Laulaako Fennoskandian ilmastokanarialintu Taalaksen kanssa samassa sävellajissa?

Edellisessä blogikirjoituksessani pohdin ilmastonmuutoksen Pohjois-Amerikan "kanarialinnuksi" nimetyn Alaskan lämpötiloja, ilmastomallien kyvyttömyyttä jäljitellä sitä ja syitä lämpötilan vaihteluihin. Katsotaanpa, miten kotiseutumme Fennoskandia (tässä tapauksessa Kuolan niemimaa ei siihen kuulu) selviää vastaavassa arviossa. Nimittäin yksi suosikkibloggaajani Bob Tisdale on tuollaisen vertailun vastikään tehnyt, ja olen siitä osan ottanut soveltaen tähän kirjoitukseen.

Kuva 1

Tisdale aloittaa kuvalla, joka esittää vertailun IPCC:n vielä julkaisematonta 5. arviointiraporttia varten ajetuista tietokonemallinnoksista ja mitattujen lämpötilojen mukaisesti lasketusta keskilämpötilasta vuosilta 1930-2013. Tuona yli 80 vuoden aikana Fennoskandia on lineaaarisen trendin mukaan (sininen suora viiva) lämmennyt noin 0,6 astetta. Ilmastomallien mukaan (pun. viiva) sen olisi pitänyt lämmetä noin 1,2 astetta. Tisdale toteaa, että mallinnokset eivät Fennoskandiankaan osalta simuloi reaalimaailmaa hyvin. Ehkä kasvihuonekaasut eivät ole toimineet mallintajien kuvittelemalla tavalla?

Fennoskandian keskilämpötilan vaihtelut vuosien välillä ovat melko suuria. Ne ovat jopa moninkymmenkertaisia verrattuna trendimuutokseen ja mallinnosten ennustamaan vaihteluun. Tuota vaihtelua ilmastomallit eivät siis kykene seuraamaan lainkaan. Käytännössä niillä ei ole minkäänlaista kykyä ennustettaessa ilmastollisia muutoksia aikavälillä muutamasta kuukaudesta noin 10 vuoteen.

Kuva 2

Kuvasta 1 kannattaa huomata sekin, että 1930-luvun loppu oli lähes yhtä lämmin kuin 2000-luvun loppu. Koko aikajakson kylmin vuosikymmen on ollut 1960-luku. Ei taida olla sattumaa, että Ilmatieteen laitoksemme aloittaa kaikki lämpötilavertailunsa juuri 1960-luvulta, jotta lämpeneminen kohti nykyaikaa saataisiin näyttämään mahdollisimman suurelta ja dramaattiselta?

Kuva 3

Tisdalen seuraavassa kuvassa (kuva 2) näkyy kolme mielenkiintoista asiaa. Keskilämpötila laski noin 57 vuoden ajan vuoteen 1986 asti. Vuosina 1987-1988 tapahtui iso lämpötilan nousu (punainen murtoviiva) tasolle, jonka jälkeen lämpötilatrendi on tasainen ±0. Olen nuo trendit Fennoskandian lämpötilahyppäyksen molemmin puolin korostanut harmailla viivoilla. Jotain erikoista siis tapahtui vuosina 1987-1988.

Seuraavaksi Tisdale vertailee tuon lämpötilahyppäyksen molemmilla puolilla olevaa lämpötilakehitystä mallinnoksiin. Kuvassa 3 on ajanjakso 1930-1986. Siitä näkyy taas kerran se, että ilmastomallinnokset eivät löydä

Kuva 4

oikein edes etumerkkiä. Kun tuon ajan mittausten trendiviiva osoittaa 0,13 asteen kylmenemistä per vuosikymmen, ennustaa tietokonemalli 0,06 asteen lämpenemistä per 10 vuotta. Myös kuvassa neljä esitetyssä vertailussa mallinnos ennustaa vuosien 1989-2013 lämpötilakehityksen merkin väärin, ja virheen suuruus on vielä suurempi - reilusti yli asteen verran vain parissa vuosikymmenessä. Sadan vuoden aikana tuo virhe olisi noin viisi astetta. Se on tajuttoman iso virhe, kun muistamme, että olemme nykyisen keskilämpötilamme kanssa vain noin neljä astetta jäätiköitymisen aloittavan keskilämpötilan yläpuolella.

Kuva 5

Nuo kuvat 3 ja 4 ovat keskeisen tärkeitä ilmastokeskustelussamme, sillä ne kertovat kokonaisuudessaan, miksi Ilmatieteen laitoksemme pääjohtaja Petteri Taalas saarnaa kaikissa mahdollisissa tilaisuuksissa hiilidioksidipohjaista lämpenemishypoteesiaan. Hänen ainoat argumenttinsa ovat nuo punaisella esitetyt mallinnokset, eikä häntä häiritse se, että sinisellä esitetyssä reaalimaailmassa lämpötila käyttäytyy aivan toisin. Sellaista kutsutaan vahvaksi uskoksi, mutta empiirisen tieteen kanssa sillä ei ole mitään yhteistä.

Seuraavaksi Bob Tisdale pohtii, mikä voisi olla syynä tuolle 1987-1988 lämpötilahyppäykselle ja sen jälkeiselle tasaiselle keskilämpötilatrendille. Hän ei edes yritä pohtia nykyisen ilmastoparadigman mukaista hiilidioksidiselitystä, sillä sen mukaiset mallinnokset edellä ovat epäonnistuneet selittämään muutoksia sekä ennen että jälkeen hyppäyksen. Tisdale tarjoaa selitykseksi arktista oskillaatiota (AO), jolla tarkoitetaan ilmanpaineen eron vaihtelua pohjoisen napa-alueen ja siihen rajoittuvien keskileveysasteiden välillä. Viereisen kuvan mukaisesti keskimääräistä alempi paine napa-alueella tuo lännestä kosteita ja lämpimiä ilmoja Fennoskandiaan (= positiivinen AO), kun korkeampi paine pohjoisessa tuottaa normaalia kylmempää ilmaa Pohjois-Eurooppaan ja Aasiaan (=negatiivinen AO).

Kuva 6

Tisdalen seuraavassa AO-indeksikuvaajassa  (kuva 6) näkyykin selvä positiivinen piikki tuon lämpötilahyppäyksen kohdalla. Vastaavasti Suomessa kylmän talven 2010 kohdalla näkyy AO-indeksin syöksyminen jyrkästi negatiiviseksi. No, AO-indeksin ja ainakin talvlämpötilojen yhteys on tietysti tunnettu jo jonkin aikaa. Tisdale on kuitenkin laskenut korrelaatioita Fennoskandian lämpötilapoikkeamien ja AO-ideksin välillä KNMI Climate Explorer -sivustolla. Yksi niistä on kuvana 7. Aika korkeita korrelaatioita ovat!

Tisdale ei pohdi erästä asiaa, mitä minä pidän toistaiseksi selvittämättömänä: Miksi lämpötila Fennoskandiassa laski vuoteen 1986 asti, mutta tuon lämpöhyppäyksen jälkeen se pysyi tasaisena? Itse veikkaan syyksi Atlantin pohjoiseen suuntautuvien pintavesien lämpötilan vaihtelua, mutta en nyt mene siihen tarkemmin. Ottakaapa tuohon kantaa vaikka kommenttiosuudessa.

Kuva 7

Jos tuo otsikossa mainitun kanarialinnun laulu kuviteltaisiin Fennoskandian toteutuneeksi lämpötilakäyräksi (kuvissa 1-4 sinisellä ja mustalla), ja  Petteri Taalaksen ilmastoennustushuuto kuviteltaisiin samoissa kuvissa punaisella esitetyiksi ilmastomallinnoksiksi, voinemme todeta riitasoinnun kamalaksi. Se on niin kamala, että en usko edes läheltäpiti-harmoonisten sointujen syntymiseen parhaimmankaan kapellimestarin johdolla. Jompikumpi on heitettävä orkesterista pois - reaalimaailma vai Taalaksen ilmastomallit. Kumpi - siinäpä ilmastopolitiikkaamme johtavalle kapellimestarille kysymys. Minä pitäisin sinisen ja mustan. Mutta epäilen nykyisen sixpack-puikonheiluttajan taipuvan punaisen suuntaan.

Bob Tisdalen blogissa on vielä paljon lisää asiaa englanniksi. Suosittelen sen seuraamista säännöllisesti. Tässä vielä linkki sinne.