![]() |
| Kuva 1 |
Tisdale aloittaa kuvalla, joka esittää vertailun IPCC:n vielä julkaisematonta 5. arviointiraporttia varten ajetuista tietokonemallinnoksista ja mitattujen lämpötilojen mukaisesti lasketusta keskilämpötilasta vuosilta 1930-2013. Tuona yli 80 vuoden aikana Fennoskandia on lineaaarisen trendin mukaan (sininen suora viiva) lämmennyt noin 0,6 astetta. Ilmastomallien mukaan (pun. viiva) sen olisi pitänyt lämmetä noin 1,2 astetta. Tisdale toteaa, että mallinnokset eivät Fennoskandiankaan osalta simuloi reaalimaailmaa hyvin. Ehkä kasvihuonekaasut eivät ole toimineet mallintajien kuvittelemalla tavalla?
Fennoskandian keskilämpötilan vaihtelut vuosien välillä ovat melko suuria. Ne ovat jopa moninkymmenkertaisia verrattuna trendimuutokseen ja mallinnosten ennustamaan vaihteluun. Tuota vaihtelua ilmastomallit eivät siis kykene seuraamaan lainkaan. Käytännössä niillä ei ole minkäänlaista kykyä ennustettaessa ilmastollisia muutoksia aikavälillä muutamasta kuukaudesta noin 10 vuoteen.
![]() |
| Kuva 2 |
![]() |
| Kuva 3 |
Seuraavaksi Tisdale vertailee tuon lämpötilahyppäyksen molemmilla puolilla olevaa lämpötilakehitystä mallinnoksiin. Kuvassa 3 on ajanjakso 1930-1986. Siitä näkyy taas kerran se, että ilmastomallinnokset eivät löydä
![]() |
| Kuva 4 |
![]() |
| Kuva 5 |
Seuraavaksi Bob Tisdale pohtii, mikä voisi olla syynä tuolle 1987-1988 lämpötilahyppäykselle ja sen jälkeiselle tasaiselle keskilämpötilatrendille. Hän ei edes yritä pohtia nykyisen ilmastoparadigman mukaista hiilidioksidiselitystä, sillä sen mukaiset mallinnokset edellä ovat epäonnistuneet selittämään muutoksia sekä ennen että jälkeen hyppäyksen. Tisdale tarjoaa selitykseksi arktista oskillaatiota (AO), jolla tarkoitetaan ilmanpaineen eron vaihtelua pohjoisen napa-alueen ja siihen rajoittuvien keskileveysasteiden välillä. Viereisen kuvan mukaisesti keskimääräistä alempi paine napa-alueella tuo lännestä kosteita ja lämpimiä ilmoja Fennoskandiaan (= positiivinen AO), kun korkeampi paine pohjoisessa tuottaa normaalia kylmempää ilmaa Pohjois-Eurooppaan ja Aasiaan (=negatiivinen AO).
![]() |
| Kuva 6 |
Tisdalen seuraavassa AO-indeksikuvaajassa (kuva 6) näkyykin selvä positiivinen piikki tuon lämpötilahyppäyksen kohdalla. Vastaavasti Suomessa kylmän talven 2010 kohdalla näkyy AO-indeksin syöksyminen jyrkästi negatiiviseksi. No, AO-indeksin ja ainakin talvlämpötilojen yhteys on tietysti tunnettu jo jonkin aikaa. Tisdale on kuitenkin laskenut korrelaatioita Fennoskandian lämpötilapoikkeamien ja AO-ideksin välillä KNMI Climate Explorer -sivustolla. Yksi niistä on kuvana 7. Aika korkeita korrelaatioita ovat!
Tisdale ei pohdi erästä asiaa, mitä minä pidän toistaiseksi selvittämättömänä: Miksi lämpötila Fennoskandiassa laski vuoteen 1986 asti, mutta tuon lämpöhyppäyksen jälkeen se pysyi tasaisena? Itse veikkaan syyksi Atlantin pohjoiseen suuntautuvien pintavesien lämpötilan vaihtelua, mutta en nyt mene siihen tarkemmin. Ottakaapa tuohon kantaa vaikka kommenttiosuudessa.
![]() |
| Kuva 7 |
Jos tuo otsikossa mainitun kanarialinnun laulu kuviteltaisiin Fennoskandian toteutuneeksi lämpötilakäyräksi (kuvissa 1-4 sinisellä ja mustalla), ja Petteri Taalaksen ilmastoennustushuuto kuviteltaisiin samoissa kuvissa punaisella esitetyiksi ilmastomallinnoksiksi, voinemme todeta riitasoinnun kamalaksi. Se on niin kamala, että en usko edes läheltäpiti-harmoonisten sointujen syntymiseen parhaimmankaan kapellimestarin johdolla. Jompikumpi on heitettävä orkesterista pois - reaalimaailma vai Taalaksen ilmastomallit. Kumpi - siinäpä ilmastopolitiikkaamme johtavalle kapellimestarille kysymys. Minä pitäisin sinisen ja mustan. Mutta epäilen nykyisen sixpack-puikonheiluttajan taipuvan punaisen suuntaan.
Bob Tisdalen blogissa on vielä paljon lisää asiaa englanniksi. Suosittelen sen seuraamista säännöllisesti. Tässä vielä linkki sinne.






