Kirjoittajana professori Antero Järvinen
Pariisin ilmastosopimus hyväksyttiin YK:n ilmastokokouksessa joulukuussa 2015 ja se astui voimaan 4.11.2016. Sopimus, jonka on ratifioinut Suomen lisäksi 143 maata, ei kuitenkaan sisällä määrällisiä päästövähennysvelvoitteita. Osapuolet sitoutuvat pelkästään valmistelemaan, tiedottamaan, ylläpitämään sekä saavuttamaan ilmoittamansa päästötavoitteet. EU-maita ja muutamia muita kehittyneitä länsimaita lukuun ottamatta muut maat, mm. Kiina ja Intia, eivät ole ilmoittaneet vähentävänsä hiilidioksidipäästöjään. Ensimmäinen kokonaistarkastelu sopimuksen vaikutuksista tehdään 2023.
”Olemme saavuttaneet 100-prosenttisen yhteisymmärryksen! … noudattaa tätä ei-sitovaa sopimusta ja tavata jälleen viiden vuoden kuluttua!” |
Sopimuksen tavoitteena on rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahden asteen verrattuna esiteolliseen aikaan (määrittelemättä jäi, tarkoitetaanko tällä 1700-lukua vai jotain aiempaa vuosisataa) ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen vuosisatamme loppuun mennessä. Sopimuksen hinta-hyötysuhdetta, paljonko ilmastotalkoisiin 2016 – 2030 uhrattavilla varoilla saataisiin alennettua maapallon keskilämpötilaa, on tutkittu hyvin vähän.
Käyttäen ilmasto-talousmallinnuksia tanskalainen ympäristötaloustieteilijä Bjørn Lomborg on arvioinut, että Pariisin ilmastosopimuksen talkoot maksaisivat globaalisti 0,8 – 1,6 biljoonaa euroa eli 800 – 1600 miljardia euroa joka vuosi 15 vuoden ajan. Summasta kolmannes lankeaisi Euroopan unionin maksettavaksi. Koska Suomen bruttokansantuote on noin 1,5 % EU-maiden koko BKT:stä, meille kohdistuvat ilmastotalkoot voisivat maksaa uusina menoina 4 – 8 miljardia euroa vuodessa. Tämä olisi 7 – 14 % Suomen valtion budjetista (56 miljardia euroa 2018). Keskituloiselle veronmaksajalle (3600 euroa/kk brutto) tämä tietäisi verojen kiristymisenä noin 200 – 300 euron menetystä kuukausittain käteen jäävässä palkkapussissa. On hämmästyttävää, että näistä taloudellisista vaikutuksista ei ole juurikaan esitetty arvioita julkisuudessa.
Lomborgin käyttämien mallinnusten mukaan tällaisella vuosibudjetilla lämpötila olisi vain 0,05 astetta ilmastomallien ennustamaa viileämpi vuonna 2100. Jos talkoita jatkettaisiin 2100 asti eli 85 vuotta ja globaalisti noin 100 000 miljardin euron taloudellisin kokonaiskustannuksin, lämpötilaa saataisiin alennettua ennustetusta 0,17 astetta. Sekin olisi niin vähän, että emme kykenisi tuota eroa luotettavasti mittaamaan saati aistimaan.
Harmillisesti emme vielä tiedä, pystyvätkö ilmastomallit luotettavasti ennustamaan tulevaa ilmastoa lähes 100 vuoden päähän. Emme saa luotettavia sääennusteitakaan viikkoa pidemmille jaksoille, vaikka ne tuotetaan samankaltaisilla mallinnuksilla. Ilmastomallien ennustama lämpötilan nousu saavutettaisiin lisäksi vain sillä edellytyksellä, että uskoisimme nykyisten ilmastomallinnusten oletuksia, joiden mukaan ilmasto on hyvin herkkä hiilidioksidimäärän kasvulle. Vähäisemmällä ja ehkä todennäköisemmällä herkkyysluvulla talkoiden ilmastovaikutus jäisi vieläkin vaatimattomammaksi suhteessa Pariisin sopimuksen tavoitteisiin, käytännössä nollaksi.
Kun kaivetaan suunnattoman suuri Kankkulan kaivo, me emme huomaa olevamme kaivossa. Näin näyttää käyneen Pariisissa. Kannattaako ilmastotalkoisiin tuhlata globaalisti kymmeniätuhansia miljardeja euroja varsinkaan, kun niillä ei saavutettaisi havaittavaa muutosta vaihtelevasti aina muuttuvassa ilmastossa? Mitä muuta hyödyllistä tuolla tähtitieteellisellä summalla voitaisiin oikeasti saada luonnolle ja ihmiskunnalle? Voisiko lisärahoitusta antaa esimerkiksi Suomen tutkimus- ja kehittämistoiminnalle, jonka menot olivat 6,0 miljardia euroa 2017?
”- Sitä on ny tiämmä kerätty rahaa että kaivettas kaivoja Afrikkaan. – Jaa ovvai? En oo ennen tiänny että Kankkula on siällä päin.” Kari Suomalainen, Helsingin Sanomat 26.10.1983. |
Pariisin ilmastosopimukseen liittyy Vihreä ilmastorahasto, jonka kautta rikkaiden maiden on sovittu maksavan kehitysmaille 100 miljardia dollaria (noin 80 miljardia euroa) vuodessa. Suomi on luvannut rahastoon 80 miljoonaa euroa vuodessa.
Päälähteet:
Lomborg, B. 2016. Impact of current climate proposals. Glo¬bal Policy 7:109-118.
Lomborg, B. 2017. The impact and cost of the 2015 Paris Climate Summit, with a focus on US policies. Sivut 216-234 kirjassa: Climate change. The facts 2017.
Vastaukset: Steve Hunterin kuvassa ovat Barack Obama, Angela Merkel, David Cameron ja Francois Hollande. Merkel ei kuulu joukkoon, koska vain hän on yhä virassa.
Hiilitaseita lasketaan monipuolisilla malleilla, joissa otetaan mukaan lähteet ja nielut nautojen röyhtäisyjä unohtamatta. Varmaankin malleissa on otettu huomioon maapallon ihmisten lisääntyvä lukumäärä ja heidän maantieteellisen jakautumisensa muutokset vuoteen 2100 mennessä? Väestönkasvuhan vaikuttaa päästömääriin suoraviivaisesti ja jyrkimmin kylmillä leveysasteilla. Vai ovatko mallit poliittisesti korrektisti hylkineet tällaisia varsin selitysvoimaisia muuttujia?
VastaaPoistaOlisiko tämä ehdotus kaikesta huolimatta korrekti: Suomen päästömaksuihin pitää tehdä nousujohteista justeerausta, kun väkilukuamme kasvatetaan maahanmuutolla. Samalla annamme vauhtia väestönkasvulle lähtömaissa ja totta kai siitäkin pitäisi maatamme muistaa lisämaksuilla.
Mistä alkaen mitataan on tärkeä kysymys.
VastaaPoistaSanot "... keskilämpötilan nousu selvästi alle kahden asteen verrattuna esiteolliseen aikaan (määrittelemättä jäi, tarkoitetaanko tällä 1700-lukua vai jotain aiempaa vuosisataa) ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen vuosisatamme loppuun mennessä.... "
Näinpä. Esiteollinen aika on tosi lavea käsite. Ne on ihan lökäpöksyjä nuo ilmastopelottelijat, kun ne heittelee asteita milloin mistäkin alkaen. Ja se, jos jopa Ilmatieteen laitos kertoo että meillä Suomessa (Helsingissä ?) olisi jo noussut lämmöt n. v:sta 1850 jopa 2 astetta, niin se ei kuvasta siis koko maailaman lämpöä, joka on tuosta ajasta siis noussut kenties lähes asteen.
Sitten: Olettaen että todellista, ja onkin ainakin osittain. Olemmeko kärsineet, käsrimmekö tuosta noususta, 1-2 astett? Ei, ei, ei. Suomi on kukoistanut. Maapallo on kukoistanut lämpöjen lisääntyessä. Haluammeko palata tuohon 1850-luvun lämpöön. Minä en. Greenpeace ja Robininsa Taalasko haluaa?
Minun oletukseni: Maailma kukoistaa edelleen lämpöjen noustessa ja myös hiilidioksidin pitoisuukksien kasvaessa luonnolle paremmiksi, herkullisemmiksi, ravitsemmiksi, sanoisko jopa rockaavammaksi. Rokkarikin tarvii soppaa eli ruokaa. Hiilidioksidi on luonnon pääruokaa. Sen uskovaiset yrittää tehdä suursynniksi.
PS: Pari vuotta sitten lähetin 'Ilmastorealismille' luonnoksen jutusta, johon toivoin kehityskommentteja mm. erityisesti Antero Järviseltä. Vieläkö juttu on tallessa ja voimme ajatella jutun kehittämistä. Se siis vaatii kehittämistä.
Tosielämän esimerkki kankkulankaivoista:
VastaaPoistaEräs tuttuni, alansa ammattilainen, teki porakaivoja kehitysyhteistyöprojektissa etelänmailla. Pian kaivojen valmistumisen jälkeen väki alkoi mystisesti sairastua laajalla alueella. Syyksi osoittautuivat talousvedessä olevat öljyperäiset kemikaalit. Alettiin vastahakoisesti epäillä kaivoja. Mikä olisi voinut saastuttaa upouudet, modernilla tekniikalla tehdyt kaivot? Salapoliisityö paljasti, että paikallinen huoltoaseman pitäjä oli kaatanut korjaamiensa autojen jäteöljy lähimpään porakaivoon, josta myrkyt olivat levinneet pohjavedessä muualle. Kun (jäte)ongelma on pois silmistä, se on (hetkellisesti) pois mielestä!
Minä olen pitänyt islantilaisia fiksuina, muttta Hesarissa oli juttu jossa kerrottiin heidän imuroivan hiilidioksia ilmakehästä, ja säilövänsä sen maan uumeniin "ilmakehää lämmittämästä".
VastaaPoistaKuulostaa täysin järjenvastaiselta toiminnalta mielestäni.
Miksi ei mitään keskustelua missään täällä?
VastaaPoistaYmpäristöministeri suunnittelee kivihiilen poistamista joka näyttää herran tärkeimmälle asialle jolla sitten näytetään miten maa, jota juuri karttapallolta erottaa ja jonka päästöt maailmanlaajuisesti ovat
promillen luokkaa, toimii etulinjassa maapallon pelastamiseksi???
Kun taas Kiina ja Japani kilpailevat hiilivoimaloiden rakentelemista kehitysmaihinn ja saavat koko Pariisin sopimuksen tukijat näyttämään ääliöille, jota ne taitavat ollakkin.
Ryhmäajattelua, ilman kunnon perustelua, kivihiilestä ei päästä pitkää eroon ja jos Tiilikainen näin ajattelee, niin on meillä idioottimaisia ministereitä.
Olemme tukemassa "kehitysmaita" vihreän rahaston kautta, loistavaa.
Malediiveille rakennetaan ja laajennetaan uutta lentokenttää ja maa on hukkumassa meren syvyyksiin.
Suomikin on ilmeisestitukemassa tätä hanketta rahaston kautta ja kun tilanne käy asukkaille kriittiseksi, on heillä mahdollisuus lentää turvaan nykyaikaisen kentän avulla.
Eikö kukaan yhtään uskalla kyseenalaistaa tätä touhua?
Tuolla Facebookissa syntyi keskustelua
Poistahttps://www.facebook.com/jyrki.itkonen.5/posts/1524008901042905
Jos joku on kiinnostunut, mutta ei ole Facebookissa, kirjoitin tällaisen alustuksen sinne:
Kaupungit Helsinki mukaan lukien voivat siis aivan vapaasti siirtyä 2029 turpeen käyttöön.
Kuten hyvin tiedetään, jopa helikopterista käsin tehdyillä mittauksilla on todettu, että Helsingin hiilvoimaloiden piipun päistä tulee täysin puhdasta savukaasua, jossa toki on joukossa tuota maapallon elämänkaasua hiilidoksidia, jonka ansiosta maapallo on vihreämpi kuin koskaan. Myös etenkin näin kevätpölyn aikaan, hiilivoimalat suodattavat kaupunki-ilman epäpuhtauksia erinomaisilla liki sata miljoonaa euroa maksaneilla pölysuodattimillaan, koska piippujen päistä ei tule pölyä, mutta palamisilman joukossa on sitä on etenkin tähän vuodenaikaan tosi paljon.
Nyt Helsinkikin voi siis Suomen hallituksen puolesta tehdä täysin vapaasti suunnitelmat 2-3 turvevoimalalle, vaikka turpeen CO2-päästökerroin on huomattavasti suurempi kuin kivihiilen.
Tämä kuvaa oikein hyvin sitä, millaista kähmintäpolitiikkaa Suomessa tehdään. Ytimessä ovat kaverit ja sukulaiset sekä oma etu. Sitten tulevat ulkomaalaiset pääomasijoittajat erilaisten lobbareiden ryydittämänä.
Hallitus on kivihiililailla, jonka pitävyys varmaan vielä testataan EU:ssa, olevinaan maailman esikuva ja hakee näkyvyyttä sitä kautta. Tällä turvetta suosivalla lailla se eittämättä tulee olemaan sitä ja on pomminvarmaa, että näiden suomalaisten päästöjen kasvattamista suosivien lakien kautta sille ympäri maailman nauretaan makeasti, kuten meille koko kansakuntana.
Olemme mukana päästökaupassa emmekä pysty neuvottelemaan päästöistä ja päästökaupasta EU:n yhteisissä pöydissä globaalien päästövähennysasioiden tiimoilta. Siksi teemme sisäsiittoista energiapolitiikkaa, joka kasvattaa maapallon päästöjä. En usko että hiilen polton lopettaminen ja hiilen kielto on ongelma edes Helsingille, koska haketta, pellettiä ja varmaan turvettakin saadaan Venäjältä.
Yksi kommentti
Vaasa on tämän päätöksen suurin häviäjä. Pietarsaaressa on Suomen suurin biovoimalaitos Ahlholmens Kraft, jolle ei riitä suomalainen biomassa eikä turve, vaan ostavat sitäkin ulkomailta. Tämäkin laitos on suuri hiilenpolttaja, jonka kannattavuus katoaa tämän lain myötä.
Helsinki on jo päättänyt sulkea Hanasaaren vuonna 2024. Jäljelle jäävä Salmisaari ei paljoa hiiltä polta, mutta pääkaupungin energiahuollon varmuuden osalta hiilelle ei ole luotettavaa korvaajaa. Puu ei talvella riitä eikä sitä voi pitkiä aikoja varastoida kuten ei turvettakaan. Siksi metsien ja soiden keskellä oleva Jyväskylä rakensi 2015 hiilisysteemit ja joutui niihin tänäkin talvena turvautumaan. Ja se oli ympäristöteko kun turpeesta siirryttiin vähäpäästöisempään hiileen.
Osana Hanasaren lakkauttamista Helen rakensi Salmisaareen 100 MW pellettikattilan, mutta pelletitkin loppuivat Suomesta ja Euroopasta tänä talvena ja siitä tuli lisäkustannuksia ja ongelmia myös Helenille.
Mutta nämä asiathan eivät tässä kepuloinnissa ole ytimessä, vaan se, että suuripäästöistä ulkomaistakin turvetta saa polttaa, mutta ei hiiltä. Ymmärrän kyllä, että ihmisten ajattelukyky on varsin rajallinen ja siksi tällainen aluepolitiikka menee helposti läpi.
Suuripäästöisimmän turpeen lisäksi tietysti myös öljy sallitaan energiantuotannossa, vaikka sen globaali CO2-päästö on yhtä suuri, ellei jopa suurempi kuin kivihiilellä. Myös tämä asia kuvaa erittäin hyvin sitä missä mennään.
PoistaSe on siis vähän sama, kun Viru Valge kielletään erikseen säädetyllä lailla sen vuoksi, että sillä on haitallisia terveysvaikutuksia, kun tehdään sulle mulle alue- yms. politiikkaa.
Ruotsi tuottaa n. 50 % sähköstään ydinvoimalla ja 50 % vesivoimalla. Siksi se taannoin nosti hiilen veron niin korkealle, ettei se kilpaile näiden haluttujen tuotantomuotojen kanssa. Samalla tavalla Suomen halltus nosti maakaasun veron niin korkeaksi, ettei sitä kannata polttaa kuin äärimmäisessä hätätilanteessa. Se johti hiilen käytön lisääntymiseen ja nyt sitten hiili kielletään lailla!
Niinpä pelkillä verotuksen keinoilla voisi halutun hiilen polton jota kuinkin lopettaa, eli ei siihen tarvitse lakeja säätää. Tämä kuvaa sitä, kuinka onnettomien pelureiden käsissä Suomi on.
Ruotsalainen Axel Oxenstierna sanoi aikanaan: “Poikani, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan.” Kun on suorittanut korkeakoulutkinnon energia-alasta ja - taloudesta sekä niihin liittyvistä ympäristönsuojeluasioista sekä työskennellyt niiden ja energiatehokkuusasioiden parissa koko ikänsä, voi Axelin lausumaan erinomaisen hyvin yhtyä.
Hallituksen kokonaisälykkyysosamäärä on siis erittäin vähäinen, mitä käsitystä vahvistaa Sote-sekoilu. Suomea johdetaan hurmoksellisten kepun vihreiden aatteiden palon näkökulmasta yli puoluerajojen ja pääosin päätösten lähtökohtana on sulle mulle ja kavereille sekä sukulaisille ensin, joka on myös Kokoomuksen ikiaikainen toimintaperiaate. Tuulituki on erinomainen esimerkki tuosta ja se, että koplaillaan maakuntahallintoja ja jaetaan terveyden huoltoa ulkomaisten pääomasijoittajien käsiin. Näilläkin asioilla on kova kiire, koska enää ei juurikaan muuta koplattavaa ja jaettavaa Suomessa ole.
Kiitos Jyrki näistä kahdesta postauksesta. Kukaan ei olisi voinut paremmin sanoa!
PoistaMites muuten on, kun hiili kielletään, niin mitä hiilen kehityksen vaihetta tulee lainsäätäjä tarkoittamaan?
Poistahttps://hiilitieto.fi/wp-content/uploads/2015/11/kivihiilen-muodostuminen.jpg
Ilmeisesti hiilen nuorimmat olomuodot biomassa ja turve joillakin lain sanankäänteillä sallitaan. Ruskohiili, kivihiili ja antrasiitti kait kielletään. Tuskin timanttia sentään, kun sen polttaminen ei ole kannattavaa / onmo edes mahdollista.
Mihin sinä Antero alan asiantuntijana vetäisit rajan?
Noilla nuorimmilla hiilillähän on suurempi päästökerroin kuin kivihiilellä. Antrasiitin polttaminen on ongelmallista siksi, että siinä ei ole haihtuvia aineita, eli pääasiassa metaania, joka on tehokkaan hiilen polttamisen perusedellytys. Mutta kyllähän antrasiitinin saa palamaan ja onhan sillä korkeampi lämpöarvokin kuin kiellettävällä kivihiilellä (muistaakseni).
Voi, voi, kunpa osaisinkin "vetää rajan". En ole lainkaan "hiilialan" asiantuntija. Siksi iloitsenkin, että sinä Jyrki jaksat meitä aika ajoin valistaa!
PoistaNo lainsäätäjä on varmasti viisas tässäkin asiassa, kuten sote on osoittanut. Saa nähdä miten käy palavan kiven eli öljyliuskeen tässä lainsäädännössä. Öljyliuske on kivihiilen tapaan syntynyt miljoonia vuosia sitten maan puristukseen jääneistä orgaanisista aineksista. Sitähän esiintyy merkittävässä määrin muun muassa Yhdysvalloissa, Brasiliassa, Venäjällä, Kiinassa, Jordaniassa, Marokossa ja Virossa, jossa se on maan tärkein luonnonvara. Sieltä naapurista sitä öljyliusketta varmaan saisi, jos turpeesta on pulaa.
PoistaLaitetaan vielä pari sanaa "uusiutuvasta" energiasta, joksi juuri nyt erilaisissa puheenvuoroissa turve halutaan luokitella ja sitähän halusivat kepulaiset Pekkarisen johdolla jo ajat sitten
PoistaKun katsellaan tätä linkistä avautuvaa edellä ollutta kuvaa
https://hiilitieto.fi/wp-content/uploads/2015/11/kivihiilen-muodostuminen.jpg
voidaan ymmärtää, että uusiutuva bioenergiakin on itsepetosta ja vihreä valhe, jonka avulla tällaista lapsellista politiikkaa tehdään. Se on nimittäin niin, että nykyinen biomassa muuttuu ajastaan turpeeksi ja siitä hiileksi ja varastoituu maaperään juonteiksi. Nyt tämä varastoimisketju ei toimi, kun biomassa poltetaan yksin tein mm. hiilidioksidiksi. Sillä ei siis periaatteessa ole merkitystä minkä ikäistä hiiltä me poltamme, mutta silti lain suoja on tarpeen noiden hiilen nuorempien olomuotojen tuhoamiselle.
Kaiken lisäksi suomalainen hidaskasvuinen puu vapauttaa hiilidoksidinsa lämpökattilassa muutamassa sekunnissa ja uusiutuu sitten lämpövyöhykkeestä riippuen 60-80 vuodessa. Todellista viherpesua siis koko touhu, joka sopii erinomaisen hyvin siitä hyötyville tahoille. Siksi nyt Tiilikaisen hallitus jopa siirtää tämän touhun siirtymisen jouduttamiseksi 80 miljoonaa euroa PORKKANAKSI!
Tähän varsinaiseen otsikkoon liittyen saa rakennettua aasinsillan Otaniemen lämpöreikään, joka on Kankkulan kaivon yksi päivitys tälle vuosituhannelle. Hiilen kieltolakiin liittyen tämä geoterminen energia Suomessa on yksi asia, jolla hiili kuulemma korvataan.
VastaaPoistaHallituksellahan on neuvonantajia, joista energia-asioissa yksi on kulttuurirahasto Sitra ja toinen on fysiikan opettaja Lund. Näillä molemmmilla tahoilla on yksi yhteinen projekti, jonne 3,5 miljoonaa meni kuin Kankkulan kaivoon eli Keravan aurinkotemppeli. Tämmöisten varaan se Suomen energianhuoltovarmuus pitäisi näiden median suosikkitahojen mukaan laittaa:
https://roskasaitti.wordpress.com/2014/08/29/keravan-hylatyn-aurinkotemppelin-salaisuus-osa-1/
https://roskasaitti.wordpress.com/2014/08/30/keravan-hylatyn-aurinkotemppelin-salaisuus-osa-2/
https://roskasaitti.wordpress.com/2014/09/01/keravan-hylatyn-aurinkotemppelin-salaisuus-osa-3/
But consider what happens when more CO2 is released from outside of the natural carbon cycle – by burning fossil fuels. Although our output of 29 gigatons of CO2 is tiny compared to the 750 gigatons moving through the carbon cycle each year, it adds up because the land and ocean cannot absorb all of the extra CO2. About 40% of this additional CO2 is absorbed. The rest remains in the atmosphere, and as a consequence, atmospheric CO2 is at its highest level in 15 to 20 million years (Tripati 2009). (A natural change of 100ppm normally takes 5,000 to 20,000 years. The recent increase of 100ppm has taken just 120 years).
VastaaPoistaHuman CO2 emissions upset the natural balance of the carbon cycle. Man-made CO2 in the atmosphere has increased by a third since the pre-industrial era, creating an artificial forcing of global temperatures which is warming the planet. While fossil-fuel derived CO2 is a very small component of the global carbon cycle, the extra CO2 is cumulative because the natural carbon exchange cannot absorb all the additional CO2.
The level of atmospheric CO2 is building up, the additional CO2 is being produced by burning fossil fuels, and that build up is accelerating. https://www.skepticalscience.com/human-co2-smaller-than-natural-emissions.htm
KOMMENTTEJA?(odotellen...)
https://youtu.be/kQ9hPl9dl98