 22 vuotta sitten. Aivotyöskentely empiiristen mittausten kanssa on tehty ;-)

      Poista
  2. Totta, ilman lämpötila ei ole noussut ennustetulla tavalla mutta merten lämpeneminen on jatkunut koko ajan. Malleissa on ilman muuta parantamisen varaa.

    -L4

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valitettavasti mallinnukset ovat epäonnistuneet ilmakehää karkeammin merien mallintamisessa. Osin siitä saattaa johtua epäonnistuminen ilmakehän mallintamisen suhteen.

      Meretkään eivät ole lämmenneet universaalisesti, vaikka jotkin merialueet ovat hitusen lämpimämpiä nyt verrattuna 20-30 vuoden takaiseen aikaan. Toiset ovat viileämpiä tai samanlämpöisiä.

      Useiden proxytutkimusten mukaan viilentymistä on tapahtunut useimmilla merialueilla tuhansien vuosien aikajänteellä. Luonnollinen vaihtelu on ilmeistä.

      Poista
    2. Valtamereen on sitoutunut suuri määrä lisälämpö mikä kielii siitä että planeetta on säteilytasapainoltaan epätasapainossa avaruuden kanssa. Jotkut sanoisivat että tässä mennään nk. AGW-kässärin mukaan :)

      -L4

      Poista
    3. Nyt on kyse mallinnusten kyvystä ennustaa - ei meristä. Mutta kun nyt viimeisen kerran otit meret esiin väärässä yhteydessä, tehdäänpä pari asiaa selväksi:
      1) Jos asia olisi, kuten kommentissasi väität, vahvistat käsityksen mallien kyvyttömyydestä. Nehän eivät ole kyenneet ennustamaan lämmön siirtymistä meriin. Kasvihuonekaasujen ja erilaisten palauteilmiöidenhän piti lämmittää ilmakehää.
      2) Tilastollisesti merkitsevää globaalia lämpenemistä ei ole Argo-ajalla tapahtunut, kuten olen niin moneen tutkimukseen perustaen täällä aiemmin kertonut, joten väittämäsi on perusteeton.

      Poista
    4. Miten meret voivat lämmetä niin ettei se välittömästi näy ilmakehässä ?
      Asiahan on niin, että palloamme 72% peittävät meret lämmittävät ilmakehää, eikä päinvastoin.

      Siinä -L4:lle kysymys.

      ämpee

      Poista
    5. Ämpee, kun tuo hurja, väitetty merten lämpenemisvauhti on jopa 0,001 astetta vuodessa, ei sitä kukaan huomaisi, vaikka niin tapahtuisikin. Sitähän kukaan ei pysty mittaamaan.

      Tapsa

      Poista
  3. Jos malli ei kykene tuottamaan todellisuutta edes jokseenkin vastaavaa tulosta, on se täysin hyödytön. Millään muulla tieteenalalla ei tuollaista sontaa pidettäisi hyväksyttävänä.

    VastaaPoista
  4. Minua aina vaan jaksaa ihmetyttää tuossa skenaarioviuhkassa se, että mitä päästöskenaario(i)ta niissää on otettu huomioon.

    Onko kaikilla sama päästöskenaario, vai onko niitä monta? En tuosta kuvatekstistä siitä mitään löytänyt.

    Tapsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensimmäisen kuvan mallinnusviuhkassa on CMIP5-mallinnuskierroksen RCP4.5-skenaarioajot (102 kpl) kuvan vasemmassa yläkulmassa olevien 32 ilmastomallin tuottamana. Mutta skenaarioiden väliset erot ovat aika pieniä tämän vuosisadan alkupuolella, joten lähes samanlaisen "kuumana" käyvän viuhkan saat myös RCP8.5 tai 2.5 -skenaarioista. Erot kasvavat isommiksi vasta jälkimmäisellä puoliskolla. Enemmän eroja on eri mallien välillä, kuten kuvasta näkyy.

      Poista
  5. "Väite, että ilmastomallit järjestelmällisesti yliarvioisivat kasvavan kasvihuonekaasupitoisuuden aiheuttamaa lämpenemisestä," ei voi ennurtaa
    kritlallipallosta koska kohta ilmestyvässä SMOS tutkimukset todistavat ettemme tiedä aiheesta mitään.

    Jos perustutkimus on sitä mieltä että "Over the past three years, ESA’s Soil Moisture and Ocean Salinity (SMOS) satellite has mapped Earth’s wet and dry soils, helping us to understand the water cycle and supporting water resource management. Global ocean salinity data from SMOS has given us new insight into how rivers and runoff from land are dispersed by ocean currents. Surpassing expectations, SMOS data are also being used to monitor Arctic sea ice extent and thickness, providing daily coverage of the Arctic Ocean. In addition, the satellite can track hurricanes, such as last year’s Hurricane Sandy that devastated parts of the US east coast. " niin titäs odottaa perustieteen tuettamia tutkimusten tuloksia
    ennen ennusteiden käyttö ohjaamaan ilmiskunnan.

    Koska härdellin tuottaneet tulokset ovat jo nyt hämmästyttäviä, minulle on luvattu
    että kohta julkaistut ovat vieläkin hämmästyttävämpiä ja minulle kerrottiin jotta julkaisemista vaille enkä oikein malta odottaa, mutta kohta..

    Ihan FMI sivuilla, tulkinnan tosin jäädessä ilmastojihadistien ja
    kettutyttömedian varaan.

    http://www.esa.int/For_Media/Highlights/SMOS_results

    Ilkka

    VastaaPoista
  6. Lukematta alkuperäistekstiä totean, ettei idea satunnaisvaihtelusta pysähtymisen selittäjänä ole uusi, vaan se esitettiin (minun tietääkseni) jo vuonna 2009 Science-lehdessä. Tuolloin äänessä olivat Met Officen tutkijat, jotka asettivat lämpenemiskehityksen palautumisen aikarajaksi vuoden 2013. Itse käsittelin satunnaisvaihtelu-selitystä ainakin vuonna vuonna 2011 ja useasti sen jälkeenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tuohan on vain on johtanut maalitolppien siirtoon horisonttiin jotta enneustukset toteuutuisivat 97% konsensuksella.

      Kysymys on vain ilmastopolitiikasta ja maalitolppien sijainnista, meillä on
      mahdollisuus äänestää ensi vaaleissa jos meille annetaan mahdollisuus,
      toisen mahdollisuuden ollessa suomen muuttuminen toiseksi Pohjois Koreaksi jota johtaa diktaattorina suomen johtavin tuuliparooni diktaattorin elkein halliten päästöoikeuksia myymällä.

      Olen kuitenkin näkevinäni jonkinlaista aamuruskoa esikuvanani ollessa Stefan Zveig jonka "kunnon sotamies Svejk joka seikkailii ensimmäisessä maailmansodassa tietämättä ympäroivästä maailmasta yhtään mitään, halutessaan palvella keisarikuntansa mallikkaasti etenemällä väärään suuntaan eksyttyään".

      Eli kuvaus nykyisen ilmastotieteen kohtalosta.

      https://www.youtube.com/watch?v=IJOuoyoMhj8

      Ilkka

      Poista
    2. Kansainvälisen tason niuhottajana täytyy kyllä oikaista, että Svejkin kirjoittaja on Jaroslav Hasek. Ei silti, Zveigilläkin on mainioita juttuja, kuten esimerkiksi 'Shakkitarina'.

      Poista
  7. Tuossa aikaisemmin oli puhetta merien lämpenemisestä. Muistui mieleen, että merien lämpenemisestä puhuttaessa törmää monesti käsitteeseen "ocean's thermal memory", eli siihen, että lämpötilamuutokset tulevat ilmi toisinaan vasta vuosikymmenten päästä.

    VastaaPoista
  8. Muistaako kukaan tulevan jääkauden hehkutusta Suomessa -70luvulla. Oliko sitä, ja kuka oli silloin Ilmatieteen laitoksen johtaja? Oliko hänellä samanlainen missio jääkaudella pelottelulla kuin Taalaksella on lämpenemisellä pelottelulla?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En muista missä vaiheessa tätä julistettiin. Opiskelin 70-luvulla, mutta hatarat ovat muistikuvat. Olisiko Juhani Rinne ollut jo silloin pääjohtajana. Löytynee helposti netistä.

      Tapsa

      Poista
  9. No niin, olihan se Rinne jo 70-luvulla IL:n pomona ja Sumessa tämän jargonin alullepanijoita:

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Juhani_Rinne_(meteorologi)

    Kävin muutama vuosi sitten hänen esitelmäänsä kuuntelemassa ja kysyin inhottavan kysymyksen jotain tähän suuntaan, kun Petteri oli juuri ennustanut jopa 10 asteen lämpenemistä.

    CO2:n tuplaaminen nostaa lämpötilaa alle asteen, Taalas väittää positiivisten takaisinkytkentöjen kautta seuraavan kymmenen asteen lämpenemisen. Tämä tarkoittaa, että säteilypakotteena positiivinen takaisinkykentä on vähintään satakertainen. Miten tällaisella takaisinkytkennällä ilmasto voi olla stabiili?

    En tarkkaan muista kysymystäni, mutta vastauis oli, että hän ei ymmärtänyt kysymystä.

    Minulle heräsi kysymys, että millä meriiteillä päästään Ilmatieteen Laitoksen pääjohtajaksi.

    Tapsa

    VastaaPoista
  10. Mallien toimimattomuudesta saivat kaikki Eurosportin katsojat hyvän esimerkin, kun lentomäen kisa käytiin Vikersundissa.

    Pistetähän nykyään lisätään tai vähennetään tuulten ja lähtölavan mukaan. Tämänpäiväinen kisa oli aivan lottoa. Hupaisin esimerkki oli eräästä hypystä, jossa kaveri oli juuri putoamassa rinteeseen, mutta sitten tupsahti vastatuulenpuuska, joka nosti kaverin takaisin ilmaan ja lisäpituutta tuli n. 50m.

    Edelliseen hypääjään verrattuna, joka tipahti kumpuun, hän sai jopa 7 pisteen penaltin! Ei tolkun häivää.

    Näyttää, että uusittu Vikersundin mäki on täysi susi. Millään malleilla ei pystytä hallitsemaan jotain puolen metrin/s tuulennopeuden muutosta, jos se vaikuttaa hyppypituuteen monta kymmentä metriä. Lisäksi on oleellista missä kohdassa mäkeä tuulee. Mallit vain tuntevat pelkän keskituulennopeuden.

    Ei näihin mäkimalleihin ole varmaan pantu rahaa kuin ripaus ilmastomalleihin verrattuna, mutta taitaa ongelmien monimutaisuuskin olla eri mittaluokkaa.

    Vai onko sittenkään, kun hiilidioksidi ohjaa maailmankaikkeutta?

    Tapsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis miten jollain mallilla voitaisiin määrittää tuulenpuuskat? Aivan mahdotonta, mutta mittaaamalla tuulen nopeutta eri etäisyyksillä stadionista saattaisi toimia.

      Poista
    2. Meinasin vastata, mutta sitten huomasin, että olen kieltäytynyt vastaamasta anonyymeille ilman mitään identifiointia.

      Ei siis kannata kysyä minulta mitään, jos et minkäänlaista nimimerkkiä pysty itsellesi keksimään.

      Tapsa

      Poista