tag:blogger.com,1999:blog-71961250942329139542024-03-13T23:09:35.592+02:00IlmastorealismiaIlmastoa ja sen muuttumista pohtiva blogi. Katso kommentointiohjeet alareunasta.
Tammikuun 15. päivästä alkaen ns. anonyymi kommentointi ei enää ole mahdollista. Jos haluat sen jälkeen kommentoida, hanki itsellesi vähintään OpenID-tunniste.Unknownnoreply@blogger.comBlogger534125tag:blogger.com,1999:blog-7196125094232913954.post-65607238478218958492018-03-29T13:10:00.000+03:002018-03-29T13:10:17.508+03:00Moderni Kankkulan kaivo<div style="text-align: right;">
<i>Kirjoittajana professori Antero Järvinen</i></div>
<br />
Pariisin ilmastosopimus hyväksyttiin YK:n ilmastokokouksessa joulukuussa 2015 ja se astui voimaan 4.11.2016. Sopimus, jonka on ratifioinut Suomen lisäksi 143 maata, ei kuitenkaan sisällä määrällisiä päästövähennysvelvoitteita. Osapuolet sitoutuvat pelkästään valmistelemaan, tiedottamaan, ylläpitämään sekä saavuttamaan ilmoittamansa päästötavoitteet. EU-maita ja muutamia muita kehittyneitä länsimaita lukuun ottamatta muut maat, mm. Kiina ja Intia, eivät ole ilmoittaneet vähentävänsä hiilidioksidipäästöjään. Ensimmäinen kokonaistarkastelu sopimuksen vaikutuksista tehdään 2023.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://2.bp.blogspot.com/-jrEPxN6KSUc/WrypZrlVKTI/AAAAAAAAOdI/ohSdEdcoHZQ1A7cKErm6G_SJUz15Pkx6QCLcBGAs/s1600/Pariisin%2Bsopimuksen%2Btulos.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="468" data-original-width="624" height="476" src="https://2.bp.blogspot.com/-jrEPxN6KSUc/WrypZrlVKTI/AAAAAAAAOdI/ohSdEdcoHZQ1A7cKErm6G_SJUz15Pkx6QCLcBGAs/s640/Pariisin%2Bsopimuksen%2Btulos.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">”Olemme saavuttaneet 100-prosenttisen yhteisymmärryksen! … noudattaa <br />tätä ei-sitovaa sopimusta ja tavata jälleen viiden vuoden kuluttua!” </td></tr>
</tbody></table>
Vieläkö muistat lähihistoriaa eli keitä Steve Hunterin kuva esittää? Kuka ei kuulu joukkoon? Vastaukset ovat kirjoituksen lopussa.<br />
<br />
Sopimuksen tavoitteena on rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahden asteen verrattuna esiteolliseen aikaan (määrittelemättä jäi, tarkoitetaanko tällä 1700-lukua vai jotain aiempaa vuosisataa) ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen vuosisatamme loppuun mennessä. Sopimuksen hinta-hyötysuhdetta, paljonko ilmastotalkoisiin 2016 – 2030 uhrattavilla varoilla saataisiin alennettua maapallon keskilämpötilaa, on tutkittu hyvin vähän.<br />
<br />
Käyttäen ilmasto-talousmallinnuksia tanskalainen ympäristötaloustieteilijä Bjørn Lomborg on arvioinut, että Pariisin ilmastosopimuksen talkoot maksaisivat globaalisti 0,8 – 1,6 biljoonaa euroa eli 800 – 1600 miljardia euroa joka vuosi 15 vuoden ajan. Summasta kolmannes lankeaisi Euroopan unionin maksettavaksi. Koska Suomen bruttokansantuote on noin 1,5 % EU-maiden koko BKT:stä, meille kohdistuvat ilmastotalkoot voisivat maksaa uusina menoina 4 – 8 miljardia euroa vuodessa. Tämä olisi 7 – 14 % Suomen valtion budjetista (56 miljardia euroa 2018). Keskituloiselle veronmaksajalle (3600 euroa/kk brutto) tämä tietäisi verojen kiristymisenä noin 200 – 300 euron menetystä kuukausittain käteen jäävässä palkkapussissa. On hämmästyttävää, että näistä taloudellisista vaikutuksista ei ole juurikaan esitetty arvioita julkisuudessa.<br />
<br />
Lomborgin käyttämien mallinnusten mukaan tällaisella vuosibudjetilla lämpötila olisi vain 0,05 astetta ilmastomallien ennustamaa viileämpi vuonna 2100. Jos talkoita jatkettaisiin 2100 asti eli 85 vuotta ja globaalisti noin 100 000 miljardin euron taloudellisin kokonaiskustannuksin, lämpötilaa saataisiin alennettua ennustetusta 0,17 astetta. Sekin olisi niin vähän, että emme kykenisi tuota eroa luotettavasti mittaamaan saati aistimaan.<br />
<div>
<br /></div>
<div style="text-align: left;">
</div>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://4.bp.blogspot.com/-MhCUvJBroB4/Wry57vcxSFI/AAAAAAAAOds/B9_3-wJBgeYaXeyImugNpS7dPObVXfg1ACLcBGAs/s1600/Lomborgin%2Bgraafi%2BPariisin%2Bsopimuksen%2Bvaikutuksista.png" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="720" data-original-width="1280" height="360" src="https://4.bp.blogspot.com/-MhCUvJBroB4/Wry57vcxSFI/AAAAAAAAOds/B9_3-wJBgeYaXeyImugNpS7dPObVXfg1ACLcBGAs/s640/Lomborgin%2Bgraafi%2BPariisin%2Bsopimuksen%2Bvaikutuksista.png" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Pariisin ilmastosopimuksen vaikutus maapallon lämpötilaan vuoteen 2100 mennessä Bjørn Lomborgin (2016, 2017) tutkimusten mukaan. Pariisissa luvatulla tähtitieteellisellä rahasummalla (sininen ja vihreä viiva) olisi jokseenkin sama ilmastovaikutus kuin ei tehtäisi mitään (punainen viiva).</td></tr>
</tbody></table>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<div>
<br /></div>
<div>
Harmillisesti emme vielä tiedä, pystyvätkö ilmastomallit luotettavasti ennustamaan tulevaa ilmastoa lähes 100 vuoden päähän. Emme saa luotettavia sääennusteitakaan viikkoa pidemmille jaksoille, vaikka ne tuotetaan samankaltaisilla mallinnuksilla. <b>Ilmastomallien ennustama lämpötilan nousu saavutettaisiin lisäksi vain sillä edellytyksellä, että uskoisimme nykyisten ilmastomallinnusten oletuksia, joiden mukaan ilmasto on hyvin herkkä hiilidioksidimäärän kasvulle. Vähäisemmällä ja ehkä todennäköisemmällä herkkyysluvulla talkoiden ilmastovaikutus jäisi vieläkin vaatimattomammaksi suhteessa Pariisin sopimuksen tavoitteisiin, käytännössä nollaksi.</b></div>
<div>
<br /></div>
<div>
Kun kaivetaan suunnattoman suuri Kankkulan kaivo, me emme huomaa olevamme kaivossa. Näin näyttää käyneen Pariisissa. Kannattaako ilmastotalkoisiin tuhlata globaalisti kymmeniätuhansia miljardeja euroja varsinkaan, kun niillä ei saavutettaisi havaittavaa muutosta vaihtelevasti aina muuttuvassa ilmastossa? Mitä muuta hyödyllistä tuolla tähtitieteellisellä summalla voitaisiin oikeasti saada luonnolle ja ihmiskunnalle? Voisiko lisärahoitusta antaa esimerkiksi Suomen tutkimus- ja kehittämistoiminnalle, jonka menot olivat 6,0 miljardia euroa 2017?</div>
</div>
<div>
<br /></div>
<div>
<a name='more'></a><br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://3.bp.blogspot.com/-COsZiN0mLwM/Wry3TmAt2_I/AAAAAAAAOdg/ihEOdHFAv7wtnCE2nw3lnT9C7KHFKremQCLcBGAs/s1600/Kari%2BKankkulankaivoista.png" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="542" data-original-width="699" height="496" src="https://3.bp.blogspot.com/-COsZiN0mLwM/Wry3TmAt2_I/AAAAAAAAOdg/ihEOdHFAv7wtnCE2nw3lnT9C7KHFKremQCLcBGAs/s640/Kari%2BKankkulankaivoista.png" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">”- Sitä on ny tiämmä kerätty rahaa että kaivettas kaivoja Afrikkaan. – Jaa ovvai? En oo ennen tiänny että Kankkula on siällä päin.” <br />Kari Suomalainen, Helsingin Sanomat 26.10.1983.</td></tr>
</tbody></table>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<div>
Pariisin ilmastosopimukseen liittyy Vihreä ilmastorahasto, jonka kautta rikkaiden maiden on sovittu maksavan kehitysmaille 100 miljardia dollaria (noin 80 miljardia euroa) vuodessa. Suomi on luvannut rahastoon 80 miljoonaa euroa vuodessa.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Päälähteet:</div>
<div>
Lomborg, B. 2016. Impact of current climate proposals. Glo¬bal Policy 7:109-118. </div>
<div>
Lomborg, B. 2017. The impact and cost of the 2015 Paris Climate Summit, with a focus on US policies. Sivut 216-234 kirjassa: Climate change. The facts 2017.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Vastaukset: Steve Hunterin kuvassa ovat Barack Obama, Angela Merkel, David Cameron ja Francois Hollande. Merkel ei kuulu joukkoon, koska vain hän on yhä virassa.</div>
</div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
Unknownnoreply@blogger.com14tag:blogger.com,1999:blog-7196125094232913954.post-28324085099139529752018-02-06T11:30:00.000+02:002018-02-06T18:25:51.590+02:00Hätkähdyttävä professorin graafi ja sen lompakkovaikutusSattuipa silmiini mainio graafi, joka havainnollistaa hyvin, millaisten haasteiden edessä olemme ilmastopoliittisista syistä johtuen. Tuon WUWT-blogista löytämäni graafin on laatinut Boulderin yliopiston professori Roger A. Pielke jotain lähitulevaisuuden esitystään varten. Jotta se avautuisi meille suomenkielisille vähän helpommin, suomensin graafin tekstit. Lisäksi tein tämän bloggauksen loppuun lyhyen kuvauksen siitä, mikä olisi meidän suomalaisten osuus asiassa.<br />
<br />
Kyse on siis siitä, että maailma pitäisi pelastaa fossiilisten polttoaineiden käytössä syntyvän hiilidioksidin aiheuttamalta lämpenemiseltä ja muulta ilmastotuholta. Juu, minä tiedän, että tuo hypoteesi ihmisperäisen toiminnan aiheuttamasta ilmastotuhosta on paitsi hyvin poliittinen myös tieteellisesti kiistanalainen. Mutta se ei nyt ole tämän kirjoituksen ytimessä. Kyse on siitä, millaisissa suuruusluokissa ihmiskunnan pitäisi muuttaa energian tuotantoaan siinä tapauksessa, että emme lisäisi vuosittaista energian käyttöämme enää yhtään, ja mitä se maksaa.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-m3ZA8q8U43I/WnhJ0c0LFBI/AAAAAAAAORw/52LYUZv-S04rdBF-IR9YcHrsmYxQ2RqtACLcBGAs/s1600/Pielken%2Bkuva%2Bfossiilisten%2Bkulutuksesta.png" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="720" data-original-width="1280" height="360" src="https://1.bp.blogspot.com/-m3ZA8q8U43I/WnhJ0c0LFBI/AAAAAAAAORw/52LYUZv-S04rdBF-IR9YcHrsmYxQ2RqtACLcBGAs/s640/Pielken%2Bkuva%2Bfossiilisten%2Bkulutuksesta.png" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Professori Roger A. Pielken graafi blogistin suomentamana </td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Pielken kuvasta voisi tehdä johtopäätöksen, että vuoteen 2050 mennessä maailmassa pitäisi rakentaa ja asentaa valmiiksi reilut 11 000 kappaletta Olkiluoto 3:sta tai noin 8,5 miljoonaa 4MW:n tuulivoimalaa tai noin 159 miljardia 295 watin aurinkopaneelia. Lähes joka <b>päivä</b> ja vuoteen 2050 asti siis pitäisi valmistaa yksi iso atomivoimala tai 700 tuulivoimalaa tai 5000 Kivikon suuruista aurinkovoimalaa (noin 3000 paneelia). Oikeastaan tuuli- ja aurinkovoimaloita pitäisi todellisuudessa rakentaa em. lukuja selvästi enemmän, sillä lähivuosina rakennettavat voimalat tulevat käyttöikänsä päähän jo 2030-luvun lopulla, jolloin niiden korvaaminen on aloitettava seuraavalla investointikierroksella.<br />
<br />
Tietysti on mahdollista rakentaa sekä atomi-, tuuli ja aurinkovoimaloita erilaisina kombinaatioina. Muistetaan lisäksi, että tällaisessa energiamurroksessa on valmistettava ja asennettava valmiiksi myös sellaisia asioita, joita Pielken graafissa ei näy: Mm. miljoonia muuntamoita ja kilometrejä erilaisia kaapeleita. Noihin sattumanvaraisesti sähköä tuottaviin ratkaisuihin turvautuessamme joutuisimme tietysti rakentamaan valtavan määrän varavoimaloita tai isoja energiavarastoja jne. Epäilemättä tuo rakentaminen myös virkistäisi taloutta.<br />
<br />
Suomessa selviäisimme tietysti paljon pienemmillä määrillä, sillä meillä fossiilisia polttoaineita kului vain noin 15 miljoonan öljyekvivalenttitonnin (mtoe) edestä vuonna 2016. Meille tuohon 90 %:n hiilidioksidipäästöjen supistukseen riittäisi hyvin 13 uuden ison tai 26 pienemmän (esim. Loviisan Hästholmenin voimaloiden kokoisten) rakentaminen. Noita pienempiä pitäisi siis saada valmiiksi yksi lähes joka vuosi tästä eteenpäin. Tai jos päädyttäisiin vaihtoehtoisesti noin 10 000 isoon tuulivoimalaan, pitäisi niitä vuosittain rakentaa reilut 400 kappaletta sekä tuulettomia päiviä/viikkoja varten tietysti sopiva määrä varavoimaloita ja energiavarastoja. Atomi- tai tuulivoiman rakentaminen pitäisi noin 10-kertaistaa nykyisestä seuraavien vuosikymmenten ajaksi. Uutta rahaa siihen tarvittaisiin suuruusluokassa 3 - 4 miljardia per vuosi ratkaisusta riippuen - siis seuraavan kolmen vuosikymmenen ajaksi - mutta tämä ei ilmastonmuutoksen torjuntaan vielä riittäisi suomalaisten osuudeksi.<br />
<br />
Kun meidän on itsemme lisäksi pelastettava myös muu maailma, olisi velvollisuutenamme toki maksaa Pariisin ilmastosopimuksen hengen mukaisesti ja YK:ssa tai jollain muulla foorumilla määriteltävä osuutemme Afrikan ja Aasian saattamisesta ilmastokestäväksi. Tuo olisi kai tehtävä jotenkin uutena ilmastokehitysapuna, jonka suuruusluokaksi globaalisti on arvioitu 1000 miljardia dollaria (=biljoona $) vuosittain. Tuo suuruusluokka sopii aika hyvin myös Pielken graafin lukuihin. Sillä saataisiin vuoteen 2050 mennessä esimerkiksi noin 5000 uutta Olkiluoto 3:sta Afrikan, Intian ja muun Aasian energiahuollon käyttöön.<br />
<br />
Vauraana OECD-maana meille tuleva velvoite lienisi selvästi yli noin 0,5 prosentin osuutemme kaikkien näiden maiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta - sanoisin suuruusluokassa yhden prosentin verran tuosta 1000 miljardista - sillä en usko kaikkien OECD-maiden osallistuvan Suomen lailla yhtä innokkaasti kehitysmaiden ilmastotalkoisiin. Esimerkiksi Yhdysvallat on jo osoittanut empimistä. Prosentti vuosittaisesta biljoonasta dollarista on tämän päivän kurssin mukaan noin kahdeksan miljardia euroa.<br />
<br />
<br />
<a name='more'></a>Kotimaiset ja kehitysapuna suoritettavat ilmastotalkoot yhteen laskien meidän suomalaisten osuudeksi tulisi uutta maksettavaa kaikenkaikkiaan jopa 11 - 13 miljardia euroa vuosittain. Mistä rahat? Edellä mainittujen varojen löytäminen Suomesta tietysti vaatisi melkoisia verojen kiristyksiä ja nykyisen kehitysapumme kymmenkertaistamista, mutta mitäpä ei seuraava Kokoomuksen ja punavihreiden hallitus tekisi maailman suurimman uhkan torjumiseksi.Ensi vuodesta alkaen ja jatkuen seuraavat 32 vuotta se tarkoittaisi esimerkinomaisesti ja vaihtoehtoisesti<br />
<ol>
<li>valtion tuloverotuoton reilua kaksinkertaistamista tai</li>
<li>polttoaineverotuksen nostoa noin 400 prosentilla. Tällöin esim. bensalitran hinta nousisi reilun neljän euron tietämiin ja vastaava nousu koskisi tietysti muitakin fossiilisia polttoaineita. </li>
</ol>
Kasvavat ilmastomenot varmasti hyvätuloinen eläkeläinenkin pian huomaisi tuhansien eurojen vuosittaisena nettomenetyksenä lompakossaan, mutta mitäpä en olisi valmis maksamaan lapsenlasteni hyvinvoinnista? Tai presidentti Niinistön ja presidenttiehdokas Kyllösen yhdessä toteaman suurimman uhkan torjunnasta?Jään jännityksellä odottamaan, mitkä puolueet nostavat ilmastonmuutosuhkan torjunnan vaatimat taloudelliset toimet rohkeasti kansan arvioitavaksi.<br />
<br />
Jos joku puolue niin haluaa, tästä on saatavissa hieno vaalikysymys vuoden 2019 eduskuntavaaleihin. Voin asiasta konsultoida ihan ilmaiseksi. Voimme myös miettiä eettisesti sitä, pitäisikö vaikkapa Afrikan kasvavalle väestölle ja vakaille yhteiskunnille tarjota tuhansia atomivoimaloita rahoituksellamme, vai pitäisikö tyytyä aurinko-, tuuli- tai biovoimaloihin. Tämän kysymyksen osalta omaan jopa asiantuntemusta. Jään jännityksellä odottamaan puolueiden yhteydenottoja.<br />
<br />
Ja täytyyhän meidän kysyä myös ilmastollista vaikutusarviointia. Monellako asteen kymmenyksillä tai sadasosilla kykenisimme lämpötilan nousua rajoittamaan vuoteen 2100 mennessä näillä investoinneilla nykyiseen vähäpäästöiseen tekniikkaan? Kukaan ei taida sitä tietää tai ei ainakaan ole sitä vakuuttavasti kertonut. Nykyiset ilmastomallinnukset antavat arvaukseksi jotain väliltä 0 - 1 astetta, mutta kun niiden validoinnin suhteen on isoja kysymyksiä. Kumpi ääriarvoista lopulta osoittautuu oikeaksi, jäänee 1950-luvulla syntyneen Mikko-blogistin havaintopiirin ulkopuolelle. Ehkä se jää nuorempienkin havaitsemattomiin ainakin täällä Suomessa, jossa luonnollinen vuosittainen keskilämpötilan vaihtelu on suuruusluokaltaan noin kymmenkertainen verrattuna ilmastotalkoiden mahdolliseen vaikutukseen.<br />
<br />
Muistetaan lopuksi, että Pielken graafi (minun suomennoksineni) osoittavat vain suuruusluokan. Sama pätee taloudellisiin arviointeihini. Niissä voi olla epätarkkuuksia suuntaan tai toiseen, mutta suuruusluokat lienevät kohdillaan. Ja kun väestö varsinkin Afrikassa kasvaa valtavasti seuraavina vuosikymmeninä, tarpeet voivat olla paljon suurempia, jolloin arvioni olisivat alimitoitettuja.<br />
<br />
Kissa on kuitenkin syytä nostaa pöydälle kaikkien arvioitavaksi myös talouden osalta. Kiitos professori Pielkelle siitä!<br />
<br />Unknownnoreply@blogger.com16tag:blogger.com,1999:blog-7196125094232913954.post-81303876486171788572018-02-02T15:55:00.000+02:002018-02-02T16:19:26.286+02:00Musta hiili ja A. E. Nordenskiöld<i style="background-color: white; color: #222222; font-family: Arial, Tahoma, Helvetica, FreeSans, sans-serif; font-size: 13.2px;">Kirjoittaja on professori ja Kilpisjärven biologisen aseman johtaja, Antero Järvinen.</i><br />
<br />
<b>Musta hiili</b>, kansanomaisesti <b>noki</b>, on ollut viime aikoina kaikkien huulilla. Jopa tasavallan presidentti <b>Sauli Niinistö</b> on siitä innostunut:<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://4.bp.blogspot.com/-1LhFDaaQufA/WnRnhatqF3I/AAAAAAAAOQs/RCcjrJqkXyooG9YnEYX3uvHCaA7_GEdKwCLcBGAs/s1600/Soihdutusta.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="429" data-original-width="570" height="240" src="https://4.bp.blogspot.com/-1LhFDaaQufA/WnRnhatqF3I/AAAAAAAAOQs/RCcjrJqkXyooG9YnEYX3uvHCaA7_GEdKwCLcBGAs/s320/Soihdutusta.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Soihdutusta</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<blockquote class="tr_bq">
<i>”Vaikka nokipäästöjen vaikutukset näkyvät nyt arktisella alueella, niin loppujen lopuksi ne koskevat planeettamme jokaista asukasta. Seuraukset tulevat olemaan maailmanlaajuisesti valtavia. Kun jääpeite sulaa, merenpinta nousee. Kun jääpeite sulaa, auringon säteily ei enää heijastu takaisin, vaan sen sijaan se lämmittää vesiä ja kiihdyttää ilmaston lämpenemistä”</i>, Niinistö opetti presidentti <b>Vladimir Putin</b>ia keväällä 2017 ja myöhemmin syksyllä presidentti <b>Donald Trump</b>ia. </blockquote>
<h3>
Ongelma</h3>
<div>
<br /></div>
<div>
<div>
Ongelma on kieltämättä suuri, sillä maailmassa poltettiin 2016 kaasukenttien ”ylijäämäkaasua” ilmakehään 149 miljardia kuutiometriä, mikä on lähes 60 kertaa enemmän kuin Suomi kuluttaa kaasua vuodessa. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Innostuin hieman mustasta hiilestä, kun törmäsin siihen Arktiksen historiaa käsittelevässä kirjassa ”A history of the Arctic. Nature, exploration and exploitation” (John McCannon 2012), jossa selostetaan lyhyesti helsinkiläisen <b>A. E. Nordenskiöld</b>in havaintoja Grönlannin sisäosista vuonna 1870. Koska Nordenskiöldin havainnot ja hänen Science-tiedelehden kirjoituksensa vuodelta 1883 näyttävät unohtuneen historian hämärään, eikä niitä mainita esimerkiksi <b>Meri M. Ruppel</b>in tuoreessa katsauksessa ”Musta hiili arktisen alueen lämmittäjänä – geologin näkökulma ajankohtaiseen ympäristöongelmaan” (Geologi n:o 4, 2015), esittelen Nordenskiöldin lähes 150 vuoden takaiset mielenkiintoiset löydöt Ilmastorealismin lukijoille. </div>
<div>
<br /></div>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://3.bp.blogspot.com/-eIijqykq5XM/WnRoEDyqrWI/AAAAAAAAOQ0/mj2VkaSGMDIUUoWYlpM68Z4HkmwcKwjCACLcBGAs/s1600/Nokip%25C3%25A4%25C3%25A4st%25C3%25B6t.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="292" data-original-width="300" height="620" src="https://3.bp.blogspot.com/-eIijqykq5XM/WnRoEDyqrWI/AAAAAAAAOQ0/mj2VkaSGMDIUUoWYlpM68Z4HkmwcKwjCACLcBGAs/s640/Nokip%25C3%25A4%25C3%25A4st%25C3%25B6t.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Fossiilisten polttoaineiden arvioidut mustan hiilen päästöt Nordenskiöldin ajoista nykypäivään. Vasen asteikko on gigatonneja eli miljardeja tonneja/vuosi. Länsimaiden nykypäästöt vastaavat 1800-luvun tilannetta.</td></tr>
</tbody></table>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
Wikipedian mukaan ”musta hiili on epäorgaanista hiiltä, jota syntyy hiilivetyjen epätäydellisessä palamisessa rinnan orgaanisen hiilen kanssa. Musta hiili lämmittää ilmastoa, toisin kuin orgaaninen hiili, jolla on ilmastoa viilentävä vaikutus.” Musta hiili viipyy ilmakehässä muutamista päivistä muutamin viikkoihin. <b>Metsäpalot</b>, metsän <b>kaskeaminen</b> ja peltojen <b>kulotus </b>aiheuttavat <b>42</b> prosenttia globaaleista mustan hiilen päästöistä. <b>Fossiilisten polttoaineiden</b> yhteenlaskettu osuus on noin <b>38</b> prosenttia. Esimerkiksi dieselin ja kivihiilen noki sisältää enemmän mustaa hiiltä kuin orgaanista hiiltä. Biomassan <b>kotitarvepoltto </b>tuottaa noin <b>20 </b>prosenttia mustasta hiilestä. Pahinta nokisaastetta tuottaa kaasu- ja öljykentillä tapahtuva ylijäämäkaasun polttaminen eli soihduttaminen. Maasta poratusta kaasusta poistetaan ennen sen myyntiä epäpuhtaudet, jotka usein soihdutetaan suoraan ilmaan sen sijaan, että niistä jalostettaisiin muita kaasuja tai energiaa.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Kuten Meri Ruppel (2015) hyvin toteaa, nokiongelman terveyshaittoihin havahduttiin jo 1800-luvulla teollistumisen kiihtyessä, mutta noen ilmastoa lämmittävää vaikutusta alettiin tosissaan tutkia vasta 2000-luvulla. Ruppel jatkaa:</div>
<div>
<br /></div>
<blockquote class="tr_bq">
<i>”Maailmanlaajuisesti mustaa hiiltä pidetään toiseksi tärkeimpänä ilmastoa lämmittävänä tekijänä hiilidioksidin jälkeen … Mustan hiilen ilmastovaikutukset vahvistuvat kuitenkin arktisella alueella, missä sen laskeuma vaaleille lumi- ja jääpinnoille laskee näiden heijastamiskykyä ja kiihdyttää niiden sulamista. Arktisilla alueilla mustan hiilen käynnistämä ja kiihdyttämä lumi-albedo-palautekytkentä on niin voimakas, että mustan hiilen arvioidaan jopa olevan tärkeämpi arktisen lumi- ja jääpeitteen hupenemiselle kuin kasvihuonekaasujen … Grönlannista kairatut jäätikkösarjat osoittavat nekin mustan hiilen pitoisuuksien olleen huipussaan n. 1910, minkä jälkeen ne laskivat nopeasti 1950 asti, ja loivemmin sen jälkeen jopa esiteolliselle tasolle.”</i></blockquote>
</div>
<h3>
<a name='more'></a>Nordenskiöld</h3>
<div>
<br /></div>
<div>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://2.bp.blogspot.com/-prFO08buByQ/WnRoqD7m1bI/AAAAAAAAOQ8/Ll9ew9Ykzc0dLnWYhnGCAyj5DeKIyzitwCLcBGAs/s1600/Nordenski%25C3%25B6ld.png" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="399" data-original-width="712" height="179" src="https://2.bp.blogspot.com/-prFO08buByQ/WnRoqD7m1bI/AAAAAAAAOQ8/Ll9ew9Ykzc0dLnWYhnGCAyj5DeKIyzitwCLcBGAs/s320/Nordenski%25C3%25B6ld.png" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Paroni Nils Adolf Erik Nordenskiöld <br />
(18.11. 1832, Helsinki – 12.8. 1901, Dalbyö, Ruotsi)</td></tr>
</tbody></table>
<div>
Nordenskiöld teki kaikkien aikojen ensimmäisen tutkimusretken Grönlannin sisäosien jäätikköylängölle heinäkuussa 1870. Retkikunnan tärkeimpiä tavoitteista oli löytää saaren keskeltä jäätön alue, jonka luultiin tuolloin olevan olemassa. Mukana oli kymmenkunta henkeä, joista kaksi saamelaista oli hämmästyttävän hyviä suunnistamaan ja hiihtämään. Hiihtäminen, jota Nordenskiöld ei itse Grönlannissa harrastanut, oli, ihme kyllä, ilmeisesti naparetkeilijöille tuntematon taito, koska hän piti tarpeellisena kuvata sitä seuraavasti: </div>
<div>
<br /></div>
<div>
<blockquote class="tr_bq">
<i>”The Swedish ’skidor’ and Norwegian ’ski’ are long strips of pine wood, slightly bent at the top, polished, and as elastic as if they were of the finest steel, with a strap for the feet in the centre, on which the Lapps and Scandinavians run on the snow with remarkable agility at a tremendous pace.”</i></blockquote>
</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Grönlannin lakiosien sulaminen on viimeaikoina huolestuttanut monia, vaikka saaren keskilämpötila ei ole juuri muuttunut viimeisen sadan vuoden aikana, kuten alla oleva kuva osoittaa.</div>
<div>
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://3.bp.blogspot.com/-ABLyjwvldAA/WmsTyGoOJ7I/AAAAAAAAOPY/sLDOxmnDLnEgHdczmS0hbF0AoO7hpoD8gCLcBGAs/s640/Gr%25C3%25B6nlannin%2Bkeskil%25C3%25A4mp%25C3%25B6tilamuutoksia%2BCRUTEMista.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="305" data-original-width="640" height="304" src="https://3.bp.blogspot.com/-ABLyjwvldAA/WmsTyGoOJ7I/AAAAAAAAOPY/sLDOxmnDLnEgHdczmS0hbF0AoO7hpoD8gCLcBGAs/s640/Gr%25C3%25B6nlannin%2Bkeskil%25C3%25A4mp%25C3%25B6tilamuutoksia%2BCRUTEMista.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Grönlannin vuosittaiset lämpötilamuutokset arvostetun Iso-Britannian Ilmatieteenlaitoksen ilmastotutkimus-<br />
<span style="background-color: white; color: #222222; font-family: "arial" , "tahoma" , "helvetica" , "freesans" , sans-serif; font-size: 10.56px;">yksikön mukaan. Kuvan 30 vuoden liukuvien keskiarvojen kuvaajista näkyy selvästi noin 60 - 70 vuoden lämpenemisen</span><br />
<span style="background-color: white; color: #222222; font-family: "arial" , "tahoma" , "helvetica" , "freesans" , sans-serif; font-size: 10.56px;">ja viilenemisen sykli, joka johtunee pääosin Atlantin merivirtausten luonnollisesta vaihtelusta. Viimeisen 100 vuoden aikana lämpimin 30 vuoden jakso Grönlannissa on ollut 1922 - 1951. Se oli noin 0,3 astetta lämpimämpi kuin jakso 1988 - 2017.</span></td></tr>
</tbody></table>
<div>
Heinäkuussa 1870 Grönlannin jäätiköllä virtasi jokia, jotka syöksyivät pauhulla hornankattiloihin jäätikön sisään. Jäätikön pinta oli yhtä lumisuota (snow bog), vetistä lumisohjoa, jossa tarpominen oli hidasta ja johon oli ikävä pystyttää teltta yöksi. Jäätiköllä oli myös järviä, jotka Nordenskiöldin mielestä eivät jäätyneet talvella pohjaan asti, koska rannoilla oli jäälauttoja. Päivälämpötila oli +2 – +8 astetta, auringossa jopa +20 astetta, mutta yöllä oli lähes 20 astetta pakkasta.</div>
<div>
<br /></div>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://4.bp.blogspot.com/-6kE_j5FTipY/WnRqxKyjEcI/AAAAAAAAORI/PKRP5X0ym2YRfso8UMpjZVMN2yiXN5zQACLcBGAs/s1600/Kryoniittikoloja.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="525" data-original-width="790" height="212" src="https://4.bp.blogspot.com/-6kE_j5FTipY/WnRqxKyjEcI/AAAAAAAAORI/PKRP5X0ym2YRfso8UMpjZVMN2yiXN5zQACLcBGAs/s320/Kryoniittikoloja.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kryokoniittionkaloita jäätiköllä</td></tr>
</tbody></table>
<div>
Nordenskiöld löysi kaikkialta Grönlannin sisäosista suuret määrät kryokoniitiksi (suomeksi jääpöly) kutsumaansa nikkelirauta- ja hiilipitoista jääpölyä, jota hän arvioi olevan satoja tonneja neliökilometrillä ja joka synnytti jäähän sulamisreikiä auringonsäteilyn avulla. Usein pöly tiivistyi millimetrien kokoisiksi jyviksi. Kryokoniitti sai aikaan pyöreitä, noin puolen metrin tai metrin syvyisiä onkaloita, joiden halkaisija vaihteli millimetreistä yli metriin. Hän päätteli vakuuttavasti, että jääpöly oli levinnyt jäätikölle ilmateitse. Tasaisesti kaikkialle levittäytyneen jääpölyn paksuus oli 0,1 – 4 millimetriä. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Onkaloissa oli tavallisesti vettä ja kryokoniitin seassa kasvoi usein ”jääfloraa”, mikroskooppisia leviä kuten Lapin tuntureiden kesäisillä lumilaikuillakin viihtyviä lumileviä, jotka värjäävät lumen punaiseksi. Nordenskiöld esitti ajatuksen, että on osaksi levien ansiota, että jäät hävisivät Euroopasta viimeisen jääkauden jälkeen. Onkaloita tai koloja, joihin askel juuttui jatkuvasti, oli niin tiheään, että edes lierihatun kokoista kuopatonta alaa oli hyvin vaikea löytää. Nordenskiöld piti kryokoniittionkaloita koko matkan vaarallisimpana elementtinä, koska niissä saattoi katkaista jalkansa. Myöhemmin on löydetty jopa viisi metriä syviä ja 30 metriä leveitä kryokoniittionkaloita. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Nordenskiöld löysi ensimmäisenä mustan hiilen, teollistuneen yhteiskunnan laajalle levinneen ympäristöhaitan. Hänen ansioistaan tiedämme, että Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta peräisin oleva musta hiili saavutti Grönlannin jo ainakin 150 vuotta sitten. Myöhemmin kryokoniittipölyä on löydetty jokseenkin kaikilta jäätiköiltä.</div>
<div>
<br /></div>
</div>
<div>
<br /></div>
Unknownnoreply@blogger.com45tag:blogger.com,1999:blog-7196125094232913954.post-37595779740188334452018-01-27T17:47:00.000+02:002018-01-27T18:09:45.688+02:00Presidentti ja ilmastonmuutos - paras ehdokas etsinnässä<div class="" style="clear: both; text-align: left;">
Yleisradion viimeisen vaalitentin viimeisimpänä kysymyksenä oli, mikä on maapallon tulevaisuus vuonna 2030, ja miten yksi sen "suurimpia uhkia" - siis ilmastonmuutos - vaikuttaa. Presidenttiehdokkailta kysyttiin, miten sen suhteen pitäisi toimia. Tässäpä kysymys ihan videolta: </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<iframe allowfullscreen="" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/WpaFC44a4xU/0.jpg" frameborder="0" height="266" src="https://www.youtube.com/embed/WpaFC44a4xU?feature=player_embedded" width="320"></iframe><br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Tämä on nyt pitkän lukemisen vaativa bloggaus, mutta onhan asiakin tärkeä. Olemme valitsemassa valtiomme päämiestä, jonka tehtäviin kuuluvat globaalit asiat kuten ilmasto. Olen aivan erityisellä huolellisuudella paneutunut kunkin ehdokkaan vastauksiin, ja koetan lopputuloksena kertoa, kuka näistä voisi olla ilmastonäkökulmasta se realistisin vaihtoehto.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Tarkistetaanpa ehdokkaiden vastaukset faktojen osalta ihan videolta ja kommentoidaan niitä lyhyesti muutenkin. Lopuksi annan kouluarvosanan väliltä 4 - 10 kullekin ehdokkaalle vastauksesta.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Ensimmäisenä vastausvuoron sai valtiotieteen tohtori <b>Paavo Väyrynen</b>:</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<iframe allowfullscreen="" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/CxFcaR_AO6E/0.jpg" frameborder="0" height="266" src="https://www.youtube.com/embed/CxFcaR_AO6E?feature=player_embedded" width="320"></iframe></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Väyrynen on se ulkoministeri, joka viitoitti 1990-luvulla Suomen sitoutumaan YK:n Rion-julistuksen (1992) tavoitteisiin. Tuon ohjelman syntyvaiheissa sovittiin poliittisella tasolla ihmisperäinen syyllisyys ilmaston lämpenemiseen, ja sitä todistamaan valjastettiin sitten mm. IPCC. Niinpä ei ole ihme, että Väyrynen, joka tietääkseni ei koskaan ole tuntenut olleensa väärässä, sujuvasti viittasi myöhempiin vastaaviin julistuksiin. Väyrynen epäilemättä tuntee nuo uudemmatkin tavoitteet ja ilmeisesti tietoisena niiden vaatimista rahavirroista myös estottomasti tukee niitä. Annetaan byrokratian tuntemisesta piste.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Väyrysen mainitsemat myrskyjen, kuivuuden, tulvien ym. lisääntyminen (heinäsirkat, rakeet ja jokin muukin jäivät mainitsematta) ei kuitenkaan saa pontevaa tukea edes IPCC:n raporteista. Väyrysen äärisääkytkökset eivät voi olla noin vaan totta. Myrskyt, tulvat ja jopa heinäsirkat ovat olleet riesanamme ikiajat. Siispä vähennetään todellisuudentajun puutteesta piste, vaikka Väyrynen ankarasti protestoisi arviotani.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Väyrynen viittaa myös hallitsemattomaan väestönkasvuun ja sen aiheuttamaan muuttoliikkeeseen. Tämä ilmiö on toki totta, mutta ilmaston kanssa sillä ei liene yhteyttä. Niinpä yhdestä oikeasta havainnosta väärässä kontekstissa ei voi antaa plussaa.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Väyrynen ei oikeastaan puhu totta kuin YK:n ohjelmista (byrokraattisesti) ja ongelmallisesta väestönkasvusta, mutta ilmastoasiat jäävät propagandistisiksi tai jopa valheellisiksi. Annetaan Väyryselle <b>kouluarvosana 4</b>.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Toisena pajatson tyhjennystä sai yrittää valtiotieteen maisteri <b>Tuula Haatainen</b>:</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<iframe allowfullscreen="" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/pm4PDx4Pxk4/0.jpg" frameborder="0" height="266" src="https://www.youtube.com/embed/pm4PDx4Pxk4?feature=player_embedded" width="320"></iframe></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Myös Haatainen nosti väestönkasvun esiin, mutta hänellekään en anna pisteitä asiasta, sillä ilmastosta oli kysymys. Puhumalla uusista "pakolaisaalloista" Haatainen osoitti, ettei tunne tosiasioita. Nimittäin vuosien 2014 - 2015 hallitsemattoman väestötulvan Eurooppaan pääosin aiheuttivat laittomiksi siirtolaisiksi yrittävät. Ilmastopakolaisia joukossa ei ollut mutta elintasopakolaisia sitäkin enemmän. Haatainen totesi tärkeimmäksi toimeksi kehitysyhteistyörahojen lisäämisen, joten miljardit varmasti vuosittain livistäisivät liukkaasti etelään, jos Haatainen valittaisiin.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Haatainen epäili merenpinnan nousevan, jos mitään ei tehdä. No, merenpinta on noussut viimeisten reilun 10000 vuoden aikana noin 120 metrillä vaikkakin viimeisinä vuosituhansina hidastuen. Edellisen vuosisadan aikana nousuvauhti oli keskimäärin noin 1,5 millimetriä vuodessa. Kun Haatainen ei kertonut, millä sosialidemokraattisella loitsulla jokseenkin harmiton merenpinnan nousu pysäytetään, eikä hänen mahdollisella valinnallaan liene muutenkaan vaikutusta nousuvauhtiin suuntaan tai toiseen, jäävät pisteet saamatta.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Haatainen mainitsi myös tarpeen katkaista ilmaston lämpeneminen ja mainitsi nimenomaan Afrikan, jossa asiasta hänen mukaansa kärsitään eniten. Olen tutkinut melkoisen paljon ilmaston lämpenemistä paitsi fysikaalisena ilmiönä maantieteellisesti ja myös vaikutusanalyysien kautta. Sanoisin sen perusteella, että lämpenemisilmiö näkyy Afrikassa hyvin heikkona, eikä sen torjunta siksi ole agendalla missään Afrikan maassa kuin yhdessä suhteessa. Se on äänekäs huuto saada valtavasti rahaa lisää kehitysapuun. Mutta itse ilmastonmuutoksen torjuntaan ainutkaan Afrikan maa ei itse ole valmis panostamaan mitään.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Kun toimittajat vähän pyysivät konkretisoimaan toimia, joita Suomessa pitäisi tehdä, Haatainen korosti päästöjen vähennyksiä mm. energiantuotannossa ja liikenteessä. Jos me panostaisimme kaikkemme noihin asioihin ja muuttaisimme koko Suomen hiilineutraaliksi - siis käytännössä palaisimme parinsadan vuoden takaiselle halkolämmityksen ja hevosvetoisuuden elintasollemme - voisimme IPCC:nkin käyttämien ilmastomallinnusten mukaan vaikuttaa kenties jopa asteen kymmenestuhannesosan verran globaaliin alailmakehän keskilämpötilaan vuonna 2100.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Haataisen haavemaailman kuvituksilla ei saada pelastettua maailmaa eikä merenpintaa, mutta sillä voidaan tuhota Suomi taloudellisesti - siitä miinusta. <b>Kouluarvosana on 4-</b>. </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Sitten oli vuorossa kasvatustieteen maisteri <b>Laura Huhtasaari</b>: </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<iframe allowfullscreen="" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/_i4cauReyJI/0.jpg" frameborder="0" height="266" src="https://www.youtube.com/embed/_i4cauReyJI?feature=player_embedded" width="320"></iframe></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Huhtasaari totesi yhden järkevän lauseen heti aluksi: "Eihän tällä pallolla mitään hätää ole, mutta ...". Tästä piste.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Sitten Huhtasaari väitti Afrikan väestöräjähdyksen aiheuttavan kuivuutta, mikä ei tietenkään ole totta ja seurauksena miinus. Kasvava väestö voi tietysti kuluttaa kestämättömästi pinta- ja pohjavesiä, mutta ei sitä kuitenkaan kuivuudeksi kutsuta. Se voi olla vaikkapa juoma- ja kasteluveden puutetta. Ja sitten vastaus siirtyikin aivan muihin ja kysymykseen liittymättömiin asioihin kuten juomaveden valmistamiseen. </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
En kiistä, etteikö puhtaan veden saanti olisi monille sadoille miljoonille afrikkalaisille ja aasialaisille moninkertaisesti ilmastonmuutoksen torjuntaa tärkeämpää, mutta kun vastaus ei liittynyt kysymykseen, en voi antaa pisteitä. Väestönkasvu erityisesti Afrikassa oli selvästi Huhtasaarenkin mielessä jonkinlaisena huolena.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Yhden järkevän lauseen ansiosta saa toistaiseksi korkeimman <b>kouluarvosanan 5-</b>. Jäin kuitenkin miettimään, missä se uskonnonopettajan rukouskutsu viipyi. No, jos pallolla ei hätää, niin miksipä sitä turhaan ...</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Neljäntenä vierailijaprofessori <b>Pekka Haavisto</b>: </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<iframe allowfullscreen="" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/AyIgQpUGxuM/0.jpg" frameborder="0" height="266" src="https://www.youtube.com/embed/AyIgQpUGxuM?feature=player_embedded" width="320"></iframe></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Vaikka professoriksi esittäytyvä Pekka Haavisto <a href="https://www.suomenuutiset.fi/suomen-uutiset-perehtyi-pekka-haaviston-kesken-jaaneisiin-opintoihin-vuoden-opinnoilla-vierailijaprofessoriksi-kavi-keskusteluja-opintojen-taydentamisesta/" target="_blank">on tosiasiassa vain ylioppilas</a> noin koulutustaustaltaan, yritän suhtautua tapaukseen vakavasti. Silti on annettava yksi miinus harhaanjohtavasta oppineisuudesta.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Ymmärsin Haaviston jakavan Väyrysen ja Haataisen huolet, jotka tosin eivät olleet ilmaston suhteen todellisia. Haavisto vaikutti Väyrysen lailla sitoutuneelta UNEPin 2030 tavoitteisiin, jotka pitävät sisällään rajuja ilmastotavoitteita ja niiden myötä hyvin isoja tulonsiirtoja meiltä etelän maille.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Haavisto nosti toisena asiana esille Afrikan metsittämisen, joka voi käsitykseni mukaan vaikuttaa ilmastoon ainakin paikallisesti. Tästä on pakko antaa piste. Haaviston puheen loppu meni Afrikan väestöräjähdyksen torjuntaan, joka on todellinen haaste, mutta se ei ole vastaus ilmastokysymykseen. Haavisto saa pääsee kärkeen tassatuloksella Huhtasaaren kanssa <b>kouluarvosanalla 5-</b>.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
</div>
<a name='more'></a><br />
<br />
<div class="" style="clear: both; text-align: left;">
Seuraavaksi laboratoriohoitaja <b>Merja Kyllönen</b>: </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<iframe allowfullscreen="" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/sdJN0fF3JMQ/0.jpg" frameborder="0" height="266" src="https://www.youtube.com/embed/sdJN0fF3JMQ?feature=player_embedded" width="320"></iframe><br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Merja Kyllönen ei puhunut vastauksessaan ilmastosta tai ilmastonmuutoksen torjunnasta lainkaan, vaikka hän aiempien havaintojeni mukaan on maininnut ilmastonmuutoksen suurimmaksi ihmiskuntaa uhkaavaksi asiaksi. Vähän yllätyin tästä, mutta nyt arvostellaan vain tämän viimeisen vaalitentin viimeisen kysymyksen vastauksia.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Kyllönen keskittyi huoltovarmuuteen sekä Suomessa että muualla. Sen voi tietysti ymmärtää ilmastolliseen vaihteluun sopeutumiseksi varsinkin täällä hyvin pohjoisessa ja kannattavan maanviljelyn rajamailla, joten hyväksytään yhteys ja annetaan siitä oikeasti järkevänä toimena kaksi pistettä. Kyllönen pääsi priimusehdokkaaksi <b>kouluarvosanalla 6</b>.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="" style="clear: both; text-align: left;">
Sitten nykyinen presidentti ja oikeustieteen kandidaatti <b>Sauli Niinistö</b>: </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<iframe allowfullscreen="" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/iu1gp3FN3xs/0.jpg" frameborder="0" height="266" src="https://www.youtube.com/embed/iu1gp3FN3xs?feature=player_embedded" width="320"></iframe><br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Niinistö nosti ensin esiin Pariisin ilmastosopimuksen ja toivoi sen mukaisten sitoumusten hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi kasvavan. Annan tuosta toiveesta pisteen, mutta vähennän samalla pisteen epärealismista, sillä läntistä Eurooppaa ja muutamaa muuta jokseenkin tässä suhteessa merkityksetöntä maata lukuunottamatta muu maailma aikoo Pariisin sopimuksen sallimalla tavalla kasvattaa hiilidioksidipäästöjään pitkälle yli 2030-luvun. Niinistön pitäisi tämä tietää ja uskaltaa ääneen sanoa.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Toisena asiana Niinistö nosti esiin arktisen alueen jään sulamisen, mitä hän piti yhtenä suurimmista välittömistä riskeistä. Siihen pitäisi Niinistön mukaan keskittyä. No, keskitytään sitten hetkeksi, vaikka Niinistö ei meille halunnut kertoa, miten siihen pitäisi keskittyä. Minä henkilökohtaisesti pidän viimeisen 15000 vuoden aikana tapahtunutta sulamista hyvänä asiana, sillä ainakin täällä keskisellä Uudellamaalla on nyt hieman helpompaa elää verrattuna aikaan reilut 10000 vuotta sitten, jolloin rivitalotonttimme päällä oli kenties kilometrin tai parin jääkerros. En ole myöskään huolissani nykyisin kovin hitaaksi muuttuneesta sulamisesta, jos sellaista ollenkaan enää pitkässä juoksussa tapahtuu. Ilmasto toki eri pituisin syklein vaihtelee, mutta menneisyyden ilmastoa tutkinut tiedemaailma todistaa lähes yksimielisesti, että ilmastomme on hitaasti viilentynyt jo usean tuhannen vuoden ajan. Ei siis pisteitä Niinistölle tästä.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Kolmantena huolena Niinistölläkin oli Afrikan väestöräjähdys, jonka ilmastokytkentä on joko kyseenalainen tai olematon. Niinistön <b>kouluarvosana on tasan 4</b>.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Toiseksi viimeisenä on valtiotieteiden maisteri <b>Matti Vanhanen</b>: </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<iframe allowfullscreen="" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/gtEBrrcLkeI/0.jpg" frameborder="0" height="266" src="https://www.youtube.com/embed/gtEBrrcLkeI?feature=player_embedded" width="320"></iframe><br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="" style="clear: both; text-align: left;">
Vanhanen päätti ensin keskittyä Suomen ongelmiin nostaen kuulemansa Miehikkälän viljankypsymisongelman esiin. Se johtui Vanhasen kertoman mukaan kesien muuttumisesta sateisemmiksi. Tutkitaan sitten sadantatilastoja. Ne kyllä lyhyellä aikavälillä vähän tukevat tukevat Vanhasen tarinaa, mutta minkäänlaista tilastollisesti merkitsevää muutosta niistä ei löydy.</div>
<div class="" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="" style="clear: both; text-align: left;">
Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa on viimeisen kymmenen kesän aikana satanut keskimäärin reilun senttimetrin verran enemmän vettä verrattuna 1970- ja 1980-lukuihin. Se tarkoittaa 1 - 2 sadepäivää enemmän koko kesän aikana. Ei tuollainen asia estä viljaa kypsymästä, mikä Vanhasenkin täytyy tietää. Viime vuonna ongelmana ei ainakaan ollut sade</div>
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-dWEc1hhuqEY/WmvSLniseGI/AAAAAAAAOQE/_Eb8D0b2ve8L9M82tVBpzH-Lcqq-OECJACEwYBhgL/s1600/Kymenlaakson%2Bsadanta.PNG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="500" data-original-width="847" height="235" src="https://3.bp.blogspot.com/-dWEc1hhuqEY/WmvSLniseGI/AAAAAAAAOQE/_Eb8D0b2ve8L9M82tVBpzH-Lcqq-OECJACEwYBhgL/s400/Kymenlaakson%2Bsadanta.PNG" width="400" /></a> vaan ehkä pikemminkin viileähkö kesän lämpötila. Jospa globaali ilmaston lämpeneminen sitten aiheuttaa meillä kesien viilenemistä? En anna pisteitä Vanhaselle tästä vastauksen osasta, mutta tietysti vaaliääniä saattoi ropista Miehikkälästä kaksi tai jopa kolme ylimääräistä.<br />
<br />
Seuraavaksi Vanhanen siirtyikin globaaleihin ilmastoasioihin myöntäessään, että joka tapauksessa (ja Pariisin ilmastosopimuksesta riippumatta) ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan yli 2030-luvun. Annetaan rehellisyydestä piste. Mutta kun Vanhanen jätti kertomatta, että tuo hiilidioksidipitoisuuden nousu myös merkittävästi edistää kasvien kasvua ja mm. Afrikan metsittymistä, mikä on toinen puoli totuutta, vähennetään vain totuuden puolikkaan kertomisesta yksi piste.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Kun Vanhanen sitten lopuksi vielä lupaili, että meillä eurooppalaisilla on nykyistä paljon enemmän rahaa jaettavaksi Afrikkaan 2030-luvulla, on tästä pakko antaa miinus. Niinpä entinen pääministeri saa <b>kouluarvosanaksi 4-</b>.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="" style="clear: both; text-align: left;">
Ja viimeisenä <b>Nils Torvalds, </b>jonka koulutustaustasta en lyhyellä etsinnällä löytänyt muuta kuin "Neuvostoliiton kommunistisen puolueen puoluekoulun suorittanut loppuun": </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<iframe allowfullscreen="" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/ejldtizNJrw/0.jpg" frameborder="0" height="266" src="https://www.youtube.com/embed/ejldtizNJrw?feature=player_embedded" width="320"></iframe><br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Torvalds puhui biopolttoaineiden puolesta. Hän ei ehkä tiedä niiden olevan jopa joitakin fossiilisia polttoaineita enemmän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavia ainakin vuoden 2030 perspektiivillä katsottuna, mistä vähennetään piste. Sitten tulivat sähköautot ja Afrikan metsittäminen, josta voi antaa plussaa saman verran. Yhteenlaskien tulee kouluarvosana 4, mutta kun sitä koulutustakaan ei saanut selville nopeasti, on pakko antaa siitä vielä pieni miinus - siis lopullinen <b>kouluarvosana 4-</b>.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Myönnän avoimesti, että vastausten arviointini haiskahtaa 1960- tai 1970-lukulaiselta, koska silloin vielä uskallettiin oppilaalle antaa myös heikkoja arvosanoja. Mutta sain yllätyspriimukseksi Merja Kyllösen. Nipinnapin ilman ehtoja selvisivät myös Laura Huhtasaari ja Pekka Haavisto. Onnittelut kaikille!</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Kaksi asiaa minua noissa vastauksissa askarrutti. Ensimmäinen oli se kytkös, jonka lähes kaikki ehdokkaat tekivät ilmaston ja Afrikan väestöräjähdyksen välille. En nimittäin itse usko niiden väliseen syy-seuraus -suhteeseen muuten kuin, että tuota kytköstä poliittisista syistä käytetään hanakasti valtaviin tulonsiirtoihin kehitysapuna.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Toinen asia, mikä vähän jopa järkytti, oli ehdokkaiden kovin heikot tiedot ilmaston tähänastisesta muuttumisesta. Enemmistö ehdokkaista toisteli erilaisia propagandapajojen kauhukuvia ilmastotuhoista, aivan kuin ne olisivat faktojakin varmempia asioita. No, Väyrystä lukuunottamatta muilla ei tietysti ole tutkijakoulutusta ja tuskin kokemusta tieteellisten tutkimustulosten arvioinnista. Ja kun Väyrynen ei koskaan ole omasta mielestään tehnyt virhearvioita ...</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Jos olet jaksanut lukea näin pitkälle, saat vielä suositukseni siltä varalta, että et ole päättänyt ehdokastasi ensimmäisellä kierroksella. Suositan, että et tee äänestyspäätöstäsi ainakaan yksin tämän ilmastokysymyksen vastausten perusteella. Minä en voisi niiden perusteella äänestää ainuttakaan ehdokasta. Niin kehnoja nuo vastaukset olivat. Sinun täytyy siis löytää muita kriteerejä, joiden perusteella saat ehdokkaat paremmuusjärjestykseen.</div>
<br />Unknownnoreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-7196125094232913954.post-39270209570325463562018-01-26T15:41:00.000+02:002018-01-26T18:48:26.156+02:00Aika hankkia toppatakki ja huopatossut<i>Kirjoittaja on professori ja Kilpisjärven biologisen aseman johtaja, Antero Järvinen. <table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://3.bp.blogspot.com/-DvQUJTC3kEY/UVhvWJcQNRI/AAAAAAAABOo/H8ujzDDlM6g/s1600/Antero+J%C3%A4rvinen.PNG" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="557" data-original-width="713" height="155" src="https://3.bp.blogspot.com/-DvQUJTC3kEY/UVhvWJcQNRI/AAAAAAAABOo/H8ujzDDlM6g/s200/Antero+J%C3%A4rvinen.PNG" width="200" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Professori Antero Järvinen rautu-<br />
tutkimuksen parissa</td></tr>
</tbody></table>
</i><br />
<br />
Teologiaa ehkä lukuun ottamatta tieteessä ei ole lopullisia totuuksia. Esimerkiksi Takuro Kobashin tutkimus (2017) osoitti, että lähes kaikki mitä Grönlannin sulamisesta kerrotaan on joko liioiteltua tai väärin. Napapiirin seudut ovat ilmastollisesti maapallon äärevimpiä paikkoja. Siellä voi olla kesällä 40 asteen helle ja talvella 70 astetta pakkasta. Pelkästään luonnon suunnaton, normaali vaihtelu pudottaa ilmaston ennustamisyritykset tarot-korttipovaamisen tasolle.<br />
<br />
Grönlannin lämpötila on hieman laskenut vuodesta 2005 lähtien. Saaren huipun normaali heinäkuun lämpötila on ollut noin -10 astetta, mutta kesällä 2017 saavutettiin uusi kylmyysennätys, -33 astetta. 8000 – 7000 vuotta sitten Grönlannissa oli 3 - 5 astetta nykyistä lämpimämpää. Jääpeitteen pinta-ala saavutti kaikkien aikojen minimin 5000 – 3000 vuotta sitten. Skandien vuoristojäätiköt hävisivät tuolloin kokonaan. Huippuvuorilla oli jopa kuusi astetta ja Baffininsaarella Kanadassa viisi astetta lämpimämpää kuin nyt.<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://3.bp.blogspot.com/-ABLyjwvldAA/WmsTyGoOJ7I/AAAAAAAAOPY/sLDOxmnDLnEgHdczmS0hbF0AoO7hpoD8gCLcBGAs/s1600/Gr%25C3%25B6nlannin%2Bkeskil%25C3%25A4mp%25C3%25B6tilamuutoksia%2BCRUTEMista.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="652" data-original-width="1367" height="304" src="https://3.bp.blogspot.com/-ABLyjwvldAA/WmsTyGoOJ7I/AAAAAAAAOPY/sLDOxmnDLnEgHdczmS0hbF0AoO7hpoD8gCLcBGAs/s640/Gr%25C3%25B6nlannin%2Bkeskil%25C3%25A4mp%25C3%25B6tilamuutoksia%2BCRUTEMista.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva 1: Grönlannin vuosittaiset lämpötilamuutokset arvostetun Iso-Britannian Ilmatieteenlaitoksen ilmastotutkimus-<br />
yksikön mukaan. Kuvan 30 vuoden liukuvien keskiarvojen kuvaajista näkyy selvästi noin 60 - 70 vuoden lämpenemisen<br />
ja viilenemisen sykli, joka johtunee pääosin Atlantin merivirtausten luonnollisesta vaihtelusta. Viimeisen 100 vuoden aikana lämpimin 30 vuoden jakso Grönlannissa on ollut 1922 - 1951. Se oli noin 0,3 astetta lämpimämpi kuin jakso 1988 - 2017. </td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />
Arktinen alue oli myös kesäisin jäästä vapaa, mitä ei ole tapahtunut nykyisen ilmastovaiheen aikana. Merijään laajuus Islannin pohjoispuolisilla vesillä oli myös roomalaisella lämpökaudella (200 eKr. - 400 jKr.) ja keskiajan lämpökaudella (900 - 1400 jKr.) huomattavasti suppeampi kuin nyt.<br />
<br />
Jäätiköistä irtoavat lohkareet eivät ole sulamisen merkki. Jäätiköt lohkeavat jatkuvasti ja riippumatta siitä, ovatko ne kutistumassa vai laajenemassa. Grönlannin jäätiköiden muutoksia on seurattu vuodesta 1870 lähtien. 80 prosenttia niiden perääntymisestä tapahtui jo ennen vuotta 1946. Maailmansodan päätyttyä ihmiskunta on päästänyt ilmakehään suunnattoman määrän hiilidioksidia, minkä olisi teorian mukaan pitänyt johtaa huomattavasti nopeampaan jäätiköiden sulamiseen.<br />
<br />
Ilmastomallien mukaan arktisen alueen olisi pitänyt myös lämmetä muita alueita paljon voimakkaammin, mitä ei ole kuitenkaan tapahtunut. Grönlannin länsi- ja itäpuolen yli sata vuotta pitkissä lämpötilasarjoissa ei näy lämpenemistä, mikä on erikoista, kun kyseessä pitäisi olla ”yksi maailman nopeimmin lämpenevistä alueista”.<br />
<br />
<br />
<a name='more'></a>Sodankylän yhtä pitkästä sarjasta erottuu 1900-luvun alun lämpeneminen ja noin 80 vuotta pitkä sykli. Jakson lämpimin vuosi on 1938. Kun koko mittausaineisto analysoidaan oikeaoppisesti<br />
aikasarjamenetelmillä, jotka huomioivat lämpötilanmuutoksen rytmisyyden, yleiselle<br />
lämpenemissuuntaukselle ei löydy tukea.<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://3.bp.blogspot.com/-fTrADii4h-c/WmsmLlf5IxI/AAAAAAAAOP0/3VReLULryPIPiaL6N_y6H8jjTXMSjHEfwCLcBGAs/s1600/Lapin%2Bvuosil%25C3%25A4mp%25C3%25B6tilan%2Bmuutos%2B100%2Bvuoden%2Baikana%2BCrutemista.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="630" data-original-width="1287" height="312" src="https://3.bp.blogspot.com/-fTrADii4h-c/WmsmLlf5IxI/AAAAAAAAOP0/3VReLULryPIPiaL6N_y6H8jjTXMSjHEfwCLcBGAs/s640/Lapin%2Bvuosil%25C3%25A4mp%25C3%25B6tilan%2Bmuutos%2B100%2Bvuoden%2Baikana%2BCrutemista.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva 2: Lapin lämpötiloissa näkyy sama syklisyys kuin Grönlannissakin. Lapin vuodenaika tilastoista selviää, että<br />
vain keväät ovat viime aikoina hivenen lämmenneet verrattuna 1920 - 1940 -lukuihin, ja se on nostanut vuosikeskilämpötilojakin vastaavasti. Muut vuodenajat eivät ole olleet tietoisia ilmaston lämpenemisestä.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />
Lämpenemisennusteet perustuvat ilmastomalleihin, jotka ovat ristiriidassa mittausten kanssa. Sadan vuoden perspektiivillä arktisen jään ja lumen häviäminen on fysikaalisesti mahdotonta, kuten Darko Butina on tutkimuksessaan todennut. Tietokonemallit ovat apuvälineitä eivätkä tieteellistä todistusaineistoa. Todennäköisesti 1800-luvulla alkanut jäätiköiden perääntyminen on johtunut maapallon ilmaston vähittäisestä palautumisesta normaalille tasolleen pitkän ja piinaavan pikkujääkauden (noin 1450 – 1850) hellitettyä.<br />
<br />
Nykyinen napa-alueiden lämpeneminen on pientä verrattuna useisiin aikaisempiin lämpöjaksoihin, jolloin ihmisen vaikutus ilmastoon oli mitätöntä. Jos edelliset hyvin lämpimät jaksot eivät olleet ihmisen aiheuttamia, niiden on täytynyt johtua luonnon normaalista vaihtelusta. Mikä on nykyisessä lämpenemisessä poikkeuksellista? Ei mikään.<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://3.bp.blogspot.com/-iGfOkswK-44/WECuoJUt4dI/AAAAAAAAJ2o/KzJYWxdxhxcG6KF4I9KQTwVqHqeUd80dACLcB/s1600/J%25C3%25A4%25C3%25A4karhu%2BChurchiliss%25C3%25A4.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="802" data-original-width="1000" height="256" src="https://3.bp.blogspot.com/-iGfOkswK-44/WECuoJUt4dI/AAAAAAAAJ2o/KzJYWxdxhxcG6KF4I9KQTwVqHqeUd80dACLcB/s320/J%25C3%25A4%25C3%25A4karhu%2BChurchiliss%25C3%25A4.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva 3: Jääkarhukannan kasvu ja nykyinen elinvoimaisuus on<br />
jyrkässä ristiriidassa lajin uhanalaisuudella rahaa keräävien <br />
lobbareiden (WWF, GreenPeace jne.) kanssa</td></tr>
</tbody></table>
Historian kertaaminen vähentäisi ihmisten ahdistuneisuutta kauhukuvien edessä: viimeisten satojen vuosien aikana esimerkiksi Grönlanti on lämmennyt ja kylmennyt noin 40 kertaa noin 30 vuoden välein ja lämpeneminen on ollut usein nykyistä voimakkaampaa.<br />
<br />
Väitettiin, että 2010 olisi ollut kaikkien aikojen lämpimin vuosi. Noin 10 500 vuoden aikana jääkauden päättymisen jälkeen on ollut ainakin 9 100 lämpimämpää vuotta. ”Asiantuntijat” hehkuttivat 2007, että arktinen alue olisi jäästä vapaa 2013. Tämä ja lähes kaikki muut tietokonepeliennusteet ovat menneet pieleen. Katastrofeja ei ole tullut. Jään määrä ja jääkarhukanta ovat pysyneet vakaina tai kasvaneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. 50 vuodessa viisinkertaistunut jääkarhukanta alkaa olla jo ympäristön kantokyvyn rajoilla.<br />
<br />
Etelämantereella jäätä on tullut koko ajan lisää. Etelämantereesta lohkesi 2017 kaksi kertaa Luxemburgin kokoinen jäälohkare, joka uutisoitiin huolestuttavana merkkinä ilmaston lämpenemisestä. Tiedeihmiset ja media eivät kerro, että 1927 samalta alueelta lohkesi kahdeksan <br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-H58-H3rV2fc/Wmshz1NCAbI/AAAAAAAAOPo/Xo3Dr87bmPgy_snH4xN-MvgrJxC-kEwagCLcBGAs/s1600/Ilmastonmuutos%2Baiheuttaa%2Bmit%25C3%25A4%2Bvaan.PNG" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="626" data-original-width="942" height="212" src="https://1.bp.blogspot.com/-H58-H3rV2fc/Wmshz1NCAbI/AAAAAAAAOPo/Xo3Dr87bmPgy_snH4xN-MvgrJxC-kEwagCLcBGAs/s320/Ilmastonmuutos%2Baiheuttaa%2Bmit%25C3%25A4%2Bvaan.PNG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva 4: Ilmastonmuutos aiheuttaa nykyisin kaikenlaista säätä</td></tr>
</tbody></table>
kertaa ja 1956 jopa 12 kertaa Luxemburgin kokoinen lohkare. Vuonna 1927 oltiin myös huolestuneita ilmaston lämpenemisestä, mutta 1956 päinvastoin ilmaston kylmenemisestä.<br />
<br />
Muutokset merivirtarytmeissä, pohjoisten merien viileneminen, tuulten vaihtelut ja Auringon aktiivisuuden heikkeneminen viittaavat pikemminkin planeettamme jäähtymiseen kuin lämpenemiseen. Sekä vanhat että uudet tutkimukset tukevat päätelmää. Ilmaston kylmeneminen olisi lämpenemistä vakavampi ongelma varsinkin, jos energiantuotantomenetelmämme olisivat epäluotettavia, tehottomia ja kalliita. Tarot-kortit povaavat, että varmuuden vuoksi on aika hankkia toppatakki ja huopatossut.<br />
<div>
<br /></div>
Unknownnoreply@blogger.com185tag:blogger.com,1999:blog-7196125094232913954.post-14909656739653679102017-12-28T14:15:00.000+02:002017-12-28T14:15:25.903+02:00Sääshokitko turvapaikanhakijatulvan takana?Seuraavassa tekstissä on lainattu Iltalehden juttua 26.12.2017 "<a href="http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201712262200627968_ul.shtml" target="_blank">Tutkimus: Ilmastonmuutos kasvattaa turvapaikanhakijoiden virtaa EU:hun - ”sääshokkien” vaikutus havaittiin selvästi</a>". Iltalehti on<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://2.bp.blogspot.com/-C0xculZjyuQ/WkQixt4paiI/AAAAAAAAOLY/uirkpAH2w9Ut8gcW4UL69WNlFyk8Y8KygCLcBGAs/s1600/etu_kuivuus261217rn_ul.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="624" data-original-width="1024" height="195" src="https://2.bp.blogspot.com/-C0xculZjyuQ/WkQixt4paiI/AAAAAAAAOLY/uirkpAH2w9Ut8gcW4UL69WNlFyk8Y8KygCLcBGAs/s320/etu_kuivuus261217rn_ul.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva 1: Iltalehden jutun kuvitusta</td></tr>
</tbody></table>
löytänyt jutun BBC:n verkkosivuilta, mihin on linkki alempana. Samasta lähteestä lienee myös <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005500755.html" target="_blank">tämä Helsingin Sanomien artikkeli</a>. BBC:n lähteenä on tuoreimmassa Science-lehdessä julkaistu artikkeli "<a href="http://science.sciencemag.org/content/358/6370/1610" target="_blank">Asylum applications respond to temperature fluctuations</a>", jonka laatijoina ovat Columbian yliopiston tohtorikoulutettava Anouch Missirian ja ilmeisesti hänen kouluttajansa Wolfram Schlenker.<br />
<br />
Todettakoon nyt heti alkuun varoitukseksi kriittiselle lukijalle, että tuo "tutkimuspaperi" on osoitus osin hämmästyttävästä tutkimuksellisesta ammattitaidottomuudesta, mikä valitettavasti on melko tavanomaista mm. nykyisen postmodernin ympäristö- ja ilmastotutkimuksen saralla. Ja aivan yhtä tavanomaista on se, että näitä "tutkimustuloksia" kansanomaistetaan jokseenkin kritiikittömästi uutisiksi - oikeastaan valeuutisiksi - Iltalehden ja BBC:n kaltaisissa julkaisuissa. Mutta jos varoituksesta huolimatta haluat lukea, miksi niin tämä tutkimuspaperi kuin siitä kirjoitetut jutut ovat lähinnä ilmastopoliittista propagandaa, voit jatkaa. Olen sisentänyt ja kursivoinut lainaamani Iltalehden ja BBC:n artikkelien lainaukset. Normaaliteksti niiden välissä on minun pohdiskeluani.<br />
<br />
<blockquote class="tr_bq">
<b>Iltalehti:</b><i> Ilmastonmuutos lisää jo nyt turvapaikanhakijoiden määrää EU:n alueella, kertoo brittimedia <a href="http://www.bbc.com/news/science-environment-42446085" target="_blank">BBC</a>.</i></blockquote>
<blockquote class="tr_bq">
<i>Tuore tutkimus tarkasteli 103 maan tilannetta ja tiedemiehet huomasivat, että pakolaisten määrä kasvoi lämpötilojen noustua yli 20 asteen alueilla, joilla kasvatetaan ruokaa. Tutkimuksen perusteella nimenomaan lämpötilan nousu vaikutti ihmisten tarpeeseen paeta kotiseudultaan. Lämpötilan lasku 20 asteen alapuolelle ei saanut aikaan samanlaista vaikutusta.</i></blockquote>
<blockquote class="tr_bq">
<i>Vuosina 2000-2014 noin 350 000 ihmistä haki turvapaikkaa Euroopan Unionin alueelta joka vuosi. Suurin osa hakijoista tuli <b>Afganistanin</b> ja Irakin kaltaisilta alueilta.</i></blockquote>
<blockquote class="tr_bq">
<i>Tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin niin sanottujen "<b>sääshokkien</b>" vaikutusta turvapaikanhakijoiden määrään. Tulosten perusteella EU:n alueelle pyrkivien turvapaikanhakijoiden määrällä ja <b>maissia </b>kasvattavien maiden, kuten <b>Pakistanin</b>, keskilämpötiloilla on selkeä yhteys.</i></blockquote>
Asiallinen tutkimushypoteesi siis menisi jotenkin näin:<br />
<ol>
<li>Ilmastonmuutoksen aiheuttamat vaikuttavammat tai yhä useammin esiintyvät sääshokit vaikuttavat maatalouteen pienentämällä satoja.</li>
<li>Pienentyneet sadot ja sääshokkien stressi aiheuttavat levottomuuksia paikallisissa yhdyskunnissa.</li>
<li>Levottomuudet ajavat osan väestöstä etsimään turvaa EU-maista.</li>
<li>Jos em. kytkennät ovat totta, pitäisi sääshokkien näkyä selvinä uusina poikkeamina säätilastoissa, niillä pitäisi olla vaikutus maatalouden tuotantotilastoihin ja näiden pitäisi jollain viiveellä näkyä kasvaneina turvapaikanhakijoiden määrinä.</li>
<li>Sääshokkien ja maastalähdön syy-yhteys todistetaan sulkemalla muut jälkimmäiseen vaikuttavat tekijät pois.</li>
</ol>
Selvä juttu. Tutkijat ovat maininneet toimittajille hyvinä esimerkkeinä Afganistanin sekä Pakistanin ja jälkimmäisen yhteydessä maissin. Katsotaan ensin säätilastoista, miten <b>Afganistanin</b> keskilämpötila on tutkijoiden tarkastelukaudella vaihdellut (em. hypoteesin kohta 1). Hain yhdestä maailman arvostetuimmasta sääaikasarjasta, HadCRUT4:stä, Afganistanin alueen kuukausikeskilämpötilapoikkeamat ja laskin niistä talviajan ja kasvukauden keskilämpötilojen muutoksen kuvaajan alla olevaan kuvaan 2.<br />
<br />
<div style="text-align: left;">
</div>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-aZuAvV6iVdA/WkTUNmQcohI/AAAAAAAAOLo/OP1FE8Vy3w0fiFQVwflDsotvMrRpt6oEACLcBGAs/s1600/Kuva%2B2k.PNG" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="630" data-original-width="913" height="440" src="https://1.bp.blogspot.com/-aZuAvV6iVdA/WkTUNmQcohI/AAAAAAAAOLo/OP1FE8Vy3w0fiFQVwflDsotvMrRpt6oEACLcBGAs/s640/Kuva%2B2k.PNG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva 2</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Kuvasta näkyy, että Afganistanin eri vuodenaikojen lämpötilat ovat vähän vuosittain vaihdelleet lyhyehkönä tutkimusajankohtana. Talvilänpötilojen ääripäiden ero on 4,4 astetta ja kevään, kesän ja syksyn keskimääräinen satokausien aikainen lämpötilaero on vain 1,5 astetta. Ei siis mitään normaalista vuosittaisesta vaihtelusta poikkeavaa. Vuosiarvojen lineaariset trendikuvaajat sojottavat vaakasuoraan talvisarjaa lukuunottamatta, joten ilmastollinen muutos on ollut olematonta. Jo tämän kuvaajasarjan perusteella on selvää, että Afganistanin lämpötiloissa ei vuosina 2000 - 2014 tapahtunut mitään keskimääräisestä suuresti poikkeavaa. HadCRUTin hilapisteiden mittaus- ja laskentavirheet sekä muut epävarmuustekijät huomioiden emme voi sanoa, että Afganistan olisi tuon jakson aikana lämmennyt tai viilentynyt edes talvien osalta yhtään. Sääshokeista ei näy merkkejä kuvaajissa.<br />
<blockquote class="tr_bq">
<b>Iltalehti: </b><i>Tutkijat uskovat, että <b>korkeammat lämpötilat pienentävät satoja</b>, vahingoittavat maan bruttokansantuotetta ja <b>lisäävät aggressiivista käytöstä</b>.</i></blockquote>
Kun Afganistanin lämpötila ei noussut tutkimusaikana, ei <b>satojen pieneneminen</b> voi silloin tietenkään johtua korkeammista lämpötiloista. Mutta katsotaan seuraavaksi maan viljasatoja tutkimusaikana. Hain satotiedot FAO:n tilastoista kuvaan 3.<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://3.bp.blogspot.com/-od26OL5NC-I/WkPqjGX6zJI/AAAAAAAAOKs/R3pPuVJMDEwr8Jh_BlkVp0RQ73TVBtTKACLcBGAs/s1600/Kuva%2B3.PNG" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="512" data-original-width="1118" height="292" src="https://3.bp.blogspot.com/-od26OL5NC-I/WkPqjGX6zJI/AAAAAAAAOKs/R3pPuVJMDEwr8Jh_BlkVp0RQ73TVBtTKACLcBGAs/s640/Kuva%2B3.PNG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva 3: Afganistanin vuosittainen viljasato ja väestömäärä FAO:n mukaan</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Kappas vaan! Afganistanin vuosittainen viljasato (punainen kuvaaja, vasemmanpuoleinen akseli) näyttää yli kolminkertaistuneen tutkimuksen 15 vuoden aikana. Minä en oikein ymmärrä, miten tutkijat Missirian ja Schlenker ovat saaneet Afganistanin kasvaneen sadon pienenemään olemattoman lämpenemisen perusteella. Ehkä he ovat postmodernien tutkimustapojen mukaisesti tehneet ihan omat virtuaaliset aikasarjansa, joissa lämpötilat todellisuudesta välittämättä nousevat ja sadot pienenevät?<br />
<br />
Laskeskelin, että kun vuonna 2000 noin 20 miljoonalle afgaanille jäi vuoden sadosta viljaa (tasaisesti jaettuna) hieman vajaat 100 kiloa per henkilö, jäi sitä vuonna 2014 reilut 200 kiloa. Väestönkasvusta huolimatta viljasato per capita on siis kasvanut. Voisiko turvapaikkaa EU-maista hakevien afgaanien määrän kasvu johtua siitä, että nyt on antaa nuorille miehille matkaeväät mukaan pitkälle matkalle? Lopputulemana Afganistan-tarkastelusta väittäisin, että tutkijoiden hypoteesin kaksi ensimmäistä kohtaa eivät toteutuneet, jolloin hypoteesi kaatui jo alkumetreillä.<br />
<br />
<br />
<a name='more'></a>No entä sitten tutkijoiden toinen esimerkki, <b>Pakistan ja huonot maissisadot</b>, joita he mainostavat siirtolaisuuden syinä? Katsotaan, mitä FAO:n tilastot kertovat.<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-p_33Jgi7Prg/WkQTSQ47ljI/AAAAAAAAOLI/vn0smrhN_owiOiK3eJuQEq_fUe_3Amk_QCLcBGAs/s1600/Kuva%2B4.PNG" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="505" data-original-width="1117" height="288" src="https://1.bp.blogspot.com/-p_33Jgi7Prg/WkQTSQ47ljI/AAAAAAAAOLI/vn0smrhN_owiOiK3eJuQEq_fUe_3Amk_QCLcBGAs/s640/Kuva%2B4.PNG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva 4: Pakistanin maissin vuosituotanto (punainen) ja keskimääräinen hehtaarisato (sininen)</td></tr>
</tbody></table>
<div style="text-align: left;">
</div>
<br />
Kuvassa 4 on FAO:n tilastojen mukainen Pakistanin maissin vuosituotanto (punainen kuvaaja) ja hehtaarikohtainen sato (sininen). Molemmat ovat kasvaneet merkittävästi tutkimusaikana. Hehtaarikohtaisen sadon nopeampi kasvu merkitsee viljelyn tuottavuuden nousua. En viitsinyt enää Pakistanin keskilämpötiloja selvittää, koska niiden muutoksella ei ole voinut olla ainakaan ratkaisevan haitallista vaikutusta maan lähes kaksinkertaistuneseen maissisatoon tutkimuksen aikajänteellä. Toinenkaan tutkijoiden esimerkkitapaus ei selviä hypoteesin toisesta kohdasta.<br />
<br />
Kun oikeastaan mikään tutkijoiden ja median esimerkkinostoista ei näytä tilastojen mukaan pitävän kutiaan, on mietittävä, kannattaako jatkaa sää- ja satotarkistuksia enää jäljellä olevien 101 maan osalta. Taidan jättää sen tekemättä. Mutta jatketaan muilla teemoilla.<br />
<br />
Lihavoin tuosta Iltalehden jutun ennen kuvaa 3 olevasta lainauksesta myös <b>agressiivisen käytöksen</b> lisääntymisen lämpötilan nousun myötä. Jos väittämä olisi totta, se ei silti selittäisi afgaanien kasvanutta vyöryä Eurooppaan, koska lämpötiloissa ei näy todellista muutosta. Mutta mietitäänpä vielä lämpötilan ja agressiivisen käytöksen yhteyttä. Onko niin, että olemme talvisin vähemmän agressiivisia kuin kesäisin? Tai ovatko vaikkapa Singaporen asukkaat merkittävästi agressiivisempia kuin pohjoissuomalaiset? Pitäisikö olla varuillaan, jos Helsingissä tapaan etelän lämmöstä tulleita odottamattoman agressiivisia turisteja? Ehkä Turun puukotusiskun marokkolainen pääepäiltykin oli vain kotimaansa lämpöstressin aiheuttamassa agresssiivisessa jälkitilassa tekonsa aikana? Voiko näitä lämpimien maiden ihmisiä pitää vastuullisina mistään, jos kaiken pahuuden takana onkin ilmaston lämpeneminen?<br />
<blockquote class="tr_bq">
<b>Iltalehti: </b><i>Uskon vahvasti, että löysimme vuosien 2000-2014 ajalta <b>syy-seuraussuhteen sään ja turvapaikkahakemusten</b> välillä, tutkimusta johtanut professori Wolfram Schlenker kommentoi BBC:lle. </i></blockquote>
<blockquote class="tr_bq">
<b>BBC: </b><i>Jotkut näistä 103 maasta olivat tiettyinä vuosina huomattavasti tavanomaista lämpimämpiä ja jotkut olivat selvästi kylmempiä. Tämä satunnaisuus takaa, että nämä sääshokit eivät <b>korreloi</b> muiden tekijöiden kanssa - joten emme vain kerää korrelaatiota, olemme todellakin taltioimassa syy-yhteyttä. Luotan tähän johtuen sään satunnaisuudesta.</i></blockquote>
Iltalehden raportoinnin mukaan tutkijat Missirian ja Schlenker uskovat vahvasti... Ehkä tässä jonkinlaisesta uskonnollisuudesta tosiaan on kyse? Mutta minulle opetettiin 1970-luvulla tilastomatematiikan peruskurssin ensimmäisillä luennoilla, että korrelaatio ja kausaatio (=syy-seuraussuhde) vaativat aivan eritasoista todistelua, eikä korrelaation perusteella saa luoda uskomuksia. Siitä mieleen tuleekin kysymys, onko professori Schlenker joskus unohtanut käydä ko kurssin.<br />
<br />
Kuka tahansa laadukkaan tutkijakoulutuksen saanut tietää, että hyvin monia muuttujia sisältävässä tutkimusasetelmassa yhden tai edes muutaman muuttujan korrelaatio ei muuttujien satunnaisuudesta riippumatta tuota kausaatiota. Vahva korrelaatio voi tapauksesta riippuen herättää kyllä tutkijan kiinnostuksen mahdolliseen syy-seuraussuhteeseen, mutta lähes aina tarvitaan tuskallisen työläitä lisäselvityksiä, jotka muilla perusteilla vahvistavat korrelaation merkitystä ja/tai poissulkevat muiden tekijöiden vaikutuksen pois riittävästi. Näin syy-seuraussuhde voitaisiin jollain varmuudella osoittaa. Ehkä nämä tutkijat eivät tätä työn tuskaa halunneet kokea, kun vähemmälläkin selvisi Science-lehteen?<br />
<br />
Näistä muista muuttujista taisivat jäädä selvittämättä mm. sotien, muiden kahnausten, poliittisen ja uskonnollisen vainon, rikollisuuden, luonnonmullistusten, näköalattomuuden, kehnon hallinnon, Euroopan houkuttelevuuden ja lepsujen turvapaikkamenettelyjen sekä monien muiden muuttujien vaikutus. Olen itse osaa noista turvapaikanhakijoiden lähtömaista kiertänyt ja analysoinut vuosien ajan päätyökseni, ja väitän noilla kaikilla - myös monilla mainitsemattomilla vaikuttimilla - olevan suurempia vaikutuksia kuin ilmastolla, kun puhutaan tutkimusvuosista 2000 - 2014.<br />
<blockquote class="tr_bq">
<b>Iltalehti: </b><i>Tutkimuksen perusteella turvapaikanhakijoiden määrän odotetaan nousevan noin 660 000 "ylimääräisellä" hakijalla vuoteen 2100 mennessä. Luku perustuu olettamukseen, että lämpötilojen nousu jatkuu nykyisellä tasolla.</i></blockquote>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://4.bp.blogspot.com/-G22O597Aarc/WkTXjr8iW2I/AAAAAAAAOL0/2MjsnMSd650hhSTQRK39qbVPhuGZCSitgCLcBGAs/s1600/Kuva%2B5.PNG" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="454" data-original-width="781" height="186" src="https://4.bp.blogspot.com/-G22O597Aarc/WkTXjr8iW2I/AAAAAAAAOL0/2MjsnMSd650hhSTQRK39qbVPhuGZCSitgCLcBGAs/s320/Kuva%2B5.PNG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva 5</td></tr>
</tbody></table>
Tarkistin HadCRUT4-sarjasta noiden vuosien keskilämpötilan muutoksen leveysasteilla ± 40 astetta päiväntasaajan molemmin puolin (kuva 5), miltä vyöhykkeeltä lähes kaikki turvapaikanhakijat Eurooppaan pyrkivät. Lineaarinen trendi tutkimusjakson viimeiseltä 10 vuodelta (2005 - 2014) on käytännössä tasainen - ei lämpenemistä eikä viilenemistä. Tutkimusajankohdan pääosaksi täysin hiipunut lämpeneminen ei vuosisadan loppuun jatkuessaankaan toisi säähän nykyistä vaihtelua kummempaa eikä nostaisi tutkijoiden kaipaamia ilmastonmuutoksen sääshokkeja esiin.<br />
<blockquote class="tr_bq">
<b>BBC: </b><i>Professori Schlenker toteaa kuitenkin, että hän oli paljon vähemmän vakuuttunut nousevien lämpötilojen ja turvapaikkamäärien tulevista vaikutuksista EU: ssa. "Meidän on periaatteessa oletettava, että vuosien 2000 ja 2014 välinen suhde säilyy muuttumattomana seuraavien 80 vuoden aikana", hän sanoi. "On monia syitä siihen, miksi suhde voisi muuttua ja se voisi mennä molempiin suuntiin. Voisimme aloittaa sopeutumisen lämpimämpään lämpötilaan, jolloin vaikutukset olisivat pienemmät, mutta jos sääshokit kohtaavat ihmisiä vuosittain samanlaisella tavalla, vaikutukset voivat olla paljon pahempia. Voimme siis ali- tai yliarvioida vaikutukset."</i></blockquote>
Iltalehti jätti yllä olevan professori Schlenkerin tutkimuksen ulkopuolisen lausunnon pois jutustaan. Hyvä kysymys on, miksi jätti. Ehkä Schlenkerin lausunto olisi vähentänyt Iltalehden vihreästi tiedostavan toimittajan haluamaa sanomaa?<br />
<br />
Tilastomatemaatikot nauravat Missirianin ja Schlenkerin paperille vielä lisäksi monista tässä kirjoituksessa mainitsemattomista syistä. Tässä siitä <a href="http://wmbriggs.com/post/23581/" target="_blank">William Briggsin esimerkki</a>. <br />
<blockquote class="tr_bq">
<b>Iltalehti: </b><i>Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun lämpötilojen ja väkivaltaisten konfliktien välillä on huomattu yhteys. Vuonna 2015 julkaistun tutkimuksen mukaan ilmastonmuutos lisäsi Syyriassa kuivuuden riskiä ja toimi kimmokkeena vuoden 2011 levottomuuksille.</i></blockquote>
No hmm... Ehkä Syyrian kuivuus toimi pienenä kimmokkeena levottomuuksille, mutta tuo vuonna 2015 julkaistu tutkimus ei kyllä pystynyt ilmastonmuutosta Syyrian sotaan yhdistämään eikä myöskään määrittämään kuivuuden vaikutuksen suuruutta siihen. <a href="https://ilmastorealismia.blogspot.fi/2015/09/pakolaiset-ilmastonmuutos-ja-ylen.html" target="_blank">Syyrian ilmastosta on lisää täällä</a>, mutta en sitä enää tämän bloggauksen pituuden vuoksi tässä tarkastele.<br />
<br />
Ilmastorealismin tuottama <a href="https://ilmastorealismia.blogspot.fi/2013/03/lyhyt-ilmastoalarmistin-sanakirja.html" target="_blank">lyhyt ilmastoalarmistin sanakirja</a> totesi jo lähes viisi vuotta sitten seuraavaa ilmastopakolaisista: "YK:n mukaan ilmastopakolaiset ovat olleet suurin pakolaisryhmä jo useiden vuosien ajan. Näistä pakolaisista pääosa on lähtenyt ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen nostaman merenpinnan hukuttamilta Aasian saarilta ja rannikkoseuduilta. Ilmastopakolaiset ovat aivan erinomaisen hyviä kätkeytymään, sillä ainuttakaan noista YK:n raporteissa mainituista kymmenistä miljoonista ei ole vielä löydetty."<br />
<br />
Ei ole löydetty myöskään mereen kadonneita saaria tai rannikkoseutuja sen paremmin kuin ilmaston lämpenemisen kuivattamia satoja. Mutta tämän kaltaiset tarinat rajuksi käyvän ilmaston vuoksi hukkuvista tai nääntyvistä ovat pyhäkoulusivistyksen tasoisilla tiedoilla varustetuille toimittajille sopivaa haasteellisuutta varsinkin, kun valtakunnallinen valemedia sitä tykkää kansan huviksi julkaista.<br />
<br />
Toki maailmassa on paikallisia ja jopa melko laajoja alueellisia ongelmia – monenlaatuisia sellaisia. Ihan normaali ilmastollinen vaihtelukin voi shokkeja yhteiskunnille aiheuttaa, jos väestö ei niihin ole varautunut. Näistä on esimerkkejä paljonkin. Mainitaan nyt vaikka omat poikkeuksellisista kesäsäistä johtuneet nälänhätämme 1696 - 1697 ja 1866 - 1868. Suurista nälänhädistä löytyy listaus <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_famines" target="_blank">Wikipediasta</a>. Useimpien syy ei kuitenkaan ole ilmastonmuutos, vaikka monien alkujuuret voidaan johtaa ilmastolliseen vaihteluun tai sään ääri-ilmiöihin, jotka kuitenkin ovat aina kuuluneet ilmastoomme.<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://2.bp.blogspot.com/-VUnUpQ37fWY/VfSDqy0XVoI/AAAAAAAAE8c/RiIhMy5tRes/s1600/Maailman%2Bmuslimiv%25C3%25A4est%25C3%25B6.png" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="720" data-original-width="960" height="240" src="https://2.bp.blogspot.com/-VUnUpQ37fWY/VfSDqy0XVoI/AAAAAAAAE8c/RiIhMy5tRes/s320/Maailman%2Bmuslimiv%25C3%25A4est%25C3%25B6.png" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva 6</td></tr>
</tbody></table>
Lopuksi paljastan yhden ei-ilmastollisen tekijän viereisenä karttakuvana (kuva 6), jonka vihreällä merkityistä alueista me Suomessa saamme lähes kaikki turvapaikanhakijaperusteella tulevat siirtolaisemme. Korrelaatio on siis lähes täydellinen. Kyllä, kyllä – korrelaatio ei ole sama kuin syy-yhteys – mutta jälkimmäinenkin voisi löytyä tutkimalla syvemmin noiden vihreiden maiden humanitaarista, teknologista, tieteellistä, demografista, sivistyksellistä, demokraattista ja poliittista kehitystä viimeisen 700 vuoden ajalta. Niiden kehittymättömyys heijastuu myös naapureihin, joskin me ei-islamilaiset Euroopassa ja myös Itä-Aasiassa kehitimme viime vuosisatoina kohtalaisen immuniteetin noille ongelmille. Saharan eteläpuoliset afrikkalaiset eivät ole tässä yhtä hyvin onnistuneet, ja siksi ne ovat edelleen islamilaisen hegemonian pimeässä myllerryksessä. Mutta onko meidänkin vastustuskykymme heikentymässä? Jätän tämän asian käsittelyn blogitekstissä tähän, mutta tarvittaessa valotan näkökulmiani lisää kommenteissa.Unknownnoreply@blogger.com6tag:blogger.com,1999:blog-7196125094232913954.post-37418466178550743712017-12-08T11:16:00.001+02:002017-12-09T12:55:41.271+02:00Vihreä tyrannia<div style="text-align: right;">
Kirjoittaja professori Antero Järvinen</div>
<div style="text-align: right;">
<br /></div>
<div style="text-align: left;">
Britti Rupert Darwall on kirjoittanut ajatuksia herättävän ympäristö- ja ilmastokirjan Green Tyranny </div>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://4.bp.blogspot.com/-VAyEq57ag_4/Wiox1RTH9gI/AAAAAAAAODA/buzdTzh2UJo5_apoEoFFK51rmygr0kfYACLcBGAs/s1600/Rupert%2BDarwall.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="720" data-original-width="1280" height="180" src="https://4.bp.blogspot.com/-VAyEq57ag_4/Wiox1RTH9gI/AAAAAAAAODA/buzdTzh2UJo5_apoEoFFK51rmygr0kfYACLcBGAs/s320/Rupert%2BDarwall.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Rupert Darwall on analysoinut monille tahoille strategioita ja<br />
politiikkaa. Hänen kirjojaan on saatavilla mm. <a href="https://www.amazon.co.uk/Rupert-Darwall/e/B003VN7VAU/ref=dp_byline_cont_pop_book_1" target="_blank">Amazonilta</a>.</td></tr>
</tbody></table>
(”Vihreä tyrannia”; Encounter Books, 334 sivua). Esittelen kirjan lyhyesti, koska epäilen, että sitä ei tulla koskaan suomentamaan eikä juuri noteeraamaan mediassa. Kirjan luettuaan jokainen voi arvioida sen itse. Neljä vuotta aikaisemmin sama mies kirjoitti ilmastonlämpenemisen historian (The Age of Global Warming. A History; 2013). Uusi, hyvin dokumentoitu kirja käsittelee 24 luvussa samaa aihepiiriä, mutta nyt pääkohteena on Eurooppa, meitä kiinnostavasti erityisesti Ruotsi ja Saksa. Kirjoituksen aihepiiriin liittyvä kuvitus on kirjoittajan ja osin Ilmastorealismin ylläpitäjän valitsemaa.<br />
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<h3 style="text-align: left;">
Saksa</h3>
<br />
Darwall kertaa aikaisemmin eri yhteyksissä esillä olleet vihreän liikkeen Kansallissosialistisen Saksan aatemaailmassa olevat juuret, mihin kirjan alaotsikkokin (Exposing the Totalitarian Roots of the Climate Industrial Complex) viittaa. Sekä natsismi, joka sekin juurtui maailman tieteellisimpään yhteiskuntaan, että 1970-luvulla syntynyt vihreä liike vastustavat valistusajan kehitysaatetta. Toista maailmansotaa edeltävästä Saksasta on peräisin muun muassa uusiutuvan energian suosiminen. Natsit olivat vihreiden tavoin yltiöoptimistisia tuulienergian suhteen. Kruppin tehdas suunnitteli jopa 540 metriä korkeita tuulimyllyjä. Vuonna 1932 kansallissosialistinen energiapolitiikka väitti, että tuulimyllyt toisivat miljoonille saksalaisille työtä, nykyisen kielenkäytön kaltaisia alkemistisia ”vihreitä” työpaikkoja. Autot käyttäisivät kotimaista biopolttoainetta, ihmiset söisivät kasviksia jne. Himmler ja Goebbels edustivat Kansallissosialistisen puolueen vasenta laitaa. Himmler rakennutti Dachaun keskitysleirille suuria kasvihuoneita, joiden homeopaattisesti ja orgaanisesti viljeltyjen tuotteiden vaikutuksia testattiin vangeilla.<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://3.bp.blogspot.com/-C59X2O1Kv2A/WioW2xTgpVI/AAAAAAAAOCI/-aFXMX1_EYQpyd1DXUEaIWdfcHRzTR9gACLcBGAs/s1600/Vihre%25C3%25A4%2Btyrannia.png" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="797" data-original-width="569" height="400" src="https://3.bp.blogspot.com/-C59X2O1Kv2A/WioW2xTgpVI/AAAAAAAAOCI/-aFXMX1_EYQpyd1DXUEaIWdfcHRzTR9gACLcBGAs/s400/Vihre%25C3%25A4%2Btyrannia.png" width="285" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Green Tyranny -kirjan kansikuva</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Äärioikeistolaisten lisäksi Vihreät ovat vetäneet puoleensa äärivasemmistolaisia. Sodan aikana Yhdysvalloissa maanpaossa olleet Frankfurtin koulukunnan vasemmistolaiset Herbert Marcusen johdolla palasivat kotimaahansa kera kehittämänsä marxilaisen, antidemokraattisen ympäristöaatteen, opin, joka omaksuttiin laajasti myös amerikkalaisissa yliopistoissa. Eräs herätyksen saaneista oli Saksan tuleva ulkoministeri ja Vihreiden keulakuva, militantin Revolutionärer Kampf -ryhmän johtaja Joschka Fischer. Länsi-Euroopassa hullu vuosi 1968 huipentui mellakointiin. Saksassa jotkut frankfurtilaiset, jotka kouluttautuivat Palestiinassa terroristeiksi, alkoivat natsityyliin murhata kapitalisteja ja juutalaisia.<br />
<br />
Kun Euroopan vihreän liikkeen äiti Saksan Vihreät perustettiin 1980, mukana oli useita entisiä kansallissosialisteja. Aurinko, swastika eli hakaristi, oli 1940-luvun Saksassa tärkeä uusiutuvan energian symboli. Vihreän puolueen ensimmäisen logon, auringonkukan, suunnitteli natsi Joseph Beuys. Amerikan ympäristöliike keskittyi hyönteismyrkkyjen kieltämiseen (mm. Rachel Carsonin kirja ”Äänetön kevät”, 1962) samaan aikaan, kun Ruotsi otti hampaisiinsa hiilen, yleisimmin käytössä olevan energianlähteen, ja teki happosateista maailman tärkeimmän ympäristöongelman.<br />
<br />
<h3>
Kaksi kenraaliharjoitusta </h3>
<br />
Happosateet ja niiden ”aiheuttamat” metsäkuolemat sekä kylmänsodan aikainen kauhukuva <br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://3.bp.blogspot.com/-ctMYaaHqQ54/WioYPzU9esI/AAAAAAAAOCU/9XAlde7y5f8052JRSNGRu-6WF1GL6G3pwCLcBGAs/s1600/Ydintalvi.png" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="386" data-original-width="476" height="258" src="https://3.bp.blogspot.com/-ctMYaaHqQ54/WioYPzU9esI/AAAAAAAAOCU/9XAlde7y5f8052JRSNGRu-6WF1GL6G3pwCLcBGAs/s320/Ydintalvi.png" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">”Ydintalvi aiheuttaa maailmanlopun. – <br />
Ilmastonlämpeneminen aiheuttaa maailmanlopun.”</td></tr>
</tbody></table>
maailmanlaajuisesta ydintalvesta, ydinsodan aiheuttamasta jääkaudesta, olivat kenraaliharjoituksia, joilla vietiin läpi niitäkin massiivisempi teollistuneen kapitalistisen yhteiskunnan ”aiheuttama” kauhukuva, katastrofaalinen ilmaston lämpeneminen fossiilisten polttoaineiden käytön vuoksi. Näistä kolmesta ympäristöpelottelusta kaksi, happosateet ja ilmastonlämpeneminen, sai alkunsa Ruotsissa ja kolmas, ydintalvi, levitettiin Moskovasta Tukholmaan. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssissa (ETYK) Helsingissä 1975 Neuvostoliitto käytti ympäristöpropagandaa strategisesti hyväkseen, kun Leonid Brezhnev yritti viedä lännen huomion ihmisoikeuskysymyksistä ympäristökysymyksiin.<br />
<br />
Sosiaalidemokraateilla Olof Palmen johdolla oli pakottava tarve mobilisoida ympäristöliike kylmän sodan poliittiseksi työkaluksi kapitalistisen ja kommunistisen leirin välisessä kilpailussa, joka päättyi vasta Neuvostoliiton lakkauttamiseen 18.12.1991. Ruotsin puolueettomuus oli sumutusta, sillä kylmän sodan alkuvuosista lähtien Ruotsilla oli salainen sotilaallinen liittosuhde Washingtonin kanssa. Neuvostoliitto tiesi suhteesta, mutta Ruotsin kansa ei. Palme, nuoruudessaan kiihkeä antikommunisti, pelasi vaarallista suurvaltapeliä elämänsä loppuun asti. Darwall esittää suurlähettiläs Bo Theutenbergin päiväkirjaan nojaten ajatuksen, että joku lopulta kyllästyi kaksinaamaisuuteen Sveavägenillä 28. helmikuuta 1986.<br />
<br />
Palmen ystävä ja tieteellinen neuvonantaja Bert Bolin kunnostautui pelottelemalla happosateiden aiheuttamilla maailmanlaajuisilla metsäkuolemilla. Myöhemmin hän oli keskeisessä roolissa ilmastonlämpenemispropagandan käynnistämisessä, minkä vuoksi hänet valittiin hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC, 1988) ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. UNEP, Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelma, oli sekin Palmen poikien temmellyskenttää. Ruotsista happosadehysteria levisi Saksaan ja uudelle mantereelle. Happosade oli prototyyppi, joka sisälsi ilmastonlämpenemisen ainekset: huolestuneet tiedeihmiset, hyvää tarkoittavat kansalaisliikkeet, sinisilmäiset poliitikot ja sensaatiohakuisen median. Vihan kohde oli sama: fossiiliset polttoaineet, erityisesti hiili. Merkittävä ero oli se, että happosadekatastrofista puhuttiin preesensissä, mutta ilmastonlämpenemisestä puhutaan futuurissa. Lämpenemisen uhkakuvia muutetaan juoksussa ja niiden toteutumisaikataulua siirretään yhä kauemmaksi. Vain ilmastotieteessä tämä on mahdollista.<br />
<br />
Kommentti kirjan ulkopuolelta: Suomessa oli 1980-luvun alussa useita kylmiä kesiä, jolloin männyt<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://4.bp.blogspot.com/-2BmVQogrkSc/Wio2R86NhVI/AAAAAAAAODM/R4AAx6z7gswOC8gPj-8mCjMQ0b9kjGw5ACLcBGAs/s1600/Happosade.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="810" data-original-width="500" height="320" src="https://4.bp.blogspot.com/-2BmVQogrkSc/Wio2R86NhVI/AAAAAAAAODM/R4AAx6z7gswOC8gPj-8mCjMQ0b9kjGw5ACLcBGAs/s320/Happosade.jpg" width="197" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Happosadehysterian uhkia<br />
sarjakuvataiteilijan kuvaamana</td></tr>
</tbody></table>
ruskettuivat pahasti. Media tarttui aiheeseen ja sai puolelleen joitakin tutkijoita kuten Erkki Lähteen ja Satu Huttusen. Professorinstatus antoi uskottavuutta väitteille ilmansaasteiden aiheuttamista tuhoista. Rahaa ja valtaa virtasi metsävaurioprojekteihin. Melko pian happosateet kuitenkin haudattiin tiedepiireissä kaikessa hiljaisuudessa niin Yhdysvalloissa, Kanadassa, Saksassa, Ruotsissa kuin Suomessa, kun tosiasiat eivät tukeneetkaan niitä metsäkuolemien syntipukkina. Suomessakin oli pieni joukko tutkijoita, kuten Metsäntutkimuslaitoksen Risto Jalkanen, jotka ymmärsivät, että ilmiön taustalla olivat poikkeuksellisen sateiset ja kylmät kesät, jotka edistivät puita kiusaavan surmakkasienen kasvua ja siten versosurman leviämistä.<br />
<br />
Toisinajattelevat tutkijat kuten norjalainen geologi Ivan Rosenqvist 1984 buuattiin ulos tieteellisistä konferensseista. Yhdysvaltalainen ympäristötieteilijä Fred Singer aiheutti pahennusta sanoessaan, että miljoonan dollarin metsäongelmaa ollaan torjumassa miljardin dollarin ratkaisuilla. Media ei kuitenkaan halunnut kuunnella, että luonto oli itse aiheuttanut tuhonsa, vaan piti viimeiseen asti kiinni ihmissaasteteoriasta. Päät kääntyivät vasta, kun puut olivat karistaneet sienet hartioiltaan ja kasvoivat yhtä vihreinä kuin ennen kohua. Happosadetuho muuttui hetkessä ympäristöskandaalista vaietuksi tiedeskandaaliksi. Vannoutuneita poliittisia ekomatkaajia se ei haitannut, koska he etsivät aina edestään seuraavaa katastrofia katsomatta taakseen toteutuiko edellinen uhkakuva vai ei.<br />
<br />
Ruotsin ympäristöministeri Birgitta Dahl, joka puolusti muun muassa Pol Potin ja punaisten kmerien kansanmurhahallitusta Kambodžassa, hyökkäsi Margaret Thatcherin ”likaisen” Englannin kimppuun ja lapioi ruotsalaista rahaa sikäläiselle ympäristöjärjestölle (Friends of the Earth). Ruotsin hallitus perusti Lontooseen vuonna 1982 jopa happosadesihteeristön (The Secretariat against Acid Rain), jonka kautta se pesi järjestöille 15 miljoonaa kruunua vuosittain. Britit valittiin kohteeksi, vaikka Itä-Saksan ja Puolan päästöt olivat kymmenen kertaa Englantia suuremmat.<br />
<br />
<br />
<a name='more'></a><br />
IPCC:n alkuvuosina uusiutuvaa energiaa ei markkinoitu ilmastopelastajana. Päinvastoin Palme ajoi voimakkaasti ydinvoimaa ja käytti ilmastonlämpenemisuhkaa politiikkansa edistämiseen. Palmen maanmies nobelisti Svante Arrhenius (1859 – 1927), jota pidetään hiilidioksidipohjaisen ilmastonlämpenemisidean isänä, halusi kuitenkin nimenomaan nostaa eikä laskea maapallon ilmakehän lämpötilaa polttamalla entistä enemmän hiiltä, jotta elinolosuhteet ja ihmisten hyvinvointi kohenisivat. Arrhenius oli myös Ruotsissa hyvin suositun eugeniikan eli rotuhygienian kannattaja. Karoliinisen instituutin ja lääketieteen Nobel-komitean suosituksesta Ruotsin sosiaalidemokraattinen hallitus perusti Svanten kotikaupunkiin Upsalaan maailman ensimmäisen valtion tukeman rasistisen tutkimuslaitoksen nimeltä Statens institut för rasbiologie (1922; laitos sai uuden nimen Institutionen för medicinisk genetik vasta 1958). Sosiaaligurut Gunnar ja Alva Myrdal kirjoittivat (pakko)sterilisaation kaksitahoisesta hyödystä, rotuhygienian kansaa laadullisesti parantavasta vaikutuksesta ja pedagogisesta kyvystä muuttaa ihmisten käyttäytymistä. Gunnar sai taloustieteen Nobelin palkinnon 1974, Alva Nobelin rauhanpalkinnon 1982. Juhlapuheessaan Gunnar puhui uudesta maailmanjärjestyksestä, jolla maapallon väestömäärää saataisiin pienennettyä.<br />
<br />
<h3>
Energiewände</h3>
<br />
Saksan suuri energiamurros, Energiewände, heittäytyminen tuulimyllyjen ja aurinkopaneelien varaan, maksaa arvioiden mukaan tuhat miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä eikä ”murros” vähennä lainkaan hiilidioksidipäästöjä (ns. Das CO2 Paradox; Saksa on edelleen riippuvainen kaikkein pahimmasta saastuttajasta, ruskohiilestä). Vihreät poliitikot saivat vietyä ”murroksen” läpi väittämällä, että sen kustannukset olisivat kansalaisille vain ”jäätelöpallon verran kuukaudessa”. Jos poliitikot olisivat olleet aidosti huolisissaan ilmaston lämpenemisestä, he olisivat pidentäneet ydinvoimaloittensa elinkaarta eivätkä sulkeneet niitä. Alun perinkään kyse ei ollut ilmastosta, vaan teollistuneiden maiden halvasta hiilipohjaisesta energiasta luopumisesta.<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-5Imad58v14o/WioZ9ZP_HGI/AAAAAAAAOCg/QVB-pYPAvcwWLERbsciaLzFYnzmfJpsDgCLcBGAs/s1600/Sota%2Blintuja%2Bvastaan.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="371" data-original-width="490" height="242" src="https://1.bp.blogspot.com/-5Imad58v14o/WioZ9ZP_HGI/AAAAAAAAOCg/QVB-pYPAvcwWLERbsciaLzFYnzmfJpsDgCLcBGAs/s320/Sota%2Blintuja%2Bvastaan.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">”Sota lintuja vastaan.”</td></tr>
</tbody></table>
Saksa valitsi Energiewänden poliittisen pelin eikä faktojen pohjalta. Sosiaalidemokraattinen puolueen johtaja Gerhard Schröder ei halunnut muodostaa hallitusta kristillisdemokraattien kanssa. Saadakseen hallituksen kasaan hänen oli tehtävä myönnytyksiä Vihreille. Näin syntyi historiallinen punavihreä liittouma ja samalla Energiewände 1998. Energiavallankumouksen isä oli vuoden 1968 radikaali Hermann Scheer, joka lupasi maitoa ja hunajaa ei niinkään kansalle vaan harvoille ja valituille. Schröderin energiaministeri Werner Müller vastusti ”murrosta”, mutta enemmistön mielipide oli, että ”annetaan niille propellipäille mitä ne haluavat, ei se niin kallista voi olla, se tekee Vihreistä lojaaleja kumppaneita”. Scheer perusti Al Goren tavoin uusiutuvaa energiaa kaupittelevan yrityksen (EUROSOLAR), jossa työskentelevät myös hänen vaimonsa ja tyttärensä. Frank Asbeck, Petrea Kellyn aikainen vihreä pioneeri ja SolarWorldin perustaja, on puolestaan köyhtyneen kansan varoilla rikastunut Saksan ensimmäinen ilmastomiljardööri.<br />
<br />
Energiewände on ollut kolossaalinen ekonominen, sosiaalinen ja ekologinen katastrofi. Sähkön hinta on noussut pilviin ja saksalainen maailman luotettavin sähköverkko on vain muisto entisestään (lähes 200000 katkoa vuosittain). Teollisuus on paennut Saksasta Kiinaan eikä uusia ”vihreitä” työpaikkoja ole syntynyt. Maailmassa ei taida olla yhtään uusiutuvan energian yritystä, joka tulisi toimeen omillaan. Koska Saksan talous on kilpailukyvytön ja rauniona, sen edun mukaisesti Angela Merkel, Itä-Saksan kommunistisen diktatuurin kasvatti, pakotti kaikki itsenäisyytensä menettäneet EU-maat samaan energiakurimukseen epärealistisella jäseniä sitovalla vaatimuksella nostaa ”uusiutuvan” energian maakohtaiset osuudet kymmeniin prosentteihin. Edeltäjiensä lehmänkauppojen myötä Merkel ei ole ainoastaan lukinnut Saksaa vihreään Energiewändeen, vaan on jopa heittänyt lukon avaimen mereen.<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://3.bp.blogspot.com/-MuRrZMOAHcc/Wio5YuBmxgI/AAAAAAAAODY/3n6zfv_tTAQozmbDEjPKAVw9Fdbwofp5gCLcBGAs/s1600/KlimaStudiePotsdamPanikPegel.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="361" data-original-width="510" height="226" src="https://3.bp.blogspot.com/-MuRrZMOAHcc/Wio5YuBmxgI/AAAAAAAAODY/3n6zfv_tTAQozmbDEjPKAVw9Fdbwofp5gCLcBGAs/s320/KlimaStudiePotsdamPanikPegel.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Merkeliä muistuttava noitakokki vaatii Schellnhuberilta <br />
ilmastopaniikkikeiton nuotioon uusia huolestuttavista <br />
ilmastotutkimuksista tehtyjä polttopuita. Kuvan ulkopuolelta<br />
vastataan: "Tulee heti, emäntä!"</td></tr>
</tbody></table>
Merkelin ympäristöministeri Peter Altmeier laaditutti kansalle energian säästämisestä oppaan, jossa muun muassa kehotetaan vähentämään televisiovastaanottimien kuvan kirkkautta ja kontrastia. Pienessä vuokra-asunnossa asuva pienituloinen maksaa uusiutuvan energia tuet ja siinä samalla suuressa omakotitalossa asuvan suurituloisen katolla olevat aurinkopaneelit. Kaiken kukkuraksi suurituloiset julkkikset vielä kehuvat, kuinka halpaa aurinkosähkö on! Kiireellisiä maailmaapelastavia säästöjä tosiaan tarvitaan, jos Saksan suurimman ilmastoinstituutin (Potsdam) johtajan sekä Merkelin ja paavin tieteellisen neuvonantajan Hans Schellnhuberin antama tiedote pitää paikkansa: valtamerten suunnaton lämpöröyhtäisy nostaa pian koko ilmakehän lämpötilaa 36 Celsius-astetta! ”Viisaan” Hansin (vrt. saksalainen hevonen Kluger Hans, 1895 – 1916) ohella Potsdamissa polttaa euroja 50 ilmastoprofessoria ja paljon muita tutkijoita.<br />
<br />
Vihreiden, ympäristöjärjestöjen ja voimakkaan ilmastoteollisen rakennuskompleksin (Climate Industrial Complex) ajama Energiewände on ollut ”historian suurin resurssien virhesijoitus”. ”Sijoituksen” tekivät tahot, joilla oli valtaa, muttei vastuuta. Vähävaraiset ihmiset ja luonto maksavat seuraukset. Tyhmyyksissään Saksa kielsi liuskeöljyn ja -kaasun käytön edistämisen ja nopeutti ydinvoimaloittensa sulkemista. Ilmastonlämpeneminen oli savuverho radikaalille vihreälle agendalle, massiiviselle kansalaisten omaisuuden kuppaamiselle kokonaistaloutta vahingoittaen. Varsinkin Yhdysvalloissa liuskeöljy ja -kaasuteollisuuden valtava kehitys vesisärötystekniikalla on johtanut paitsi energian hinnan romahdukseen myös hiilipäästöjen laskuun enemmän kuin muissa maissa. Alennusmyynti on ollut sikäläisen ympäristöliikkeen pahin toteutunut painajainen: kun hiilen hinta laskee, siitä eroon pääsemisen hinta nousee. Ilmastopolitiikan patologinen erityispiirre, joka uhmaa hengissä säilymisen ja menestymisen logiikkaa, on vimma tehdä energiasta kallista ja huonosti saatavaa.<br />
<br />
Kirjassa käsitellään laajasti myös ydintalvipelotetta, joka sekin edelsi ilmastonlämpenemispelotetta. Vuonna 2000 Neuvostoliiton valtiollisen turvallisuuspoliisin eli KGB:n arkistoista paljastui tieto, että se oli erityisen ylpeä levittämästään ydintalvipropagandasta ja valeuutisista, joille neuvostotiedemiehet nauroivat.<br />
<br />
<h3>
Ensi-ilta: ilmastonlämpeneminen</h3>
<br />
Kun ottaa huomioon tiedemaailman, järjestöjen ja median epäonnistumiset happosade- ja ydintalviväitteissään, olisi luullut, että aivan pian ei heittäydyttäisi seuraavan uhan, ilmastonlämpenemisen, vietäväksi. Kun tiedemaailma toimii yksimielisenä ryhmänä poliittisessa asiayhteydessä, hyväksyy harhan, jättää vastakkaiset näkemykset huomioimatta ja muuttaa lennossa hypoteesejaan, se ei ole luottamuksen arvoinen.<br />
<br />
Massiivisia ilmastokampanjoita käyvät kansalaisjärjestöt liittyivät tuottoisaan ilmastopuolueeseen jälkijunassa. Esimerkiksi 1989 Greenpeace Internationalin kanssa toimivat tiedeihmiset kehottivat järjestöä pysymään erossa aiheesta, koska sitä koskeva tiede oli ristiriitaista. Osa syy saattoi myös olla se, että järjestö oli pitkään kampanjoinut ydinvoimaa vastaan. Oli vaara, että täysin <br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://3.bp.blogspot.com/-MGuVmp8WCLo/WiobbFFwRGI/AAAAAAAAOCs/0-AcoxPx8x4KUknX_naR1Q2BDa_WpJ3UACLcBGAs/s1600/Biofuel.png" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="465" data-original-width="600" height="248" src="https://3.bp.blogspot.com/-MGuVmp8WCLo/WiobbFFwRGI/AAAAAAAAOCs/0-AcoxPx8x4KUknX_naR1Q2BDa_WpJ3UACLcBGAs/s320/Biofuel.png" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Ruokaa syötetään autoille ilmaston pelastamisen nimissä</td></tr>
</tbody></table>
hiilidioksidivapaa ydinvoima palaisi takaovesta ilmastonlämpenemisen torjunnan agendalle. Greenpeace on militantein ympäristöjärjestö, joka ei kaihda koviakaan otteita, ei edes vandalismia kuten alkuperäiskansan kulttuurin tuhoamista päämääriensä tavoittamisessa. Vuonna 2014 se tärveli Perussa muinaisten Nazca-kulttuurin intiaanien autiomaahan tekemiä suuria eläinaiheisia teoksia omalla energiapropagandallaan. Greenpeace käy myös epätieteellistä taistelua geenimuunnelluista hyötykasveista valmistettuja elintarvikkeita vastaan, tarvikkeita, jotka pelastaisivat nälkäkuolemilta.<br />
<br />
Ympäristöjärjestöt muuttuivat tai ne muutettiin poliittisiksi käsikassaroiksi. Niinpä Euroopan komissio maksaa järjestöille huomattavia summia rahaa, jotta ne lobbaisivat ympäristöasioissa komissiota itseään ja Euroopan parlamenttia! Selvityksen mukaan lobbausrahaa on maksettu sata miljoonaa euroa 15 vuodessa. Ympäristöjärjestöt ovat myös riippuvaisia superrikkaista energiaoligarkeista, 21. vuosisadan rosvoparoneista, joita löytyy jo Suomestakin ja jotka ajavat omia tarkoitusperiään. Mooren laki sanoo, että transistorien lukumäärä mikropiireissä kaksinkertaistuu noin kahden vuoden välein. Lain kehitti Intelin perustaja ja miljardööri Gordon Moore 1965. Darwallin mukaan Mooren Toinen Laki voisi kuulua näin: Mitä rikkaampi olet, sitä todennäköisemmin tuet vihreitä tarkoitusperiä.<br />
<br />
Nykyään on lähes mahdotonta osallistua EU:n järjestämään tieteelliseen kokoukseen, jossa ei olisi ympäristöjärjestöjen lobbareita. Ilmastonlämpenemisvimman ja Energiewänden myötä näistä järjestöistä on tullut äänekkäitä lintu- ja lepakkosilppureiden ja -grillien puolestapuhujia. Mojaven aavikolla sijaitsevan maailman suurimman aurinkovoimalan työntekijät kutsuvat kahden minuutin välein taivaalla näkyviä palavia lintusoihtuja viireiksi (streamer). Lintujen suojelemiseksi perustettu Audubon Society ei puutu asiaan, koska se saa miljoonia tuuli- ja aurinkoenergiayhtiöiltä. Saksassa ympäristöjärjestö NABU hyväksyi Hessenin Vogelsbergille, lintujen muuttoreitille, rakennetun ”tuulipuiston” saatuaan yhtiöltä lahjuksia puolimiljoonaa euroa. Ympäristöjärjestöt viherpesivät autoteollisuuden dieselisaation tai pikemminkin pakottivat EU:n dieselisaatioon vuonna 1992, jota ollaan nyt katumassa, koska kaupunkien ilmanlaatu on heikentynyt. Diesel-autot tuottavat vähemmän hiilidioksidia, mutta saastuttavat muuten enemmän kuin bensiinikäyttöiset autot. Ympäristöjärjestöt näyttävät olleen myös saksalaista autoteollisuutta riepotelleen päästöskandaalin takana, mikä viimeistään paljastaa niiden raadollisuuden: huoli ympäristöstä riippuu aatteesta eikä lopputuloksesta. Darwallin mielestä Maailman luonnonsäätiön WWF:n uudeksi englanninkieliseksi nimeksi sopisi World Wide Fund Against Nature.<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://3.bp.blogspot.com/-82QnZmmipME/WipRes6c8TI/AAAAAAAAODo/R3aIEW8veMUOs_FrVtNwBpoq9_vjek2GwCLcBGAs/s1600/birdcartoon.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="822" data-original-width="597" height="320" src="https://3.bp.blogspot.com/-82QnZmmipME/WipRes6c8TI/AAAAAAAAODo/R3aIEW8veMUOs_FrVtNwBpoq9_vjek2GwCLcBGAs/s320/birdcartoon.jpg" width="232" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Pelastamassa planeettaa</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Holokaustin seurauksena varsinkin petolinnut ja lepakot ovat hätää kärsimässä. Pelkästään Yhdysvalloissa tuulimyllyt tappavat ainakin kolme miljoonaa lepakkoa vuodessa. Tällainen on uusiutuvan energian toteutunut luontovaikutus verrattuna sen lievään hyötyyn teoreettisen ilmaston lämpenemisen torjunnassa. Oxfordin yliopiston tutkijan Clive Hamblerin mukaan ”ilmastonmuutos ei aja lajeja sukupuuttoon, mutta hyvää tarkoittavat ympäristönsuojelijat saattavat sen tehdä”. Jokainen epäluotettavaa energiaa tuottava tuulimylly tuhoaa hehtaarin metsää ympäriltään muun vaadittavan infrastruktuurin lisäksi. Ilmastonsuojelun varjolla biopolttoainebusiness, joka hiilidioksidipäästöjä vähentävä maine on vähintäänkin kyseenalainen, tekee lopun jäljelle jääneistä luonnonmetsistä.<br />
<br />
Kohtuuton pelottelu happosade-, ydintalvi- ja ilmastokatastrofilla on vienyt kohti totalitarismia, absolutismia ja valtamedian valheistumista, suuntaan, joka jatkuu niin kauan kuin vaikenemisen kierrettä ei saada oikaistua.<br />
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<br />
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
Unknownnoreply@blogger.com20tag:blogger.com,1999:blog-7196125094232913954.post-16989420742750575832017-10-04T16:57:00.001+03:002017-10-04T17:20:52.806+03:00Blogisti debatoimassa professori Atte Korholan kanssa ilmastonmuutoksesta Radio Deilla<div class="MsoNormal">
Sain eilen 3.10.2017 iltapäivällä puhelinsoiton Radio Dein
toimittajalta. Hän selitti aluksi, mistä oli saanut yhteystietoni, ja sitten
esitti melkoisen määrän ilmastonmuutosaiheisia kysymyksiä, joihin vastailin
lounaani valmistelun ohessa. Puhelun lopuksi toimittaja esitti kutsun tänään
(4.10.) aamulla suorana lähetettävään Dein ohjelmaan, Viikon debattiin, jossa
aiheena olisi ilmastonmuutos. </div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Kun kyselin, kenen kanssa pitäisi debatoida,
toimittaja ehdotti jotakuta vihreää poliitikkoa. Minä annoin ymmärtää, etten
ole kiinnostunut jankuttamisesta henkilöiden kanssa, joiden suhtautuminen
aiheeseen usein on herkän uskonnollinen ja vähemmän faktoihin pureutuva. Taisin vihjata, että keskustelisin
mieluummin jonkun edes vähän asiaan perehtyneen kanssa. No, parin tunnin
kuluttua tuli tieto, että Helsingin yliopiston ympäristömuutoksen professori
Atte Korhola olisi käytettävissä lähetykseen, ja minä myös sitten lupauduin.</div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Aamuinen kokemus oli minulle avartava, sillä en ole muutamaa
kauan sitten tehtyä haastattelua lukuun ottamatta joutunut juoksemaan
mediastudioissa ja varsinkaan suorissa lähetyksissä. Jätän kokemukseni muun kommentoinnin pääosin niille lukijoille, jotka jaksavat tuon pitkän lähetyksen
kuunnella. Olen blogin kautta sitä kuuntelevia palkinnut leikkaamalla pari pitkähköä radiomainosjaksoa pois.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Olen käynyt kuuntelemassa muutamia professori Korholan
luentoja, nähnyt häntä joissakin debateissa sekä kuullut ja lukenut hänen
käsityksistään valtamediasta. Muutaman Korholan tutkimuspaperinkin olen lukenut.
En kuitenkaan tunne Korholaa, eikä hänellä liene ollut mitään käsitystä
minusta. Ehkä siksi hän suostuikin debattiin? Suostuisiko toista kertaa?
Ehkäpä, sillä ei tuo debatti mennyt ainakaan kammoamani jankkaamisen
puolelle tai ollut muutenkaan epäkorrektia. Mutta sanon kuitenkin yhden asian,
joka särähti korvaani pariin kertaan.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Professori Korhola luonnehti minua pariin otteeseen ehkä
hiukan vähättelevästi kansalaistieteilijäksi ja osittaistotuuden siementäjäksi. Vaikka Korholan
ilmaukset eivät sinänsä olleet loukkaavia, niitä voi kutsua ad
hominem -argumentoinniksi, jota minun opiskeluaikanani korkeakouluissa – ja
myöhemmin myös työelämässä – opetettiin välttämään. Sen käyttämisestä kun voi kuulijoille
jäädä epäilys, että asia-argumentit ovat loppumassa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<br />
<a name='more'></a><br />
<div class="MsoNormal">
Toimittajan tahdittama ilmastonmuutosaiheiden juoksutus oli
aika läkähdyttävä. Aihetta käsiteltiin ripauksittain ja vain mediaseksikkäimmiltä osin. Siitä saattoi saada käsityksen, että olisin Trumpin kanssa
samalla puolella asiassa. Tunnustan nyt tässä, että en ole presidentti Trumpin
kanssa ehtinyt keskustella ilmastonmuutoksesta, enkä osaa lukea hänen
ajatuksiaan. En myöskään ole keskustellut asiasta tunnettujen öljy- ja kivihiiliparonien kanssa, enkä ole vastaanottanut koskaan senttiäkään rahaa ilmastonmuutosseurantaani liittyen. En siis ole valinnut puoltani muuten kuin, että uskon
hyvälaatuisen mittausdatan lopulta aina voittavan vouhkaamisen.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Alla on 45 minuutin audionauhoite lähetyksestä. Sitkeyttä kuunteluun!</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe allowfullscreen="" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/AGBDW2p-MJ8/0.jpg" frameborder="0" height="266" src="https://www.youtube.com/embed/AGBDW2p-MJ8?feature=player_embedded" width="320"></iframe></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
Unknownnoreply@blogger.com41tag:blogger.com,1999:blog-7196125094232913954.post-66839210000103167702017-08-12T14:17:00.001+03:002017-08-12T14:17:32.540+03:00Luciferia etsimässä säädatasta<div class="MsoNormal">
Helsingin Sanomat julkaisi 7.8.2017 jutun otsikolla ” <a href="http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005317868.html">Yli 40 asteen
lämpötiloista kärsivä Välimeri on ilmastonmuutoksen ”murheenkryyni”, joka
näyttää lämpenevän muita alueita enemmän, sanoo asiantuntija – mutta miksi
lämpö kiertää Suomen?</a>”. Seuraavassa
muutamia otteita tuosta jutusta ja tuttuun tyyliin myös blogistin kommentteja.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-foehJHd9VUg/WY7W2o9I8wI/AAAAAAAAM4Y/6AHFZcM9FXUsurudZ23kY3mYbPtRAqVfACLcBGAs/s1600/8edb0934dcce4c17a23a436fb3d5a61c.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1060" data-original-width="1600" height="211" src="https://1.bp.blogspot.com/-foehJHd9VUg/WY7W2o9I8wI/AAAAAAAAM4Y/6AHFZcM9FXUsurudZ23kY3mYbPtRAqVfACLcBGAs/s320/8edb0934dcce4c17a23a436fb3d5a61c.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">HS:n kuvitusta: Miehet uivat suihkulähteessä Unkarin pää-<br />kaupungissa Budapestissa viime viikolla. Tällä viikolla kylpylä-<br />kaupunkiin on luvattu 35 astetta lämmintä. <br /><span style="font-size: xx-small;">(KUVA: LASZLO BALOGH / REUTERS)</span></td></tr>
</tbody></table>
<blockquote class="tr_bq">
<i>ETELÄ-EUROOPPAA viime
päivinä koetellut raju helleaalto on nostanut lämpötilat paikoitellen yli 40
asteeseen. Tukalissa lämpötiloissa on hikoiltu Portugalista Turkkiin
ulottuvalla vyöhykkeellä.</i></blockquote>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Aivan! Heinäkuun loppu ja elokuun alkupuoli ovat ihan
vanhastaan lämpimintä aikaa kaikkialla Euroopassa. Helleaallot ovat tyypillisiä
tälle vuodenajalle. Yli 40 asteen korkeimmat päivälämpötilat kuuluvat niin
ikään normaaliin ilmastoon Välimeren tuntumassa. Korkein varjossa mittaamani
ilmanlämpötila oli 44 astetta eräällä työmatkalla Kaakkois-Turkissa elokuussa
2007. Kun parin tunnin ulkoilmareissulta pääsi takaisin ilmastoituun autoon,
jonka sisälämpötila ei laskenut täysillä toimivasta ilmastoinnista huolimatta
32 astetta alemmas, tuntui kuin olisi hypännyt kylmävarastoon.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<blockquote class="tr_bq">
<i>Viikonloppuna
kuolemantapauksista on raportoitu ainakin Italiassa, Romaniassa ja Puolassa,
kertoi uutistoimisto Reuters.</i><i> </i><i>”On selvää, että
Luciferin takia on kuollut suuri määrä jo valmiiksi sairaita ihmisiä”, kertoo
Maailman ilmatieteenjärjestön pääsihteeri Petteri Taalas.</i><i> </i><i>Hellekuolemat johtuvat
korkeiden lämpötilojen lisäksi esimerkiksi onnettomuuksista. Lisäksi korkeat
lämpötilat ovat vaaraksi ihmisille, joilla on esimerkiksi sydän-,
verenkiertoelin- tai hengityselinsairauksia.</i></blockquote>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Kyllähän se on totta, että altistavan helteen vaikutukset
voivat sammuttaa jo viimeisillään ja heikosti lepattavan elämän liekin. Mutta
tutkimusten mukaan kylmyys on kuitenkin 3 – 20 kertaa hurjempi tappaja. Minä en
nyt tässä bloggauksessa lähde kiistelemään Petteri Taalaksen kanssa tuosta
asiasta. Keskityn muuhun, mutta jos lukija haluaa tutustua tutkittuun tietoon
asiasta, tarjoan <a href="https://ilmastorealismia.blogspot.fi/2015/05/terveyspoliittiset-toimet-harhautuneet.html">tätä</a>
ja <a href="https://ilmastorealismia.blogspot.fi/2014/07/helle-vai-kylmyys-kumpi-tappaa-enemman.html">tätä</a>
kirjoitusta.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<blockquote class="tr_bq">
<i>PÄÄSYYLLINEN
helleaaltoon on Taalaksen mukaan ilmastonmuutos. Luciferia muistuttavia
helleaaltoja on koettu Euroopassa aiemminkin. Vuonna 2010 Suomi sai kokea osan
Venäjää piinanneesta helleaallosta, joka aiheutti esimerkiksi lukuisia
maastopaloja ja arviolta noin 50 000 ihmisen ennenaikaisen kuoleman. Vuonna
2003 Keski-Eurooppaa ja etenkin Ranskaa kiusannut helle tappoi arviolta noin 70
000 ihmistä.</i><i> </i><i>”Ilmastonmuutoksen
kannalta etenkin Välimeren alue on murheenkryyni. Se näyttää lämpenevän muita
alueita enemmän, minkä lisäksi sademäärät ovat laskussa, mikä aiheuttaa
kuivuusongelmia”, Taalas sanoo.</i></blockquote>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Selvä! Jos nyt ymmärrän oikein, Taalas tarkoittaa, että
ennen viimeaikojen ilmastonmuutosta tällaisia helleaaltoja ei ollut tai ainakin
ne olivat lievempiä. Tutkitaanpa Euroopan säädataa, jota meillä ei
valitettavasti ole mitattuna nykyaikaisin instrumentein kovin pitkältä ajalta.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://2.bp.blogspot.com/-oMgbfyOqUnk/WY7VnODylpI/AAAAAAAAM4Q/eFjsOagvFbEs6RgmLXwIp6_KfQ5KZ-fiQCLcBGAs/s1600/V%25C3%25A4limeri.PNG" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="827" data-original-width="1449" height="182" src="https://2.bp.blogspot.com/-oMgbfyOqUnk/WY7VnODylpI/AAAAAAAAM4Q/eFjsOagvFbEs6RgmLXwIp6_KfQ5KZ-fiQCLcBGAs/s320/V%25C3%25A4limeri.PNG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva 2</td></tr>
</tbody></table>
<div class="MsoNormal">
Hain ECA&D-säätietokannasta seitsemän viereisessä kartassa (kuva
2) näkyvän sääaseman päivittäiset lämpötila- ja sadantatiedot, joista työstin
alla olevat graafit. Tarkoitukseni oli vastata seuraaviin kysymyksiin:<o:p></o:p></div>
<blockquote class="tr_bq" style="mso-list: l0 level1 lfo1; text-indent: -18.0pt;">
<b>1.<span style="font-size: 7pt; font-stretch: normal; font-variant-numeric: normal; font-weight: normal; line-height: normal;"> </span></b><!--[endif]--><b>Ovatko kesän hellepäivät (lämpötila > 25
astetta C) lisääntyneet?</b> </blockquote>
<blockquote class="tr_bq" style="mso-list: l0 level1 lfo1; text-indent: -18.0pt;">
<b>2.<span style="font-size: 7pt; font-stretch: normal; font-variant-numeric: normal; font-weight: normal; line-height: normal;"> </span></b><!--[endif]--><b>Ovatko hellejaksojen pituudet kasvaneet?
Tällä on hyvin suuri merkitys, sillä tutkimusten mukaan vasta yli kolme päivää
kestävillä hellejaksoilla näyttää olevan vaikutusta ihmisten kuolleisuuteen.</b></blockquote>
<blockquote class="tr_bq" style="mso-list: l0 level1 lfo1; text-indent: -18.0pt;">
<b>3.<span style="font-size: 7pt; font-stretch: normal; font-variant-numeric: normal; font-weight: normal; line-height: normal;"> </span></b><!--[endif]--><b>Onko helteiden kovuus kasvanut? Tätä koetin
selvittää laskemalla kesän korkeimman lämpötilan kehitystä.</b></blockquote>
<blockquote class="tr_bq" style="mso-list: l0 level1 lfo1; text-indent: -18.0pt;">
<b>4.<span style="font-size: 7pt; font-stretch: normal; font-variant-numeric: normal; font-weight: normal; line-height: normal;"> </span></b><!--[endif]--><b>Onko kesäisessä sadannassa tapahtunut
vähenemistä, kuten Taalas väittää?<o:p></o:p></b></blockquote>
<div class="MsoNormal">
Jostain syystä Petteri Taalas unohti vakiosanomastaan
viestin, jonka mukaan sademäärät ovat laskeneet, mutta rankkasateiden määrä on
kasvanut. <b>Viidentenä asiana selvitin vielä tuon asian. </b><o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Ongelmallista on tosiaan se, että helposti on saatavilla
vain vähän <b>pitkäaikaista</b> ja <b>katkeamatonta</b> säätietoa. Valitsin nuo
sääasemat em. kriteerien perusteella. Parhaimmillaan niiden tiedot ulottuvat
1800-luvun lopulle ja huonoimmillaan 1920-luvun alkuun. Joka tapauksessa kaikkien
käyttämieni sääasemien tiedot ulottuvat useita vuosikymmeniä 1960-luvun taakse,
mitä monet pitävät rajana ihmisperäisen ilmastovaikutuksen dominanssille.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
No, lähdetään katsomaan sääasemien dataa. Sitä ennen
kuitenkin muutama tärkeä ilmoitus datan lukijalle: Ensiksikin olen laskenut
kaikki graafit 10 vuoden liukuvalla keskiarvolla saadakseni ilmastollisen
muutoksen esiin. Siis jokainen kuvaajan arvopiste kertoo pystyakselin muuttujan
keskiarvon vaaka-akselin vuotta edeltäneiltä 10 vuodelta. Esimerkiksi kuvassa 3
olevan kuvaajan ensimmäinen piste (1913) kertoo, että Los Llanosin mittaamien
kesäkuukausien hellepäivien määrän keskiarvo vuosina 1904 – 1913 oli 79,5.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Olen nuo graafien pystyakselit mitoittanut neljän
standardipoikkeaman mukaisesti. Se siis tarkoittaa, että 95 % vuosittaisista mittaustuloksista
mahtuisi graafiin. Kun nyt katsot noita 10 vuoden liukuvia keskiarvoja, näet,
josko jokin niistä pyrkii graafialueen ulkopuolelle. Silloinhan olisi kyse
todella merkittävästä muutoksesta. Jos graafit pysyvät keskialueella,
osoittaisivat myös tilastolliset testit lähinnä satunnaisvaihtelua – siis kohinaa,
jolloin suureen huoleen ei ole aihetta.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 18.0pt;">
<b>1. Iberian niemimaa, Los Llanos (Espanja) (Kuva 3)<o:p></o:p></b></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 18.0pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 18.0pt;">
Kuvan vasemman yläkulman graafin
pisteviiva, joka esittää varsinaisen kuvaajan lineaarista trendiä, osoittaa
kesäkuukausien hellepäivien määrän nousua 1900-luvun alun keskimääräisestä noin
80:stä 2000-luvun alun 85:een. Toisaalta kuvaaja näyttää tuon tason saavutetun
jo 1940-luvulla ensimmäisen kerran. Selvä muutos näkyy myös hellejaksojen
pituudessa (keskimmäinen graafi ylhäällä). Kesän pisin hellejakso siis
näyttäisi kestävän nykyisin 10 päivää pidempään kuin 100 vuotta sitten.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 18.0pt;">
<br /></div>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://2.bp.blogspot.com/-CvT3S5Wg-zk/WY7X0QIaqMI/AAAAAAAAM4g/Owh3qsaT8xwORfoYLcBRw_JtplhQz2tLACLcBGAs/s1600/Espanja.PNG" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="543" data-original-width="1317" height="260" src="https://2.bp.blogspot.com/-CvT3S5Wg-zk/WY7X0QIaqMI/AAAAAAAAM4g/Owh3qsaT8xwORfoYLcBRw_JtplhQz2tLACLcBGAs/s640/Espanja.PNG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva 3</td></tr>
</tbody></table>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 18.0pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 18.0pt;">
Lineaarinen trendi oikean
yläkulman graafissa kertoo niin ikään kesien korkeimman lämpötilan noususta
noin asteella, mutta varsinaisesta kuvaajasta näemme, että maksimilämpötiloilla
mitattuna Los Llanosin keskimäärin kuumimmat kesälämpötilat mitattiin
1970-luvulla ja 1980-luvun alussa. Itse asiassa Los Llanosin lämpötilaennätys
on vuodelta 1901 oleva +45 astetta. Mutta nuo yksittäiset mittaukset ovat
säätä, eivätkä kuvaa ilmastoa siten kuin vähintään 10 vuoden mittausten
keskiarvot. Vuosien 1904-1913 maksimilämpötilojen keskiarvo on kuitenkin
korkeampi kuin vuosien 2007-2016. Lineaarinen trendi siis viittaa siihen, että
alueen kesät ovat nykyisin keskimäärin vähän lämpimämpiä kuin 1900-luvulla, mutta
mitään ennennäkemätöntä ei Los Llanosin säähistoriassa ole viime aikoina nähty
lämpötilojen osalta.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 18.0pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 18.0pt;">
Sain Los Llanosia paremmat
(=kattavammat) sadantatiedot Dorecan sääasemalta (alemmat graafit). Vasemmanpuoleisen
graafin mukaan kesäsateet ovat hieman vähentyneet viimeisen 100 vuoden aikana.
Ehkä Taalas onkin oikeassa, sillä kyllä Los Llanos ja Doreca vähän sen
suuntaisesta todistavat? Toisaalta Dorecan aseman tietojen mukaan Taalaksen
usein esittämä väite rankkasateiden yleistymisestä ei sen osalta pidä
paikkaansa (oikeanpuoleinen graafi).<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 18.0pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 18.0pt;">
<b></b></div>
<a name='more'></a><b><br /></b><br />
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 18.0pt;">
<b>2. Keskinen Välimeri, Lugano (Sveitsi) (Kuva 4)<o:p></o:p></b></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 18.0pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 18.0pt;">
Sveitsin asemat ovat tuottaneet
kellontarkkaa säätietoa sodankäynnin häiritsemättä. Mitä kertoo Alppien
etelärinteillä sijaitseva ja Italiaan katsova Luganon asema? Lyhyesti sanottuna
se kertoo helteiden vähentyneen. Tältä osin viesti on päinvastainen kuin Los
Llanosin tapauksessa. Tosin kesäinen
sadantakin näyttää pientä vähenemistä. Rankkasateiden yleistymisestä kesäaikaan
ei saada vahvistusta Luganostakaan. Jos Taalas ennusteineen sai pisteen
Espanjan kohdalla, nyt tuli miinuspiste Sveitsistä.</div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 18.0pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 18.0pt;">
Luganon helle-ennätykset ovat 1930 - 1950-luvuilta.</div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 18.0pt;">
<br /></div>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://3.bp.blogspot.com/-00H4nshiM5g/WY7YJDmppRI/AAAAAAAAM4k/Rf9giTY__kU8HAcaIo7sKCQnSH9OC8y1QCLcBGAs/s1600/Sveitsi.PNG" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="546" data-original-width="1310" height="266" src="https://3.bp.blogspot.com/-00H4nshiM5g/WY7YJDmppRI/AAAAAAAAM4k/Rf9giTY__kU8HAcaIo7sKCQnSH9OC8y1QCLcBGAs/s640/Sveitsi.PNG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva 4</td></tr>
</tbody></table>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 18.0pt;">
<b><br /></b></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 18.0pt;">
<b><br /></b></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 18.0pt;">
<b><br /></b></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 18.0pt;">
<b>3. Länsi-Balkan, Pecs (Unkari) ja Gospic (Kroatia) (Kuva 5)</b><o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 18.0pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 18.0pt;">
Helteissä, maksimilämpötiloissa
ja sadannassa näkyy pientä vaihtelua vuosikymmenten välillä, mutta ei mitään
todellista muutosta. Toisen kerran miinuspiste Taalaksen havaintojen
oikeellisuudelle, kun olemme tarkistaneet Välimeren pohjoisrannan länsiosan.
Urheilutermein sanoisin, että kisan puolivälissä ennakkosuosikki on vakavan paikan edessä...</div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 18.0pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 18.0pt;">
Myös Pecsin helle-ennätukset on pääosin 1940-luvulta.</div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 18.0pt;">
<br /></div>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://4.bp.blogspot.com/-q-mI_wjm09I/WY7YUAIQPZI/AAAAAAAAM4o/IufDUE4xFvUaqMmU80qrduTLsLcogTi2QCLcBGAs/s1600/Unkari.PNG" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="538" data-original-width="1300" height="264" src="https://4.bp.blogspot.com/-q-mI_wjm09I/WY7YUAIQPZI/AAAAAAAAM4o/IufDUE4xFvUaqMmU80qrduTLsLcogTi2QCLcBGAs/s640/Unkari.PNG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva 5</td></tr>
</tbody></table>
<o:p></o:p><br />
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 18.0pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 18.0pt;">
<b>4. Itä-Balkan, Bukarest (Romania) (Kuva 6)<o:p></o:p></b></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 18.0pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 18.0pt;">
Sanoisin samaa kuin
Länsi-Balkanin kohdalla – ei pysyviä ilmastollisia muutoksia. Mutta kyllä
2000-luvun kesät ovat myös 10 vuoden liukuvalla keskiarvolla mitattuna
pikkuisen 1930- ja 1940 lukujen kesiä lämpimämpiä. Olennaista tilastollista merkitsevyyttä noille
muutoksille ei tosin laskemalla saa, ja niitähän Taalaksen väittämät
tarvitsisivat. Bukarestin sadantakaan ei tue vähenemistä. Ennen Välimeren
itäosiin siirtymistä Taalaksen väittämät ovat tappiolla 1-3.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 18.0pt;">
<br /></div>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://3.bp.blogspot.com/-f8LSGlr49zs/WY7Yc2QOClI/AAAAAAAAM4s/FTQXr14Xwe0Aojymwir3OvBBm3N6zkgJgCLcBGAs/s1600/Romania.PNG" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="540" data-original-width="1312" height="262" src="https://3.bp.blogspot.com/-f8LSGlr49zs/WY7Yc2QOClI/AAAAAAAAM4s/FTQXr14Xwe0Aojymwir3OvBBm3N6zkgJgCLcBGAs/s640/Romania.PNG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva 6</td></tr>
</tbody></table>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 18.0pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 18.0pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 18.0pt;">
<b>5. Vähä-Aasia ja itäinen Välimeri, Isparta ja Nikosia (Turkki ja Kypros)
(Kuva 7)<o:p></o:p></b></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 18.0pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 18.0pt;">
Melkein tasaista osoittaa
Ispartankin sääaseman helteitä mittaava data. Toki 2000-luku on
helleindikaattorien kärjessä, mutta vuosittaisessa vaihtelussa viime
vuosikymmenen huippuarvot eivät nouse 1930-1950-lukujen vastaavien edelle. Ei
voi kuitenkaan kiistää, etteikö 2000-luku olisi ollut vähän helteisempi
verrattuna Ispartan varhaisempaan historiaan lineaarisella trendillä
tarkasteltuna, mutta olennaisesta muutoksesta ei voi puhua. Valitettavasti
Ispartan tiedot loppuvat vuoteen 2009, joten aivan viimeiset vuodet eivät ole
mukana.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 18.0pt;">
<br /></div>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://2.bp.blogspot.com/-bqr2UwahSlw/WY7YnrqCVJI/AAAAAAAAM4w/Ih3nzguZCm0eLhL7xAPFxxU_DhwxFAsxACLcBGAs/s1600/Turkki.PNG" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="534" data-original-width="1310" height="260" src="https://2.bp.blogspot.com/-bqr2UwahSlw/WY7YnrqCVJI/AAAAAAAAM4w/Ih3nzguZCm0eLhL7xAPFxxU_DhwxFAsxACLcBGAs/s640/Turkki.PNG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva 7</td></tr>
</tbody></table>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 18.0pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 18.0pt;">
Nikosian sadantatiedot näyttävät,
että kesäiset rankkasateet eivät ole ongelma siitäkään huolimatta, että sadanta
ei ole laskusuunnassa. Itäisen välimeren data ei mielestäni vahvista Taalaksen
väitteitä, mutta eivät niitä täysin tyrmääkään. Tästä ei jaeta pisteitä.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Millaiset vastaukset saimme kysymyksiini? Sanoisin, että 2000-luvun kesäilmasto on jossain päin ollut vähän koettua helteisempi, mutta näin ei ole ollut kaikkialla. Myöskään sadannassa ei näy suurempaa huolen aihetta. Kesäilmasto kyllä näyttää vaihtelevan paljonkin, mutta näin se on tehnyt aina. Minä en löytänyt sellaista systemaattista muutosta, joka todistaisi Taalaksen mainitseman pääsyyllisyyden puolesta.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Petteri Taalas ei tälläkään kerralla pärjännyt, kun hänen
väittämänsä pantiin testiin kahdeksan sääaseman historiallista dataa vastaan.
Sikäli Taalas on tietysti oikeassa, että ilmastomallinnukset ovat samaa mieltä
hänen väittämiensä kanssa. Ongelma syntyy siitä, että mitattu data ei tue
Taalasta tai todellisuudesta harhautuneita mallinnuksia. Yleensä se on tieteessä aika isokin ongelma, mutta ilmastotutkimuksessa taidetaan noudattaa toisenlaisia sääntöjä?.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<blockquote class="tr_bq">
<i>EUROOPAN helleaallot
eivät näytä olevan ohimenevä ilmiö. Tulevaisuudessa jopa 151 500 ihmisen
arvellaan kuolevan vuosittain äärimmäisten sääilmiöiden vuoksi. Asiasta kertoo
tuore tutkimus, jonka mukaan säähän liittyvät katastrofit voivat vaikuttaa
eurooppalaisista kahden kolmasosan elämään vuonna 2100.</i></blockquote>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Juu, eivät varmasti ole ohimenevä ilmiö. Helleaaltoja on lyhyen
mittaushistoriamme aikana ja aiemminkin ollut Euroopassa koko jääkauden
jälkeisenä aikana. Me emme oikeasti tiedä, onko niitä menneinä vuosisatoina ja
-tuhansina ollut paljonkin enemmän kuin nykyisin, koska tarkka mittausdatamme kattaa harmittavan lyhyen ajan. Se ei vielä taida paljastaa edes koko luonnollisen vaihtelun skaalaa. </div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Helteet siis takuuvarmasti kuuluvat
ilmastoomme ihan ilman mitään muutostakin. Ja niin kuuluvat myös talvien kylmät
jaksot – Siperian junat, kuten niitä jossain päin läntisessä Euroopassa
kutsutaan – jotka voivat olla moninkertaisesti vaarallisempia helteisiin
verrattuna.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Ilmasto muuttuu jatkuvasti. Se on aina muuttunut suuntaan ja
toiseen. Äärimmäinen sää, joka myös vaihtelee, on aina vaikuttanut ihmisten
elämään. Väitän kuitenkin 1980-luvulla rakennetun ja hyvin ilmastoidun
kivitalon suojasta, että olen olennaisesti vähemmän altis äärisäälle verrattuna
esivanhempiini. Tähän viittaavat myös kaikki historialliset faktat, joiden
mukaan luonnonkatastrofien aiheuttama ihmisten kuolleisuus on parin viimeisen
vuosisadan aikana pudonnut merkittävästi – noin parilla kertaluokalla ainakin
Euroopassa. Hesarin toimittajilla, Linda Laineella ja Elisa Rimailalla ei ehkä
ole tiedossa edelliset isohkot Suomea koskettaneet äärisääilmiöt - 1600-luvun
lopun kuolonvuodet ja vain 150 vuotta sitten kirjatut nälkävuodet - jotka
poikkeuksetta ovat olleet kesän ja kasvukauden ennenaikaisesti lopettaneita
kylmänhenkäyksiä. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Helteet eivät ole Suomessa olleet suuri riesa, mikä
annettakoon toimittajille Laine ja Rimaila tiedoksi, vaikka tuskin heitä
vihreän kuplan ulkopuoliset faktat kiinnostavat. Varmuuden vuoksi kävin kuitenkin
katsomassa vastaavat Sodankylän säätiedot siltä varalta, että pitäisi lähteä
pohjoisen suuntaan pakoon etelän helteitä. Tulokset ovat kuvassa 8. Minä en näe
Sodankylän säädatassa mitään ilmastollisesti huolestuttavaa. Varmaa on se, että
helteet eivät ole myöskään Lapissa merkittävästi lisääntyneet. </div>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://3.bp.blogspot.com/-M6bAdXw_1Xg/WY7Y04eJJaI/AAAAAAAAM40/b1w7zXT-zx04kRKhfhKkwqzOZfwuaJuAQCLcBGAs/s1600/Sodankyl%25C3%25A4.PNG" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="540" data-original-width="1310" height="262" src="https://3.bp.blogspot.com/-M6bAdXw_1Xg/WY7Y04eJJaI/AAAAAAAAM40/b1w7zXT-zx04kRKhfhKkwqzOZfwuaJuAQCLcBGAs/s640/Sodankyl%25C3%25A4.PNG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva 8</td></tr>
</tbody></table>
<o:p></o:p><br />
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<blockquote class="tr_bq">
<i>Näistä katastrofeista
suurin osa on helleaaltoja, jotka aiheuttavat 99 prosenttia sääkatastrofeihin
liittyvistä kuolemantapauksista, kerrotaan The Lancet Planetary Health
-tiedejulkaisussa julkaistussa tutkimuksessa.</i><i> </i><i>Eniten helleaallot
vaikuttavat tulevaisuudessakin Etelä-Euroopassa, jossa poikkeukselliset
sääilmiöt koskettavat lähes kaikkien alueen asukkaiden elämää.
Pohjois-Euroopassa sen sijaan vuosittain yksi kolmesta ihmisestä joutuu
tekemisiin säähän liittyvän katastrofin kanssa.</i></blockquote>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
Voi näitä mallinnustutkimuksia, jotka harhautuvat yhä
kauemmas todellisuudesta! Mutta en minä kiistä, ettenkö joutuisi äärisään
kanssa joskus tekemisiin. Luulen kuitenkin pärjääväni aika hyvin turvautumalla
kumisaappaisiin, sadevarusteisiin ja talvella turkiksiin sekä huopikkaisiin. Kun
autossa on nelivedon lisäksi polttoainetoiminen esilämmitys ja kotona varavoima-aggregaatti,
en usko kuuluvani tuohon uusavuttomien kolmasosaan, joiden valituksia tosin
välillä olen joutunut kuuntelemaan kovien pakkasjaksojen aikana. Taidan ensi
talvena lohdutella jäätyneiden junien myöhästeleviä matkustajia Taalamaisilla
helletarinoilla?<o:p></o:p></div>
Unknownnoreply@blogger.com8tag:blogger.com,1999:blog-7196125094232913954.post-10032914248101279482017-07-18T10:24:00.001+03:002017-07-18T10:34:26.604+03:00Ilmastopakolaisuus MTV3:n uutisissa ja todellisuudessa<div class="tr_bq">
MTV3 on julkaissut uutissivuillaan jutun otsikolla "<i><a href="https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/ilmastonmuutos-vaikuttaa-myos-maastamuuttoon-ilmastopakolaisuus-kasvaa-aasiasta-kohti-eurooppaa/6505870#gs.8k01GZo" target="_blank"><b>Ilmastonmuutos vaikuttaa myös maastamuuttoon: Ilmastopakolaisuus kasvaa Aasiasta kohti Eurooppaa</b></a></i>".</div>
<br />
Kun tämä ilmastonmuutoksen ja pakolaisuuden yhdistäminen näyttää käyvän yhä yleisemmäksi, tarkistetaan muutamia faktoja maikkarin jutun pohjalta. Olen alla olevaan tekstiin jättänyt suoria lainauksia jutusta (sisennettynä ja <i>kursivoituna</i>). Omat kommenttini ovat normaalitekstillä.<br />
<blockquote class="tr_bq">
<i>Jos ilmastonmuutosta ei pystytä torjumaan tehokkaasti, ympäristötuhojen vuoksi kotinsa jättäviä ihmisiä voi pian olla kymmenien miljoonien sijaan satoja miljoonia. YK:n pakolaisjärjestön arvion mukaan vuosina 2008–2015 ympäristösyistä pakenevia oli jo yli 26 miljoonaa.</i></blockquote>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://2.bp.blogspot.com/-HYbEFumh34U/WWykSEmIhWI/AAAAAAAAMnQ/LUOnIs1SonsXwzfYKk5mNDnhIZsmMGHpgCLcBGAs/s1600/World_Climate_Refugee_Camp_in_Hannover.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="768" data-original-width="1024" height="240" src="https://2.bp.blogspot.com/-HYbEFumh34U/WWykSEmIhWI/AAAAAAAAMnQ/LUOnIs1SonsXwzfYKk5mNDnhIZsmMGHpgCLcBGAs/s320/World_Climate_Refugee_Camp_in_Hannover.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuvassa 1 oleva Hermann Josef Hackin teos<br />
World Climate Refugee Camp Hannoverissa<br />
esitti 600 pientä ilmastopakolaisten telttaa.</td></tr>
</tbody></table>
Maikkarin toimittaja yhdistää heti jutun ingressissä pakolaisuuden, ympäristön muuttumisen ja ilmastonmuutoksen. Maailmassa on kyllä aiemmilta kotiseuduiltaan ympäristöllisistä syistä - mm. maanjäristyksen, kuivuuden, hirmumyrskyjen aiheuttamien tulvien jne. - muualle muuttaneita ihmisiä. Monilla alueilla tavanomaisin syy muuttaa pois johtuu siitä, että kotiseudulta ei enää löydy elantoa rajusti viime vuosikymmeninä kasvaneelle väkimäärälle.<br />
<br />
Näistä syistä muuttaneita voi olla enemmänkin kuin UNHCR:n arvioimat 26 miljoonaa, mutta pakolaisiksi heitä ei silti määritellä. Useimpien kohdalla kyse ei ole edes pakomatkasta, eikä se kenenkään kohdalla liene paljon puhuttu ilmastonmuutos. Muistammehan, että sää on aina kyennyt tuomaan tulvia, kuivuutta tai muita ihmisille vaikeita ilmiöitä. Niihin ei sään muutosta tarvita, sillä maailman joissakin osissa ne ovat samalla tavalla normaaleja asioita kuin hyttyset Suomen kesässä.<br />
<blockquote class="tr_bq">
<i>Valtaosa heistä liikkui kotimaansa sisällä tai lähialueilla, enimmäkseen Aasiassa, mutta hiljalleen pakomatkat alkavat ulottua kauemmas.<br />– Todennäköistä on, että alamme ennen pitkää myös Suomessa nähdä pakolaisten joukossa ihmisiä, joiden voidaan sanoa olevan ilmastopakolaisia, Suomen pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen sanoo. Hän lisää, että on hankala arvioida, monenko vuoden päästä ilmastopakolaiset saapuvat.</i></blockquote>
Hmm... Yritin etsiä uutisia ilmastopakolaisista, mutta en kuvaa 1 vakuuttavampaa tulosta netistä löytänyt. Eikä taiteilija Hackin työ vakuuttanut. Vaikuttaakin siltä, että ainuttakaan ilmastonmuutoksesta johtuvaa ilmastopakolaista ei ole maailmalta tavattu. Myöskään sään vaihtelun seurauksena muuttavia ei määritellä pakolaisiksi kansainvälisessä tai kansallisissa lainsäädännöissä. Ilmastopakolaisuus näkyy oikeastaan vain pakolaisuudella leipänsä tekevien järjestöjen, kuten Suomen pakolaisavun, myynninedistämispuheissa ja ilmastonmuutoksen politisoineiden tahojen unelmissa.<br />
<blockquote class="tr_bq">
<i>– Kansainvälisen yhteisön teot ilmastonmuutoksen hidastamiseksi vaikuttavat olennaisesti siihen, laskemmeko tulevina vuosikymmeninä ilmastopakolaisten määrää sadoissa miljoonissa.</i></blockquote>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://3.bp.blogspot.com/-JBKV-Yb9uhQ/WWytc9wFQKI/AAAAAAAAMng/jj_GUpQ6SakNYTleh4tlgd7Z8T_YeXZEQCLcBGAs/s1600/Canute_rebukes_his_courtiers.png" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="762" data-original-width="522" height="320" src="https://3.bp.blogspot.com/-JBKV-Yb9uhQ/WWytc9wFQKI/AAAAAAAAMng/jj_GUpQ6SakNYTleh4tlgd7Z8T_YeXZEQCLcBGAs/s320/Canute_rebukes_his_courtiers.png" width="219" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva 2: Englannin kuningas Knut manaamassa<br />
vuoroveden nousun loppua 1000-luvun alussa</td></tr>
</tbody></table>
Olen eri mieltä toiminnanjohtaja Lehtisen väittämästä monestakin syystä. Ensinnäkään ei ole vakuuttavaa tieteellistä näyttöä siitä, että ilmastonmuutos olisi vaikuttanut pakolaisuuteen. Pakolaisuus on muutenkin juurisyiltään niin monitahoinen asia, että sen ymmärtämiseksi eivät riitä Lehtisen väittämän kaltaiset perusteettomat pelkistykset. Toiseksi ei ole empiiristä näyttöä siitäkään, että kansainvälinen yhteisö kykenisi säähämme vaikuttamaan. Sen sijaan on paljon historiallista näyttöä alkaen jo muinaisista imperiumeista siitä, että edes maailman mahtavimmat eivät ole kyenneet säähän vaikuttamaan (Kuva 2). Tosin jännittyneenä seuraan mittaustuloksista, josko <a href="http://dailycaller.com/2015/04/21/has-obama-fulfilled-his-promise-to-slow-sea-level-rise/" target="_blank">USA:n presidentti Obaman lupaama merenpinnan nousun hidastuminen</a> olisi todellisuutta. Vielä en ole siitä näyttöä saanut.<br />
<br />
Ainoa keino lisätä ilmastopakolaisuutta nykyiseltä nollatasolta olisi se, että pakolaisuuden käsitettä muutettaisiin. Siihen pitäisi sisällyttää määritelmä, jonka mukaan lähes mikä tahansa kovempi sääilmiö oikeuttaisi pakolaisasemaan. Tähän nämä leipänsä pakolaisuudesta tienaavat tahot ymmärrettävästi pyrkivätkin - markkinat pitää saada laajemmiksi.<br />
<blockquote class="tr_bq">
<i>Vielä ilmastopakolaisuuteen ei ole Suomessa juuri varauduttu. Esimerkiksi Maahanmuuttovirastolla ei ole erillistä ohjeistusta ilmastopakolaisuuteen liittyvien oleskelulupahakemusten käsittelyyn – eikä sellaisia hakemuksia ole toistaiseksi vastaanotettukaan. Luonnonkatastrofien heikentämät asuinolosuhteet on voitu mainita hakemuksissa muiden syiden joukossa, kertoo turvapaikkayksikön tulosalueen johtaja Juha Similä.</i></blockquote>
<blockquote class="tr_bq">
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://2.bp.blogspot.com/-aMC6uF9htdA/WWyEE2zNiPI/AAAAAAAAMnE/PWiwSMd852ApJehmBKsofoVd7v9oFI1RACLcBGAs/s1600/ilmasto-kuivuus-afrikka.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="576" data-original-width="1024" height="179" src="https://2.bp.blogspot.com/-aMC6uF9htdA/WWyEE2zNiPI/AAAAAAAAMnE/PWiwSMd852ApJehmBKsofoVd7v9oFI1RACLcBGAs/s320/ilmasto-kuivuus-afrikka.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva 3: MTV3:n jutun kuvituskuvassa esitetään Etiopian <br />
kuivuusalueiden asukkaiden evakuointia vuonna 1983.</td></tr>
</tbody></table>
<i>Ilmastopakolaisuudesta on kyllä virastossa keskusteltu.</i><br />
<i>– Somalian osalta päivitimme vastikään hakemusten käsittelyohjeita, ja niissä otetaan huomioon kuivuus, josta maassa on kärsitty.</i></blockquote>
Johtaja Juha Similälle tiedoksi se, että ajoittainen kuivuus on normaali ja Afrikan sarven alueen ilmastoon kuuluva sääilmiö. Maailmassa on aika paljon muitakin alueita, joissa on jo vuosimiljoonien ajan kärvistelty joko kuivuuden, ylenpalttisten sateiden, kylmyyden, kuumuuden, lumisuuden tai muun ajoittain ikävän sääilmiön kanssa.<br />
<blockquote class="tr_bq">
<i>Suomi noudattaa kansainvälisiä pakolaissopimuksia, jotka puhuvat vainon kohteeksi joutumisesta. Vainolla on oltava tekijä, esimerkiksi maan viranomainen tai valtaa pitävä terroristijärjestö. Ilmastonmuutos ei itsessään kelpaa tekijäksi.</i></blockquote>
<blockquote class="tr_bq">
<i>– Kansainväliset sopimukset eivät tunnista ilmastopakolaisuuden määritelmää, Lehtinen toteaa.</i></blockquote>
<br />
<a name='more'></a>Pakolaiskeskuksen toiminnanjohtaja Lehtinen kuitenkin tunnustaa, että kansainvälinen juridiikka ei tunne ilmastopakolaisuutta, mutta hän silti siekailematta käyttää termiä jatkossa, kuten seuraavasta tiivistelmästä voit lukea.<br />
<blockquote>
<i>Ilmastopakolaisuus suuntautuu toistaiseksi Aasiaan<br />– Ilmastopakolaisella tarkoitetaan ihmistä, joka on paennut kotiseudultaan esimerkiksi merenpinnan nousun, tulvien, kuivuuden tai kuumuuden takia. Laajasti hyväksyttyä määritelmää termille ei ole, koska sitä ei ole kirjattu kansainvälisiin pakolaissopimuksiin.</i></blockquote>
Määritelmä joko on tai sitä ei ole, ja sen mukaisesti on ilmastopakolaisia tai ei. Ei voi olla sekä että.<br />
<blockquote>
<i>– Ilmastopakolaisuutta pidetään yhtenä ilmastonmuutoksen suurimmista haasteista.</i></blockquote>
Mutta vaikka ilmastopakolaisia määritelmiä muuttamalla luotaisiin, en ole vielä kuullut, miten asia liittyy ilmaston muuttumiseen. Hirmumyrskyjä ja kuivuutta on ollut aina. Merenpintakin on noussut keskimääräisesti ainakin 15000 vuoden ajan. Ei niihin muutosta tarvita. Suomen pakolaisapu ja sen äänitorvena toimiva MTV3 yrittävät siirtää meidät virtuaalitodellisuuteen, jossa voisi tehdä ilmastopolitiikkaa, jonka alle halutaan nyt myös pakolaisasiat. Markkinoiden laajentamisesta on kysymys ainakin pakolaisavulla?<br />
<blockquote>
<i>– Maailmassa arvioidaan olevan tällä hetkellä kymmeniä miljoonia ilmastopakolaisia.</i></blockquote>
Serverit seis, MTV3, ja kuvat/videot näyttämään ne maailman ensimmäiset ilmastopakolaiset!<br />
<blockquote>
<i>– Kansainvälinen Punainen Risti arvioi, että vuonna 2050 ilmastopakolaisia voi olla 250 miljoonaa.</i></blockquote>
Se näkee, joka tuolloin elää. Jos virtuaalitodellisuus voittaa ja pakolaismääritelmät avataan,"ilmastopakolaisten" määrä voi räjähtää käsiin paljon nopeamminkin. Sisältyvätköhän pohjoisten valtioiden Välimerelle talvehtimaan matkustavat eläkeläisetkin tuohon laajennettuun pakolaisten joukkoon? Täällä ilmastorealistisessa maailmassa suosittelen normaalin ja ikävän sään varalta edelleen kelin mukaista pukeutumista, sateen- tai auringonvarjoa ja terveen järjen käyttöä varautumisessa säähämme aina kuuluviin ääri-ilmiöihin.<br />
<blockquote>
<i>– Asiantuntijoiden mukaan ilmastonmuutos lisää konflikteja. Kun elinolosuhteet heikkenevät, rajallisista resursseista kilpailu voi muuttua väkivaltaiseksi. Esimerkiksi Syyrian sodan yhdeksi syyksi on esitetty ilmastonmuutoksen aiheuttamaa kuivuutta, jonka vuoksi ihmiset ovat joutuneet jättämään vanhoja asuinalueitaan.</i></blockquote>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://2.bp.blogspot.com/-VUnUpQ37fWY/VfSDqy0XVoI/AAAAAAAAE8c/RiIhMy5tRes/s1600/Maailman%2Bmuslimiv%25C3%25A4est%25C3%25B6.png" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="720" data-original-width="960" height="240" src="https://2.bp.blogspot.com/-VUnUpQ37fWY/VfSDqy0XVoI/AAAAAAAAE8c/RiIhMy5tRes/s320/Maailman%2Bmuslimiv%25C3%25A4est%25C3%25B6.png" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva 4: Tämä kuva voi selittää paljon paremmin nykyisiä<br />
konfliktien ja pakolaisuuden juurisyitä kuin ilmastonmuutos. <br />
Tosin sekään tuskin on ainoa juurisyy.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Satun tuntemaan Syyrian aika hyvin. Nimittäin maa kuului entiseen työmaa-alueeseeni ja nimenomaan konfliktien näkökulmasta. En tässä toista niitä ajatuksia jotka heräsivät, kun yhdessä tutkimuspaperissa Syyrian konfliktin juurisyyksi väitettiin ilmastonmuutosta. Minä en edes niin dramaattista säätekijää Syyrian alueen säätilastoista löytänyt, että sen konfliktin syyksi kelpuuttaisin. Mutta lukija voi käydä lukemassa <a href="https://ilmastorealismia.blogspot.fi/2015/09/pakolaiset-ilmastonmuutos-ja-ylen.html" target="_blank">sen bloggauksen täältä</a>.<br />
<br />
Konfliktien syyt ovat lähes aina hyvin monimutkaisia. Yritykset pelkistää tai yksinkertaistaa niitä tai pestä todelliset syyt pois eivät yleensä johda ainakaan onnistuneeseen konfliktinratkaisuun. Mutta toki sellaisilla voi yrittää johtaa harhaan jos samalla kuvittelee edistävänsä omia poliittisia tavoitteita. Se on vain politiikkaa.<br />
<blockquote>
<i>– Eniten ilmastonmuutos on tähän mennessä lisännyt pakolaisuutta Aasiassa, jossa muiden muassa Bangladesh on kärsinyt merenpinnan noususta ja tulvista.</i></blockquote>
Nonniin, MTV3:n jutussa mainittiin Syyrian ja Somalian kuivuus sekä Bangladeshia uhkaava merenpinnan nousu. Ensin mainitun olen jo aiemmassa bloggauksessani käsitellyt, mutta katsotaanpa, mitä empiiriset mittaukset kertovat jälkimmäisistä. Aloitetaan Afrikan sarven kuivuudesta.<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://3.bp.blogspot.com/-1YqiPYgLJCs/WWzNQz5nlaI/AAAAAAAAMns/OICLKk9sMZgzpCTMyxXnsR3ve84jqM8FwCLcBGAs/s1600/Afrikan%2Bsarven%2Bsadanta.PNG" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="435" data-original-width="719" height="193" src="https://3.bp.blogspot.com/-1YqiPYgLJCs/WWzNQz5nlaI/AAAAAAAAMns/OICLKk9sMZgzpCTMyxXnsR3ve84jqM8FwCLcBGAs/s320/Afrikan%2Bsarven%2Bsadanta.PNG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva 5: Afrikan sarven sadanta viimeisen 100 vuoden aikana</td></tr>
</tbody></table>
Kävin hakemassa maailman arvostetuimmasta sääaikasarjasta, brittien HadCRUTista, Afrikan sarven alueen sadantatiedot vuosina 1916 - 2015, siis 100 vuoden ajalta (Kuva 5).<br />
<br />
Somalian sisällissota, johon monet naapurit, suurvallat ja YK:kin ovat ajoittain sekaantuneet, alkoi noin vuonna 1988. Kun katsomme alueen sadantaa, näemme kuvan 5 punaisesta pisteviivasta, että Afrikan sarven alue oli kärsinyt keskimääräistä vähäisemmistä sateista tuolloin muutamana edeltävinä vuosina. Kymmenen vuoden liukuvalla keskiarvolla mitattuna lievä kuivuus jatkui aina vuoteen 1996 asti. Sillä on hyvin voinut olla ihmisten kärsivällisyyttä koetteleva vaikutuksensa.<br />
<br />
Mutta tuo kuivuusjakso 1984 - 1996 ei ole ilmastonmuutoksesta johtuvaa. Se johtuu Afrikan sarven luonnollisesta ilmastollisesta vaihtelusta. Aivan samaa suuruusluokkaa oleva - joskin vähän pidempi - kuivuusjakso alueella oli vuosina 1942 - 1960. Mikään muukaan ilmastollinen suure ei ole Afrikan sarvessa heilahtanut luonnollisen vaihtelun ulkopuolelle. Ilmastonmuutoskorttipakan kuivuuskortti ei siis päde alueella laajemminkaan (Sudan, Etiopia, Eritrea, Djibouti). Ainoa muutos, joka todennäköisesti voisi selittää voimakasta pakolaisuutta Somaliasta, on pitkähkö sisällissota, johon oli monia syitä. Ja tietysti osa somaleista on voinut kyllästyä toivottomaan köyhyyteen ja tulevaisuuden näkymiin, kun ovat kuulleet paremmasta? Vastaavasti pakolaisuuden kohdealueita voi selittää runsas ja kattava sosiaaliturva, jota vieraille taidetaan maksaa kulttuurisista seikoista johtuen jopa harkinnanvaraisesti korotettuna?<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://4.bp.blogspot.com/-VaLf3P927c0/WWzqv6EhrUI/AAAAAAAAMn8/K8o_mVlpX24mnfYCDEvVVdUKqFZA_-AnwCLcBGAs/s1600/1-s2.0-S221209631300003X-gr3.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="355" data-original-width="712" height="159" src="https://4.bp.blogspot.com/-VaLf3P927c0/WWzqv6EhrUI/AAAAAAAAMn8/K8o_mVlpX24mnfYCDEvVVdUKqFZA_-AnwCLcBGAs/s320/1-s2.0-S221209631300003X-gr3.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva 6: Gangesin itäisen suiston maa-alan muutokset ajalla<br />
1984 - 2007. Punaisella on merkitty maa-alan kasvu ja<br />
sinisellä eroosion viemä maa-ala.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Sitten Bangladeshiin.Viittaan heti aluksi erinomaisesti alueen tuntevan maantieteilijä Hugh Brammerin arvostettuun tutkimukseen vuodelta 2013 "Bangladesh’s dynamic coastal regions and sea-level rise" eli <b><a href="http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S221209631300003X" target="_blank">Bangladeshin muuttuvat rannikkoalueet ja merenpinnan nousu</a></b>. Lukijaystävällisesti Brammer on jättänyt koko tutkimuksensa ilmaiseksi luettavaksi. Tutkimuksesta selviää yksiselitteisesti, että merenpinta ei ole alueella noussut enempää tai nopeammin kuin muuallakaan maailmassa - siis noin 1,3 millimetriä vuodessa. Ilmastonmuutokseen ei siis löydy merenpinnan nousun kiihtymisen kautta linkkiä.<br />
<br />
Joitakin ongelmia aiheuttaa jokien suistoalueiden muuttuminen mm. maan vajoamisen ja virtaavan veden aiheuttaman eroosion vuoksi, joihin ihmisten maankäytön muutokset ovat voineet vaikuttaa. Mutta näistä huolimatta Bangladeshin kannalta kriittisimmän Meghna-joen suistoalueen maapinta-ala on ilma- ja satelliittikuvien mukaan kasvanut viime vuosikymmeninä noin 20 neliökilometrillä vuosittain (Kuva 6). Joki on tuonut veden mukana rannikolle kerrostuvaa maa-ainesta aina ja tiedetään, että kasvu on jopa vähän kiihtynyt sitten 1800-luvun, jolloin sen arvioitiin kasvattavan maapinta-alaa vuosittain noin 15 neliökilometrillä.<br />
<br />
Nouseva merenpinta ei siis ole viemässä maata bangladeshiläisten alta - päinvastoin - eikä viime vuosituhansien aikana jatkuneessa hyvin pienessä merenpinnan keskimääräisessä nousussa ole nähtävissä mitään hälyyttävää tai ihmisperäisen ilmastonmuutoksen merkkejä. Selvää tietysti on se, että asutettaessa paljon ihmisiä alaville ja tulvaherkille maille ilman asianmukaisia suojauksia, seuraavan hirmumyrskyn tulva-aallot pyyhkäisevät kerralla satojatuhansia tuonpuoleiseen. Bangladeshillä on siihen ehkä "varaa"?<br />
<br />
Bangladeshin suurin ongelma taitaa olla sama kuin monessa muussakin maassa. Tuon ongelman nimi on nopea väestönkasvu. Maan asukasluku on jo lähes 170 miljoonaa ja se kasvaa joka vuosi yli kahdella miljoonalla. 20 neliökilometrin vuosittainen maapinta-alan kasvu takaa uusille asukkaille keskiarvolla laskettuna noin 10 neliömetriä per asukas, mikä ei tietysti riitä mihinkään. Hyvä pohja on siis kasvamassa uudelle kansainvaellukselle ja muista syistä ehkä pakolaisuudellekin alueella, mutta ilmastonmuutokseen sillä ei juurikaan ole yhteyttä.<br />
<br />
Bloggaus meni taas liian pitkäksi, joten tiivistän lopuksi arvioni maikkarin uutisesta muutamaan virkkeeseen: MTV3 uutisoi asioista tavalla, joka ei kestä ilmastonmuutoksellista tarkastelua. Ja saman voi todeta Suomen pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtisen ilmasto-osaamisesta. Hänen kampanjoimansa "ilmastopakolaisuus" - siis pakolaisuuden kytkentä ilmastonmuutokseen - ei kuitenkaan taida auttaa niitä oikeita pakolaisia, jotka pakenevat todellisia uhkia. Sanoisin, että tuollaisen kampanjoinnin onnistuminen veisi melko vähäisiä resursseja näiltä todellisilta pakolaisilta pois. No, ehkä se auttaisi todellisen kansainvaelluksen käynnistämistä ja toisi pakolaisavun kassaan lisää massia. Hillotolppiaanhan kaikki nykyään etsivät.<br />
<br />
Molemmat tahot, MTV3 ja Suomen pakolaisapu, ovat aloittaneet ilmastopolitikoinnin, jossa minun pitkäaikaisten havaintojeni mukaan pärjää parhaiten se, joka heittää hurjimpia valheita media-avaruuteen. Sen perusteella voisi molemmille antaa hyvän ennusteen pärjäämiseksi tuossa sarjassa. Onko se myös laadukkaan ja uskottavan uutismedian intressi, onkin sitten toinen kysymys.<br />
<br />
<br />Unknownnoreply@blogger.com13tag:blogger.com,1999:blog-7196125094232913954.post-28271140356862752992017-07-12T09:11:00.002+03:002017-07-12T09:11:19.880+03:00Pohjoisen ilmastokatastrofista luonnon näkemänä, osa 2<div class="MsoNormal">
Tämä on jälkimmäinen osa kaksiosaista bloggausta, joka esittelee otteita <span style="background-color: white; color: #222222; font-family: "arial" , "tahoma" , "helvetica" , "freesans" , sans-serif; font-size: 13.2px;"> </span><span style="font-family: inherit;"><span style="background-color: white; color: #222222;">kirjoituksesta ”</span><b style="background-color: white; color: #222222;"><i><a href="https://www.dropbox.com/s/kbbl0e2903h3r3g/Kilpisj%C3%A4rvi_Notes_26_2017_print.pdf?dl=0" style="color: #33aaff;" target="_blank">Havaintoja pohjoisen luonnon luonnollisesta vaihtelusta</a></i></b><span style="background-color: white; color: #222222;">”. Suosittelen aloittamaan lukemisen ensimmäisestä osasta, jonka löydät <a href="https://ilmastorealismia.blogspot.fi/2017/07/pohjoisen-ilmastokatastrofista-luonnon.html" target="_blank">täältä</a>.</span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: inherit;"><span style="background-color: white; color: #222222;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: inherit;"><span style="background-color: white; color: #222222;">Palautan mieleen ensimmäisessä bloggauksessa esittämäni kysymykset, joihin professori Järvisen kirjoituksen otteita kannattaa peilata:</span></span></div>
<ol style="background-color: white; color: #222222;">
<li style="margin: 0px 0px 0.25em; padding: 0px;"><b style="text-indent: -18pt;"><span style="font-family: inherit;">Millainen on pohjoisen ilmaston luonnollinen vaihtelun voimakkuus tai vaihteluväli? Onko viime aikojen ilmastollinen kehitys jotenkin ennenkuulumatonta tämän valossa?</span></b></li>
<li style="margin: 0px 0px 0.25em; padding: 0px;"><b style="text-indent: -18pt;"><span style="font-family: inherit;">Missä vaiheessa muutos on niin suurta ja/tai nopeaa, että siitä tulisi huolestua ja ihmisen olisi syytä miettiä, voiko asiaan vaikuttaa?</span></b></li>
</ol>
<div class="MsoNormal">
Sitten suoraan Järvisen tekstiin:</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Yksi luku on omistettu <b>arktiselle
jäälle</b>.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<i>Vuosisatoja ja - tuhansia kattava jääanalyysi ei osoita nykyisen
jääalan olevan poikkeuksellisen pieni. Islannin vesillä ajelehtivan jään
määrästä on tietoa jo 1200 vuoden ajalta. Esimerkiksi keskiajan lämpökaudella
ajelehtivaa jäätä ei ollut lainkaan. <o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<i>Islannin jäätiköt olivat paljon pienemmät vuosina 870 - 1264 kuin 1300
- 1930. Jäätiköiden sulaminen 1900-luvulla paljasti 600 vuotta jään alla olleet
keskiaikaisten maanviljelijöiden viljelmät. Viikinkien 300 maatilalla
viljeltiin ohraa ja kasvatettiin suuret määrät karjaa. Keskiajan lämpökautta
lyhyempi niukkajäinen jakso osui 1930-luvulle. Esimerkiksi elokuussa vuonna
1938 oli yhtä vähän jäätä kuin nykyisin elokuussa (kuva 5).<o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<br /></div>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://3.bp.blogspot.com/-4M4D9bv6BQU/WWWl4Rt2vQI/AAAAAAAAMfA/EnjrVvnJjJwyUU3_hvhRnm3c3ERlAWQcwCLcBGAs/s1600/Kuva%2B5.PNG" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="577" data-original-width="400" height="320" src="https://3.bp.blogspot.com/-4M4D9bv6BQU/WWWl4Rt2vQI/AAAAAAAAMfA/EnjrVvnJjJwyUU3_hvhRnm3c3ERlAWQcwCLcBGAs/s320/Kuva%2B5.PNG" width="221" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva 5</td></tr>
</tbody></table>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<i>Suurin osa viimeaikaisesta merijään sulamisesta tapahtui vuosien 1995 -
2003 välillä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana arktisen jään laskeva trendi
näyttää tasoittuneen.<o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<i>Pohjoisilla merillä (Grönlanti, Islanti, Norja, Barentsinmeri ja
Karanmeri) jään laajuus on pienentynyt noin kolmasosan 135 vuodessa (1864 -
1998). Noin puolet tästä sulamisesta tapahtui jo 1860 - 1900 ennen kuin
arktinen alue alkoi lämmetä. Viimeaikainen jääkato on ollut samanlaista kuin
1800- luvulla. <o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<i>Pohjoiseen virtaavan lämpimän pintaveden lämpötila on noussut noin
asteen pikkujääkauden, Euroopassa vallinneen normaalia kylmemmän ajanjakson
(noin 1450 - 1850), päättymisestä, mikä selittää suurimman osan merijään
sulamisesta vuoden 1860 jälkeen. Suurimman osan viimeisestä 9000 vuodesta
arktinen merijää on ollut suppeampi kuin nykyisin. Minimi saavutettiin 8500 -
6000 vuotta sitten, jolloin ympärivuotisen merijään raja oli Grönlannin
rannikolla noin tuhat kilometriä nykyistä pohjoisempana. Jään määrä on kasvanut
myös viimeisten satojen vuosien aikana. IPCC:n (2013) mukaan arktisen alueen
lämpötila oli 1930-luvulla yhtä lämmin kuin 1990- ja 2000-luvuilla. <o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<i>Viime vuosisadan voimakkain lämpeneminen arktisella alueella tapahtui
1930- ja 1940-luvulla, jolloin ilmakuvien perusteella laskettu ajojään määrä
väheni Venäjällä miljoonalla neliökilometrillä. <b>Scherhag </b>(1931) esitti
käsitteen “arktinen lämpeneminen” jo runsas 80 vuotta sitten. Lämpeneminen
johti mm. siihen, että Huippuvuorten kaivoksista voitiin laivata hiiltä entisen
kolmen kuukauden sijasta seitsemän kuukautta vuodessa. Jopa 60 prosenttia jään
vähenemisestä on voinut johtua kesäkauden ilmakehän kierron luonnollisista
muutoksista. Tutkimusten mukaan arktinen merijää saattaa palautua ennalleen
eikä sellaista käännepistettä, josta ei olisi paluuta, ole luultavasti
olemassa. Häviämisennusteet ovat perustuneet liian yksinkertaisiin
tietokonemalleihin.<o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Yksi luku käsittelee <b>vaihtelun suuruutta</b>.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<i>Fyysikoille luonnollinen vaihtelu on tutkimusta häiritsevää melua,
ekologeille ihanaa musiikkia, joka saattaa olla koko tutkimuksen pääkohde.
Jotta voisimme nauttia ekologisesta “musiikista”, meidän on tunnettava
vaihtelun perustaso, perussävel, johon uusia havaintoja, “säveliä”, verrataan.
Ilman perustason määrittämistä muutoksia voidaan pitää aiheettomasti
hälyttävinä. Voimakas vaihtelu on tavallisesti täysin normaalia. <o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<i>Havaintosarjan pitää olla riittävän pitkä, jotta todennäköiset
poikkeavuudet eli signaalit erottuisivat satunnaisesta taustakohinasta.
Toisaalta tilastollisen testauksen kannalta tämä on ongelma: pitkän aikasarjan
eli suuren otoskoon vuoksi pienikin ero tai trendi tulee helposti
tilastollisesti merkitseväksi, mutta sillä ei aina ole käytännön merkitystä.
Ympäristö- aikasarjoissa signaali kuten esimerkiksi lämpenemistrendi, jos se
ylipäätään on havaittavissa, on tavallisesti kohinaa, kuten luonnollista
taustavaihtelua, paljon heikompi, minkä vuoksi tulosten merkityksen tulkinta on
haastavaa. Esimerkiksi Euraasian arktisella alueella 109 säähavaintoasemasta
vain 17 asemalla oli havaittavissa lämpötilassa trendejä, jotka eivät
selittyneet luonnollisista ja ihmisestä riippumattomista ilmastovaihteluista.
Seitsemästätoista asemastakin vain yksi osoitti kiistatonta lämpenemistä.<o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<i>Todellisuuteen perustuvan Sodankylän lämpötilan analyysitulos jakaa
varmasti asiantuntijoita, koska vuodenajat poikkeavat niin selvästi tosistaan.
Kevätkauden lämpötilannousu on mielestäni “päivänselvä” ja kaipaa erityistä
huomiota ja selitystä, koska sama tilanne näyttää pätevän myös Sodankylää
pohjoisempana Kilpisjärvellä . </i><br />
<i><br /></i>
<i>Myös edellisen lämpöjakson aikana
Pohjolan kevät, erityisesti toukokuu, lämpeni, mikä edisti lajien leviämistä
pohjoiseen. Nykyisen lämpöjakson aikana Arktiksen kevät ja syksy ovat hieman
lämmenneet, mutta talvi ja kesä tuskin lainkaan. Ilmastomallien ennusteiden
mukaan Arktiksen talven olisi pitänyt lämmetä kaikkein eniten, mitä ei ole
kuitenkaan tapahtunut. Toisaalta talvisella muutaman asteenkin lämpenemisellä
ei ole luonnolle suurta merkitystä, jos lämpötila pysyy silti koko ajan
reilusti pakkasella.<o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<i>Kevään lämpeneminen näkyy myös pohjoisen pallonpuoliskon lumipeitteen
laajuudessa, jota on mitattu vuodesta 1967 lähtien. Lokamaaliskuun lumimäärä on
pysynyt ennallaan, mutta huhti-toukokuun määrä on ollut laskussa. Yleisesti
ottaen pohjoisen pallonpuoliskon lumipeitteen laajuus on ollut vakaa vuodesta
1972 lähtien. <o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-gqwDO3cPct8/WWWpCWYCAnI/AAAAAAAAMfM/ZQsqfGjW-1Yr0tcrPXoPnZtTONTCI8PPACLcBGAs/s1600/Kuva%2B8.PNG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="553" data-original-width="641" height="276" src="https://4.bp.blogspot.com/-gqwDO3cPct8/WWWpCWYCAnI/AAAAAAAAMfM/ZQsqfGjW-1Yr0tcrPXoPnZtTONTCI8PPACLcBGAs/s320/Kuva%2B8.PNG" width="320" /></a></div>
<i>Pohjoisilla alueilla kuten Kilpisjärvellä luonto ei ole kuitenkaan
juuri hyötynyt kevään lämmöstä: kesä tulee sinne hyvin myöhään eikä kesä-elokuu
ole lämmennyt. Kesän muuttumattomuus näkyy esimerkiksi keräämästäni koivun
lehtimistä eli hiirenkorvalletuloa esittävästä aikasarjasta (kuva 8).
Myöhäisimmän (2.7.1982) ja varhaisimman (30.5.1985 ja 2013) lehtimispäivän ero
on yli kuukausi. Jos alkukesä on kylmä, koko terminen kasvukausi (vuorokauden
keskilämpötila yhtä suuri tai yli +5 astetta) jää usein lyhyeksi. </i><br />
<i><br /></i>
<i>Kilpisjärvellä kasvukauden pituutta on mitattu vuodesta 1959 lähtien. Pituus on
vaihdellut, mutta pysynyt keskimäärin noin sadassa vuorokaudessa. Kasvukausi
oli pisin 1963 (132 vrk), lyhin 1982 (69 vrk). Vaikka kasvien kevätfenologia on
monin paikoin aikaistunut, laajoilla alueilla Pohjois-Euraasiassa ei ole
tapahtunut muutosta.<o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<i>Sisävesiemme jäätilannetta on seurattu pitkään. Lapin järviä lukuun
ottamatta jo 1800-luvulta asti seuratuissa järvissä on ollut havaittavissa
jäidenlähdön aikaistumista ja jäätymisen myöhäistymistä. Merkittävää on, että
järvissä, joissa seuranta alkoi vasta 1900-luvulla, tilastollisesti merkitseviä
muutoksia ei ole juuri havaittu eli suurimmat muutokset tapahtuivat jo
1800-luvulla. Useissa järvissä kaikkein lyhin jääpeiteaika koettiin 1920- ja
1930-luvuilla. <o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<i>Maamme arktisimman järven Kilpisjärven aikasarja, jota Mallan
luonnonpuiston vartija Urho Viik kartutti vuosikymmeniä, alkaa vuodesta 1952.
Talvina 1997/98 - 2003/04 jääpeiteaika oli tavallista lyhyempi. Samanlainen
heikko jääjakso koettiin kuitenkin talvina 1956/57 - 1962/63. Talvella 1962/63
jääpeiteaika oli koko havaintojakson (1952 - 2011) lyhin (198 vuorokautta).
Pisin jääpeiteaika oli talvella 1967/68 (245 vuorokautta), mutta aineistossa ei
ole havaittavissa lyhenemistrendiä. Kilpisjärven jään maksimipaksuudessa
(keskiarvo 89 cm) ei ole tapahtunut muutosta vuonna 1964 alkaneen mittausjakson
aikana. <o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<i>Jos aikasarja on hyvin pitkä kuten lämpötilaesimerkissämme (113 - 114
vuotta), heikkokin trendi on helposti tilastollisesti merkitsevä. Tätä kuvastaa
hyvin se, että Sodankylän vuodenaikaistrendien tilastolliset selitysosuudet
ovat hyvin pieniä, kevätlämpötilankin osalta vain noin 5 %. Siis 95 % jää
selittämättä ja johtuu tuntemattomista tekijöistä. Koko vuoden
keskilämpötilassa selitysosuus on 4 % (taulukko 1). Sodankylän keskilämpötila
näyttää siis nousseen noin 0,9 astetta sadassa vuodessa eli noin kuusi kertaa
luonnollista vaihteluväliä vähemmän. Jakson lämpimimmät vuodet (1937 - 1938)
osuvat edelliseen lämpöjaksoon. Nykyaikaan verrattuna 1920 - 1940-lukujen
lämpöjaksolta on hyvin vähän luontoaineistoja.<o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<i>Myös koko arktisella alueella mitatut lämpötilat saavuttivat
toistaiseksi ylittämättömän huippunsa 1920 - 30-luvuilla. Pohjoismaisten
ilmatieteellisten laitosten NordKlim-aineiston mukaan tämä tosiasia pätee
Fennoskandiassakin. Sodankylän kuvaajan perustella näyttää siltä, että
lämpeneminen johtuu huippukylmien vuosien harvinaistumisesta. Lämpimien vuosien
määrä näyttää säilyneen ennallaan.<o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<i> Tornionjokilaaksosta on poikkeuksellisen
pitkä lämpötilasarja. Siellä keskilämpötila kohosi 200 vuodessa yhteensä noin 2
astetta, vuosina 1802 - 1900 hieman enemmän kuin vuosina 1901 - 2000.
1800-luvulla lämpeneminen johtui pääasiassa talvien lämpenemisestä, mutta 1900
-luvulla pääasiassa keväiden lämpenemisestä. Ilmasto vaihtelee myös
eripituisissa sykleissä, joiden tulkitseminen on sitä hankalampaa mitä
pitemmästä syklistä on kysymys (mm. auringon aktiivisuuden noin 200 vuotta
pitkä De Vries/Suess-sykli).<o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br />
<a name='more'></a>Luvussa <b>Monimutkaisia syyseuraussuhteita </b>Järvinen tuo esiin näkyvimpiä muutoksia Pohjolan luonnossa ja pohtii niiden tuomia uhkia lajeille. Ihmisperäisiä uhkiakin löytyi.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<i>Jo <b>Viben</b> (1967) Grönlannin lintujen ja nisäkkäiden kannanvaihteluja
käsittelevä klassikkotutkimus osoitti, että lämpiminä jaksoina sekä arktiset
eliöt että ihmiset kukoistavat. Sama on ollut havaittavissa Kilpisjärven suurtuntureillakin
niin kasvien kuin eläinten lisääntymistuoton vaihteluina. Kylmään
sopeutuneillekin lajeille lämpö on <table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-gs76beN3Fuw/WWWtTRcxl-I/AAAAAAAAMfY/jVs-FKTFiAc8u0ZbxGTKlX2yN6E1AnROACLcBGAs/s1600/Rautu-kuva.PNG" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="408" data-original-width="622" height="209" src="https://1.bp.blogspot.com/-gs76beN3Fuw/WWWtTRcxl-I/AAAAAAAAMfY/jVs-FKTFiAc8u0ZbxGTKlX2yN6E1AnROACLcBGAs/s320/Rautu-kuva.PNG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Järvisen kirjoituksen kansikuva esittää rautuja</td></tr>
</tbody></table>
tärkeää, jopa elinehto. Esimerkiksi
arktisten vesien rautu kestää ja“nauttii” lyhytaikaisesti hyvin lämpimästä,
lähes 20-asteisesta pintavedestä, jossa plankton- ja muu ravinnontuotanto on
huipussaan lyhyen kesän aikana.<o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<i>Syyt eliöiden menestymiseen tai menehtymiseen ja muihin
luonnonmuutoksiin ovat usein hyvin monimutkaiset. Esimerkiksi Lapin
pikkunisäkkäiden 4-5 vuoden kannanvaihtelusyklien katoaminen 1980- ja
1990-luvuilla osui yhteen ilmaston lämpenemisen kanssa, mutta 2000-luvulla
syklit palasivat. Jääleinikin harvinaistumisen suurtuntureilla arveltiin aluksi
johtuvan ilmaston lämpenemisestä, mutta syyksi paljastuikin porojen liikalaidunnus.
Jääleinikit eivät kestä syödyksi tulemista, vaan ne kääpiöityvät sekä
lopettavat kukkimisen ja siementämisen, mikä johtaa populaation häviämiseen.
Poromäärä ja liikalaidunnus ovat kasvaneet dramaattisesti Suomen, Norjan ja
Ruotsin Lapissa vuodesta 1950 lähtien. Käsivarren paliskunta on voimakkaasti
liikalaidunnettu.<o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<i>Ilmastonvaihtelun luontovaikutuksia on tutkittu melko paljon, mutta
esim. pohjoisten alueiden maankäytön muutosten selvittäminen on jäänyt vähälle
huomiolle. Jo <b>Kalela</b> (1938) arvioi, että Kokemäenjoen alueen 149
pesimälintulajista 29 % oli hyötynyt ja 18 % oli kärsinyt ihmisen aiheuttamista
ympäristönmuutoksista. Maa- ja metsätalous, soiden kuivatus, rakentaminen,
metsästys ja vaino, suojelu jne. vaikuttavat lajistoon. Viimeaikaisissa tutkimuksissa
porojen liikalaidunnuksen mittavat vaikutukset metsänraja-alueiden kasvistoon
ja eläimistöön ovat nousseet esille.<o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<i>Ilmastonmuutosuhka vaanii tulevaisuudessa, vuosikymmenien tai
vuosisatojen päässä, mutta liikalaidunnus ekosysteemivaikutuksineen on akuutti,
jo vuosikymmeniä Lapin luontoa muokannut tekijä.<o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<i>Nykyinen porojen liikalaidunnus on uhkatekijä, johon tunturiluonto ei
ole voinut sopeutua ja siltä suojautua. Suomen luontotyyppien
uhanalaisuuskartoituksen mukaan tuntureita uhkaa kaksi päätekijää,
tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä porojen liikalaidunnus ja toisena
ilmastonmuutos.<o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<i>Ilmastonmuutoksen ylikorostaminen on jättänyt muut tärkeät pohjoista
luontoa muuttavat tekijät varjoon. Liikalaidunnus kuuluu unohdettuihin
teemoihin. Kasvillisuuden tuhoutuminen sekä eroosio ja ääritapauksessa
aavikoituminen muuttavat koko ekosysteemiä, myös ilmastoa. Aavikoitumista on
hyvin vaikea peruuttaa.<o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<i>Ilmastonmuutoksen (lämpenemisen) on arveltu aiheuttavan
sukupuuttoaallon. Toistaiseksi yhtään selkärankaisten sukupuuttoa ei ole voitu
laittaa viimeaikaisen lievän lämpenemisen syyksi, ei Suomessa eikä koko
maailmassa. Joitakin epäilyjä on, kuten eräiden trooppisten
sammakkolajien häviäminen, mutta niidenkin syyt ovat osoittautuneet luultua
monimutkaisemmiksi (mm. eläinkaupoista lähtöisin olevat sairaudet ja
biotooppien tuhoutuminen). Maankäytön muutokset ja vaino (metsästys) ovat
ilmastonmuutosta suurempi sukupuuttouhka. Biopolttoaineiden tuotannosta on
tullut uusi merkittävä uhka kestävälle kehitykselle.<o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<i>Luonnollisia sukupuuttoja on tapahtunut aina. Ihmisen aiheuttaman
sukupuuttoaallon huippu osui löytöretkien aikaan vuosiin 1500 - 1910. Lajeja
kuoli saarista, mutta ei juuri mantereilta. Noin 4430 nisäkäslajista ainoastaan
kolme mannerlajia on kuollut sukupuuttoon viimeisen 500 vuoden aikana:
siniantilooppi (Etelä-Afrikka, noin 1780), algeriangaselli (1800-luvun loppu)
ja omiltemenkaniini (Meksiko, 1900-luvun alku). Vastaavasti maapallon noin
10000 lintulajista vain kuusi on hävinnyt mantereilta. Kaikkien häviämisten syy
on ollut ihmisen suoranainen vaino ja esimerkiksi kosteikkojen kuivattaminen ja
sademetsien hakkaaminen. Sukupuuttojen määrä on laskenut 1960-luvun jälkeen.<o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<i>Jääkarhukanta on viisinkertaistunut 1960-luvulta (noin 5000 eläintä)
nykypäivään (noin 25000). Jääkarhu on selvinnyt useista lämpimistä
interglasiaaleista ja jopa aikakausista, jolloin arktista merijäätä ei ollut
lainkaan kesäisin. Arktiset meriekosysteemit ovat hyvin joustavia ja ne ovat
sopeutuneet sekä lämpimiin (ei kesäistä jäätä) että kylmiin olosuhteisiin).
Näyttää siltä, että viimeisen 1,5 miljoonan vuoden aikana ei ole kuollut
sukupuuttoon yhtään merielämään sopeutunutta arktista selkärankaislajia
(jääkarhu, mursu, hylkeet jne).<o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<i>Pohjoiset eliölajit ovat joustavia ja ovat tottuneet 10 asteen
suuruisiin lämpötilan vuosiheilahteluihin kuukausikeskiarvoissa.
Poikkeuksellisen hyvinä eli lämpiminä vuosina kannat toipuvat huonojen eli
kylmien vuosien tuhoista. Kylmyys, ei lämpö, rajoittaa kasvien ja eläinten
menestymistä arktisilla alueilla.<o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal">
<br />
<b>Lopuksi </b>Järvinen näyttää kritisoivan kahta asiaa, joihin nykyisen ilmastotutkimuksemme ja -politiikkamme valtavirta pääosin tukeutuu - siis ilmastomallinnuksiin ja konsensukseen.<br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<i>Ihmiset – tutkijat, rahoittajat ja toimittajat mukaan lukien – “rakastavat” kauhukuvia, kuten dramaattisia trendejä ja eroja ja ovat usein pettyneitä, kun eivät näe niitä. Kauhukuvien puutteen pitäisi kuitenkin olla ilon aihe. Lisäksi meillä on taipumus nähdä muutokset katastrofeina, mitä ne eivät välttämättä ole. Jos kauhukuvia on näköpiirissä, ne vahvistuvat, jos niiden tukena ovat pitkät havaintosarjat. Pohjoisen ilmaston syklisen vaihtelun vuoksi luonnosta kerättyjen havaintosarjojen on oltava entistä pitempiä. </i><br />
<i><br /></i><i>Monimutkaisia ekosysteemejä ja niissä tapahtuvia muutoksia on hyvin vaikea tulkita ilman luotettavaa aineistoa. Luonnollisia ilmaston- ja varsinkin luonnonmuutoksia tulisi tutkia huomattavasti nykyistä enemmän, kuten maailman johtaviin klimatologeihin kuulunut brittiläisen Climatic Research Unitin (CRU) perustaja <b>Hubert Lamb</b> (1913 - 1997) on todennut. Tämä on hankalaa, koska tieteen rahoitusjärjestelmät eivät riittävästi tue pitkä- aikaisia tutkimuksia ja turvaa niiden maastotöiden ylläpitoa, vaikka niiden tuottama data on mm. mallinnusten validoinnin kulmakiviä.</i></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<i>Vuonna 1966 tieteen suurmies, fyysikko <b>Richard Feynman</b>, sanoi opettajille pitämässään esitelmässä: “Tiede perustuu vakaumukseen asiantuntijoiden tietämättö- myydestä.” Viime kädessä Luonto-äiti eikä esimerkiksi konsensus on erotuomari, joka päättää, onko vaihtelu normaalia vai epänormaalia. “Tieteellä ei ole mitään tekemistä konsensuksen kanssa. Konsensus on poliitikkojen toimintaa. Päinvastoin, tieteessä riittää, että yksi tutkija sattuu olemaan oikeassa eli hänen tutkimustuloksensa ovat luotettavia ja yhteensopivia reaalimaailman kanssa. Se, mikä merkitsee, on tulosten toistettavuus. Historian suuret tiedeihmiset ovat suuria juuri siksi, että he mursivat konsensuksen.”<o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<i>Asiantuntijoiden esittämiin tulevaisuudenkuviin on vaikea luottaa, mutta heidän pitkäaikaiset havaintonsa menneisyydestä voivat antaa vinkkejä tulevaisuuden suunnasta. Varsinkin jos tehdään useita ennustuksia tulevasta ilmastosta, on etukäteen määriteltävä mitä dataa käytetään, sillä muuten voidaan saada mikä tahansa haluttu tulos.<o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<i>Ilmastomallit ennustavat arktisille alueille suuria muutoksia, mutta analogiamenetelmät eli luonnosta tehdyt todelliset mittaukset ja havainnot ennustavat lieviä muutoksia (2000-luvulla pientä lämpenemistä ja sateiden vähenemistä). Malleissa ei ole ilmeisesti otettu riittävästi huomioon luonnollisia säätelymekanismeja ja -oskillaatioita. Arktisesta ilmastosta kirjan kirjoittanut klimatologian, meteorologian ja paleoklimatologian professori <b>Rajmund Przybylak</b> (2003: 222) toteaa mm.: “Klimatologeilla ja mallintajilla on vielä paljon töitä. … Suurimmat ristiriidat mallien ennusteiden ja nykypäivän välillä löytyvät napa-alueilta.”<o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<i>Arktiset alueet ovat lämmenneet ja kylmenneet toistuvasti vuosituhansien saatossa. Jää on vetäytynyt ja laajentunut ja eliöyhteisöjen rakenne on koko ajan muuttunut. Uutta tietoa saadaan jatkuvasti. ... Pohjoisessa luonnossa on vielä runsaasti tutkittavaa niin vanhoille kuin nuorille luonnontutkijoille, joiden havaintojen pohjalta malleja voidaan testata ja tarvittaessa tarkentaa.</i><br />
<i><br /></i>
<i>Suurten vuosia, vuosikymmeniä, vuosisatoja ja vuosituhansia kestävien luonnollisten vaihteluiden vuoksi ihmisen aiheuttamia muutoksia, jotka ovat nykyisinkin luonnollisissa rajoissa, on vaikea erottaa taustahälystä. Nykyinen lämmin jakso on samankaltainen kuin useat aikaisemmat lämpöjaksot kuten atlanttinen, minolainen, roomalainen ja keskiajan lämpö- kausi, kuin myös 1920-1940 havaittu lämpeneminen.</i><br />
<div>
<br /></div>
</div>
Professori Järvinen taisi vastata bloggauksen alussa olleisiin kysymyksiin, mutta minä taisin erehtyä bloggauksen otsikoinnissa. Katastrofi oli liian voimakas sana kuvaamaan muutosta, jollainen on ollut käynnissä kenties aina. Liitän selvyyden vuoksi vielä pari virkettä tiivistelmästä.<br />
<blockquote class="tr_bq">
<i><b>Suurten vuosia, vuosikymmeniä, vuosisatoja ja vuosituhansia kestävien luonnollisten vaihteluiden vuoksi ihmisen aiheuttamia muutoksia, jotka ovat nykyisinkin luonnollisissa rajoissa, on vaikea erottaa taustahälystä. Nykyinen lämmin jakso on samankaltainen kuin useat aikaisemmat lämpöjaksot kuten atlanttinen, minolainen, roomalainen ja keskiajan lämpökausi, kuin myös 1920-1940 havaittu lämpeneminen.</b></i></blockquote>
Lopuksi vielä kerran muistutan, että tässä kaksiosaisessa bloggauksessa esitin vain otteita Järvisen kirjoituksesta. Sen lukeminen kokonaisuudessaan antaa tietysti paljon selvemmän käsityksen asiasta. Kirjoituksen kokonaisuudessaan voit ladata <a href="https://www.dropbox.com/s/kbbl0e2903h3r3g/Kilpisj%C3%A4rvi_Notes_26_2017_print.pdf?dl=0" target="_blank"><b>täältä</b></a>.<br />
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<div class="MsoNormal">
<div class="MsoNormal">
<i><br /></i></div>
</div>
</div>
Unknownnoreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-7196125094232913954.post-61254375760983261682017-07-11T09:37:00.000+03:002017-07-12T10:06:09.635+03:00Pohjoisen ilmastokatastrofista luonnon näkemänä, osa 1<div class="MsoNormal">
Sähköpostiini tupsahti kirjoitus, joka herätti
Ilmastorealismia-blogin talvihorroksesta. Niinpä ajattelin jakaa muutamia
otteita tuosta tutkimuspaperista siinä toivossa, että ne kannustaisivat
lukemaan koko paperin.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Kyse on Helsingin yliopiston Kilpisjärven biologisen aseman julkaisusta Kilpisjärvi
Notes 26 (2017) ja sen kirjoituksesta ”<b><i><a href="https://www.dropbox.com/s/kbbl0e2903h3r3g/Kilpisj%C3%A4rvi_Notes_26_2017_print.pdf?dl=0" target="_blank">Havaintoja pohjoisen luonnon luonnollisesta vaihtelusta</a></i></b>”. Se on aseman johtajan, professori Antero Järvisen,
laatima koonnos suuresta määrästä vanhoja ja uusia tutkimuksia sekä
kirjoittajan omista Luoteis-Lapissa kerätyistä pitkäaikaisaineistoista. Kirjoituksessa
on tuotu esiin tutkimustuloksia poikkeuksellisen pitkältä aikajänteeltä –
jääkausista nykyaikaan, siis erilaisten ilmastosyklien yli – ja silloin on
mahdollista tieteellisten tutkimustulosten valossa vastata mm. kysymyksiin:</div>
<div class="MsoNormal">
</div>
<ol>
<li><b style="text-indent: -18pt;">Millainen
on pohjoisen ilmaston luonnollinen vaihtelun voimakkuus tai vaihteluväli? Onko
viime aikojen ilmastollinen kehitys jotenkin ennenkuulumatonta tämän valossa?</b></li>
<li><b style="text-indent: -18pt;">Missä vaiheessa muutos on niin suurta
ja/tai nopeaa, että siitä tulisi huolestua ja ihmisen olisi syytä miettiä,
voiko asiaan vaikuttaa?</b></li>
</ol>
<br />
<div class="MsoNormal">
Professori Järvinen nostaa myös aikaisempien tutkijasukupolvien
merkittävän, mutta valitettavasti usein unohdetun, tutkimustyön sille kuuluvaan
arvoonsa. Kirjoituksen painopistekin on varhaisemmissa aikakausissa, jotka kiinnostivat monia varhempia huippututkijoita. Esimerkiksi Olavi Kalela
(1908-1974), Kilpisjärven biologisen aseman perustaja, julkaisi useita
tutkimuksia ”ilmastonmuutoksen” vaikutuksista lintuihin ja nisäkkäisiin
1920-1940. Kalela Järvisen edeltäjänä ei muuten jää ainoaksi menneiden tutkijapolvien
edustajaksi, sillä Järvisen 37-sivuisen kirjoituksen kirjallisuus- ja
lähdeluettelo on 11 sivun pituinen.</div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Järvisen paperi on niin pitkä ja täynnä mielenkiintoisia
tuloksia, että minä en sitä osannut tiivistää yhden bloggauksen mittaiseksi.
Niinpä julkaisen keräämäni tärpit kahdessa osassa peräkkäisinä päivinä.
Hätäiselle tai joutilaalle kesälukijalle <b>olen
kuitenkin taltioinut koko kirjoituksen <a href="https://www.dropbox.com/s/kbbl0e2903h3r3g/Kilpisj%C3%A4rvi_Notes_26_2017_print.pdf?dl=0" target="_blank">tänne</a></b>, josta sen voi ladata ja ahnehtia kerralla ilman blogistin kommentteja.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Mutta nyt otteisiin Järvisen tekstistä (sisennettynä ja <i>kursivoituna</i>), josta olen tällä kertaa
jättänyt lähdeviitteet pois lukemisen helpottamiseksi. <b>Viitteet toki löytyvät lähes jokaisesta Järvisen kirjoituksen
virkkeestä tai ainakin kappaleesta, joten ne joudut hakemaan alkuperäisestä
tutkimuspaperista</b>. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Ensin pari kappaletta Järvisen havaitsemasta
tutkimuksellisesta ongelmasta.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<i>Yleiskuvan saamista kauan sitten tapahtuneista luonnonilmiöistä
hankaloittaa datan puutteen lisäksi se, että lähdeviitteitä etsitään nykyisin
pääasiassa internetistä kirjastojen sijasta. Internetistä löytyvät kuitenkin
usein vain 1980- luvulla ja sen jälkeen julkaistut englanninkieliset
tutkimukset. Siksi olen penkonut myös vanhaa ja arvokasta tutkimustietoa, joka
uhkaa unohtua.<o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<i>Pitkäaikaisten ilmastonvaihtelujen vaikutukset myös voimistuvat
pohjoista kohti, mikä korostaa avainvuosien, poikkeuksellisen kylmien tai
muuten epäsuotuisien vuosien, merkitystä. Pitkiin luonnonsykleihin verrattuna
monet, jopa harvinaiset kymmenen vuoden pituiset tutkimukset, ovat
lyhytkestoisia ja tuloksiltaan vaikeasti yleistettäviä. Jos tutkimus aloitetaan
syklin pohjassa tai nousuvaiheessa ja lopetetaan syklin huipulla,
luonnonilmiöstä saadaan aivan virheellinen käsitys. Kun tutkitaan pohjoisen
luonnon vaihteluja ja muutoksia, havaintojakson pituuden on oltava vähintään
syklin pituinen. Pitkien syklien kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että
havaintojen on siirryttävä ihmissukupolvelta toiselle.<o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Luvussa <b>Muinaisaika </b>Järvinen
käsittelee koko pohjoisen kalottialueen Fennoskandiasta Grönlannin ja Kanadan
kautta Siperiaan viime vuosituhansien aikana.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<i>Viimeisen 25000 vuoden aikana pohjoisen ilmaston lämpeneminen on ollut
useita kertoja nykyistä huomattavasti voimakkaampaa ja nopeampaa. <o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<i>Islannin järvien lämpötilahuippu saavutettiin 8000 vuotta sitten, minkä
jälkeen lämpötila on merkittävästi laskenut. Jäämeren pintalämpötila on ollut
usein nykyistä lämpimämpi - esimerkiksi 1885 - 1935 noin 3 astetta lämpimämpi.
Fennoskandian tunturialueella kesä- ja talvilämpötilat ovat laskeneet
vähitellen 7000-6000 vuoden ajan ks. kuva 1.<o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<i>Metsänraja on ollut suurimman osan aikaa nykyistä pohjoisempana.
Siperiassa aikaisemmat lämpimät jaksot olivat ilmeisesti 3-7 astetta nykyistä
lämpimämpiä.<o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<i>Viimeinen tuhat vuotta on ollut kylmin tuhatvuotisjakso jääkauden
jälkeen (kuva 1). Syynä lämpötilan yleiseen laskuun pidetään Maan pinnalle
tulevan auringonsäteilymäärän laskua.<o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-0Ry6d3KOVfU/WWPSVmW95NI/AAAAAAAAMeY/ra-ZQdw6PicdP-LmRm95N3Et0v_SnI_pQCLcBGAs/s1600/Kuva%2B1.PNG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="598" data-original-width="909" height="420" src="https://3.bp.blogspot.com/-0Ry6d3KOVfU/WWPSVmW95NI/AAAAAAAAMeY/ra-ZQdw6PicdP-LmRm95N3Et0v_SnI_pQCLcBGAs/s640/Kuva%2B1.PNG" width="640" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Tuo oli kylmäävää luettavaa ihmiselle, jolle on tällä
vuosituhannella jokaisesta normaalista lähteestä (lehdistöstä, televisiosta,
päättäjiltä) kerrottu, miten aivan viime aikojen ilmastonmuutos on ollut
ainutlaatuista tai ennennäkemättömän katastrofaalista. Voi tietysti olla
niinkin, että nykyisen ilmastopanikoinnin ilmapiirissä katastrofaaliset jutut
myyvät parhaiten – siis tuottavat eniten myyjilleen mainoseuroja tai ääniä
vaaleissa. Mutta Järvisen esiin tuoma mennyt ilmasto ei tue ennennäkemättömyyttä. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<b>Lähiaika-luvussa </b>Järvinen
keskittyy lähinnä aikaan 1800-luvun alusta nykyhetkeen.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<i>“Arktisen muutoksen, erityisesti yleisen lämpenemisen, puolesta puhuvat
useat viimeaikaiset hälyttävät havainnot: 1) jäätiköiden vetäytyminen, 2)
pintalämpötilan nousu, 3) Atlantin pintaveden lämpötilanousu, 4) merijään
määrän vähentyminen, 5) ajojään määrän kasvu, 6) syklonien reittien muutokset,
7) biologiset muutokset kuten turskan ja makrillin leviä- minen pohjoiseen ja
8) laivaliikenteen helpottuminen.“ <o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<i>Edellä oleva sitaatti on vuodelta 1938. Merijääntutkija Nikolai
Nikolaevich Zubov (kuva 2) esitteli nämä havainnot yksityiskohtaisesti
venäjäksi ilmestyneessä klassikkoteoksessaan “Arktinen jää”. Yhdysvaltain
laivasto piti tätä paksua opusta niin merkittävänä, että käänsi sen englanniksi
vuonna 1963 nimellä Arctic Ice.<o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Lisää Zubovin kirjasta voi lukea <a href="https://ilmastorealismia.blogspot.fi/2013/06/kuka-rohkenee-kiistaa-arktisen-alueen.html" target="_blank">täältä</a>.<br />
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-IvLwWn6v5R0/WWPTAcUk2qI/AAAAAAAAMec/uytArI3UEYATHVidbe5--dX7ooqj-mL0QCLcBGAs/s1600/Kuva%2B2.PNG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="283" data-original-width="432" height="209" src="https://4.bp.blogspot.com/-IvLwWn6v5R0/WWPTAcUk2qI/AAAAAAAAMec/uytArI3UEYATHVidbe5--dX7ooqj-mL0QCLcBGAs/s320/Kuva%2B2.PNG" width="320" /></a><i>Islannissa pohjoiset lintu- ja hyönteislajit korvautuivat (1900-luvun
alkupuolella, blogistin huom.) vähitellen eteläisillä lajeilla. Tilanne oli
siis nykyisenkaltainen: lajit levisivät kohti pohjoista ja niiden
lisääntymiskaudet aikaistuivat.<o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<i>Tuohon aikaan puhuttiin luonnollisesta, ei ihmisen aiheuttamasta
ilmastonmuutoksesta, joka alkoi 1800-luvun lopulla, ja pohdittiin ilmiön syitä.
Kannatusta sai mm. ilmakehän kierron voimistuminen, minkä vuoksi maapallon eri
osien lämpötilat olisivat tasoittuneet.<o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<a name='more'></a><br />
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<i><br /></i></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<i>Lyhyen ajan sisällä varsinkin Arktiksen, kuten Grönlannin,
talvilämpötila voi vaihdella suuresti merivirtojen ja säätilojen vaihtelujen
vuoksi. Esimerkiksi talvi 1983 - 84 oli Grönlannissa huippukylmä (-15,2
astetta), mutta vain kaksi vuotta myöhemmin hyvin lämmin (1985 - 86, -2,3
astetta; ero lähes 13 astetta), mikä vaikeuttaa ilmaston pitkäaikaista
ennustamista. 1951 - 90 keskilämpötilan vuosivaihtelu arktisella alueella oli 6
- 8 astetta. Myös Grönlannin merijään vuosivaihtelu on suurta ja siellä
meriveden lämpötilan huippu osui 1930-luvulle. Pitkällä aikavälillä, vuodesta
1880, Grönlanti, Arktiksen kylmin alue, ei ole lämmennyt.<o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<i>Digitoitujen ilmakuvien antamien tietojen perusteella Kilpisjärven
alueen luontotyyppien, kuten tunturikoivikon ja tunturipaljakan, pinta-alassa
ei ole tapahtunut muutoksia vuosien 1960 ja 2004 välisenä aikana.
Satelliittikuviin perustuva kasvifenologia antaa saman tuloksen: kasvukauden
alkaminen ei ole varhaistunut Fennoskandiassa 67. leveyspiirin pohjoispuolella
vuosina 1982 - 2006. <o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<i>Kilpisjärven tunturikoivun lehtimistä eli hiirenkorvalle tuloa koskeva
aikasarja on Pohjois-Fennoskandian pisin. Lehtien puhkeaminen on vaihdellut
suuresti vuodesta toiseen (vaihteluväli 32 päivää), mutta keskiarvo on pysynyt
jokseenkin samana. Lapissa männyn silmujen puhkeamisaika vaihtelee
kolme viikkoa. Puhkeamisaika on aikaistunut 1960-luvun jälkeen, mutta vastaa
nyt 1920- ja 1950-lukujen tilannetta. <o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<i>Käsivarren lintujen pesimäajoissa ei ole tapahtunut oleellisia
muutoksia kuten ei lähialueillakaan Ruotsissa ja Norjassa. Tulokset ovat
ymmärrettäviä, koska kasvukauden pituus ja sen aikaiset lämpötilat eivät ole
muuttuneet.<o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<i>Monilla arktisilla alueilla, kuten Grönlannissa, lämpötila vaihtelee
syklisesti: 1920- ja 1930-luvut ja osittain 1940-luku olivat nykyistä
lämpimämpiä, ja sen jälkeen lämpötilat laskivat 1970-luvulle asti. Arktiksen
lämpötilat nousivat parissa vuosikymmenessä 2 - 5 astetta (paikallisesti talvilämpötila
nousi jopa 9 astetta), ja 1930- luvulla jäävuoria lohkesi Grönlannin
jäätiköistä yhtä paljon kuin nykyisin. Arktisessa Kanadassa merijään
peittävyysaika oli noin kuukautta nykyistä lyhyempi 1887 - 1945. <o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<i>Pohjois-Atlantilla ja pohjoisella Tyynellämerellä esiintyy 60-vuotinen
merenkorkeussykli, mikä luultavasti vaikuttaa rantaeliöstöön (huiput noin
vuosina 1945 ja 2005). Suuri vaihtelu, jonka veturina ovat luontaiset syyt, on
ominaista Arktikselle kaikilla aikajänteillä. <o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<i>Holoseeniajan arktisten jääkairausnäytteiden mukaan suurin osa
pitkäaikaisesta (satavuotisjaksot) lämpötilan vaihtelusta näyttää olleen
luontaista. Sadan vuoden jaksojen keskimääräinen lämpötilan keskihajonta on
ollut 1 °C. Viimeisen sadan vuoden aikana (1906 - 2005) lämpötila on noussut
noin 0,7 astetta. Lämpenemissignaalin (0,7 °C) erottaminen suuresta
luontaisesta taustakohinasta ja mahdollisen eron merkityksen tulkitseminen on
vaikeaa. Lämpötilahavainnot ovat usein myös autokorreloituneita, jolloin
riippumattomien havaintojen lukumäärä saattaa olla kertaluokkaa pienempi kuin
havaintojakson pituus. Reidin (2016) mukaan globaalin keskilämpötilan pieni
nousu 166 vuoden aikana (noin 0,5 astetta/sataa vuotta kohti) on esimerkki
satunnaisprosessista eikä trendistä.<o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<i>Sekä Zubovin, Kalelan ja kumppaneiden tutkiman edellisen että nykyisen
lämpöjakson aikana luonnonmuutokset osuivat hyvin yhteen 60 - 80 vuoden välein
toistuvan AMOsyklin kanssa (kuva 4, </i>käytän Järvisen kirjoituksen kuvien numerointia, blogistin huom<i>.). Lisäksi varsinkin touko - heinäkuussa
esiintyvät vaihtelevat myrskyt vaikuttavat pilvisyyteen ja jäiden liikkeisiin
ja siten jään sulamiseen. Edellä mainitut tutkimukset vahvistavat sen kauan
tiedetyn tosiasian, että arktisen alueen luontoa ja ekologiaa leimaa kolme suunnatonta
vaihtelua aiheuttavaa ilmasto- ja jääjaksoa: <o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 130.4pt;">
<i>1) ajojään jähmettymisvaihe (kylmä, kuiva ja vakaa ilmasto), <o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 130.4pt;">
<i>2) ajojään pulsaatiovaihe (kostea ja epä- vakaa ilmasto) ja <o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 130.4pt;">
<i>3) ajojään sulamisvaihe (lämmin ilmasto). Vaiheessa numero 3 sekä
eläinpopulaatiot että kulttuurit ovat kukoistaneet. Ihmisen ja luonnon
näkökulmasta suotuisia jääkauden jälkeisiä lämpöjaksoja onkin kutsuttu
ilmasto-optimeiksi.<o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-wvB98Ud-KwU/WWPT1rUf6pI/AAAAAAAAMeg/9FpDP7QODJMmRyEJqR_f0jAOZ3eAaWtpgCLcBGAs/s1600/Kuva%2B4.PNG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="568" data-original-width="906" height="400" src="https://1.bp.blogspot.com/-wvB98Ud-KwU/WWPT1rUf6pI/AAAAAAAAMeg/9FpDP7QODJMmRyEJqR_f0jAOZ3eAaWtpgCLcBGAs/s640/Kuva%2B4.PNG" width="640" /></a></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<i><br /></i></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<i><br /></i></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<i>Vuosina 1820 - 2014 koko Arktisen alueen keskimääräinen lämpötilan
nousu oli mittausten mukaan seuraava: tammikuu +1,0, heinäkuu ±0,0 ja koko
vuosi +0,7 astetta sataa vuotta kohti. Lämpötilan nousu on siis ollut
maltillista varsinkin, kun muistetaan, että mittausjaksojen alkupuolella oltiin
vielä toipumassa luonnollisesta kylmäkaudesta, pikkujääkaudesta. Suuri osa
lämpenemisestä tapahtui yhdessä vuosikymmenessä 1990-luvulla. Heinäkuun
lämpötilatrendi oli jopa lievästi laskeva vuosina 1820 - 1990. <o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<i>Lämpeneminen jatkui tasaisena noin vuoteen 1940 saakka, minkä jälkeen
lämpötilat laskivat noin yhden asteen 50 vuodessa kunnes alkoivat taas kohota
1990-luvulla. Vuoden 2000 jälkeen lämpeneminen on ollut vähäistä. <o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<i>Vuosina 1750 - 2014 vuotuinen keskilämpötila nousi Euroopassa
keskimäärin 0,3 astetta sataa vuotta kohti. Tämä pieni lämpeneminen tapahtui
talvella, mutta ei kesällä, ja vastasi Arktisen alueen kehitystä. Viimeisen
parin sadan vuoden aikana Pohjola ei siis ole lämmennyt Eurooppaa voimakkaammin
eli luonnossa tehdyt mittaukset eivät näytä tukevan ilmastomallien antamaa
ennustusta lämpötilannousun vahvistumisesta pohjoisilla alueilla.<o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
Päätän ensimmäisen bloggauksen aiheesta tähän. Totean vain, että huomenna ilmestyvässä bloggauksen jälkimmäisessä osassa, <a href="https://ilmastorealismia.blogspot.fi/2017/07/pohjoisen-ilmastokatastrofista-luonnon_12.html" target="_blank">mihin pääset tästä</a>, professori Järvinen pääsee hyvin niihin kysymyksiin, jotka
kriittiselle lukijalle jäi arktisen alueen luonnon vaihtelusta ja sen
voimakkuudesta.<br />
<o:p></o:p></div>
Unknownnoreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-7196125094232913954.post-66474743286260258012017-06-02T20:43:00.000+03:002017-06-02T23:07:04.337+03:00Trumpin ilmastopäätös - mikä muuttuu?Presidentti Trump ilmoitti eilen 1.6.2017 Yhdysvaltain irtautuvan Pariisin ilmastosopimuksesta. Maailman on täyttänyt valitusten, paniikkihuutojen ja Trumpiin kohdistuvien solvausten vyöry. <br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://2.bp.blogspot.com/-jGyydpeIbC8/WTGcjrkxPxI/AAAAAAAAMVA/YDLOUQWcXkARBw0MwfkzoQGwHIJKdH7EgCEw/s1600/Trump.PNG" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="671" data-original-width="927" height="230" src="https://2.bp.blogspot.com/-jGyydpeIbC8/WTGcjrkxPxI/AAAAAAAAMVA/YDLOUQWcXkARBw0MwfkzoQGwHIJKdH7EgCEw/s320/Trump.PNG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva 1: Presidentti Trump kertomassa <br />
linjauksestaan koskien Pariisin sopimusta</td></tr>
</tbody></table>
Lievimmästä päästä niiden mukaan Yhdysvallat käyttäytyy itsekkäästi ja raskaammasta päästä maailmaa uhkaa täystuho. No, katsotaan, mikä Trumpin päätöksen nojalla muuttuu ja mikä ei muutu.<br />
<br />
<b>1. Ilmasto</b><br />
<br />
Ilmastoon sen paremmin Pariisin sopimuksella kuin Yhdysvaltain irtautumisella siitä ei ole mitattavissa olevaa vaikutusta. Näin on siinäkin tapauksessa, että hiilidioksidin määrän lisäyksellä nykyisestään olisi alailmakehän lämpötilaa merkittävästi nostava vaikutus.<br />
<br />
Nimittäin Pariisin ilmastosopimushan ei rajoita hiilidioksidipäästöjä, vaan sallii niiden kasvattamisen. Sopimus suorastaan siunaa sen, että viime aikoina voimakkaimmin päästöjään kasvattaneet maat - etunenässä Kiina, Intia ja muut Aasian maat - saavat jatkaa toimintaa kuten ennenkin. Tätä asiaa koskeva johtopäätös on jopa kirjattu Pariisin sopimuksen pykälään 17, josta kuva 2 alla.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://4.bp.blogspot.com/-16Bw5TBPO_E/WTGY-hr1j3I/AAAAAAAAMU8/lKguv5eRxDQ1bYHam1qcWAlgy0_c9ijCgCLcB/s1600/Sieppaa.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="180" data-original-width="651" height="176" src="https://4.bp.blogspot.com/-16Bw5TBPO_E/WTGY-hr1j3I/AAAAAAAAMU8/lKguv5eRxDQ1bYHam1qcWAlgy0_c9ijCgCLcB/s640/Sieppaa.PNG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva 2</td></tr>
</tbody></table>
Jos Yhdysvallat ei seuraavan reilun 10 vuoden aikana toteuttaisi presidentti Obaman viime vuonna sopimuksen nojalla antamia päästövähennyslupauksia, kokonaispäästöt saattaisivat pikkiriikkisen nousta. Ilmastomallinnusten mukaan tuo nousu voisi johtaa muutaman asteen sadasosan luokassa olevaan lämpötilan nousuun vuoteen 2100 mennessä. Se hukkuisi mittauskohinaan ja pyöristysvirheisiin, eikä myöskään mikään elollinen sitä voisi aistia.<br />
<br />
Lisäksi kannattaa muistaa, että mainitsemani ilmastomallinnukset ovat toistaiseksi olleet täysin ennustuskyvyttömiä, jolloin niiden kyvykkyyteen tästä eteenpäinkin täytyy suhtautua hyvin skeptisesti. Ilmastoa muokkaavien tekijöiden luonnollinen vaihtelu, jota mallinnukset eivät pysty ennustamaan, voi aivan hyvin huojuttaa lämpötilaa tulevina vuosikymmeninä suuntaan jos toiseenkin. Pariisin sopimus ja poliitikkojen puheet eivät kuulu noihin tekijöihin.<br />
<br />
Trumpin päätöksen ilmastollisilla vaikutuksilla argumentoivat eivät siis tiedä, mistä puhuvat. Heidän huutelunsa voi luokitella panikoinniksi.<br />
<br />
<b>2. Talous</b><br />
<br />
Eilisessä puheessaan Trump argumentoi kantaansa lähinnä taloudellisilla syillä. Hän on oikeassa sikäli, että ilmastonmuutoksen torjunnasta ja siihen sopeutumisesta on tullut erittäin merkittävä rahansiirtoautomaatti paitsi kansainvälisesti myös kansallisesti. Tuon automaatin maksajapuolella ovat olleet lähinnä eurooppalaiset ja pohjoisamerikkalaiset veronmaksajat. Saajina ovat olleet monenlaiset tahot kehittyvissä maissa ja myös monet tukiaisten varassa elävät länsimaiset tahot. Tuuliparoneille ja heimopäälliköille ilmastonmuutosbisnes on ollut hyvin tuottavaa.<br />
<br />
Rahan lisäksi ilmastonmuutoksen torjunnan verukkeella on välillisesti siirretty myös muita tuotannontekijöitä. Kun energiaintensiivisen valmistavan teollisuuden kustannuksia on erilaisilla hiiliperusteisilla maksuilla lännessä korotettu, on osa teollisuudesta muuttanut työpaikkoineen halvan energian maihin - aivan erityisesti Itä- ja Kaakkois-Aasiaan. Tästä ilmiöstä, jota hiilivuodoksikin kutsutaan, ovat tietysti iloinneet vihreät poliitikkomme täällä lännessä. Onhan hiilijalanjälkemme valmistusperusteisesti sen seurauksena laskenut. Mutta sama valmistus on siirtynyt likaisemman energian maihin, joissa hiilijalanjälki on kasvanut enemmän. Jäljelle länteen on jäänyt joukko entisiä työntekijöitä ja kasvavat työttömyysmenot.<br />
<br />
Kuten Trump hyvin selvästi vaalikampanjassaan kertoi, hän haluaa suitsia tätä rahan ja tuotannontekijöiden siirtymistä. Siirtämällä Pariisin sopimuksen syrjään hän poistaa yhden tekijän, jonka perusteella Yhdysvalloilta voitaisiin vaatia enemmän rahaa ja hiilivuodon ymmärrystä, mikäli päätös pitää hänen ja myös seuraavan presidentin aikana.<br />
<br />
Tuskinpa Trumpin päätöksellä on suurempia vaikutuksia maailmantalouteen tai kansallisiin talouksiin ainakaan lyhyellä aikavälillä. Mutta tietysti Trumpin hallinnon tämän päätöksen kanssa linjassa olevilla muilla päätöksillä voi olla paikallista ja jopa kansainvälistä merkitystä. Tarkoitan esimerkiksi erilaisia budjettileikkauksia, jotka kohdistuvat erilaisiin ilmastopolitiikan toimijoihin USA:n sisällä ja ulkopuolella. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana valtavasti paisunut julkisrahoitteinen ilmastonmuutostutkimusteollisuus joutuu trendikkäästi etsimään yksityistä/kansainvälistä rahoitusta tai ajamaan yksiköitään alas. Vihreä ilmastorahasto jää kaipaamaan Obaman kulisseissa lupaamia satoja miljardeja dollareita. Yksittäiset kehittyvät ja kehitysmaat, jotka uskoivat Obaman hallinnon lupaamiin tulevien vuosien kahdenvälisiin ilmastorahalahjoihin, huomasivat eilen lupausten tyhjyyden. Tällä kaikella on seurauksensa: Muutaman kuukauden julkisen valittelun jälkeen nuo tahot kolkuttelevat EU-maiden rahakirstujen äärelle hakemaan korvausta siitä, että Merkel, Hollande ja muut EU-alueen johtajat huijasivat heidät uskomaan Obaman lupauksiin.<br />
<br />
Synkkiä pilviä povataan Yhdysvaltain teknologiateollisuudelle päätöksestä johtuen. Nimittäin tukiaisia tarvitsevat saattavat huomata liittovaltiotason tukiaisten vähenevän. Huoli ei ole kovin suuri, sillä vain liittovaltiotason tuen varassa olevia yhtiöitä on melko vähän. Mutta kyllä paine vyöryy tietysti pienellä viiveellä osavaltio- ja kaupunkitasolle, ja huonosti voi sitten käydä, jos ei pärjää markkinaehtoisessa kilpailussa. Sanoisin, että varsinkin nykytekniikalla toimiville tuuli- ja aurinkovoimayhtiöille tämä voi olla vaikea paikka. Samoin täysin tukiaisista riippuvalle Teslalle voi tulla kovia rahoitushaasteita, mikä näkyikin yhtiön pääjohtajan tuoreissa reaktioissa.<br />
<br />
Mutta ei tämä päätös vahingoita millään tavalla sitä osaa Amerikan teollisuudesta, joka pyrkii kehittämään uusia ja markkinaehtoisia ratkaisuja joko energian tuottamiseksi tai sen säästämiseksi. Sanoisin päinvastoin: Päätöksen seuraukset voivat helpottaa todellisten innovaatioiden pääsyä markkinoille, jos tukiaisten varassa nitkuttelevat vanhat pyyhkäistään kilpailukyvyttöminä pois.<br />
<br />
<a name='more'></a><br />
<b>3. Ilmastopolitiikka</b><br />
<br />
Kansainväliseen ilmastopolitiikkaan tuli näkyvä särö, kun maailman suurin talous ja edelleenkin ainoa globaali supervalta irtautui näyttävästi konsensuksesta. Jännitteitähän siinä on ollut paljonkin, mutta erilaisilla lupauksilla ne on pidetty pinnan alla. Kun osa lupauksista osoittautuu nyt tyhjiksi, on vaara, että kokonaisuus alkaa säröillä enemmänkin. Tämä ja edellä mainittu odotettavissa oleva ilmastonmuutoskerjäläisten jono on raivostuttanut Merkelin ja monet muut.<br />
<br />
Hataran konsensuksen ylläpitämisestä tulee yhä kalliimpaa ja haastavampaa. Lisäksi Yhdysvaltain vaikutusvaltainen hallinto saattaa monin tavoin vaikeuttaa Pariisin sopimukseen ja siihen liittyvään poliittiseen jargoniin sidotun konsensuksen ylläpitämistä. Ikäväkseen nykyisen valtavirran ilmastopoliitikot huomaavat sisäisten skeptikkoleirienkin jälleen piristyvän. Kun näitä leirejä on kuitenkin kohtalaisesti lähes kaikissa keskustaoikeistolaisissa puolueissa myös Euroopassa, tulee nykyiselle suuntaukselle tarve puolustukseen myös sisältä. Säröilyn estämiseksi voi joutua tekemään töitä ja käyttämään rahaa nykyistä enemmän, ja sekös harmittaa.<br />
<br />
En kuitenkaan usko itse Pariisin sopimuksen olevan suuressa vaarassa aivan lähivuosina, sillä eihän tuo sopimus lopulta mitään tahoa juuri mihinkään todelliseen tekemiseen velvoita yhtä poikkeusta lukuunottamatta. Kiina saa jatkaa hiilivoimaloiden rakentamista kotona ja ulkomailla samoinkuin Intia, Japani ja monet muutkin. Mutta ne kaikki vahtivat, toteuttaako EU lupauksensa satojen miljardien eurojen ilmastoalmuista, ja ajaako se energian hintatasonsa niin ylös, että loputkin teollisuustyöpaikoista voidaan hiilivuotona imuroida halvemman energian maihin. Tämä voi tulla meille eurooppalaisille kalliiksi.<br />
<br />
Ilmastopolitiikkaa tehdään myös paljon ruohonjuuritasolla. Merkittävä osa tuosta työstä Pohjois-Amerikassa ja myös kansainvälisesti on rahoitettu Yhdysvaltain julkisista varoista. Niiden avulla parhaimmillaan kymmenettuhannet "ilmastoasiantuntijat" (oikeammin ilmastotunteilijat) ovat matkustelleet vuosittain eksoottisissa paikoissa pidettäviin jättimäisiin ilmastokokouksiin, joista olemme yleensä joulukuun alussa saaneet liikuttavia reportaaseja. Näille ilmastoennusteiden mukaan jo vuosia sitten hukkuneiden saarivaltioiden, korventuneiden Afrikan maiden ja YK:n kadottamien kymmenien miljoonien ilmastopakolaisten edustajille matkojen mahdollistajiksi täytyy nyt löytää uusi rahoittaja. Ehkä ulkoministeri Soini, valtiovarainministeri Orpo ja ympäristöministeri Tiilikainen kaivavat Suomen valtion kassasta tarvittavan rahoituksen tähän ja muuhunkin?<br />
<br />
<b>4. Kansainvälinen politiikka</b><br />
<br />
Tuleeko Yhdysvalloista nyt kansainvälinen hylkiö, kun se on jättämässä Pariisin sopimuksen taakseen? No ei varmasti tule, sillä niin moni maa on riippuvainen Yhdysvalloista joko taloutensa tai turvallisuutensa osalta. Ja kulissien takana monen maan johtajat olisivat nostaneet konjakki-, vodka- tai kuohuviinilasia eilen Trumpin puheen kuultuaan. Euroopassakin ainakin Moskovassa, Varsovassa, Prahassa, Bratislavassa, Sofiassa, Bukarestissa, Belgradissa, Pristinassa, Kiovassa, Ankarassa ja Lontoossa. Olen varma, että Riadissa, Kuwait Cityssä, Dohassa ja Abu Dhabissa on kilistelty heti puheen jälkeen, vaikka uskonto asian kieltääkin. Kiinassa ja Intiassa tunteet ovat vaihtelevammat, mutta pölyn laskeuduttua näissä maissa löydetään pian kolikon toinen puoli: Kansallisten intressien mukaisen energia- ja kauppapolitiikan tekemiselle on lähivuosina enemmän tilaa. Sama pätee muuhunkin maailmaan pl. EU-alue, jossa ilmastopanikointi on rajoittavinta.<br />
<br />
Lisäksi Yhdysvallat Trumpinkin kaudella pudottanee ihan markkinaehtoisesti päästöjään edelleen nopeammin verrattuna moniin eurooppalaisiin maihin. Lisääntyvä maakaasun käyttö pitää tästä huolen. Miten Merkel vastaa parin vuoden kuluttua Trumpille, joka kertoo asiasta koko maailmalle?<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<b>5. Kuka voitti ja kuka hävisi?</b><br />
<br />
On loppusynteesin aika. Varmaa on vain se, että ilmastoamme ei Trumpin päätös hetkauta suuntaan tai toiseen. Loppu onkin sitten spekulatiivista.<br />
<br />
Donald Trump osoitti olevansa tosissaan vaalilupaustensa suhteen. Niihinhän kuului myös irtautuminen Pariisin ilmastosopimuksesta. Otaksun muiden kansainvälisten toimijoiden, jotka luultavasti vielä muutama kuukausi sitten luulivat asian jäävän vaaliretoriikkaan, ottavan Trumpin vaaliohjelman nyt vakavammin tutkittavaksi.<br />
<br />
Heilahtaako maailmantalous? Tai Yhdysvaltain? No ei heilahda, mutta kyllä markkinat lähtevät tietysti arvottamaan joitakin yhtiöitä uusin silmin. Tukiaisten varassa eläminen voi vaikeutua ainakin USA:ssa. Kadottiko Yhdysvaltain greentech-teollisuus yhtäkkiä kilpailukykynsä? Tuskinpa. Se saattoi saada lisävirtaa, jos tukiaisten varassa elävä kilpaileva tuotanto joutuu vaikeuksiin. Sama pätee pienemmässä mittakaavassa muun maailman aidosti innovatiivisiin yrityksiin.<br />
<br />
Trumpin ilmoitus voi hetkellisesti horjuttaa muutamien nykyistä valtavirtapolitiikkaa vetäneiden korkean tason poliitikkojen uskottavuutta, ja äänekkäiden ilmastopanikoijien mielissä se tietysti vie Trumpin uskottavuuden pohjamutiin. Mutta nämä eivät Trumpia aikanaan äänestäneetkään, joten "so what?". Vaikka monen ego ehkä kolahti, asiasta selvittäneen lisätyöllä. Ilmastopolitikoinnilla siis edelleen selviää, mutta ikäviä kysymyksiä on kaikilla edessä - myös Trumpin hallinnolla.<br />
<br />
Mutta kyllähän tämä oli järisyttävä arvovaltatappio maailman ilmastotutkimukselle, joka epätieteellisesti ja vastoin todellisuutta on vakuuttanut noin 98-prosenttista konsensustaan. Miten se ei ole kyennyt vakuuttamaan Yhdysvaltain presidenttiä ja häntä äänestänyttä kansanosaa? Ilmastotutkimuksen uskottavuus tässä eniten horjuu. Ja se tässä suhteellisesti eniten myös rahallisesti menettää ainakin Atlantin tuolla puolen. Moni tutkija hakee tulevina vuosina työpaikkaa uusilta markkinoilta.<br />
<br />
Ruohonjuuritason ilmastopanikoijat löytävät uuden suuren saatanan - Trumpin Yhdysvallat. Mutta kun tuon porukan argumentointi on jo nyt ollut niin kaukana rationalismista, se väistämättä kiihtyessään hulluuteen kadottaa uskottavuutensa lopulta kokonaan. Silloin se välissä elävä tolkun ihmisten enemmistö lopulta alkaa lukea säätilastoja, ja päättää sen perusteella puolensa. Mutta sitten olemmekin jo 2030-luvulla.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://3.bp.blogspot.com/-472I4dgOBk4/WTGYPUbg_pI/AAAAAAAAMU4/YDQmcllhhvcyhJvdpfjKYJ-vIZKBqEdWQCLcB/s1600/blame-trump-weather-paris.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="464" data-original-width="1200" height="244" src="https://3.bp.blogspot.com/-472I4dgOBk4/WTGYPUbg_pI/AAAAAAAAMU4/YDQmcllhhvcyhJvdpfjKYJ-vIZKBqEdWQCLcB/s640/blame-trump-weather-paris.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva 3 by Josh</td></tr>
</tbody></table>
Suurin voittaja saattaa lopulta olla rehellinen ilmastotutkimus. Sille Trumpin konsensuksen rikkonut päätös antaa uuden mahdollisuuden. Tartutaanko siihen ajoissa, jää nähtäväksi?<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />Unknownnoreply@blogger.com6tag:blogger.com,1999:blog-7196125094232913954.post-10990055705329393572017-02-27T16:28:00.000+02:002017-02-27T16:30:28.820+02:00Jääkarhupäivän järkyttävä videoTänään vietetään <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/International_Polar_Bear_Day" target="_blank">kansainvälistä Jääkarhupäivää</a>. Sitä on ryhdytty viettämään, koska jääkarhututkijoiden ja monien muiden arvostettujen tahojen mukaan ihmiskunnan aiheuttama ilmastonmuutos vie jääkarhuilta elämän eväät ajaen ne sukupuuttoon. Halutaan siis jääkarhujen karulla kohtalolla lisätä ihmisten tietoutta laajemmasta asiasta. Niinpä ei ole ihme, että myös monet järjestöt, mm. Greenpeace ja WWF, käyttävät jääkarhuja mannekiineina erilaisissa kampanjoissaan.<br />
<br />
Minäkin haluan kantaa korteni kekoon ja tuon lukijoille riipaisevan videon jääkarhujen kohtalosta. Voimme jännittää yhdessä, näemmekö tuolla videolla maailman viimeiset jääkarhut. Nenäliinat esiin ja katselemaan:<br />
<br />
<iframe allowfullscreen="" frameborder="0" height="340" src="https://www.youtube.com/embed/z6bcCTFnGZ0" width="600"></iframe>
<br />
<br />
Mutta hetkinen!?! Ei kai videolla väitetty ja vielä arvostetun jääkarhututkijan, tohtori Susan Crockfordin, puhumana, että jääkarhupopulaatiot voivatkin paremmin kuin vuosikymmeniin? Täytyypä katsoa ja kuunnella uudelleen!<br />
<br />
<br />
<a name='more'></a>Toisella kuulemalla minulle selvisi Susan Crockfordin selostuksesta ja sen käsikirjoituksen rivien välistä seuraavat asiat:<br />
<br />
<ol>
<li>Erilaisiin ilmasto- ja jääkarhumallinnuksiin luottaneet jääkarhututkijat ovat olleet koko ajan pahasti väärässä. Virhe ei ole ollut pieni, sillä erehdyksessä on ollut jopa väärä etumerkki. Minulle heräsi synkkä epäilys, onko meille valehdeltu tarkoituksellisesti, sillä oikeastaan mikään tuon luotetun tutkijajoukon väittämistä ei kestä Crockfordin videolla esittämää tarkastelua.</li>
<li>Aivan samalla tavalla väärässä ovat olleet jääkarhumalleja käytttäneet propagandistit Greenpeacesta Al Goreen ja muihin poliitikkoihin. Näiden tosin tiedän levittäneen muutakin väärää tietoa ihan tarkoituksellisesti.</li>
<li>Yleisön harhauttamiseen on syyllistynyt pääosa mediataloistakin julkaistessaan tarkistamatta em. tahojen täysin perättömiä tietoja. Nyt nuo samat mediat yrittävät leimata muita tiedonvälityksen kanavia valemedioiksi.</li>
<li>Kaikkien em. tahojen valehtelu on jatkunut, vaikka kaltaiselleni satunnaiselle tutkimusraporttien lukijalle on jo vuosia - ja Crockfordin kaltaiselle tiedenaiselle paljon kauemmin - ollut selvää, että jääkarhupopulaatioilla on mennyt oikein hyvin siitä alkaen, kun niiden ylimetsästys kiellettiin kansainvälisesti. On jäänyt siis työt tekemättä isolla osalla jääkarhututkijoista (vai pitäisikö heitä pikemminkin nimittää hutkijoiksi), (tyhjän)toimittajista ja valepoliitikoista.</li>
</ol>
<div>
Tänä jääkarhupäivänä me voimme siis huokaista helpotutksesta: Emme olekaan syyllisiä ilmastonmuutoksen ensimmäiseksi uhriksi mainostetun jääkarhun sukupuuttoon ihan lähiaikoina. Mutta kovasti meitä on syyllistetty, ja aivan varmasti jatkossakin Greenpeacen taholta syyllistetään. Noilla tahoilla kun ei ole tapana yleensäkään seurata todellista tiedettä, sillä se voisi haitata propagandistisia rahankeräyksiä ja muita päämääriä.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Ihan lopuksi on pakko esittää pari yleistä kysymystä: Osaavatko nuo tahot - siis tutkimusrahan perässä juoksevat tutkijat, pakkomielteiset poliitikot ja tosiasiallinen valemedia (YLE ja HS ml.) - kertoa mistään totuudenmukaisesti, kattavasti ja meitä syyllistämättä? Valetutkijoilta rahat pois, kuten presidentti Trumpin hallinto osaltaan ehkä ottaakin, valemedian tilaukset sanotaan irti ja valepoliitikoille potkut seuraavissa vaaleissa. Onneksi meillä vielä on kriittisiä tutkijoita, parempaa mediaa ja muutama rehellisempi poliitikkokin jäljellä.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Hyvää lopputalvea muutamassa vuosikymmenessä kolminkertaistuneille jääkarhupopulaatioille!</div>
<div>
<br /></div>
Unknownnoreply@blogger.com7tag:blogger.com,1999:blog-7196125094232913954.post-36126698508849615322017-02-02T15:06:00.000+02:002017-02-02T15:06:07.946+02:00Rovaniemeläisvaltuutetun tiedostava vaaliteema Lapin ilmaston pelastamiseksi<div class="tr_bq">
Kuntavaalit lähestyvät. Nehän pidetään huhtikuun 9. päivänä. Minä olen tuon lähestymisen jo huomannut paikallislehtien yleisönosastokirjoitteluna. Neljä vuotta hiljaa olleet valtuutetut ja tulevien vaalien uudet yrittäjät ovat aloittaneet kirjoittelun herättääkseen äänestäjien huomion.</div>
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://4.bp.blogspot.com/-aqqGA81CGno/WJMpqBlIs3I/AAAAAAAAK4g/7HJBFLnVptIBxlPQ6HaOjhm0McCLP-XBACLcB/s1600/Vesa%2BPuuronen.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="180" src="https://4.bp.blogspot.com/-aqqGA81CGno/WJMpqBlIs3I/AAAAAAAAK4g/7HJBFLnVptIBxlPQ6HaOjhm0McCLP-XBACLcB/s320/Vesa%2BPuuronen.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Professori ja kaupunginvaltuutettu (Vas.) Vesa Puuronen</td></tr>
</tbody></table>
Olen aika varma siitä, että tämän blogin pääaiheet, ilmastonmuutos sekä ilmasto- ja energiapolitiikka, eivät nousse kuntavaalien pääteemoiksi valtakunnallisesti. Ehkä ne kuitenkin aikaansaavat debattia jossain päin paikallisesti. Onhan meillä useampia kuntia, joissa esimerkiksi tuulivoimarakentaminen on noussut hyvinkin kiistanalaiseksi ja kuntalaisia jakavaksi asiaksi. Energiapolitiikan osalta Helsingissä olisi ehkä eniten pohdittavaa, sillä nykyisen kaupunginhallituksen ja -valtuuston päätökset kaupungin energiayhtiön ihan hyvässä kunnossa olevien, tehokkaiden ja puhtaiden hiilivoimaloiden alasajosta ennenaikaisesti maksavat useita satoja miljoonia kaupungin tulopuolelle.<br />
<br />
No vaikka aiheista ei useimpien kuntien osalta vaalien pääteemaa tule, aina kuitenkin löytyy niitä, jotka ilmasto- ja energia-asioilla haluavat kampanjoida. Joten avataan tällä bloggauksella Ilmastorealismin kuntavaaliteema. Ehkä kommentteihin alle kertyy sekä teräviä että huvittavia tarinoita aiheesta. Otan itse yhden esimerkin tuosta jälkimmäisestä kategoriasta Rovaniemeltä.<br />
<br />
Rovaniemen kaupunginvaltuutettu ja Oulun yliopiston sosiologian professori Vesa Puuronen (Vas., ent. kommunisti) nosti vaalikampanjassaan ilmastokortin Lapin Kansalle lähettämässään mielipidekirjoituksessa otsikolla "<a href="http://www.lapinkansa.fi/uusirovaniemi/lukijalta-tunturiralli-lopetettava-15885739/" target="_blank">Tunturiralli lopetettava</a>". Seuraavassa on Puurosen teksti kokonaisuudessaan sisennettynä ja muutama minun kommenttini siinä välissä.<br />
<br />
<blockquote>
<i>Taas olemme saaneet nauttia Tunturirallin ”hienosta” tunnelmasta. Täällä Vanttauskoskella on ajanut kymmeniä kilpa-autoja, huoltoautoja ynnä muita, kuten edellisinäkin vuosina. Pörinää, pauketta ja pakokaasun käryä on riittänyt.</i></blockquote>
Vanttauskoski on Rovaniemen Yläkemijoen alueen keskuskylä. Liikenne siellä vilkastuu Tunturirallin aikana päivän tai kahden ajaksi ehkä yhtä hurjaksi kuin rauhallisen uusmaalaisen kotikaupunkini asuinkorttelien liikenne joka arki-ilta sen jälkeen, kun ihmiset ovat palanneet töistä ja ostoksilta koteihinsa. Juuri ajokortin saaneet nuoret kuskit kokeilevat silloin lähes tyhjillä kaduilla, kenen autossa on rikkinäisin pakoputki.<br />
<blockquote>
<i><b>Vaikuttaa siltä, että ihmiset ovat hulluja tai tyhmiä tai molempia. Ilmastonmuutos uhkaa tuhota ekosysteemin ja elämän edellytykset. </b>Täällä pohjoisessa, jossa katastrofin lähestyminen lienee suurelle osalle ihmisistä selvää, sitä kuitenkin edistetään hurraa-huutojen kera.</i></blockquote>
<br />
<a name='more'></a>Hmm... Vaikuttaa siltä, että Puurosella on erikoinen tapa vokotella äänestäjiä - siis epäilemällä heitä hulluiksi, tyhmiksi tai molemmiksi. No tulihan tuosta virkkeestä selväksi, että kirjoittaja kuuluu itseoikeutetusti viisaaseen eliittiin tai tiedostavan luokan kärkijoukkoon, joka voisi nuo ymmärtämättömät pelastaa tuholta.<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://3.bp.blogspot.com/-cg1LjgtBvXo/WJMqLfez3GI/AAAAAAAAK4k/0ZrG_jIQFaMeqxC9kNPQyJhhTwCV4xzpACLcB/s1600/Lapin%2BKansan%2Bkuvitusta.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="213" src="https://3.bp.blogspot.com/-cg1LjgtBvXo/WJMqLfez3GI/AAAAAAAAK4k/0ZrG_jIQFaMeqxC9kNPQyJhhTwCV4xzpACLcB/s320/Lapin%2BKansan%2Bkuvitusta.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lapin Kansan kuvitusta: Rovaniemeläinen Ville Ruokanen <br /> tämän vuoden rallissa Aittajärven erikoiskokeella.</td></tr>
</tbody></table>
Minä itse en satunnaisena Lapin kävijänä ole nähnyt merkkejä pohjoisen ekosysteemin tai elämän edellytysten tuhoutumisesta ainakaan ilmastollisista syistä johtuen. Tunturirallin ympäristövaikutuksetkin taitavat rajoittua samaan kuin mökkimaakuntani paljon suuremman Neste-rallin: Tiet pannaan rallikansan voimin parempaan kuntoon niillä väylillä, joilla pikataipaleet on ajettu.<br />
<blockquote>
<i>Ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi kaikenlainen auto- ja muu moottori”urheilu” pitäisi kieltää välittömästi. Rallit ja muu turha pärinä eivät vaikuta kovin paljoa <b>ilmastonmuutokseen</b>, mutta niiden kieltäminen olisi merkittävä symbolinen ele, joka osoittaisi että <b>täällä pohjoisessa, joka eniten kärsii ilmastonmuutoksesta</b>, sen torjuminen otetaan vakavasti.</i></blockquote>
Kertokaa nyt joku pohjoisen lukija minullekin, miten siellä kärsitään eniten ilmastonmuutoksesta. Kun olen lukenut mallinnuksiin luottavien ilmastotutkijoiden vaikutusarviointeja, ne todistavat aivan päinvastaisesta - siis että tropiikissa tuosta ennustetusta lämpenemisestä kärsittäisiin eniten ja pohjoisessa kaikkein vähiten. Kun Lapissa vielä on hädintuskin lämmennyt, eikä oikein kyllä tropiikissakaan luonnollista vaihtelua enempää. Vai onko kyse tiedostavan sosiologin henkisestä kärsimyksestä talven kovimpia pakkasia vielä odotellessa?<br />
<blockquote>
<i>Esitän, että Rovaniemen kaupungin ympäristöasioista vastaavat virkahenkilöt valmistelevat pikaisesti esityksen Tunturirallin kieltämiseksi Rovaniemen kaupungin alueella. Muut Lapin kunnat voisivat tehdä saman päätöksen omilla alueillaan ajettavien kilpailujen osalta.</i></blockquote>
Tjaah, yleensä poliitikot tekevät tällaisia esityksiä, jotka sitten sisällytetään vaikkapa Rovaniemen ja Lapin Liiton strategioihin, jos ne saavat riittävästi (enemmistön) tukea. Sitten virkamiehet käyvät kyllä töihin asioiden toimeenpanemiseksi.<br />
<br />
Tämän bloggauksen kirjoittamisen hetkellä Puurosen teksti oli saanut peräti 53 kommenttia, jotka lähes kaikki olivat enemmän tai vähemmän erimielisiä kirjoittajan kanssa Tunturirallin lopettamisesta. Kommenttien määrä on aika suuri pienehkön lehden mielipidekirjoitukseen, joten Puuronen sai kyllä huomiota ja, sikäli kun kommentteja lukee, myös monipuolisia vasta-argumentteja ehdotukselleen. Minullakin oli hauskaa niitä lukiessa. Jäi mielikuvaksi, että ilmastonmuutosta enemmän kommentoijat kärsivät Puurosen mielipiteen lukemisesta. Niinpä veikkaan, että tuolla kirjoituksella ei vielä montaa ääntä laariin tullut. Pikemminkin saattoi laarin pohjaan tulla reikä?<br />
<br />
Vesa Puuronen on siis sosiologian professori Oulun yliopistossa. Kun professoritason mieheltä lukee tällaisia mielipidekirjoituksia, jää väkisin pohtimaan, onko maamme yliopistolaitokselta sittenkään vielä leikattu riittävästi rahoituksesta? Tai ovatko leikkausten henkilöstövaikutukset kohdennettu oikeisiin henkilöstöryhmiin?<br />
<br />
Tässä siis rovaniemeläisehdokkaan vaaliteemoja ilmastonäkökulmasta. Pankaapa kommentteihin vastaavia tarinoita tai anekdootteja muualta päin Suomea.<br />
<br />
<br />Unknownnoreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-7196125094232913954.post-18738037319049845742017-01-21T10:43:00.001+02:002017-01-21T10:43:19.816+02:00Trump ei aikaile ilmastoasioissaEilen se tapahtui. Obama lähti ja Trump tuli. <a href="http://www.ksml.fi/ulkomaat/Ilmastonmuutossivut-l%C3%A4htiv%C3%A4t-heti-Valkoisen-talon-kotisivuilta/914793?pwbi=19b1312bce12509575cdecd3a8e46076" target="_blank">Samalla</a> lähti Valkoisentalon nettisivuilta melkoinen määrä ilmastonmuutospropagandaa. Ja iso osa Obaman hallinnon perintöä. Mukana saattoi mennä <br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://3.bp.blogspot.com/-ui3T513CS4E/WIK3QS0f-tI/AAAAAAAAKu8/T2wMfEJDulwQOFKyl5eL9cyq6X-cN5rAgCLcB/s1600/Trump%2Bpresidentiksi.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="243" src="https://3.bp.blogspot.com/-ui3T513CS4E/WIK3QS0f-tI/AAAAAAAAKu8/T2wMfEJDulwQOFKyl5eL9cyq6X-cN5rAgCLcB/s320/Trump%2Bpresidentiksi.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Presidentti Trump vannomassa presidentin valaa</td></tr>
</tbody></table>
hitunen asiaakin, mutta sellaista se on siivotessa kunnolla. Minua harmittaa, kun en tajunnut kopioida noita Obaman aikaisia ilmastosivuja. No, se on pieni vahinko.<br />
<br />
Suomen poliittinen johto ehkä perussuomalaisia lukuunottamatta pohtii isompaa vahinkoa. Miten ihmeessä Trumpista tuli maailman mahtavimman maan presidentti? Ja miten hänen kanssaan pärjätään? Minulla on molempiin asioihin tarjota vastauksia kirjoituksen lopussa. Mutta sitä ennen mennäänn tämän blogin aiheeseen, eli ilmastopolitiikkaan, mikä meidän poliittisessa ilmapiirissämme kattaakin lähes kaiken elämiseen liittyvän niin sanotusta ilmastotutkimuksesta energian käyttöömme. Siis ihan kaiken asumisestamme liikkumiseen ja ruokailuun. Ministeri Anne Bernerkin perusteli liikenneyhtiöselvitystään ilmastonmuutoksen torjunnalla.<br />
<br />
No, ei tässä meidän poliitikoilla suurta hätää ole, sillä vallan kahvassa eivät ole enää Tarja Halonen ja Erkki Tuomioja. Eivätköhän Niinistöt (Sauli ja Jussi), Soini ja ehkä Orpokin sopeudu realiteetteihin. Suurempi hätä voi olla niillä poliitikoilla, jotka ovat tehneet politiikkaa Obaman premisseillä, joista ilmastonmuutos on ollut yksi merkittävimmistä. Ja vielä suurempi huoli voi tietysti olla niillä kaikilla lukemattomilla asiantuntijoilla, erityisasiantuntijoilla, tutkijoilla ja muilla lobbareilla, joiden tulorahoitus on täysin riippuvaista ilmastonmuutosasioiden muodikkuudesta valtioiden hallinnoissa. Heille tulee aivan uusia haasteita, kun Trumpin hallinto vaikuttaa täysin kylmältä asialle.<br />
<br />
<br />
<a name='more'></a>Olen raportoinut tässä blogissa useampaan kertaan Obaman ja hänen ulkoministerinsä, John Kerryn, luonnehtineen ilmastonmuutosta suurimmaksi uhaksi, minkä vuoksi kaikki muut politiikan sektorit oli alistettava sille. Nyt tämä tarina muuttuu. Trumpin hallinto ei asiaan usko, ja siksi muut politiikan sektorit pääsevät taas vaikuttavaan asemaan. Vain muutaman tunnin presidenttinä oltuaan Donald Trump nosti <a href="https://www.whitehouse.gov/america-first-energy" target="_blank">energia-aloitteensa</a> asialistan ykköseksi. Tällä asialla on järisyttävät vaikutukset pienellä viiveellä Euroopassa ja Suomessakin. Täällä tullaan myös kohtapuoliin kysymään, voisimmeko maailman pohjoisimpana ja energiariippuvaisimpana kansana kehittää energiahuoltoamme, liikennettämme, asumistamme ja muutakin olemistamme muistakin lähtökohdista kuin ilmastonmuutoksen torjunnan perustalta. Yhdysvaltojen vaihtaessa puolta ei enää voidakaan vedota mediapelin luomiin mielikuvakonsensuksiin, joissa suurimmat osat maailmasta - mm. Kiina, Intia, Venäjä ja Afrikka - eivät ole koskaan olleet sydämeltään mukana.<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://3.bp.blogspot.com/--eS5Nwod6jE/WIK3_UeyX2I/AAAAAAAAKvA/Sic0_OWQTdEAJf5Omw3CGqqo1KpVV--XwCLcB/s1600/L%25C3%25A4ht%25C3%25B6heilutus.PNG" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="247" src="https://3.bp.blogspot.com/--eS5Nwod6jE/WIK3_UeyX2I/AAAAAAAAKvA/Sic0_OWQTdEAJf5Omw3CGqqo1KpVV--XwCLcB/s320/L%25C3%25A4ht%25C3%25B6heilutus.PNG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Uuden hallinnon heilutus vanhan perinnölle.</td></tr>
</tbody></table>
Presidentti Trump tulee pyörtämään lähiaikoina monia presidentti Obaman määräyksiä. Trumpin julkaiseman toimintasuunnitelman mukaan ensimmäisenä "siivousvuorossa" ovat juuri energiaan liittyvät asiat. Veikkaan siivouksen jatkuvan määräysten kumoamisesta myös organisaatioihin ja niiden johtoon. Trump on todistettavasti osannut sanoa "You're fired", enkä epäile hänen alipäälliköidensä kykyä ja motivaatiota tuon fraasin toistoon, jos haluavat uudet paikkansa pitää. Yhdysvaltain poliittisessa järjestelmässähän useimpien virastojen johto vaihtuu vaalituloksen mukaisesti, ja luonnollisesti uudet johtajat voivat rationalisoida virastojaan alemmillakin tasoilla.<br />
<br />
Veikkaisin, että esimerkiksi monien manipuloiduksi epäilemän Nasan GISS-sääaikasarjan ylläpitäjille voi tulla kuumat paikat. Obaman ykkösnyrkin, Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviraston (EPA), nykyisestä johdosta tuskin jää jäljelle pölyhiukkastakaan, kun siivous päättyy. Samalla katkeavat viimeisen kahdeksan vuoden aikana luodut suhteet ja rahoituskanavat lukemattomiin lobbauksen yhteisöihin, jotka ovat usein naamioineet poliittisen vaikuttamisensa tieteen kaapuun. Siivouksen pesuvesivirtaus voi olla niin voimakasta, että muutama "lapsikin" saattaa vahingossa valahtaa viemäriin. Se on tietysti vahinko, josta ns. tieteen itseohjautuvuus voi joskus kokea huonoa omatuntoa, jos sellaista monin osin korruptoituneesta ja politisoituneesta tieteestä vielä löytyy.<br />
<br />
Mutta miten me nyt sitten Trumpin kansallismielisen politiikan kanssa pärjäisimme? Trumpin kanssa harmonia löytyy juuri tuosta Euroopassa lähes kirosanaksi muodostuneesta kansallisesta intressistä. Mennään Washingtoniin ja kerrotaan, että meilläkin on kansallisia intressejä. Sitä puhetta Trump ymmärtää. No tukeeko hän niitä, on eri asia, mutta voi tukeakin, jos ne sopivaat hänen vastaaviin intresseihinsä. Samaa ovat muuten presidentti Putin ja monet muutkin isojen maiden johtajat viestittäneet. Brysselin herrat ovat olleet enemmän maailmaa pelastamassa ja siten eri äänilajissa. Sanoisin kuitenkin, että jos Valkoiseen taloon haluaa päästä kuultavaksi, ilmastonmuutoksen torjuntaa ei kannattane enää nostaa aivan ykkösasiaksi, vaikka se ehkä vielä viime vuonna olisi toiminut.<br />
<br />
Lopuksi paras lukemani analyysi siitä, miksi Donald Trump voitti Hillary Clintonin. Sen on kirjoittanut vähän epäsovinnainen ja vasemmistolainen (entinen?) journalisti, Brendan O'Neill, joka käsitykseni mukaan ei ole Trumpin kannattaja:<br />
<blockquote class="tr_bq">
<i>Trump valittiin presidentiksi?! Miten näin pääsi tapahtumaan??</i></blockquote>
<blockquote class="tr_bq">
<i>Näin pääsi tapahtumaan, koska te kielsitte jättimäiset soodapullot. Ja tupakoinnin puistoissa. Ja "loukkaavat" ideat kampuksilla. </i></blockquote>
<blockquote class="tr_bq">
<i>Koska te brändäsitte homoavioliittoja kannattamattomat homofoobikoiksi ja ihmiset jotka ovat massamaahanmuuton kannattavuudesta epävarmoja "rasisteiksi".</i></blockquote>
<blockquote class="tr_bq">
<i>Koska te pidätte aseen omistamista ja kvinoan syömättömyyttä merkkeinä fasismista. </i></blockquote>
<blockquote class="tr_bq">
<i>Koska te puhuitte enemmän sukupuolineutraaleista vessoista kuin siitä, että pankit vievät talot ihmisten alta.</i></blockquote>
<blockquote class="tr_bq">
<i>Koska te itkitte silloin kun joku kertoi vitsin Koraanista, mutta nauroitte, kun joku pilkkasi Raamattua. Tehän sanoitte että Islamin kritisoiminen on islamofobiaa. Koska te kerroitte ihmisille, että et voi ajatella noin, et voi sanoa noin, et voi tehdä noin.</i></blockquote>
<blockquote class="tr_bq">
<i>Koska te kerrotte, millä tavalla saa puhua, haukutte ihmisten vanhemmuustaitoja ja kusitte heidän uskomustensa päälle. </i></blockquote>
<blockquote class="tr_bq">
<i>Koska te piditte tärkeämpänä ihmisten asenteiden muokkaamista kuin sitä, että heille löytyisi töitä. Koska te muutitte sanat "valkoinen mies" kuvauksesta loukkaukseksi. Koska te haukuitte "kieltäjiksi" ja "vaarallisiksi" kaikkia jotka eivät ole täysin samaa mieltä kanssanne. Koska te kuvaatte toisinajattelua "vihapuheeksi" ja Obaman kritisointia "äärimmäisyydeksi". </i></blockquote>
<blockquote class="tr_bq">
<i>Koska te olette muuttaneet politiikan joksikin, joka ajaa vain poliitikkojen omia etuja kansalaisten etujen sijasta. Koska te kohtelitte ihmisiä kuin paskaa. Ja ihmiset eivät pidä siitä että heitä kohdellaan kuin paskaa. Trump tapahtui teidän vuoksenne."</i></blockquote>
Koettakaa kestää!<br />
<br />
<br />
<br />Unknownnoreply@blogger.com9tag:blogger.com,1999:blog-7196125094232913954.post-41154337085896337022017-01-19T10:07:00.001+02:002017-02-28T08:57:05.227+02:00Ilmaston säätely on kallista ja tehotontaTanskalainen professori, Bjørn Lomborg, on yksi arvostetuimmista globaaleja ympäristöhaasteita arvioivista vapaista kirjoittajista. Hän on tällä hetkellä Kööpenhaminan kauppakorkeakoulun <a href="http://www.copenhagenconsensus.com/" target="_blank">Kööpenhaminan Konsensuskeskuksesta</a> (Copenhagen Consensus Center) vierailevana professorina, mutta paljon tunnetumpi hän on perustamastaan ajatushautomosta, joka on pyrkinyt laajalla talous- ja valtiotieteilijöiden verkostoitumisella tuomaan vastapainoa usein yhden asian isoille ympäristöliikkeille ja niitä myötäilleille ylikansallisille konsensuksille.<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://2.bp.blogspot.com/-j2AIquC6Iv4/WIB2XyHG31I/AAAAAAAAKs0/7Wt9rCYUEBYIZXtihLkHhUw2u_bROSsGACLcB/s1600/200px-Bj%25C3%25B8rn_Lomborg_1.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://2.bp.blogspot.com/-j2AIquC6Iv4/WIB2XyHG31I/AAAAAAAAKs0/7Wt9rCYUEBYIZXtihLkHhUw2u_bROSsGACLcB/s1600/200px-Bj%25C3%25B8rn_Lomborg_1.jpg" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Bjørn Lomborg</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Lomborgin ideana on ollut nostaa esiin sellaisia faktoja, jotka eivät ole johonkin tärkeään asiaan liittyen saaneet yleisessä mediassa tai keskustelussa riittävää huomiota. Niinpä ei ole ihme, että hän on ottanut kantaa myös ilmastonmuutokseen, jonka torjunnasta erilaisine tavoitteineen on tullut mm. talous-, energia-, liikenne- ja ympäristöasioita hallitseva kansainvälisen politiikan metasektori.<br />
<br />
Lomborg ei kiistä ilmastonmuutosta, joka hänenkin mukaansa on ollut vallitseva tila jo useamman miljardin vuoden ajan. Ei hän kiistä ihmiskunnan viime aikaista rooliakaan, mutta ongelman suuruusluokasta ja vakavuudesta hän on esittänyt monia hyviä argumentteja. Samoin hän on arvostellut niitä ratkaisuja ja käytännön keinoja, joilla tuota ongelmaa vastaan ollaan käymässä.<br />
<br />
Alla olevalla muutama päivä sitten ilmestyneellä videolla Bjørn Lomborg yrittää suhteuttaa hieman yli vuosi sitten solmitun Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpanon vaikutuksia ilmastoon sopimuksen taloudelliseen hintaan. Hänen käyttämänsä vaikutusarvioinnin perustana ovat ne samat ilmastomallit, joihin mm. hallitusten välinen ilmastopaneeli on perustanut arvionsa ilmastollisesta lähitulevaisuudestamme. Videoon saa päälle kääntämäni suomenkielisen tekstityksen kuvan oikeassa alalaidassa olevasta teksityspainikkeesta (vasemmanpuoleisin).<br />
<br />
<iframe allowfullscreen="" frameborder="0" height="400" src="https://www.youtube.com/embed/47bNzLj5E_Q" width="600"></iframe><br />
<br />
<br />
Lomborg siis pitää Pariisin ilmastosopimusta tehottomana ja sen perusteella luotuja politiikkatoimia järjettömän kalliina. Yksinkertaisesti sanottuna ne ovat vääriä politiikkatoimia.<br />
<br />
<br />
<a name='more'></a>Tällä videolla Lomborg kehottaa panostamaan uudenlaisten ja parempien energiainnovaatioiden kehittämiseksi sen sijaan, että nyt panostetaan sellaisiin vihreisiin ratkaisuihin - mm. tuulivoimaan - joiden käyttöön ottamiseen suurimmalla osalla maailman väestöstä ei ole varaa. Lomborg on muissa yhteyksissä ehdottanut noiden ilmastonmuutoksen torjuntaan tarkoitettujen varojen käyttämistä myös muihin vaikuttavampiin tarkoituksiin, mm. kehitysmaiden koulutusvajeen ja köyhyyden torjuntaan, joiden avulla voitaisiin edistää vielä polttavampien ongelmien ratkaisuja esimerkiksi väestönkasvuun liittyen.<br />
<br />
Björn Lomborg ei ole kritisoinut vain jälkikäteen erilaisia ilmastotoimia. <a href="http://ilmastorealismia.blogspot.fi/2015/11/syvaa-epailya-pariisin-ilmastokokouksen.html" target="_blank">Tästä linkistä</a> voit lukea, mitä mieltä hän oli asioista ennen Pariisin sopimuksen solmimista.<br />
<br />
Satojentuhansien miljardien dollarien käyttö lämpötilan muutaman asteen kymmenesosan säätämiseen kuulostaa kalliilta ja tehottomalta. Näin johtajamme ovat kuitenkin halunneet, kun kukaan heistä ei ole kehdannut kysyä toisen tanskalaisen, Hans Christian Andersenin, lapsen lailla keisarin vaatteiden olemassaolosta.Unknownnoreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-7196125094232913954.post-68630598175110816662017-01-13T09:24:00.000+02:002017-01-13T09:24:24.681+02:00Epätieteellinen IPCC tulisi lakkauttaa<div style="text-align: left;">
Kirjoittaja Antero Järvinen</div>
<br />
Vuosien varrella hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin, IPCC:n, sisäpiiriläisillä olisi ollut asemansa puolesta mainio mahdollisuus vaikuttaa ja muuttaa paneelin toimintaa niin, että tiedeihmiset olisivat lopettaneet siihen kohdistamansa kritiikin. Koska sisäpiiriläiset ovat IPCC-sopan keittäneet, on toiveajattelua, että he alkaisivat itse siivota seteleillä vuorattua pesäänsä. Ainoaksi vaihtoehdoksi jää se, että IPCC lakkautetaan. IPCC on hyvä esimerkki siitä, että sen kaltaista organisaatiota ei tarvita millään tieteen alalla. Tieteen on oltava vapaata. Kuuluisa tieteenfilosofi Karl Popper (1975) kritisoi tieteen häpäisevien monopolien luomista, jollainen IPCC on. Jos joku kuitenkin järjen vastaisesti haluaisi nostaa IPCC:n tuhkista uudenlaisen tieteellisen ilmasto-organisaation, annan muutaman vihjeen kuinka se pitäisi tehdä. Vihjeet paljastavat lukijalle nykyisen IPCC:n uskottavuutta murentaneet suurimmat heikkoudet.<br />
<div>
<br /></div>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://3.bp.blogspot.com/-ivgPXTfak4w/WHf6U3Hd_SI/AAAAAAAAKmQ/O7DBfXVbDA0dwCK3g-CmpWAO-Gl1JfzOgCLcB/s1600/IPCC.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="222" src="https://3.bp.blogspot.com/-ivgPXTfak4w/WHf6U3Hd_SI/AAAAAAAAKmQ/O7DBfXVbDA0dwCK3g-CmpWAO-Gl1JfzOgCLcB/s320/IPCC.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Täyteen reikiä ammuttu ja tieteen vastainen IPCC <br />
on laukautettava!</td></tr>
</tbody></table>
<div>
Peruslähtökohta olisi tietysti se, että yhtään vanhassa IPCC:ssä ryvettynyttä henkilöä ei pitäisi ottaa mukaan uuden IPCC:n toimintaan, ei ainakaan sen johtotehtäviin. Johtotehtävät tulisi olla lyhytaikaisia, korkeintaan kolmivuotisia, ja ilman uudelleen valinnan mahdollisuutta. Konsensuksesta puhuminen ja eri miltä olevien tiedeihmisten mustaaminen olisi tyystin loputtava. Ne jos mitkä paljastavat organisaation epätieteellisyyden. Päinvastoin, jos kerran kyseessä on ihmiskunnan kohtalonkysymys, uuden IPCC:n kuin myös oppilaitosten tulisi kannustaa ja rahoittaa tiedeyhteisöä etsimään hypoteesista heikkouksia ja iloita niiden löytymisestä. Jos konsensus kuuluisi tieteen standardeihin, me uskoisimme yhä, että Maa on litteä. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
<div>
Jatkuvista ja vääriksi osoittautuvista kauhukuvien ’ennustamisesta’ pitäisi myös luopua kasvojen säilyttämiseksi. Klimatologisten aineistojen rukkaaminen haluttuun suuntaan pitäisi tehdä mahdottomaksi purkamalla aineistojen haltijoiden monopolit, mikä estäisi tarkoitushakuisen maalitolppien siirtämisen eli datan muuttamisen tukemaan alati vaihtuvia hypoteeseja. Uuden IPCC:n sääntöihin tulisi kirjata tärkeä pykälä, jossa heidän edustajansa eri maissa velvoitettaisiin tulemaan riippumattoman tahon vähintään kerran vuodessa järjestämään kriittiseen mediatapahtumaan, jonka sisältöön ja kysymyksiin he eivät voisi vaikuttaa. Ilmastopolitiikassa olisi vältettävä nykyisen kaltaista populismia ja totalitarismia, joiden tunnuspiirre on vaihtoehtojen etsimisen karttaminen. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Vuodesta 1990 IPCC on tuottanut 5-6 vuoden välein raportteja, joissa ihmisen aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen (CO₂) ilmastovaikutusten argumentit ovat muuttuneet raportista toiseen. IPCC ei ole koskaan myöntänyt, että aikaisemmat epäonnistuneet selitykset olisivat olleet vääriä, vaan se on jatkuvasti keksinyt uusia selityksiä. Avaruusfyysikko Fred Singer (2013) on laatinut selityksistä lyhyen yhteenvedon (<a href="http://www.americanthinker.com/articles/2013/11/ipcc_s_bogus_evidence_for_global_warming.html" target="_blank">IPCC’s Bogus Evidence for Global Warming</a>), joka löytyy netistä. Jos haluat laajemman yhteenvedon, katso McKitrickin ja kumppaneiden kirjoitus (<a href="linkki: http://www.uoguelph.ca/~rmckitri/research/ISPM.pdf" target="_blank">Independent Summary for the Policymakers, 2007</a>). </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Toinen kuuluisa astrofyysikko, Malcolm Ross, on sanonut, että ajatus siitä, että ihminen on merkittävästi lämmittänyt ilmastoa on ylivoimaisesti suurin tieteellinen väärinkäyttö, jonka hän koskaan nähnyt. Singerin ja monien muiden perusteltu kanta on, että IPCC ei ole onnistunut osoittamaan, että ihmisen toiminta, erityisesti CO₂-päästöt, vaikuttaisi merkittävästi ilmastoon. Tärkeä syy tähän onnettomaan tilanteeseen on se, että IPCC:n raportit eivät arvioi suurempaa ja oleellisempaa kokonaisuutta, sitä mitä tiede sanoo ilmastonmuutosten syistä ylipäätään, vaan keskittyy pelkästään ihmisen vaikutuksiin. Tämän vuoksi IPCC:n johtopäätöksiä ei pidä käyttää ilmasto- tai energiapolitiikan perusteena.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Lisäksi on muistettava, että IPCC on poliittinen propagandajärjestö pikemminkin kuin tiedejärjestö. Vaikka raportteja on ollut laatimassa tiedeihmisiä (tosin myös ympäristöaktivisteja ja gradulaisia), kansalliset hallitukset valitsevat niiden kirjoittajat usein ideologisin perustein. Hallitusten edustajat editoivat raporttien luetuimman osan, lyhyen yhteenvedon Summaries for the Policymakers, suljettujen ovien takana viikkoja käytävän politikoinnin jälkeen. Sitten raportin paksua tieteellistä osaa rukataan jälkikäteen poliitikkojen haluamaan suuntaan! Lopuksi poliitikot väittävät, että koko raportti edustaa tieteen käsitystä ilmastonmuutoksesta! Ja media tiedetoimittajineen nielaisee poliittisen yhteenvedon sellaisenaan.</div>
<div>
<br /></div>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-zHDdhjo6aJg/WHf5u929UlI/AAAAAAAAKmM/T9_zwsK6CiEPIA-K9MERetvZi8H4q9AaQCLcB/s1600/%25C3%2584%25C3%25A4ris%25C3%25A4%25C3%25A4.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="210" src="https://1.bp.blogspot.com/-zHDdhjo6aJg/WHf5u929UlI/AAAAAAAAKmM/T9_zwsK6CiEPIA-K9MERetvZi8H4q9AaQCLcB/s320/%25C3%2584%25C3%25A4ris%25C3%25A4%25C3%25A4.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kun ilmaston lämpeneminen ja ilmastonmuutos ovat <br />
vetäneet vesiperän, ilmastohysterian ylläpitäjät ovat<br />
löytäneet uuden, hennon oljenkorren, sään ääri-ilmiöt,<br />
jolla he yrittävät saada toivottomalle asialleen jatkoaikaa.</td></tr>
</tbody></table>
<div>
IPCC:n raporteissa esiintyvät prosenttiarviot ihmisen vaikutuksesta ilmastoon perustuvat muutamien henkilöiden subjektiivisiin mielipiteisiin eli arvauksiin eivätkä todennettavissa oleviin tilastollisiin analyyseihin. Samaan aikaan kasaantuu painavaa tieteellistä näyttöä katastrofaalista ilmastonmuutospropagandaa vastaan. Ennen internet-aikakautta IPCC:n ja poliitikkojen massiivinen työ olisi luultavasti myynyt hetkessä läpi heidän hullunkurisen sanomansa, elämälle välttämättömän hivenkaasu CO₂:n tuhoamisen tärkeyden. Kun asianosaiset huomasivat, että ilmasto ei lämpenekään mallien mukaisesti, he hylkäsivät ilmaston lämpenemishullutuksen ja alkoivat propagoida epämääräisen ilmastonmuutoksen puolesta, jota on mahdotonta testata tieteellisesti. Kun kansalaiset näkivät senkin onttouden (ilmastohan muuttuu jatkuvasti), propagandistit alkoivat puhua sään ääri-ilmiöistä. Ainahan jossakin päin maailmaa havaitaan jokin satunnainen äärevä sääilmiö, jota kauhistella. <a href="http://www.omicsgroup.org/journals/trends-in-extreme-weather-events-since-1900--an-enduring-conundrum-for-wise-policy-advice-2167-0587-1000155.pdf" target="_blank">Tilastot eivät kuitenkaan tue väitteitä ääri-ilmiöiden runsastumisesta</a>. </div>
</div>
<div>
<br /></div>
<div>
<a name='more'></a>Tieteessä käytetään tieteellistä metodia, jossa hypoteesia testataan vertaamalla reaalimaailmasta kerättyä dataa kulloisenkin hypoteesin johtopäätöksiin. IPCC karttaa tieteellistä metodia. Jos johtopäätökset ja reaalimaailma eivät vastaa toisiaan, hypoteesi hylätään. Tieteelliseltä kannalta on täysin epäoleellista, kuinka monta tiedeihmistä, järjestöä, presidenttiä, rautatie-insinööriä, kirkonmiestä tai filmitähteä kannattaa jotakin hypoteesia. Ne jotka itsepintaisesti jatkavat väärän hypoteesin puolustamista etsimällä sille konfirmaatioharhan mukaisesti tukea, osoittavat joko tietämättömyytensä tieteellisestä metodista tai taipumuksensa tieteen väärinkäyttöön. Katastrofilla pelottelijoiden pitää itse osoittaa, että lämpenemishypoteesia ei voida tieteellisesti kumota. Mikään muu ei kelpaa todisteeksi. IPCC:n tapa luetella argumentteja, kuten jään sulamista tai merenpinnan nousua, ei käy, sillä ne kertovat pelkästään siitä, että luonto muuttuu, mutta ei mitään muutosten syistä. </div>
<div>
<div>
<br /></div>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://2.bp.blogspot.com/-XFzBuvpabkk/WHf5HTstZaI/AAAAAAAAKmI/og0jbxXR-zg8w_kfm79yRJXc88e096KSwCLcB/s1600/Ilmastoennusteet.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="262" src="https://2.bp.blogspot.com/-XFzBuvpabkk/WHf5HTstZaI/AAAAAAAAKmI/og0jbxXR-zg8w_kfm79yRJXc88e096KSwCLcB/s320/Ilmastoennusteet.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tietokonemallien mielikuvitusmaailma, lämpötilaennusteet <br />
(climate predictions), ovat vuosi vuodelta yhä kauampana <br />
todellisuudesta, mitatuista lämpötiloista (actual temperatures).</td></tr>
</tbody></table>
<div>
IPCC on siis epätieteellisesti pyrkinyt todistamaan oikeaksi yksipuolisen hypoteesinsa, <u>ihmisen</u> aiheuttaman katastrofaalisen ilmaston <u>lämpenemisen</u>, eikä tieteen mukaisesti kumoamaan sitä. Vaikka IPCC olisi oikeassa väitteissään, mikä näyttää faktojen perusteella vuosi vuodelta yhä epätodennäköisemmältä, se että se ei ole koskaan yrittänyt kumota hypoteesiaan tarkoittaa, että sitä ei ole voitu myöskään hyväksyä. Tietokonepohjaiset ilmastomallit voivat olla käyttökelpoisia apuvälineitä, mutta niiden avulla hypoteesia ei voida kumota eikä hyväksyä. Mallit eivät vertaa hypoteesien seurauksia reaalimaailmasta kerättyyn dataan muulla tavalla kuin vertaamalla menneen ajan lämpötilatietoja, joita matkimaan mallit on alun perin viritetty. Kun kerran ilmastomallit eivät kykene ennustamaan tulevaisuutta, se osoittaa, että ilmaston muutosten kaikkia syitä ei tunneta. Tieteen kultaisen säännön mukaan surkeat mallit kuuluu heittää romukoppaan.</div>
</div>
<div>
<br /></div>
<div>
<div>
IPCC:n ilmastomalleihin perustuvalla ihmisperäisellä lämpenemisväitteellä on mittavat sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset. Poikkeuksellisten väitteiden tueksi on syytä vaatia poikkeuksellisen vahvaa näyttöä, jota IPCC ei ole pystynyt antamaan. Yksi halpa keino, josta IPCC voisi aloittaa, on ensimmäisten IPCC:n raporttien (1990, 1995) mallien oikeaan osuvuuden testaaminen havainnoilla, jotka on tehty mallien rakentamisen jälkeen, siis verrata mallien povaamaa tulevaisuutta meidän menneisyyteen (lähes 30 vuoden ajanjakso). </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Näitä vanhoja malleja pidettiin luotettavina, kun ne luotiin. Niiden hyvyyden testaaminen välivuosina kertyneellä datalla antaisi edes vähän pohjaa arvioida, onko meillä nyt riittävän vahvoja todisteita ryhtyä radikaaleihin, lähes kaikki voimavarat vieviin, poliittisiin ilmastotalkoisiin huterien mallien perusteella. Reaalimaailmassa on aina vaihtoehtoja ja niiden riskejä pitää arvioida. Esimerkiksi Yhdysvalloissa lämpöaallot tappoivat 8589 ihmistä, mutta kylmäaallot 16313 ihmistä 1979-2002 (ks. Tšekin tasavallan presidentin, 2003-2013, Václav Klausin kirja <i>Blue Planet in Green Shackles</i>, 2008).</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Pelkkä onnistunut ennustus lämpötilan noususta on riittämätön, naiivi ennustus, koska maailma on lämmennyt pikku jääkauden jälkeen hitaasti ja melko tasaisesti jo 200 vuotta. Sen sijaan vuoden 1990 mallien pitäisi pystyä ennustamaan vaikkapa lämpenemisen loppuminen noin 1998-2015. Ennen mallien kunnollista testaamista niillä on turha povata lämpötiloja sadan vuoden päähän! IPCC:n ennustukset ulottuvat poikkeuksetta kauas tulevaisuuteen. Miksei vaikkapa 10 vuoden päähän, jolloin ennustajat olisivat vielä elossa? IPCC:llä pitkän ajan ennusteiden virhemarginaalit ovat vain asteen kymmenyksiä ja pienempiä kuin lyhyen ajan ennusteiden marginaalit. Toisin kuin muilla tieteen aloilla, klimatologiassa ennusteiden ketjuttaminen näyttää jollakin mystisellä tavalla lisäävän niiden luotettavuutta. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Muut kuin IPCC, jolle asia kuuluisi ja jolla olisi siihen mittavat resurssit, ovat testanneet ilmastonlämpenemishypoteesia (esim. <a href="http://www.mdpi.com/1660-4601/8/4/985/pdf" target="_blank">Carlin 2011</a>). Useat testit ovat kumonneet hypoteesin. Jo yksi kumoaminen on tietysti tieteellisesti riittävä. Tavallinen kansalainenkin voi helposti tarkistaa IPCC:n erehdyksen esimerkiksi vertaamalla netissä maapallon lämpötilan kehitystä viimeisen 20 vuoden aikana suhteessa IPCC:n ennustuksiin. Jos IPCC olisi tieteellinen organisaation, se olisi kauan sitten todennut olleensa väärässä, pahoitellut rahan ja resurssien tuhlausta ja lakkauttanut itse itsensä. </div>
</div>
<div>
<br /></div>
<div>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://4.bp.blogspot.com/-nsE1aX5wbM8/WHf4Tv6mR_I/AAAAAAAAKmA/bRpZ-r9Ywz0cxKHQVnFjv9VRZGGpyjx7gCLcB/s1600/MetOffice.png" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="228" src="https://4.bp.blogspot.com/-nsE1aX5wbM8/WHf4Tv6mR_I/AAAAAAAAKmA/bRpZ-r9Ywz0cxKHQVnFjv9VRZGGpyjx7gCLcB/s320/MetOffice.png" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tietokoneiden suoltamien ilmastomallien ennustuskyky <br />
on ollut huvittavan heikko.</td></tr>
</tbody></table>
<div>
Äiti Luonto on puhunut: vain ideologia/uskonto tukee katastrofaalista ilmaston lämpenemistä. IPCC:n pseudotieteelle on olemassa tieteellisiä vaihtoehtoisia hypoteeseja, jotka ovat toistaiseksi läpäisseet tieteelliset kumoamisyritykset kuten esimerkiksi, että <a href="http://www.seipub.org/des/paperInfo.aspx?ID=21810" target="_blank">ilmastonmuutokset ovat riippumattomia hivenkaasu hiilidioksidista, erityisesti ihmisen tuottamasta hiilidioksidista</a>. Uusien tutkimusten mukaan <a href="http://file.scirp.org/Html/7-2801173_63199.htm" target="_blank">hiilidioksidin ja globaalin lämpötilan kohoaminen johtuu geofysikaalisista tekijöistä eikä ihmisestä</a>. Data ei tue oletusta, että <a href="http://www.tech-know-group.com/papers/Reassessing_CO2_climate_role.pdf" target="_blank">ilmakehän hiilidioksidi olisi sään/ilmaston säätelijä ja että ihmisen CO₂-päästöt kontrolloisivat ilmakehän CO₂-pitoisuutta</a>. IPCC:hen käytetyistä sadoista miljoonista osa olisi pitänyt käyttää vaihtoehtoisten hypoteesien testaamiseen eikä laittaa kaikkia munia yhteen koriin. Jos ilmastonmuutokset olisivat pääsääntöisesti ihmisen aiheuttamia, IPCC:n olisi pitänyt aluksi osoittaa, että ihmisen aiheuttamaksi väitetty muutos ylittää luonnon luonnollisen vaihtelun suuruuden, mitä se ei tee.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
IPCC:llä ei ole empiirisiä todisteita siitä, että ihmisen CO₂-päästöt ovat pääsyy ilmaston lämpenemiseen. IPCC-tiedeihmisten ainoa ’todiste’ on se, että he eivät ole 30 vuoden aherruksen jälkeen keksineet asialle muutakaan selitystä. Harjoitettu deduktiivinen logiikka ei ole tässä tapauksessa tieteellisesti pätevä, koska päättelyketjusta puuttuu induktiivinen, havaintoihin perustuva osa. Murheellista on myös se, että IPCC:n ja poliitikkojen ’<i>settled science</i>’ perustuu tälle epätieteelliselle logiikalle, jonka perusteella he lapsellisesti pilkkaavat kriittisiä tiedeihmisiä mm. holokaustin kieltäjiksi. Epätieteellisempää ajatusta kuin ’<i>settled science</i>’, päätökseen saatettu tiede, on mahdotonta löytää. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
IPCC:n katastrofiennusteet lepäävät heikon ja toistaiseksi todistamattoman oljenkorren varassa: muut tekijät kuten vesihöyry muka moninkertaistaisivat hiilidioksidin lämmittävän vaikutuksen ns. positiivisten eli vahvistavien takaisinkytkentämekanismien kautta. IPCC:n uskottavuuden kannalta on valitettavaa, että yhtään tällaista positiivista takaisinkytkentämekanismia ei ole löydetty luonnosta ja että on olemassa suurempi todennäköisyys että nämä mekanismit ovat negatiivisia eli CO₂:n lämmittävää vaikutusta hillitseviä. Elämälle välttämätöntä hiilidioksidia on ilmakehässä niukasti. Jo nyt on nähtävissä, että CO₂:n lisäyksestä on ollut hyötyäkin: kasvillisuus on alkanut kukoistaa karuillakin mailla. IPCC on aiheetta pelotellut hiilidioksidilla mm. väittämällä, että sen kiertoaika olisi satoja vuosia, kun se todellisuudessa on vain kymmenkunta vuotta. Virhettään IPCC ei ole korjannut.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Olennaisia kysymyksiä ovat kuinka paljon ilmasto muuttuu, mikä siitä on ihmisen osuus, onko muutos pahaksi vai hyväksi ja voimmeko me tehdä asialle jotakin taantumatta kivikauteen ja tappamatta miljoonia ihmisiä? IPCC väittää, että viimeisen 150 vuoden aikana maapallon keskiarvoistettu ilmasto on lämmennyt luonnollisista ja ihmisen aiheuttamista syistä arviolta 0,8 astetta verrattuna esiteolliseen poikkeukselliseen kylmään aikaan. Se ei kuitenkaan kerro, että mittaussarjan 95 %:n luottamusväli on ±1 astetta, mikä tarkoittaa, että mainittua 0,8 asteen muutosta ei voida tilastollisesti erottaa nollasta (<a href="http://eae.sagepub.com/content/22/4/407.short" target="_blank">Frank 2011</a>). Ihmiset voivat pitää uskonnolliset/ideologiset uskomuksensa niin halutessaan, mutta heidän ei pitäisi väittää, että ne perustuvat tieteeseen, jos uskomuksia ei voida vahvistaa tieteellisen metodin mukaisesti. Väärää hypoteesia ei myöskään pitäisi käyttää argumenttina energiatuotannon tuhoamiseksi, joka tulee meille erittäin kalliiksi. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
On tärkeää, että tiede ohjaa ympäristölinjauksia eivätkä polittiikka ja ideologia. Ero on siinä, että tiede perustuu, tai ainakin sen pitäisi perustua, reaalimaailman ilmiöiden vertailuun tavalla, joka on toistettavissa ja todistettavissa. Kun ympäristölinjaukset perustuvat ideologiaan tai polittiikkaan, vaarana on, että ne eivät kykene tuottamaan tieteellisesti pätevää ja siten käyttökelpoista tulosta. Ilmaston lämpeneminen on tästä oppikirjaesimerkki. Vuosi vuodelta aika on tieteen puolella, koska yksikään katastrofaalisista ilmastomuutosennustuksista ei ole toteutunut. Kuinka kauan tuhon kauppiaat voivat vielä myydä apokalypsistaan ilman todisteita? Valtiot ovat syytäneet IPCC:lle ja muille ilmasto-organisaatioille suunnattomasti rahaa mm. tietokonemallinnukseen, jotka eivät osoita muuta kuin sen, että tietokonemallinnus on kallista ja vähäarvoista tieteellisten hypoteesien testaamisessa, varsinkin kun kyseessä on kaaottinen monimuuttujajärjestelmä.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Miksi tiedepolittiikka ja -hallinto ovat niin kehnoja alalla, jossa niiden oletetaan olevan päteviä? Eräs syy on se, että on synnytetty laaja ja byrokraattinen järjestelmä, jossa tiedeihmiset jättävät tutkimushakemuksia erilaisiin (poliittisiin) tiedeohjelmiin, joissa hanke-esitykset vertaisarvioidaan. Ilmastotutkimuksessa ongelmana on se, että vertaiset ovat usein tutkijoita, jotka ovat harjoittaneet huonoa tiedettä vuosikymmeniä ja hyväksyvät siksi vain hankkeita, jotka tukevat heidän omia hypoteesejaan. Ja tätä epätoivottavaa tieteellistä tilaa on vuodesta 1988 pahentanut IPCC, jonka tehtävänä on alusta alkaen ollut edistää huonoa tiedettä, sillä tieteen periaatteiden vastaisesti se on arvioinut vain ihmisen aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä ja sen vaikutuksia. Ennen kuin asiaa oli edes kunnolla tutkittu, oltiin varmoja, että lämpeneminen oli totta ja että se oli ihmisen syytä.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Vuosina 2009 ja 2011 Climategate-tietovuodot paljastivat IPCC:n ja ilmastotutkimuksen mädännnäisyyden. IPCC:n ajama ilmaston lämpeneminen alias ilmastonmuutos alias sään ääri-ilmiöt täyttää ideologian tunnuspiirteet: epäilyksen puute, väittelyn suvaitsemattomuus, auktoriteettiin vetoaminen ja halu rangaista eri mieltä olevia. Naisiin kohdistuneen seksuaalisen häirinnän vuoksi helmikuussa 2015 eroamaan joutunut IPCC:n pitkäaikainen puheenjohtaja, rautatie-insinööri Rajendra Pachauri, puhui erokirjeessään jopa uskonnosta: <i>”For me the protection of Planet Earth, the survival of all species and sustainability of our ecosystems is more than a mission. It is my religion and my dharma.”</i></div>
</div>
<div>
<br /></div>
<div>
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-C0Jxa4MYJMI/WHf3YhBjMJI/AAAAAAAAKl8/cxobaRWOSSMUB6R5ePg3SMhEPtQTqrNVQCLcB/s1600/Pachauri.png" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="132" src="https://3.bp.blogspot.com/-C0Jxa4MYJMI/WHf3YhBjMJI/AAAAAAAAKl8/cxobaRWOSSMUB6R5ePg3SMhEPtQTqrNVQCLcB/s320/Pachauri.png" width="320" /></a>Vääriksi osoittautuneet katastrofiennustukset ovat olleet IPCC:n tavaramerkki. Koska järjestön olemassaolo perustuu pelotteluun, sen on epätieteellisesti keksittävä jatkuvasti uusia uhkakuvia. Kuvassa IPCC:n pitkäaikainen (2002-2015) puheenjohtaja, rautatie-insinööri Rajendra Pachauri, joka joutui myöntämään IPCC:n olleen väärässä povatessaan Himalajan jäätiköiden sulamista vuoteen 2035 mennessä. Jäätiköiden sulamisen sijasta IPCC toivottavasti sulaa jo paljon ennen vuotta 2035. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Täyteen reikiä ammuttu IPCC on lakkautettava. Kun vielä poliitikotkin ovat sitä mieltä, että ”science is settled” eli ilmastonmuutoksissa ei ole enää mitään tutkittavaa, niin IPCC:tä on turha elättää ja pitää hengissä. IPCC:hen voisi jättää muutaman viskaalin, joiden ainoa tehtävä olisi harjoittaa oikeaa tiedettä, yrittää kumota teoria katastrofaalisesta ilmaston lämpenemisestä eikä etsiä todisteita sen puolesta. </div>
Unknownnoreply@blogger.com26tag:blogger.com,1999:blog-7196125094232913954.post-4679912572583191052017-01-09T16:07:00.003+02:002017-01-09T16:07:51.886+02:00Haminan vihreästä ja innovatiivisesta energiaratkaisusta lumiauraksi?<div class="separator tr_bq" style="clear: both; text-align: left;">
Suomessa on ollut raikas tammikuinen pakkasjakso. Liekö sattumaa, että Haminan energia päätti viime loppiaisen vastaisen yön hetkinä koekäyttää uutta innovatiivista lämpötuulivoimalaansa. Kyseessä oli Haminassa tuotantoaan pitäneen WinWind-yhtiön kolmen megawatin tuulivoimala, joka kuvista päätellen kytkettiin sähköntuotannon lisäksi lämmöntuotantoon. Tulos oli kirjaimellisesti sanottuna loistava joskaan ei välttämättä Haminan energian toivoma. Alla video yön hehkusta.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<iframe allowfullscreen="" frameborder="0" height="360" src="https://www.youtube.com/embed/w0qjpTPFzoQ" width="640"></iframe>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Mielenkiintoista on katsoa eri tiedotusvälineiden uutisointia asiasta. Yleisradiomme kertoi seuraavaa:</div>
<blockquote class="tr_bq" style="clear: both;">
<i>Kymenlaakson päällikköpäivystäjä Jukka Ruuskanen törmäsi perjantain vastaisena yönä erikoiseen hälytystehtävään. Haminan Paksuniemessä paloi sata metriä korkea tuulivoimala.<br />– Sille ei voitu tehdä mitään muuta kuin antaa palaa sen mitä on palaakseen, koska kohde oli niin korkealla.</i></blockquote>
<blockquote style="clear: both;">
<span style="font-family: inherit;"><i>Ruuskanen ei muista, että vastaavaa hälytystä olisi koskaan ollut aikaisemmin.<br />– Sattumalta palaverissa oli eilen puhetta siitä, että mitä jos tällainen palaa, mutta nyt se sitten syttyi oikeasti palamaan, naurahtaa Ruuskanen.</i></span></blockquote>
<br />
<a name='more'></a>Hmm... Palomiehillä taisi olla käsitys siitä, mikä on mahdollista. Vaan eipä liene alueellisen pelastuslaitoksen johtokunta antanut eväitä palon torjuntaan. No miksipä olisikaan? Tuokin tuulimylly lienee pystytetty Keskustan ministeri Pekkarisen myöntämällä valtiontuella, joten eiköhän sen korvaaamiseksikin saada valtionapua<br />
<blockquote>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-mjGMq1opYWs/WHOXsqDG5jI/AAAAAAAAKkA/oe3F62RSF8UBGeGGIdi5Wr43JlFOG8HCwCLcB/s1600/Ylen%2Bkuvitusta%2Btuulivoimalan%2Bpalosta.PNG" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="228" src="https://1.bp.blogspot.com/-mjGMq1opYWs/WHOXsqDG5jI/AAAAAAAAKkA/oe3F62RSF8UBGeGGIdi5Wr43JlFOG8HCwCLcB/s320/Ylen%2Bkuvitusta%2Btuulivoimalan%2Bpalosta.PNG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">YLEn uutiskuvitusta</td></tr>
</tbody></table>
<i>Haminan energian käyttöpäällikkö, Heikki Lappalainen sanoo, että vielä ei olla saatu selville, millaiset tuhot palo ehti tuulivoimalaan tehdä. Palovahinkojen kartoitus aloitetaan vielä tänään.<br />– Korjaustöiden laajuus riippuu siitä, miten pahasti se on vaurioitunut.</i></blockquote>
Vai riippuu korjaustöiden laajuus vaurioitumisesta. Jessus mikä viisaus! No, ehkä käyttöpäällikkö Lappalainenkin on jo ehtinyt katsoa videon palosta, ja nyt miettii, mikä käämi siellä konehuoneessa pitäisi vaihtaa?<br />
<br />
Toivottavasti vahinkoja kartoitettaessa mietitään myös ilmastovahinkoja. Kun tuulivoimalan lähes 200 tonnia painava konehuone palaa, siinä monenlaiset metallit, muovit ja muut aineet yhtyvät happeen. Onkohan näitä lämpötuulivoimaloita laskettu mukaan ilmastotaakkaamme?<br />
<br />
Toisen mediatalon Iltasanomat valottaa asiaa lisää:<br />
<blockquote>
<i>Noin sadan metrin korkeudella olevaan konehuoneeseen ei palomestari Jukka Viipurin mukaan ollut mahdollisuutta lähettää ketään. Pelastuslaitos yritti saada paikalle helikoptereita vettä tiputtamaan, mutta tuuli ja pimeys estivät tämän.</i></blockquote>
<blockquote>
<i>– Tällä kertaa ei onnistunut se homma. Pakkanen. Miten tällä pakkasella nekin vehkeet toimivat, Viipuri pohti.</i></blockquote>
Hyvä niin. Yhteiskunta tai ainakin me sähköveron maksajat siinä taisimme säästää. Siis paitsi sammutuskuluissa myös huippukalliin tuulisähkön tuotantotukiaisissa.<br />
<blockquote>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://3.bp.blogspot.com/-4tsl01uDxY8/WHOX40zR-tI/AAAAAAAAKkE/d76scG0XqBsUqeCIBgUJmkqMF3mgyuSvACLcB/s1600/ISn%2Bkuvitusta%2Btuulivoimalan%2Bpalosta.PNG" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="277" src="https://3.bp.blogspot.com/-4tsl01uDxY8/WHOX40zR-tI/AAAAAAAAKkE/d76scG0XqBsUqeCIBgUJmkqMF3mgyuSvACLcB/s320/ISn%2Bkuvitusta%2Btuulivoimalan%2Bpalosta.PNG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Iltasanomien uutiskuvitusta</td></tr>
</tbody></table>
<i>Tuulivoimalan siivekkeet toki pysäytettiin ja sähköt katkaistiin. Muuten palolle ei ole maasta käsin tehtävissä juuri mitään. Viipurin mukaan tärkein tehtävä on alueen eristäminen. Kun siivekkeet vielä pyörivät, eristysalue oli noin 500 metriä kanttiinsa.<br />– Suomessa ei ole mielestäni tapahtunut tällaista koskaan, Viipuri päivittelee.</i></blockquote>
<blockquote>
<i>Palon syttymissyystä ei pelastuslaitoksen mukaan ole vielä minkäänlaista aavistusta. Tuulivoimalat omistaa Haminan Energia.<br />– Kyllä nämä aika isoja vahinkoja ovat, Viipuri näkee.</i></blockquote>
Niinpä, vahingostahan luultavasti oli kyse. Kyllä samanlaisia tuulivoimapaloja on sattunut muuallakin, vaikka sattuneesta syystä niistä ei paljoa valtamedia uutisoi.<br />
<br />
Kysynpä kuitenkin, miten tuo media olisi reagoinut jonkun luotettavamman - jo vuosikymmeniä vaikkapa hiilellä tai polttoöljyllä toimineen - voimalan paloon. Olisiko vaadittu päästöjen mittauksia ja syöpäsairauksien pitkäaikaista seurantaa tuulen alapuoliselta alueelta? Ja ehkä olisi vaadittu rikossyytteitäkin, sillä roskien poltto ulkosalla ei kaiketi ole enää sallittua Suomessa. Nyt syytteiltä selvittäneen, sillä tällä kertaa paloi haminalainen energiainnovaatio, siis WinWindin tekemä tuulivoimala, joista edellisten hallitusten mukaan piti tulla vihreän vientiklusterimme terävintä kärkeä ellei peräti lumiaura. Ehkä metalliteollisuutemme tuosta romusta jonkinlaisen auran vielä valmistaakin?Unknownnoreply@blogger.com6tag:blogger.com,1999:blog-7196125094232913954.post-40763584273660023882017-01-04T18:14:00.002+02:002017-01-04T18:14:39.911+02:00Pohdintoja lämpöennätysvuodesta 2016<a href="http://www.nsstc.uah.edu/data/msu/v6.0/tlt/uahncdc_lt_6.0.txt" target="_blank">UAH-satelliittilämpöaikasarja</a> ehti ensimmäisenä ilmoittaa joulukuun mittaustietonsa, joten sen osalta meillä on käytössä koko viime vuoden tiedot globaalisti ja suuralueittain.<br />
<br />
Vuosi 2016 nousi nipinnapin satelliittimittaushistorian lämpimimmäksi vuodeksi maapallon keskimääräisen alailmakehän osalta. Viime vuosi voitti edellisen ennätysvuoden 1998:n kahdella asteen sadasosalla (Kuva 1). Tuo ero on niin mitätön, että se mahtuu laskenta-algoritmien virhemahdollisuuksien sisälle, eikä se ole muutenkaan merkitsevä tilastollisessa tarkastelussa. Tilastolliseen merkitsevyyteen 95%:n tasolla olisi tarvittu vähintään 0,1 asteen ero - siis lähes kertaluokkaa suurempi.<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://4.bp.blogspot.com/-pnu3SDE9I5k/WG0Yu87icmI/AAAAAAAAKKs/QA8jYKWOj8sH0-phmTznk7KXHF1wwzXQQCLcB/s1600/UAH%2BGlobal.PNG" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="466" src="https://4.bp.blogspot.com/-pnu3SDE9I5k/WG0Yu87icmI/AAAAAAAAKKs/QA8jYKWOj8sH0-phmTznk7KXHF1wwzXQQCLcB/s640/UAH%2BGlobal.PNG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva 1</td></tr>
</tbody></table>
<br />
UAH v6 -sarja kertoo myös, että alailmakehän keskilämpö ei vuositasolla noussut ennätyskorkealle kaikkialla. Kuten seuraava kuva 2 näyttää, vuosi 1998 piti ennätyksensä niukasti niin tropiikissa kuin sen eteläpuolisella lauhkealla vyöhykkeellä. Selvemmin viime vuosi otti ennätysaseman vain pohjoisella lauhkealla vyöhykkeellä ja pohjoisella kalottialueella (>60 N), johon jälkimmäiseen Suomikin kuuluu.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://2.bp.blogspot.com/-td_cy_LshpY/WG0Y_GGNjPI/AAAAAAAAKKw/YJ67Wm4GOK0TOlnW8V3h6cSF1cYkQxzVQCLcB/s1600/UAH%2BTropics.PNG" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="488" src="https://2.bp.blogspot.com/-td_cy_LshpY/WG0Y_GGNjPI/AAAAAAAAKKw/YJ67Wm4GOK0TOlnW8V3h6cSF1cYkQxzVQCLcB/s640/UAH%2BTropics.PNG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva 2</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />
<br />
<a name='more'></a><br />
<br />
Niin sanottu globaali lämpeneminen ei siis tosiasiassa ole yksiselitteisen globaalia, sillä on alueita, joilla satelliittimittausten perusteella lämpenemistä ei ole tapahtunut lainkaan sitten mittausten alun vuonna 1979. Alla oleva kaavio kuvassa 3 kertoo eteläisen kalottialueen (>60 S) lämpötila-anomalian. Sen mukainen muutosvauhti on käytännössä nolla.<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://3.bp.blogspot.com/-YMa0c7X21OA/WG0ZPp6g8RI/AAAAAAAAKK0/I5KPGBRf_agjk_sTXoS6MlGNW5nbMcqjwCLcB/s1600/UAH%2BSoPol.PNG" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="454" src="https://3.bp.blogspot.com/-YMa0c7X21OA/WG0ZPp6g8RI/AAAAAAAAKK0/I5KPGBRf_agjk_sTXoS6MlGNW5nbMcqjwCLcB/s640/UAH%2BSoPol.PNG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva 3</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Laskeskelin huvikseni vielä pitkän ajan trendejä alueittain. Alla olevaan taulukkoon olen projisoinut UAH-sarjan trendien antaman lämpötilamuutoksen vuoteen 2100 mennessä, jos muutos jatkuisi sellaisena, kuin se mittauksissa näkyy joko vuodesta 1979 tai 1998 alkaen.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://4.bp.blogspot.com/-f00g05-0X0U/WG0Hr2XmKGI/AAAAAAAAKKc/FOvkUhr88jMUU0L912MG1yuzxrk7H-rbQCLcB/s1600/Trendej%25C3%25A4%2Bprojisoituna.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="120" src="https://4.bp.blogspot.com/-f00g05-0X0U/WG0Hr2XmKGI/AAAAAAAAKKc/FOvkUhr88jMUU0L912MG1yuzxrk7H-rbQCLcB/s640/Trendej%25C3%25A4%2Bprojisoituna.PNG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva 4: Projektioita vuoden 2100 lämpötilamuutoksesta toteutuneiden trendien valossa</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />
Siis esimerkiksi vasemmassa yläkulmassa oleva luku 1,0 tarkoittaa sitä, että koko maapallon alailmakehä olisi vuonna 2100 yhden asteen lämpimämpi (verrattuna vuosien 1981-2010 keskiarvoon), jos muutos jatkuisi koko ajan samanlaisena, kuin se on havaittu UAH-sarjassa vuosina 1979-2016. Vastaavasti alempi luku 0,4 tarkoittaa ensi vuosisadan vaihteen olevan 0,4 astetta lämpimämpi, jos trendinä olisi muutos vuosina 1998-2016.<br />
<br />
Huomaamme, että taulukon alemmat luvut ovat selvästi pienempiä molempia kalottialueita lukuunottamatta. No se kertoo siitä, että lineaarisella regressiolla laskettu trendi on pienentynyt. Lämpeneminen ei siis ole ollut niin voimakasta viimeisen 19 vuoden aikana kuin. se on ollut koko mittaushistorian 38 vuoden aikana.<br />
<br />
Muutenkaan nuo lämpenemistrendit eivät vaikuta kovin huolestuttavilta, sillä ne eivät vihjaa ilmaston karkaamiseen käsistä edes Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteen näkökulmasta. No, tosiasiassa noiden trendien perusteella ei voi tehdä ennusteita seuraavan vuosisadan vaihteeseen yhtään sen paremmalla varmuudella kuin "ilmastotieteen" harrastamilla ilmastomalleillakaan. Mutta ovat ne ilmastomalleja parempia sentään menneen ilmaston kuvaamisessa. Ilmastomallien mukaanhan ilmaston olisi näillä tarkastelujaksoilla pitänyt lämmetä kiihtyvästi, mikä heittää epäilyksen varjon niiden ennustamiskyvyn päälle.<br />
<br />
Muistetaan lopuksi, että viime vuosi oli erittäin voimakkaan El Niño -ilmiön vuosi aivan kuten sen kanssa tasaväkisesti kilpaillut vuosi 1998. Ensi vuodesta tai ehkä seuraavastakaan sellaista tuskin tulee, joten hetki mennee, ennenkuin mediatalot pääsevät jälleen otsikoimaan kuukausikohtaisista lämpöennätyksistä. Lähiaikoina on mielenkiintoisinta katsoa, mille tasolle alueelliset keskilämpötilat asettuvat ennätysvuoden jälkeen.Unknownnoreply@blogger.com11tag:blogger.com,1999:blog-7196125094232913954.post-75870958435580078792016-12-31T12:02:00.001+02:002016-12-31T12:09:14.937+02:00Tuulivoiman upeasta saavutuksesta innostuneena...<div class="tr_bq">
Tuulivoiman tuotanto ylitti uudenvuoden aatonaattona 1300 megawattia, kertoo mm. Iltasanomat ja perässä varmaan muidenkin lehtien tuulivoimamyönteiset toimitukset. Seuraavassa sisennettynä ja kursivoituna Iltasanomien uutinen kokonaisuudessaan.</div>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://4.bp.blogspot.com/-mCySDsi-SJE/WGbfrylIlpI/AAAAAAAAKJM/4tNTTEhWZe4xeXD3iuSpW_EPmMUMWhuwACLcB/s1600/Raahen%2Btuulivoimaloita.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="180" src="https://4.bp.blogspot.com/-mCySDsi-SJE/WGbfrylIlpI/AAAAAAAAKJM/4tNTTEhWZe4xeXD3iuSpW_EPmMUMWhuwACLcB/s320/Raahen%2Btuulivoimaloita.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Iltasanomien jutun kuvitusta: Raaheen on rakennettu useita<br />
tuulivoimapuistoja. (Kuva: Pekka Fali)</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<blockquote>
<i>Perjantain tuulivoiman uuden tuotantoennätyksen synnytti hyvin tuulinen sää. Toinen syy on se, että tuulivoimalla pystytään tuottamaan entistä enemmän sähköä Suomessa.<br />– Ei nyt mikään poikkeuksellisen kova myrsky ole, mutta kun jatkuvasti otetaan käyttöön uusia tuulivoimapuistoja, tuotanto lisääntyy koko ajan, kertoo asiantuntija Tuomo Mäkihannu Fingridiltä.</i></blockquote>
Uutinen tuotantoennätyksestä ja Fingridin Tuomo Mäkihannun lausunto pitänevät yhtä totuuden kanssa. Se ei siis ole tämän jutun ongelma. On vain harmillista, että Iltasanomien toimittaja Heini Särkkä ei ilmeisesti jaksanut yhtään tutkia Fingridin tilastoja tuulivoimasta yleensä.<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://4.bp.blogspot.com/-ruKtJKLdaJc/WGblVUves-I/AAAAAAAAKJc/DY4q9BK5kqs6KnqugHX05s_YBi43Bf-yACLcB/s1600/Tuulivoiman%2Btuotanto%2Bjoulukuussa%2B2016.PNG" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="201" src="https://4.bp.blogspot.com/-ruKtJKLdaJc/WGblVUves-I/AAAAAAAAKJc/DY4q9BK5kqs6KnqugHX05s_YBi43Bf-yACLcB/s320/Tuulivoiman%2Btuotanto%2Bjoulukuussa%2B2016.PNG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tuulivoiman tuotanto tuulivoimateollisuuden mukaan<br />
joulukuussa 2016.</td></tr>
</tbody></table>
No, Ilmastorealismia-blogilla oli toimittajaa joutilaampana pari minuuttia aikaa hakea <a href="http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/kulutus-ja-tuotanto/Sivut/Tuulivoima2.aspx?beginDate=20161201&endDate=20161231&showChart=1&showTable=0" target="_blank">tuotantotilastoista </a>kuvakaappaus, joka on vieressä. Kuvasta nähdään, että tuotanto vaihtelee melkoisesti säätilan mukaan. Joulukuun puoliväliin sattuneen kylmimmän vaiheen aikana, jolloin energian tarve sen kuukauden aikana oli suurimmillaan, tuulivoima kyykkäsi muutamaan sataan megawattiin. Muutenkin lyhyen ajan vaihtelut tuotannossa ovat järkyttävän suuria lähennellen 98 prosenttia, mikä aiheuttaa hurjia sopeutumistarpeita Fingridille ja muille sen sähköntuottajille. Sähkön kulutushan ei vaihtele sen mukaan, miten sattuu tuulemaan.<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://3.bp.blogspot.com/-T5KRgoYVMHQ/WGbyCQxiIZI/AAAAAAAAKJs/gSHWJVoW0eEK6zc1j8wpNDvKr4Z9V3ouACLcB/s1600/Tuulivoiman%2Btuotantoennuste.PNG" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="310" src="https://3.bp.blogspot.com/-T5KRgoYVMHQ/WGbyCQxiIZI/AAAAAAAAKJs/gSHWJVoW0eEK6zc1j8wpNDvKr4Z9V3ouACLcB/s320/Tuulivoiman%2Btuotantoennuste.PNG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Fingridin ennuste ensi viikon tuulisähkön tuotannosta.</td></tr>
</tbody></table>
Tuulivoima petti meidät myös viime tammikuussa, jolloin tämän vuoden kylmimmät ja energiasyöpöimmät säät iskivät. Tammikuun kolmannella viikolla kotimaisella tuulivoimalla tuotettiin pitkiä aikoja vain 30 - 50 megawatin teholla sähköä. Autoilijan kielellä kerrottuna se tarkoittaa sitä, että 120 hevosvoiman moottoristasi lähtisi kylmänä päivänä irti tehoja peräti kolmesta neljään hevosvoimaan. Mopohommaa siis. Valittaisitko moisesta autoliikkeellesi?<br />
<br />
Harmillisesti emme pysty - toisin kuin useimpien muiden voimalaitosten osalta - myöskään ennustamaan, paljonko tuulivoimalat tuottavat tai voivat tuottaa ensi viikolla. Vai mitä arvelette viereisestä Fingridin ensi viikon ennusteesta? Tai paljonko niiden pitäisi tuottaa?<br />
<br />
<a name='more'></a>Näin on siitä huolimatta, että tuulivoimaloiden omistajille maksetaan tuotetusta sähköstä 2 - 3 kertaa parempaa hintaa verrattuna muille tuottajille maksetusta. Normaalisti toimivilla markkinoilla tuotanto olisi tuollaisella ylihinnalla koko ajan huipussa, tuotantoennusteet olisivat kunnossa ja supertarkat, mutta eivät nyt taida olla.<br />
<br />
Tämä aiheuttaa sähkövoimajärjestelmällemme valtavia sopeutumispaineita, joista joudumme maksamaan melkoisesti erilaisina varavoimakapasiteetteina jne.<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://4.bp.blogspot.com/-K-ORvP2vIA0/WGb4eFPGZFI/AAAAAAAAKJ8/yy-sMLFrLIYP1yWLU02fSywUQ3_5Q-IpQCLcB/s1600/Kivikon%2Baurinkovoimalan%2Btuotanto%2B30_12_2016.PNG" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://4.bp.blogspot.com/-K-ORvP2vIA0/WGb4eFPGZFI/AAAAAAAAKJ8/yy-sMLFrLIYP1yWLU02fSywUQ3_5Q-IpQCLcB/s320/Kivikon%2Baurinkovoimalan%2Btuotanto%2B30_12_2016.PNG" width="300" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kivikon aurinkovoimalan tuotanto 30.12.2016</td></tr>
</tbody></table>
No, onneksi meillä on toinenkin vihreä sähkön tuotanto, siis aurinkovoima, joka varmaan paikkaa tuulisähkön tuotantovajauksia? Harmillisesti se ei näin talvella sitä tee, eikä kyllä kesälläkään. Nimittäin Suomen suurimman aurinkovoimalan, Helenin (ent. Helsingin Energia) Kivikon "voimalan", eilisen päivän tuotanto ei olisi riittänyt edes minun keskikokoisen rivitaloasuntoni energian käyttöön. Ja tuo Kivikon muutaman tunnin tuotantokin minun pitäisi ensin jotenkin varastoida, että siitä voisi edes osan käyttää aamulla, illalla tai yöaikaan.<br />
<br />
Siis siinä teoreettisessa tilanteessa, että minä pienkuluttaja olisin saanut käyttööni Kivikon voimalan koko tuotannon, ei muille suomalaisille olisi jäänyt kulutettavaksi mitään.<br />
<blockquote>
<i>Suomessa voidaan teoriassa tuottaa maksimissaan tuulivoimalla 1500 megawattia sähköä.<br />– Sitä lukemaa ei ikinä saavuteta, vaan se on teoreettinen maksimi, Mäkihannu sanoo.<br />Edellinen ennätys tuulivoiman tuotannossa syntyi Rauli-myrskyn aikaan elokuussa.</i><br />
<i>– Nyt ei voida puhua myrskystä, vaan pelkästään kovasta tuulesta. Sitä en osaa ulkomuistista sanoa, kuinka paljon kapasiteetti on Rauli-myrskystä lisääntynyt tähän päivään.</i></blockquote>
Niinpä - siis teoriassa! Ja tulevaisuudessa varmaan enemmänkin, kuten tuuliparonien Tuulivoimayhdistys esittää. Tuulivoimaahan rakennettaneen 2500 megawatin teoreettiselle kapasiteettitasolle edellisten hallitusten ja valtiopäivien päätöksillä, joiden kumoaminen taitaisi kaatua politikoivien perustuslakiasiantuntijoiden lausuntoihin. Mutta pelkkää teoriaa ei ole se, että sähkön pörssihinnan noustessa korkeimmilleen, tuulisähkön tuotanto aina kyykkää. Se on myös käytäntöä, vaikkakin vastoin reaaleja talouden ja markkinoiden lakeja.<br />
<br />
Maailman kalleimmasta ja huonoiten toimivasta yleissähkön osastamme voimme kiittää Keskustapuolueen edellisen vallankahvan aikaista Matti Vanhasen hallitusta ja erityisesti ministeri Mauri Pekkarista, joka ns. risupaketin aikanaan esitteli.<br />
<br />
Tuulisähkön osuus on onneksemme edelleen kohtalaisen pieni. Toisin on Tanskassa ja Saksassa, joissa sähkö tavalliselle kuluttajalle maksaa kaksinkertaisesti Suomen hintatasoon verrattuna. No, noissa maissa energian - etenkin talvisen lämmityksen - osuus on merkittävästi pienempi meihin nähden. Toivottavasti ilmastomme lämpenee kohoavien lämityskustannusten mukana!<br />
<br />
Mutta vielä tuohon tuulisähkön satunnaisuutteen palatakseni yksi kysymys lukijalle. Miltä tuntuisi, jos maitotuotteita, lihaa, vihanneksia tai bensaa saisi ostaa vain muutamina päivinä viikoittain - myrskyviikolla toki joka päivä - muttet tietäisi ennalta, mitkä nuo päivät ovat? Jos et osaa antaa vastausta, käy kysymässä asiaa keski-ikäisiltä ja sitä vanhemmilta venäläisiltä tai virolaisilta. He tietävät ja osaavat myös kertoa, että homma ei toimi.<br />
<br />
Saman osaavat kertoa kaikki sähköpörssin kanssa tekemisissä olevat tuotantopuolen insinöörit, joskin harva uskaltaa lausua mielipiteensä ääneen. Se johtuu lähinnä siitä, että useimmat henkisesti munattomista ylemmistä johtajistamme ovat lähteneet mukaan erilaisten poliittisten vihreiden kuorolaulantaan nopeasta energiamurroksesta. Minäkin olen varma, että energiamurros joskus tapahtuu, mutta vielä varmempi olen siitä, että se ei tapahdu vihreiden visionäärien esittämällä tavalla ja nykyisin markkinaehtoisesti kilpailukyvyttömien tuuli- ja aurinkovoimaratkaisujen avulla. Eikä parempien ratkaisujen syntymistä voida myöskään edistää noita kilpailukyvyttömiä vaihtoehtoja pakonomaisesti tukien.<br />
<br />
Tämän aika yksinkertaisen jutun myötä toivotan Ilmastorealismin lukijoille parempaa energiatulevaisuuden vuotta. Ja myös parempaa ilmastovuotta. Toivottavasti talvi 2017 on lauha ja kevät sekä kesä lämpimiä. Luontommekin siitä nauttisi.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
Unknownnoreply@blogger.com8tag:blogger.com,1999:blog-7196125094232913954.post-40539779170517010432016-12-17T14:50:00.003+02:002016-12-17T14:50:45.319+02:00Kutistuvatko joulupukin porot olemattomiin?<div class="tr_bq">
Verovaroin kustannettu ja objektiivisesta uutisoinnistaan viime aikoinakin hyvin tunnettu Yleisradiomme julkaisi huolestuttavan jutun, jonka mukaan ilmastonmuutos kutistaa poroja. Meillä lapsenlapsista herkin, Siiri (4v) mutristi suutaan itkunsuuntaan, kun huolimattomasti hänen kuultensa eppäilin vaimolleni, josko joulupukki enää saisi kantavaa valjakkoa liikkeelle täksi jouluksi. Miten lasten lahjoille kävisi?</div>
<br />
Ennen Ylen jutun referointia kerron yhden aivan yhtä hyvän poroihin liittyvän tarinan 1600-luvulta. Minähän näitä osaan kertoa, sillä National Geographicin järjestämän geenitestin mukaan olen isäni puolelta saamelainen. No tässä tarina:<br />
<blockquote>
Eräs vanha joskin etäinen sukulaiseni Päiviö, joka asui 1600-luvulla Kittilän Rastinjärven pohjoispuolella, oli aikansa suursamaani (noaidi). Hänen taikavoimansa riittivät jopa siihen, että hän kalan hahmossa kävi Tukholmassa valittamassa kuninkaalle pirkkalaisten (siis rasististen suomalaisten) sorrosta. Toisella reisullaan hän kävi hauen suoleen piiloutuneena katsomassa, mitä pirkkalaiset puuhastelivat Kemijoen suussa. Kun lohi ei enää jokea pitkin noussut Kittilään, hän kolmannella reisullaan säynävän suoleen piiloutuneena ui jokisuuhun ja hävitti sieltä pirkkalaisten lohipadot. <table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://3.bp.blogspot.com/-mPd1L5d2MFY/WFSF5CvNE0I/AAAAAAAAKGg/5p20TibTQQkfPzKbiWJwJNI7u7KyEVN6QCLcB/s1600/P%25C3%25A4ivi%25C3%25B6.PNG" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://3.bp.blogspot.com/-mPd1L5d2MFY/WFSF5CvNE0I/AAAAAAAAKGg/5p20TibTQQkfPzKbiWJwJNI7u7KyEVN6QCLcB/s1600/P%25C3%25A4ivi%25C3%25B6.PNG" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Ainoa suvullani säilynyt kuva esi-isä Päiviöstä</td></tr>
</tbody></table>
</blockquote>
<blockquote>
Päiviö, samoin kuin hänen poikansa Vuolab, olivat poroja paimentaneiden saamelaisten sankareita. He saivat voimansa seidoilta, ja pärjäsivätkin aika hyvin taisteluissa naapurisiidojen samaanien kanssa peuralaumoista sekä kamppailuissa uudisasukkaitten saamelaisille tuottamia haittoja vastaan.</blockquote>
<blockquote>
Päiviö kuitenkin hylkäsi seitansa ja kääntyi kristinuskoon sen jälkeen, kun <b>ankaran porokuoleman</b> aikana ei saanut seidalta pyytämäänsä apua. Tämän jälkeen Päiviöstä tuli kotiseudullaan kiivas seitojen hävittäjä, ja hänen vanhin poikansa Vuolab lähetettiin Inariin asti hävittämään niitä.</blockquote>
Nonniin, halusin tuon Päiviön tarinan kertoa ensin, koska jos Ylen toimittajia jatkossakin irtisanoutuu, voin tulla apuun eläkepäiviltäni, sillä todistetusti minulla on kykyä kirjoittaa aivan yhtä mielikuvituksellisia ja hyviä juttuja.<br />
<br />
Päiviö-jutun avainsanat olivat "ankara porokuolema". Tiedämme siis, että poroja on kuollut ankarasti jo 1600-luvulla. Emme tiedä tarkasti, onko Päiviön porukan laumoista kadonnut 90 % vai 50 %, mutta jostain tuollaisesta täytyy olla kyse. Emme tiedä myöskään, kuolivatko porot syksyllä, talvella, keväällä tai kesällä. Itse veikkaan kahta keskimmäistä vuodenaikaa. Ja olen aika varma siitäkin, että ennen kuolemaansa Päiviön porot kutistuivat melkoisesti, sillä energian (=ravinnon) puutteestahan tuollaiset kuolemat usein johtuvat.<br />
<br />
Sitten tuohon <a href="http://yle.fi/uutiset/3-9346797" target="_blank">Yle-uutisten juttuun</a>, jossa kerrotaan Huippuvuorten porojen kutistumisesta. Ylen osuus on sisennettynä ja kursivoituna, ja minun välikommenttini ovat normaalitekstillä.<br />
<br />
Ingressissä Yle kertoo:<br />
<blockquote class="tr_bq">
<i>Kun talvella sataakin vettä lumen sijasta, kärsivät porot nälkää ja laihtuvat.</i></blockquote>
Huippuvuorilla talven (joulukuun alusta helmikuun loppuun) keskilämpötila on viimeisen 100 vuoden aikana ollut siinä -13 asteen tietämillä. Vaikka lämpötila hetkellisesti tuosta nousisi, eivät vesisateet tuossa ilmastossa ole talvella kovin yleisiä, mutta ovathan ne toki mahdollisia. Samoissa talvilämpötiloissa elivät Päiviönkin peurat. Mutta Yle nyt kyllä liioittelee vesisateiden yleisyyttä.<br />
<br />
<br />
<a name='more'></a>Kuvituksena Yle näyttää meren lahtea, jonka se vihjaa olevan sulanut jäätikkö. No onhan se sitäkin, jos riittävän pitkällä aikajänteellä tarkastellaan, sillä koko pohjoiskalottihan Suomea myöten oli paksun jäätikön peitossa vielä 12 000 vuotta sitten. Mutta miten alas vihreät toimitukset valuvatkaan!<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://4.bp.blogspot.com/-vbHzKtIswes/WFSD2XyXtqI/AAAAAAAAKGU/lUG4XyNGA9w8RUpWC7vxrkO1AQ9bmzHeQCLcB/s1600/Sula%2Bj%25C3%25A4%25C3%25A4tikk%25C3%25B6.PNG" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="230" src="https://4.bp.blogspot.com/-vbHzKtIswes/WFSD2XyXtqI/AAAAAAAAKGU/lUG4XyNGA9w8RUpWC7vxrkO1AQ9bmzHeQCLcB/s320/Sula%2Bj%25C3%25A4%25C3%25A4tikk%25C3%25B6.PNG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Yleisradion sula jäätikkö. Hieno kuva, mutta ei tämä<br />viime aikojen jäätikköä esitä.</td></tr>
</tbody></table>
<blockquote>
<i>Skotlantilaiset ja norjalaiset tutkijat ovat selvittäneet ilmastonmuutoksen vaikutuksia poroihin Huippuvuorilla, Pohjoisella jäämerellä. </i></blockquote>
Aika kova väite. Onpa mielenkiintoista katsoa, miten he asian perustelevat.<br />
<blockquote>
<i>Lämpenevät talvet ovat kutistaneet poroja, sillä aikuisen poron keskipainosta on pudonnut seitsemän kiloa. Vielä 90-luvulla porot painoivat keskimäärin 55 kiloa, nyt ne painavat 48 kiloa.<br />– Lämpimämmät kesät ovat poroille hyväksi, mutta talvet ovat yhä vaikeampia, sanoo ekologi Steve Albon tutkijaryhmästä.</i> </blockquote>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://2.bp.blogspot.com/-1d2X_rD6kZY/WFSH3blGaNI/AAAAAAAAKGw/1yBS49I0mLAT6K3_o_tUpcaqTllwCuB1wCLcB/s1600/LongyearbyenSeasonalClimateSince1898%2BWithThinLines%2BC4Y.gif" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://2.bp.blogspot.com/-1d2X_rD6kZY/WFSH3blGaNI/AAAAAAAAKGw/1yBS49I0mLAT6K3_o_tUpcaqTllwCuB1wCLcB/s320/LongyearbyenSeasonalClimateSince1898%2BWithThinLines%2BC4Y.gif" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Huippuvuorten lämpötiloja <a href="http://www.climate4you.com/SvalbardTemperatureSince1912.htm#ModelComparison" target="_blank">Climate4you</a>:sta</td></tr>
</tbody></table>
Hmm... Viereisen grafiikan mukaan 2000-luvun talvet ovat olleet hitusen lämpimämpiä verrattuna joihinkin aikaisempiin. Ongelmallista on vain se, että noissa lämpötilagrafiikoissa on nykyisin melko paljon jälkikäteen tehtyvä justeerauksia - siis menneitä lämpötiloja on melko paljon säädetty alemmaksi ja viimeaikaisia ylemmäksi - ettemme tosiasiassa tiedä, onko muutos ollut 1 - 2 astetta vai 0,1 - 0,2 astetta. No uskotaan, että on vähän lämmennyt.<br />
<br />
Minua vaan ihmetyttää, miten lämpimämmät talvet olisivat poroille vaikeampia. Yleensä se on kylmyys, joka luonnossa tappaa. Luulisi, että jos talvinen lämpö olisi kovin pahasta poroille, silloin kuolema ja painonpudotus iskisi voimakkaimmin eteläisiin porolaumoihin. Esimerkiksi Päiviön Kittilän vuosikeskilämpötila on useita asteita ylempi verrattuna Huippuvuorten keskilämpötilaan, joskaan talvilämpötiloissa ei liki tuhannen kilometrin pohjois-etelä -etäisyydestä huolimatta ole suurta eroa.<br />
<br />
Yksittäisen poron painokin muuten vaihtelee 20 kilogramman vaihteluvälin molemmin puolin vuodenkierron mukaisesti. Mutta en toki väitä tutkijoiden olevan väärässä. Kysyn vaan, paljonko porojen keskipaino vaihtelee ihan normaaliin vaihteluun kuuluvien porokuolemien ja lihavien vuosien välillä. Veikkaan, että 5 kg ei ole siinä mitään ihmeellistä.<br />
<br />
Sitäkin ihmettelen, että meillä vähän lämpimämmässä ilmastossa elävät porot ovat 10 - 20% painavampia. Miten ne eivät ole kutistuneet lämpimämmässä ilmastossa? Vai ovatko Huippuvuorten porot vähitellen vuosituhansien aikana kutistuneet kylmyydestä johtuen?<br />
<blockquote>
<i>Kesäisin poroilla on ruoan suhteen hyvät oltavat. Naaraiden eli vaadinten hedelmällisyys onkin huipussaan syksyisin. Se näkyy porojen määrässä: 90-luvulla poroja oli 800, nyt niitä on noin 1400. – Huippuvuorilla on nyt aiempaa enemmän aiempaa laihempia poroja, sanoo ekologi Steve Albon.</i></blockquote>
Kävin katsomassa, mitä <a href="http://www.npolar.no/en/species/svalbard-reindeer.html" target="_blank">Norjan polaari-instituutti osaa kertoa Huippuvuorten poroista</a>. Se vihjaa, että porokanta voi vaihdella hyvinkin paljon varsinkin talvien sääoloista riippuen. Esimerkiksi vasominen voi vuodesta toiseen vaihdella lähes kertaluokalla, mikä toki voi muiden tekijöiden kanssa vaikuttaa rajusti laumojen kokoon.<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://4.bp.blogspot.com/-joHqjHI_Zsk/WFSHLvtPuHI/AAAAAAAAKGs/N2SLSAjWUzMI_LIPFrPT9oF3wWVcxbsrQCLcB/s1600/Huippuvuorten%2Bporo.PNG" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="191" src="https://4.bp.blogspot.com/-joHqjHI_Zsk/WFSHLvtPuHI/AAAAAAAAKGs/N2SLSAjWUzMI_LIPFrPT9oF3wWVcxbsrQCLcB/s320/Huippuvuorten%2Bporo.PNG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Huippuvuorten poro</td></tr>
</tbody></table>
Samoin on muuten ollut Päiviönkin Lapissa kautta aikojen lähes nykypäivään asti, jolloin yli kestävän kehityksen kasvaneita porolaumojamme on alettu ruokkia etelän heinällä. Jos Lapin nykyisen porokantamme pitäisi pärjätä pelkällä luonnonruoalla, kuten Huippuvuorten porojen pitää, näkisimme täälläkin heti ensimmäisenä talvena valtavan laihtumisen ja porotuhon. Siitäkin varmaan syytettäisiin pirkkalaisten aiheuttamaa ilmastonmuutosta.<br />
<br />
<blockquote>
<i>Kun lauma on kasvanut, on kilpailu ruoasta koventunut entisestään talvisin. Tutkijoiden mukaan Arktisen alueen maalämpötila oli viime vuonna noin 2,8 astetta enemmän kuin mittaushistorian alkaessa sata vuotta sitten.</i></blockquote>
Pitäisikö siis uskoa, että ilmastonmuutos aiheuttaa myös kantojen kasvua, joka johtaa koventuneeseen kilpailuun ruoasta, mikä sitten laihduttaa porot? Ilmastonmuutos siis sekä kasvattaa että pienentää kantoja.<br />
<br />
Jos maalämpötilalla tarkoitetaan kahden metrin korkeudesta mitattua lämpötilaa, se toki vaihtelee vuosittain. Ylen uutisessa ehkä tarkoitettiin vuoden keskilämpötilaa, mikä on aika huono mittari, sillä tässähän oli kyse talvesta ja ehkä myös vähän syksystä ja keväästä. Olipa miten vaan, Huippuvuorten talvikuukausien keskilämpötilan keskihajonta on varsin suurta. Vuodesta 1899 alkaen se on ollut arvovaltaisen CRUTEM4-aikasarjan mukaan 3,8 astetta. Syksyjen ja keväiden keskilämpötilan vaihtelukin on suuruusluokkaa 2,2 - 2,8 astetta. Niinpä viime vuoden lämpötilassa ei ole mitään tilastollisesti merkitsevää siitä huolimatta, että se oli yksi lämpimimmistä vuosista ja 0,5 astetta esimerkiksi vuoden 1950 keskilämpötilaa korkeampi. Ja näin kaikkien justeerauksien jälkeenkin. Olisiko ollut mitään kummallista ilman justeerauksia?<br />
<br />
Kuukausi- ja päiväkohtainen vaihtelu on vielä paljon suurempaa, jolloin toki jonakin vuotena voi sataa vettä paljon ja seuraavana päivänä se voi jäätyä paksuksi kerrokseksi.<br />
<br />
Minulla on käsitys, että olemme kyenneet havaitsemaan ilmastollisesta vaihtelusta vasta melko pienen osan. Meteorologinen mittaushistoriamme on vaikkapa Huippuvuorten osalta kyllä kohtalaisen kattavaa viimeisen 100 vuoden ajalta, mutta se ei kata mahdollisia syklisiä ja satunnaisia vaihteluja, joita alati muuttuva ilmastomme on tuonut ja tuo useiden satojen vuosien tai tuhansien vuosien jaksoilla.<br />
<blockquote>
<i>Siperiassa Jamalin niemimaalla yli 60 000 poroa nääntyi nälkään talvella 2013–2014. Niiltäkin loppui ruoka, kun jäkälä jäi jääkerroksen alle.</i></blockquote>
Niin saattoi käydä Päiviönkin poroille 1600-luvulla. Sille vaan ei voi mitään, että pohjoisen talvisää on valtavan vaihteleva, ja välillä se heittää porojen kannalta ikävän jääkerroksen jäkälän päälle. Ennen sitä kutsuttiin sään vaihteluksi ja nykyisin poliittisesti (ihmisen aiheuttamaksi) ilmastonmuutokseksi. Mutta jos poroilla joinain vuosina menee huonosti, siitä hyötyvät ainakin naalit. Niille on silloin pöytä katettuna muuten yleensä vuoden karuimpaan aikaan.<br />
<br />
Sain Siirin (4 vuotta) yakaisin reippaaksi pieneksi tytöksi sillä, että lupasin käydä syöttämässä Joulupukin poroille riittävästi Mikko-papan kutistumista estävää kaurapuuroa sillä ehdolla, että Siirikin syö puuronsa kuuliaisesti. Meillä ollaan joulun alla näin vanhanaikaisia. Siiri ja muutkin lapsenlapseni siis saavat Joulupukin lahjat pulskien porojen tuomina. Samaa toivon lukijoideni lapsille ja lapsenlapsille!Unknownnoreply@blogger.com25tag:blogger.com,1999:blog-7196125094232913954.post-22647678264802835652016-12-11T12:28:00.000+02:002016-12-11T12:48:11.937+02:00Suoria sanoja energiapolitiikasta by PaveNimimerkki Pave on ollut yksi Ilmastorealismin helmistä kommentoijana. Hänen vahvuutensa on mahtava kokemus energiantuotannossa. Veikkaan, että vastaavaa kokemusta ei ole Suomessa kuin ehkä 10 - 20 ihmisellä, ja nyt saatan vähätellä Paven osaamista. Olipa miten vaan, satun tietämään yhtä sun toista Pavesta. Jätän Paven henkilöllisyydellä kiusaamisen tähän, enkä tule sitä sallimaan tämän bloggauksen kommenteissakaan. Keskitytään Paven viimeiseen kommenttiin, jonka hän antoi melkoisen lukijakunnan saaneeseen kirjoitukseeni "<a href="http://ilmastorealismia.blogspot.fi/2016/12/ville-niiniston-populismista.html" target="_blank">Ville Niinistön populismista paskapuheeksi</a>". Se kannattanee lukea joko nyt tai jälkeenpäin, jotta tiedät, mistä puhutaan.<br />
<br />
Pave ihmettelee muutamaa asiaa Suomen energiapolitiikassa. Seuraavassa on hänen kommenttinsa 10.12.2016 sisennettynä ja minun kevyesti editoimanani. Yritän tasapainon vuoksi omilla normaalitekstiosuuksillani puolustaa nykyisen energiapolitiikan valtavirtaa.<br />
<blockquote class="tr_bq">
<i>Tähän [Ville] Niinistön tyhjänpäiväiseen energiakirjoitteluun liittyy jollakin tapaa myös perusvihreän tahon ylläpitämä Facebook-ryhmä ”<a href="https://www.facebook.com/groups/740342559331216/?fref=ts" target="_blank">Uusi energiapolitiikka</a>”. Siellä tuomasenbuske–tyyppiset itseään älykköinä pitävät besserwisserit ”tekevät” energiapolitiikkaa. </i></blockquote>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://3.bp.blogspot.com/-dt1BOMbALis/WE0jygmIO3I/AAAAAAAAKF0/gxbSqAv3VcAFNlw8RI1Ids01ZhO_2lT7wCLcB/s1600/Emma%2BKari%2Bja%2Bkivihiili.PNG" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="121" src="https://3.bp.blogspot.com/-dt1BOMbALis/WE0jygmIO3I/AAAAAAAAKF0/gxbSqAv3VcAFNlw8RI1Ids01ZhO_2lT7wCLcB/s320/Emma%2BKari%2Bja%2Bkivihiili.PNG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kansanedustaja Emma Kari Uusi energiapolitiikka -sivustolta</td></tr>
</tbody></table>
No mutta eikös me tarvita uutta energiapolitiikkaa? Älyköidenhän sitä olisi parasta tehdä!<br />
<blockquote class="tr_bq">
<i>Huvittavaa on se, että näillä vihreillä energiapolitiikan tekijöillä ei monellakaan ole minkään sortin perustietoja ja koulutusta energia-asioista. Siellä on laulutaitelijaa, tuulivoimayhdistyksen tiedottajaa, huuhaa-ministereitä yms. maallikoita, mikä ei sinänsä ole mitenkään erikoista, koska tekeväthän energiapolitiikkaa innokkaasti myös Sitran filosofian tohtori ja lihavuuteen perehtynyt entinen kansanedustaja sekä tuo samaa skeidaa jauhava Niinistö. </i></blockquote>
Onhan noilla laulutaiteilijoilla, lihavuustutkijoilla ja varsinkin huuhaa-ministereillä oikeus silti sanoa sanottavansa. Jos asiantuntijat ovat eri mieltä heidän kanssaan, laulutaiteilija varmaan häviää? Vaan eipä ole hävinnyt tuossa ryhmässä. Se on Väinämöisen perintöä!<br />
<blockquote class="tr_bq">
<i>Tuo fb-ryhmä on sellainen, josta todelliset energia-asioihin syvällisesti perehtyneet ihmiset lempataan alta aikayksikön pois, kun erehtyvät sanomaan yhdenkin sellaisen sanan, jota nämä ”älyköt” eivät hyväksy. Siellä ei siis haluta poistaa </i><i>vain </i><i>sääntöjen vastaista kirjoitusta [vaan muutkin erimieliset?]. Se on sitä samaa suvaitsemattomuutta, mitä vihreyteen vihkiytyneet ihmiset muissakin asioissa harrastavat, kun järkeviä puhuvat leimataan populisteiksi, natseiksi, rasisteiksi jne.</i></blockquote>
Eihän meillä saa ihmisiä leimata, herranjestas sehän on vihapuhetta ja laissa kiellettyä! Et voi olla tosissasi!<br />
<blockquote class="tr_bq">
<i>Tämä vihreys on uusi suomettumisen muoto ja tuo ”uusi” energiapolitikka on vain kovin huolestuttavaa kansalaisen näkökulmasta ja erityisesti pitkäjänteistä ja luotettavaa energiahuoltoa tekevien firmojen näkökulmasta, koska luotettavat energialaitokset tehdään 50 - 75 vuoden aikajänteelle, ja nämä vihreä hihhulit yli puoluerajojen tekevät uutta energiapolitiikkaa neljän vuoden aikajänteellä.</i></blockquote>
Niin, mutta neljä vuottahan näillä poliitikoilla on aikaa tehdä hommia. Sitten voi taas tulla vaikka minkälaisia "jytkyjä", jolloin hyvät tarkoitukset kaatuvat oppositioon? Älä viitsi uikuttaa, onhan meillä Helen, joka on uusiutuvan energian kärki ja luopumassa ensimmäisenä maailmassa hiilivoimasta.<br />
<blockquote class="tr_bq">
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://3.bp.blogspot.com/-_FQqTKvMNR0/VioZuU7uz-I/AAAAAAAAFFA/v-BWgrhtyGE/s1600/Ylen%2Btappiolaskelma.PNG" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="177" src="https://3.bp.blogspot.com/-_FQqTKvMNR0/VioZuU7uz-I/AAAAAAAAFFA/v-BWgrhtyGE/s1600/Ylen%2Btappiolaskelma.PNG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Helenin Hanasaaren voimalaitos Ylen tappiolaskelmien kanssa. </td></tr>
</tbody></table>
</blockquote>
<blockquote class="tr_bq">
<i>Yksi aivan erikoinen piirre tässä ”uudessa energiapolitiikassa” on se, että kaikkien hampaissa tuntuvat olevan Helsingin energia-asiat. Sehän koskee myös mediaa. Jostakin syystä Helen Oy on vapaata riistaa kaikille, mutta Fortum saa kaikessa rauhassa tehdä hiilenmustaa energiaa sekä Meri-Porissa, Espoossa että Venäjällä.</i></blockquote>
<blockquote class="tr_bq">
<i>Tuohon Fortum-kuvioon liittyen oli erityisen kummallista, että eduskunnan energiaremonttiryhmä oli Mykkäsen johdolla osoittamassa mieltään Hanasaaren hiilikasalla. Olisivat voineet edes mennä Meri-Poriin valtion oman yhtiön hiilikasalle, niin olisivat saaneet päivärahankin, tai vaikka Espooseen, josta Mykkänen on kotoisin.</i></blockquote>
<blockquote class="tr_bq">
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-gkL87d5fM70/WE0fk4h9n6I/AAAAAAAAKFg/lcIRrFdH-xQJsyN7TxxuXUL_PuA3WKvQACLcB/s1600/Kai%2BMykk%25C3%25A4nen.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="179" src="https://1.bp.blogspot.com/-gkL87d5fM70/WE0fk4h9n6I/AAAAAAAAKFg/lcIRrFdH-xQJsyN7TxxuXUL_PuA3WKvQACLcB/s320/Kai%2BMykk%25C3%25A4nen.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen</td></tr>
</tbody></table>
</blockquote>
<blockquote class="tr_bq">
<i>Tämäkin episodi on eriskummalinnen osoitus siitä, miten valtion johto on yhden osakeyhtiön kimpussa ja yrittää kaikin keinoin tuhota sen talouden ja Helsingin energiahuollon Niinistön jutun kaltaisella energia diiba daaballa.</i></blockquote>
<blockquote class="tr_bq">
<i>Jos Sipilä [kesk] ja ekonomi Mykkänen [kok] vihreine kumppaneineen haluavat luopua hiilestä, sen asian voi helposti aloittaa valtion puoliksi omistamasta Fortumista. Yhtiökokouksessa päätetään luopua Venäjän fossiilisista voimaloista ja määrätään Meri-Pori ja Espoo polttamaan biopolttoaineita vuoteen 2025 mennessä. Fortumilla on kassa pullollaan, joten yhtiökokous voi päättää, että sillä rahalla rakennetaan tuulimyllyjä ja aurinkokennoja, niin ei mene verorahojakaan siihen touhuun. Sitä esimerkkiä on helppo muiden seurata ja varmaan myös Helen Oy:n.</i></blockquote>
Hetkinen. Kaikki tiedotusvälineethän ovat kertoneet Fortumin keskittyvän uusiutuvaan voimaan? Mistä siis puhut?<br />
<blockquote class="tr_bq">
<i>Kummallista on sekin, että Hesari ja muut mediat suojelevat henkeen ja vereen Fortumia, mutta Helen on niiden hampaissa. Kun nuo mediat puhuvat Fortumin Venäjän voimaloista, aina jätetään kertomatta, paljonko fossiilisia polttoaineita siellä poltetaan, ja mikä on hiilen osuus. Tulee vaan mieleen, että mitkä ovat ministerien omat sijoitukset, kun ovat Helsingin energiayhtiötä tuhoamassa. Ollaanko sitä kaappaamassa jonkun isomman syliin? </i></blockquote>
<br />
<a name='more'></a>Kuka Heleniä olisi muka kaappaamassa? Sehän on ollut Helsingin hiilenmusta helmi ja rahasampo! Ja nythän sillä on <a href="https://www.helen.fi/helen-oy/vastuullisuus/hiilineutraali-tulevaisuus/" target="_blank">hieno uusi strategiakin kohti hiilineutraaliutta</a>!<br />
<blockquote class="tr_bq">
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-TC3CFBYx3Is/WE0gGkQrIxI/AAAAAAAAKFk/qELF0XOw4oQSsHO3yDWOEE68aFt8yuTGQCLcB/s1600/Emma%2BKari.jpeg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="177" src="https://1.bp.blogspot.com/-TC3CFBYx3Is/WE0gGkQrIxI/AAAAAAAAKFk/qELF0XOw4oQSsHO3yDWOEE68aFt8yuTGQCLcB/s320/Emma%2BKari.jpeg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kansanedustaja Emma Kari ei pidä ydinvoimastakaan</td></tr>
</tbody></table>
<i>Jos valtion johto ja Helsingin tuulimyllyjen halaajat, eli ilmastouskossa oleva valtuusto, toimisi fiksusti, se kävisi keskustelua Helenin uusiutuviin liittyvästä staregiasta. Nyt siellä Emma Karin [vihr] tapainen teinipoliitikko puuhaa yksisilmäisesti hiilivoimalaitosten alasajoa ja sanoo, että lämmitysenergia saadaan kun lämmitetään talosta ulos menevää ilmaa.</i></blockquote>
Mutta onhan meillä ilmastovastuu ja velvollisuus näyttää esimerkkiä muulle maaailmalle!<br />
<blockquote class="tr_bq">
<i>Energiavastuullisen henkilön pitäisi ensin lyödä pöytään realistinen vaihtoehto hiilivoimalle kustannusten ja </i><i>arktisen pääkaupungin </i><i>energiahuoltovarmuuden näkökulmasta. </i><i>Helsingin enrgiahuolto on jo nyt ollut aika veitsen terällä kovimpien pakkasjaksojen aikana. Nyt sitten tosiaan joku lapsipoliiikko toisessa polvessa kerää ääniä hokemalla, että hiilivoimalaitokset pitää sulkea. Ja varmaan ääniä saakin, mutta aika moraalittomalla tavalla etenkin, kun Suomi on mukana EU:n tason päästökaupassa. Se on hyvä muistaa, kun Helsinki on 25 asteen pakkasella sähkötön ja lämmötön ja talojen putket ja vanhukset jäässä. Nimittäin niihin hajautettuihin lämpöpumppuihinkaan ei sähköä tule, ellei sitä joku tuota ja ainakaan aurinko ja tuuli ei sitä sydäntalven pakkaisilla tuota.</i></blockquote>
<blockquote class="tr_bq">
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://4.bp.blogspot.com/-JZcP5JsnZFs/WE0dFB9b7ZI/AAAAAAAAKFU/rsQv2Ib3pxwJJDlXUi9Cme8AEuLdpM3GACLcB/s1600/Paula_Lehtom%25C3%25A4ki.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="200" src="https://4.bp.blogspot.com/-JZcP5JsnZFs/WE0dFB9b7ZI/AAAAAAAAKFU/rsQv2Ib3pxwJJDlXUi9Cme8AEuLdpM3GACLcB/s200/Paula_Lehtom%25C3%25A4ki.JPG" width="161" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Pääministerin valtiosihteeri<br />
Paula Lehtomäki</td></tr>
</tbody></table>
<i>Helsinkihän on iso talousalue, jonka energiahuolto varmasti kiinnostaa monia tahoja. Puhutaan että Mykkäsellä [kok] ja [energiayhtiö] ST1:n Anttosella on erityisen lämpimät välit. Tällaisen miljardöörin rahanhimo on varmaankin pohjaton ja mikäs sen parempi asia, kuin tehdä valtauksia oman ministerin avustuksella. Tämä on sitä uutta energiapolitiikkaa, jonka Pekkarinen [kesk] tuulivoimapuolella [tukiaisineen]aloitti? Vai onko se vain politiikkaa, jota Sipiläkin [kesk] Talvivaarassa harrasti? </i></blockquote>
Nojuu, salaliittoteorioita. Älä nyt vaan väitä, että ns. paskalain velvoitteilla miljoonaomaisuudet tehneellä Sipilällä olisi mitään tekemistä sen kanssa, että kyseistä asetusta aikanaan voimakkaasti puolustanut ympäristöministeri Paula Lehtomäki, joka sittemmin putosi eduskunnasta, nimitettiin Sipilän valtiosihteeriksi yli 10 000 euron kuukausipalkalle? Tai että Lehtomäellä, jonka perhe omisti yli 300 000 euron arvosta Talvivaaran osakkeita, olisi mitään tekemistä Sipilän Talvivaara-politiikan kanssa?<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
_______________________________</div>
<br />
Siihen Paven kommentit loppuivat - ainakin hetkeksi. Yritin puolustaa Sipilää, Mykkästä ja muutamaa muutakin ihan blogistin viran ja tarinan juonen puolesta. Ehkä onnistuin tai sitten en?<br />
<br />
Ihan lopuksi vielä yksi kysymys lukijoille: Miksi liki kaiken Suomen energiantuotannosta tietävä "Pave" ei halua kirjoittaa tänne tai muuallekaan omalla nimellään? Minä tiedän vastaukset. Pave ei halua vahingoittaa työntekijöitään eikä myöskään työnantajaansa. Pave ei ole poliitikko, eikä muutenkaan havittele mainetta tai kunniaa.<br />
<br />
Samanlaisia energia-alan huippuosaajia meillä on tuo ehkä 10 - 20 henkilöä. Hekään eivät halua vaarantaa yhtiöidensä ja niiden työntekijöiden asemaa energiamarkkinoilla tai hyvin toimivaa ja yhtä maailman puhtaimmista energiajärjestelmistä yleensä. Ja syynä on se, että energiapolitiikka on voimakkaasti politisoitunut ja myös polarisoitumassa. Sormet palavat nopeasti, jos esität erilaisia ja perusteltujakin mielipiteitä vihreään tai keskusta/kokoomusvihreään tuulivoimahalaajien dogmaan verrattuna. Lojaalisuuden vaatimus politiikalle on niin luja, että realismi ja rehellisyys joutuvat väistymään. Esimerkkejä asiasta on jo nähty. Siksi nuo huippuosaajat Pavea ja Katternön rohkeita miehiä lukuunottamatta ovat olleet lojaalisti hiljaa.<br />
<br />
Mutta onko meillä maailman pohjoisimpana ja siksi energiariippuvaisimpana kansana varaa pitää todelliset energia-alan asiantuntijat hiljaisina ja antaa vihreiden poliitikkojen tehdä kokeilunsa arvostelulta suojassa? Vai pitäisikö vihreä pintavaahto kuoria pois, ja katsoa mitä sen alla porisee?<br />
<br />
<br />Unknownnoreply@blogger.com25tag:blogger.com,1999:blog-7196125094232913954.post-92226967307670342962016-12-08T12:51:00.002+02:002016-12-08T12:51:53.803+02:00Vallanvaihto järkyttää USA:n ilmastopanikoijiaKirjoitin marraskuun 12. päivänä bloggauksen "<a href="http://ilmastorealismia.blogspot.fi/2016/11/torjuuko-trumpin-hallinto-maailman.html" target="_blank">Torjuuko Trumpin hallinto maailman suurimman uhan tuosta vain?</a>". Siinä kerroin Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin valinnasta maan ympäristöviraston (EPA) vallanvaihdoksen ohjaamiseksi. Useimpien virastojen johtohan vaihtuu vaalien yhteydessä Yhdysvaltain poliittisessa järjestelmässä. Todettakoon nyt pävivityksenä tuohon kirjoitukseen, että vallanvaihtojohtaja Myron Ebellistä ei tule EPAn seuraavaa pääjohtajaa.<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://2.bp.blogspot.com/-Jjw6zrXqteo/WEk4m43M0YI/AAAAAAAAKEk/qJBHnOI1riE6s_craPGXcdREBGVaLzXdgCLcB/s1600/scott-pruitt_2014.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://2.bp.blogspot.com/-Jjw6zrXqteo/WEk4m43M0YI/AAAAAAAAKEk/qJBHnOI1riE6s_craPGXcdREBGVaLzXdgCLcB/s1600/scott-pruitt_2014.jpg" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Scott Pruitt</td></tr>
</tbody></table>
Kotimainen STT:mme on tänään lainannut ankarasti Trumpia vastaan kampanjoinutta New York Timesia, ja kertoo seuraavassa EPAn todennäköisestä johtajasta. Uutisen välissä olevat kommentit ovat minun tekstiäni.<br />
<blockquote class="tr_bq">
<i>Yhdysvaltain tuleva presidentti Donald Trump on valinnut maan ympäristönsuojeluviraston EPA:n johtoon <b>Scott Pruitt</b>in, uutisoi New York Times. Oklahoman osavaltion oikeusministeri Pruitt tunnetaan fossiilisten polttoaineiden vahvana kannattajana.</i></blockquote>
New York Timesin tekstin rivien välistä näkyy valtava järkytys, joka mielestäni johtaa liioitteluun jo ensimmäisessä kappaleessa. En itse usko tuohon vahvaan kannatukseen, mutta toki Pruitt ja myös Oklahoman - kuten monien muidenkin osavaltioiden - hallitus on viime vuosina käynyt kovaa poliittista taistelua Obaman ilmasto- ja energiapolitiikkaa vastaan.<br />
<blockquote class="tr_bq">
<i>New York Timesin mukaan valinta osoittaa, että Trump haluaa purkaa edeltäjänsä Barack Obaman toimet ilmastonmuutoksen vastustamiseksi. </i><i>Trump luonnehti vaalikampanjansa aikana väitettä ilmastonmuutoksesta huijaukseksi. Scott Pruitt oli oleellisesti mukana Trumpin kampanjan ympäristölinjauksissa.</i></blockquote>
Trump ilmoitti useaan otteeseen vaalikampanjansa aikana aikovansa purkaa joitakin Obaman hallinnon tekemiä päätöksiä. Monet niistä olivat presidentin direktiivejä, jotka eivät olisi menneet sitovampina kongressissa läpi. Yhdysvaltain kansa pääsi noista Trumpin vaalilupauksista äänestämään tunnetulla tavalla.<br />
<br />
Trumpin lausahdus ilmastonmuutoksesta huijauksena on käsitettävä lähinnä ilmastonmuutos-sanan poliittista merkitystä kohtaan. Siis miten sanaa on käytetty ja käytetään edelleen poliitisessa propagandassa. Trump tietää varsin hyvin, että ilmasto kaoottisena järjestelmänä on ihan luonnostaankin jatkuvassa muutostilassa, mille ihmiskunta ei juuri mitään voi. Tässä mielessä Obaman hallinnon alarmistista direktiiviohjausta ja lakeja säätävän kongressin välttelyä voi hyvinkin arvostella huijauksena.<br />
<blockquote class="tr_bq">
<i><a name='more'></a>Yhdysvaltain liike-elämä ja Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry vetosivat marraskuun puolivälissä Trumpiin Pariisin ilmastosopimuksen ja sen velvoitteiden puolesta.<br /><br />– Tämä on poliittisen ja taloushistorian tärkeä hetki globaalisti. Meidän täytyy ehdottomasti ratkaista yhdessä planeettaamme kohdistuvat valtavat haasteet, sanoi tuolloin johtaja Barry Parkin makeisia ja muita elintarvikkeita valmistavasta Mars-yrityksestä.</i></blockquote>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://3.bp.blogspot.com/-deER245v6ps/WEk5IKq8XZI/AAAAAAAAKEo/QaHhtSeAH_YJb6NTltkMIxVnQ9KrJ3TowCLcB/s1600/pruitt-reax2.png" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="226" src="https://3.bp.blogspot.com/-deER245v6ps/WEk5IKq8XZI/AAAAAAAAKEo/QaHhtSeAH_YJb6NTltkMIxVnQ9KrJ3TowCLcB/s320/pruitt-reax2.png" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Yhden USA:n suurimman ympäristölobbausjärjestön, Sierra<br />Clubin, jakamasta twiitistä näkyy järjestön johdon <br />pöyristys Pruittin valintaan.</td></tr>
</tbody></table>
Vaalit on käyty, eikä kohta eroavan ulkoministeri Kerryn vetoomuksilla taida olla enää ramman ankan vaakkumista suurempaa merkitystä. Minua ei myöskään vakuuta Mars-yrityksen ympäristöjohtajan esiintyminen Yhdysvaltain liike-elämän johtotähtenä.<br />
<blockquote class="tr_bq">
<i>Yritykset ovat olleet huolissaan siitä, että Yhdysvallat saattaa jäädä jälkeen, kun muualla siirrytään puhtaaseen energiaan.</i></blockquote>
Nyt täytyy antaa vihje Team Finlandille: Käykää ihmeessä kertomassa USA:n ympäristötietoisille yrityksille, miten hyvä paikka Suomi on ilmasto- ja energiapolitiikan suhteen. Kuten <a href="http://ilmastorealismia.blogspot.fi/2016/12/ville-niiniston-populismista.html" target="_blank">edellisessä bloggauksessani tilastoihin perustaen todistin</a>, olemme noissa asioissa maailman viidenneksi "puhtain" maa, jos arviointikriteerinä pidetään ns. päästöttömän energian osuutta koko kulutetusta primäärienergiasta. Olemme valtavasti Yhdysvaltain edellä. Ihmettelenkin, mikseivät Mars ja kaikki muutkin amerikkalaiset yhtiöt jo ole siirtäneet pääkonttoreitaan ja tuotantolaitoksiaan tänne!<br />
<br />
Todettakoon lopuksi, että Scott Pruittin nimitys vaikutusvaltaisen EPAn pääjohtajaksi ei ole vielä kongressissa kuulutettu. Erilaisten demokraattipuoluetta lähellä olevien vihreiden lobbausryhmien ulvonnasta päätellen (niistä voi lukea englanniksi vaikka <a href="https://wattsupwiththat.com/2016/12/07/trumps-epa-pick-is-causing-green-heads-to-explode/" target="_blank">täältä</a>) polku nimitykseen voi olla pitkä ja kuoppia täynnä.<br />
<br />
Vihreitä ystäviäni rauhoitan sillä, että jokainen hallinto joutuu tiukoissa paikoissa tekemään kompromisseja ja muutenkin arvioimaan tavoitteitaan. Niin käy myös Trumpin hallinnolle. Emme siksi täällä Ilmastorealismin kotipesässä ole New York Timesin ja STT:n lailla vielä repineet ihokkaitamme ja sirotelleet tuhkaa päällemme. Katsotaan rauhassa nimitysten eteneminen ja uuden hallinnon käynnistyminen. Vuoden kuluttua voimme olla vähän tietävämpiä siitä, mille tasolle se tavoitteensa näissä asioissa on asettanut.<br />
Unknownnoreply@blogger.com11tag:blogger.com,1999:blog-7196125094232913954.post-76688684105610625482016-12-05T09:33:00.000+02:002016-12-05T16:31:26.129+02:00Ville Niinistön populismista paskapuheeksiVille Niinistö esitteli 3.12.2016 <a href="https://www.vihreat.fi/artikkeli/2016/12/ville-niinisto-suomesta-hiilineutraali-edellakavija-jo-vuonna-2035" target="_blank">Vihreiden energia- ja ilmastolinjauksia puoluevaltuuskunnan kokouksessa</a> Vaasassa. Lainaukset ovat tavanomaiseen tapaan sisennettynä ja blogistin vaatimattomat kommentit normaalitekstillä.<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://2.bp.blogspot.com/-YDJKzYqLrdI/WESbArYhdRI/AAAAAAAAJ3k/FMtIjbICayAABl_bE9fDOrccDue8wT0BQCLcB/s1600/203935-jpg.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://2.bp.blogspot.com/-YDJKzYqLrdI/WESbArYhdRI/AAAAAAAAJ3k/FMtIjbICayAABl_bE9fDOrccDue8wT0BQCLcB/s320/203935-jpg.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö</td></tr>
</tbody></table>
<blockquote class="tr_bq">
<i>Vihreiden tavoitteena on, että Suomi on jo vuonna 2035 hiilineutraali maa, joka suojelee ympäristöä, panostaa ihmisten hyvään elämänlaatuun, luo työpaikkoja ja menestyy kestävän talouden edelläkävijänä. Hiilineutraalius saavutetaan 15 vuotta aiemmin kuin hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa.<br />- Ilmastonmuutoksen torjunnassa tulevaisuuden energiaratkaisuilla on keskeinen rooli. <b>Suomen ei pidä jäädä maailmanlaajuisen ilmastoponnistuksen perässähiihtäjäksi.</b> Valjastetaan osaamisemme koko maailman käyttöön ja otetaan se edelläkävijän rooli, joka meille sopii, sanoi Niinistö Vihreiden puoluevaltuuskunnalle Vaasassa pitämässään puheessa.</i></blockquote>
Uhkaako meitä perässähiihtäjän rooli? Ville Niinistö varmaan tarkoittaa siis, ettemme jää jälkeen Aasian ja Afrikan kehittyvistä maista saati putoaisi Euroopan ja Amerikan kehittyneiden maiden kelkasta. Katsotaanpa, mitä vastikään ilmestynyt alan vuosittainen ikoni, <a href="http://www.bp.com/en/global/corporate/energy-economics/statistical-review-of-world-energy.html" target="_blank">BP:n 65. tilastollinen katsaus</a>, kertoo Suomen tilasta tässä energia-alan hiihtokilpailussa.<br />
<br />
Jos mittarina pidetään ns. päästöttömän energian osuutta maan primäärienergiasta, emme ole kovin suuressa vaarassa joutua perässähiihtäjien joukkoon, vaikka pitäisimme pitkähkön hiihtotauon. Bp:n katsauksen mukaan koko maailman energiatuotannossa noilla päästöttömillä (vesi-, tuuli-, aurinko-, bio- ja ydinvoima) tuotettiin vuonna 2015 noin 14% kaikesta ihmiskunnan käyttämästä energiasta. Vastaava luku on Lähi-idässä 1%, Afrikassa 8%, Etelä-Aasiassa ja Oceaniassa 10%, Pohjois-Amerikassa 16%, Euroopassa (ml. Venäjä) 21% sekä Etelä- ja Keski-Amerikassa 26%. <b>Suomessa tuo prosentti on huikea 47%.</b> Meidän edellämme ovat vain ydinvoiman suurvalta Ranska (49%) sekä vuoristojen ja vesivoimavarantojen kyllästämät Sveitsi (52%), Norja (67%) ja Ruotsi (68%). Kaikki muut maailman 190 maata hiihtävät perässämme, ja useimmat niistä ovat perässämme vuosikymmeniä tai -satoja. Uhka perässähiihtäjäksi joutumisesta on siis kaukainen ellei peräti olematon.<br />
<blockquote class="tr_bq">
<i>- Kestävä talous tarkoittaa koko kulutuksen ja tuotannon muuttamista. Se tarjoaa ihmisille uusia mahdollisuuksia liikkua puhtaasti, hyödyntää digitaalisia palveluja, tuottaa energiaa ja asua hiilineutraalissa talossa. Otamme kaikki suomalaiset energiapolitiikan tekijöiksi: tuottajiksi, vaikuttajiksi ja hyötyjiksi, Niinistö totesi.<br />Vihreiden energiavisiolla tavoitellaan 50 000 uutta, pysyvää työpaikkaa vuoteen 2035 mennessä - lisäyksenä sille, mitä hallituksen energia- ja ilmastostrategia tuottaisi. Näistä 10 000 työpaikkaa tuottaisi jo Vihreiden vaihtoehtobudjetissa esitelty uusiutuvan energian pientuotannon vauhdittaminen seuraavan kolmen vuoden aikana.</i></blockquote>
Ville Niinistö ei valitettavasti avaa tarkemmin, miten kulutus ja tuotanto muutettaisiin hiilineutraaliksi. Minä tiedän yhden tuon tavoitteen mukaisen politiikan suunnan, jonka kestävyydestä en kuitenkaan mene takuuseen: Palataan 1600-luvun tasolle energian tuotannossa, kulutuksessa, elintasossa ja lopulta.väkiluvussakin. Digitaalisia palveluja lukuunottamatta tuon aikakauden mukainen elämä täyttäisi hyvin Niinistön muut toiveet tuottamisesta, kuluttamisesta, puhtaasta liikkumisesta ja hiilineutraalista asumisesta.<br />
<br />
Jäin myös ihmettelemään, minne Vihreät ovat kadottaneet noin 40 000 uutta uusiutuvan energian työpaikkaa tavoitteistaan viimeisen vajaan kahden vuoden aikana? Nimittäin <a href="http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/735036/Vihreat+tahtovat+200+000+uutta+tyopaikkaa+vuoteen+2020+mennessa" target="_blank">helmikuussa 2015 Vihreät tavoittelivat eduskuntavaaliohjelmassaan</a> 50 000 uutta uusiutuvan energian työpaikkaa - ja ne jo vuoteen 2020 mennessä - nyt enää viidesosan siitä. Melkoinen pudotus vajaassa kahdessa vuodessa!<br />
<blockquote class="tr_bq">
<i>Tavoite on täysin realistinen, jos Suomi saavuttaa kestävän talouden edelläkävijän aseman, ja vientiyrityksemme pääsevät myymään ratkaisujamme maailmalle. Tarvittava osaaminen Suomesta löytyy jo. Vaasan energiaklusterissa on jo nyt 10 000 työpaikkaa, ja viennin osuus yrityksissä on 80 prosenttia. Kotimarkkinoiden vahvistaminen lisää myös viennin kasvunäkymiä, Ville Niinistö korosti.</i></blockquote>
<br />
<a name='more'></a>Minua on aina kiinnostanut tuo Vaasan energiaklusteri. Kävinkin viimein selaamassa sen yritykset <a href="http://energyvaasa.vaasanseutu.fi/yritykset/" target="_blank">tältä sivustolta</a>. Löysin sieltä kaksi aika merkittävää vientiyritystä, Wärtsilän ja ABB:n. Näistä ensin mainittu on tunnetuin korkealaatuisista diesel- ja kaasumoottoreistaan. Jälkimmäinen puolestaan tekee tuotteita mihin tahansa sähköjärjestelmään. Vain uusiutuvaan energiaan klusterissa suuntautuvat firmat olivat joko hyvin pieniä, kotimaan markkinoilla toimivia tai konsultoivia. Noiden jälkimmäisten voimin voimin vienti ei kyllä vedä maailman energiamarkkinoilla. Pääosa klusterin yrityksistä oli erilaisia metallin ja muovin työstöön keskittyviä konepajoja, joiden tuotteet varmaan sopivat minkä hyvänsä teollisuudenalan osavalmistukseen.<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://2.bp.blogspot.com/-gUhN-6gF_ds/WER8krHfT-I/AAAAAAAAJ3U/w30QXfWgvpsAL-Fb8YkOrfXAHaz4Hil2QCLcB/s1600/dsc_3595.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="212" src="https://2.bp.blogspot.com/-gUhN-6gF_ds/WER8krHfT-I/AAAAAAAAJ3U/w30QXfWgvpsAL-Fb8YkOrfXAHaz4Hil2QCLcB/s320/dsc_3595.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Wärtsilän mitä <a href="http://www.wartsila.com/products/power-plants/solutions/liquid-fuel-power-plants/wartsila-46-50df-liquid-fuel-power-plants" target="_blank">tahansa nestemäistä polttoainetta käyttävä voimala</a></td></tr>
</tbody></table>
<br />
En yhtään vähättele Vaasan energiaklusterin toimintaa, mutta mikään kovin merkittävä "uusiutuvan" energian teknologiakeskittymä se ei siis taida olla. Siitä huolimatta toivotan Ville Niinistön lailla menestystä yrityksille - aivan erityisesti Wärtsilän generaattoreille ja ABB:n hyvin laajalle tuotevalikoimalle sekä niiden alihankkijoille - vaikka ne enimmäkseen taitavat suuntautua fossiilisia polttoaineita käyttävälle energiasektorille. Saattaakin olla, että Wärtsilän dieselvoimaloilla ja ABB:n sähköverkkotuotteilla nostetaan enemmän maailman sähkötöntä kurjalistoa parempaan elämään kuin maailman kaikkien vihreiden tyhjillä puheilla, jotka Afrikan ja Aasia monsuunit vievät mennessään.<br />
<blockquote class="tr_bq">
<i>Vihreät vauhdittaisi uusiutuvan energian käyttöönottoa kaksi kertaa nopeammin kuin hallitus strategiassaan. Uusi, kustannustehokas <b>kannustinjärjestelmä suuren mittaluokan uusiutuvalle energialle</b> halutaan käyttöön vuoden 2017 aikana. <b>Ilmastolle haitallisista tuista halutaan eroon vuoteen 2025 mennessä.</b> Energiantuotannossa eniten kasvavat tuuli, aurinko, peltobiomassa, jäteliemet ja maalämpö. Metsähakkuiden sijaan painopisteenä ovat <b>tuuli, aurinko, sähköinen liikenne ja älysähköverkot</b>.</i></blockquote>
Minä olen kuullut koko tämän kuluvan vuosituhannen ajan, että nämä ns. uusiutuvat energiantuotantotavat tulevat markkinaehtoisesti kilpailukykyisiksi. Siksi tukiaisia - siis Niinistön kannustinjärjestelmiä - tarvittiin aiempien perustelujen mukaan vain väliaikaisesti. Eivätkö ne olekaan saavuttamassa kilpailukykyä? Miksi ihmeessä Niinistö nyt puhuu uusista kannustinjärjestelmistä? Minä en enää ymmärrä asiaa! Niinistö siis haluaa kelvottomaksi osoittautuvalle energiantuotannoille uusia tukiaisia ja niiden vaatimia energiaveroja vaan lisää. Mitä ihmeen kustannustehokkuutta sellainen on.<br />
<br />
Vihreät ovat kehottaneet kuntia kapinaan energia-asioissa. <a href="http://www.kainuunsanomat.fi/kainuun-sanomat/kotimaa/vihreat-kannustaa-kuntia-kapinaan-kunnat-voivat-valita-toisin-kuin-hallitus/" target="_blank">Kainuun Sanomien otsikko</a> on toistettu muuallakin vihreiden toimittajien hallitsemassa mediassa. Suomen 100-vuotisjuhlien ja vuoden 2017 lähestyessä en pidä kapinakutsuja kovin viisaina, vaikka ne vihreissä piireissä tuntuisivatkin houkuttelevan nostalgisilta. Kapina nimittäin tarkoittaa hävittyä vallankumousyritystä. Sellaisesta maksaa kovan hinnan koko kansa ja aivan erityisesti kapinaan yhtyvät.<br />
<br />
Kukaan ei varmasti vastustaisi sellaista uusiutuvaa energiaa tai energian käytön säätelyä, joka pärjää aidosti vapailla markkinoilla. Ei sellaisen käyttöönottoon tarvita mitään kapinaa. Kuluttajat tilaisivat sitä kilpaa, jos moista markkinoilta löytäisivät. Jos kotimaiset tuuli- ja aurinkoenergiaratkaisut, sähköinen liikenne ja älysähköverkot eivät pärjää kotimaan markkinoilla ilman tukiaisia, eivät ne pärjää missään ulkomaillakaan, eikä niistä silloin mitään vientiklusteriakaan synny. Kilpailukyvyttömän tekniikan tukeminen tukiaisilla vain hidastaa puhtaiden ja kilpailukykyisten tuotteiden syntymistä ja käyttöönottoa.<br />
<blockquote class="tr_bq">
<i>Niinistö nosti puoluevaltuuskunnalle pitämässään puheessa esille myös vuoropuhelun tärkeyden Suomessa aikana, jolloin länsimaissa ihmisten epäluulo politiikkaa ja mediaa kohtaan on kasvanut, poliittinen keskustelu kärjistynyt, ja ihmiset kokevat ulkopuolisuutta. Hänen mukaansa päättäjien on avauduttava avoimeen vuoropuheluun kaikkien, myös eri mieltä olevien kanssa.<br />- Uskon, että populismille on osin tehnyt tilaa se, että moni ihminen kokee päättäjien kääntäneen hänelle selkänsä. Tällainen ulkopuolisuuden tunne meidän on torjuttava. Hyvässä yhteiskunnassa kaikilla on sellainen tunne, että minulla on merkitystä, että minulle on tilaa. Päättäjien tehtävä on varmistaa, että tämä vuoropuhelu toimii, Niinistö sanoi puheessaan.</i></blockquote>
Anteeksi vaan, Ville Niinistö, mutta minä olen kokenut juuri Teidän puolueenne sellaiseksi ylimielisyyden linnakkeeksi, joka ei suostu avoimeen vuoropuheluun. Aivan erityisen selvästi tämä on tullut esille ilmasto- ja energia-asioissa, joista varsinkin jälkimmäiset ovat tällaiselle maailman pohjoisimmalle kansalle kohtalonkysymyksiä. Menisitte avoimesti väittelemään ilmaston lämpenemisestä vaikkapa televisioon. Kertoisitte siellä suoraan, monellako Celsius-asteella haluamanne ilmasto-, energia- ja elämäntapatalkoonne vaikuttaisivat meidän tai maapallon ilmastoon tämän vuosisadan aikana, jos ilmastomallinnusten tulokset sattuisivat joskus osumaan kohdilleen. Tai siis monellako asteen kymmenes- tai sadastuhannesosalla, jos rehellisiä ollaan? Olen aivan varma, että saisitte primetime-aikaa asialle vaikkapa A-studion suorassa lähetyksessä. Mutta teillä ei ole ollut rohkeutta ja rehellisyyttä tehdä sitä, koska koko tältä katastrofaaliseksi mainostamaltanne ilmastonmuutoshypetykseltänne saattaisi pudota hetkessä kaikki uskottavuus. Mitä teille sen jälkeen jäisi?<br />
<br />
On älyllistä epärehellisyyttä nimittää oikeutettua kritiikkiä ja erimielisyyttä populismiksi tai syrjäytymiseksi. Se, että Te, Ville Niinistö, levittelette valheita energiaklustereista tai kansallisen perässähiihtämisen uhkakuvista ja kieltäydytte keskustelusta kaikkiin mahdollisiin argumentointivirheisiin vedoten, ei ole sen paremmin populismia tai edes politiikkaa. Kansankielellä sitä kutsutaan paskapuheeksi.Unknownnoreply@blogger.com16