tiistai 6. helmikuuta 2018

Hätkähdyttävä professorin graafi ja sen lompakkovaikutus

Sattuipa silmiini mainio graafi, joka havainnollistaa hyvin, millaisten haasteiden edessä olemme ilmastopoliittisista syistä johtuen. Tuon WUWT-blogista löytämäni graafin on laatinut Boulderin yliopiston professori Roger A. Pielke jotain lähitulevaisuuden esitystään varten. Jotta se avautuisi meille suomenkielisille vähän helpommin, suomensin graafin tekstit. Lisäksi tein tämän bloggauksen loppuun lyhyen kuvauksen siitä, mikä olisi meidän suomalaisten osuus asiassa.

Kyse on siis siitä, että maailma pitäisi pelastaa fossiilisten polttoaineiden käytössä syntyvän hiilidioksidin aiheuttamalta lämpenemiseltä ja muulta ilmastotuholta. Juu, minä tiedän, että tuo hypoteesi ihmisperäisen toiminnan aiheuttamasta ilmastotuhosta on paitsi hyvin poliittinen myös tieteellisesti kiistanalainen. Mutta se ei nyt ole tämän kirjoituksen ytimessä. Kyse on siitä, millaisissa suuruusluokissa ihmiskunnan pitäisi muuttaa energian tuotantoaan siinä tapauksessa, että emme lisäisi vuosittaista energian käyttöämme enää yhtään, ja mitä se maksaa.

Professori Roger A. Pielken graafi blogistin suomentamana 






















Pielken kuvasta voisi tehdä johtopäätöksen, että vuoteen 2050 mennessä maailmassa pitäisi rakentaa ja asentaa valmiiksi reilut 11 000 kappaletta Olkiluoto 3:sta tai noin 8,5 miljoonaa 4MW:n tuulivoimalaa tai noin 159 miljardia 295 watin aurinkopaneelia. Lähes joka päivä ja vuoteen 2050 asti siis pitäisi valmistaa yksi iso atomivoimala tai 700 tuulivoimalaa tai 5000 Kivikon suuruista aurinkovoimalaa (noin 3000 paneelia). Oikeastaan tuuli- ja aurinkovoimaloita pitäisi todellisuudessa rakentaa em. lukuja selvästi enemmän, sillä lähivuosina rakennettavat voimalat tulevat käyttöikänsä päähän jo 2030-luvun lopulla, jolloin niiden korvaaminen on aloitettava seuraavalla investointikierroksella.

Tietysti on mahdollista rakentaa sekä atomi-, tuuli ja aurinkovoimaloita erilaisina kombinaatioina. Muistetaan lisäksi, että tällaisessa energiamurroksessa on valmistettava ja asennettava valmiiksi myös sellaisia asioita, joita Pielken graafissa ei näy: Mm. miljoonia muuntamoita ja kilometrejä erilaisia kaapeleita. Noihin sattumanvaraisesti sähköä tuottaviin ratkaisuihin turvautuessamme joutuisimme tietysti rakentamaan valtavan määrän varavoimaloita tai isoja energiavarastoja jne. Epäilemättä tuo rakentaminen myös virkistäisi taloutta.

Suomessa selviäisimme tietysti paljon pienemmillä määrillä, sillä meillä fossiilisia polttoaineita kului vain noin 15 miljoonan öljyekvivalenttitonnin (mtoe) edestä vuonna 2016. Meille tuohon 90 %:n hiilidioksidipäästöjen supistukseen riittäisi hyvin 13 uuden ison tai 26 pienemmän (esim. Loviisan Hästholmenin voimaloiden kokoisten) rakentaminen. Noita pienempiä pitäisi siis saada valmiiksi yksi lähes joka vuosi tästä eteenpäin. Tai jos päädyttäisiin vaihtoehtoisesti noin 10 000 isoon tuulivoimalaan, pitäisi niitä vuosittain rakentaa reilut 400 kappaletta sekä tuulettomia päiviä/viikkoja varten tietysti sopiva määrä varavoimaloita ja energiavarastoja. Atomi- tai tuulivoiman rakentaminen pitäisi noin 10-kertaistaa nykyisestä seuraavien vuosikymmenten ajaksi. Uutta rahaa siihen tarvittaisiin suuruusluokassa 3 - 4 miljardia per vuosi ratkaisusta riippuen - siis seuraavan kolmen vuosikymmenen ajaksi - mutta tämä ei ilmastonmuutoksen torjuntaan vielä riittäisi suomalaisten osuudeksi.

Kun meidän on itsemme lisäksi pelastettava myös muu maailma, olisi velvollisuutenamme toki maksaa Pariisin ilmastosopimuksen hengen mukaisesti ja YK:ssa tai jollain muulla foorumilla määriteltävä osuutemme Afrikan ja Aasian saattamisesta ilmastokestäväksi. Tuo olisi kai tehtävä jotenkin uutena ilmastokehitysapuna, jonka suuruusluokaksi globaalisti  on arvioitu 1000 miljardia dollaria (=biljoona $) vuosittain.  Tuo suuruusluokka sopii aika hyvin myös Pielken graafin lukuihin. Sillä saataisiin vuoteen 2050 mennessä esimerkiksi noin 5000 uutta Olkiluoto 3:sta Afrikan, Intian ja muun Aasian energiahuollon käyttöön.

Vauraana OECD-maana meille tuleva velvoite lienisi selvästi yli noin 0,5 prosentin osuutemme kaikkien näiden maiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta - sanoisin suuruusluokassa yhden prosentin verran tuosta 1000 miljardista - sillä en usko kaikkien OECD-maiden osallistuvan Suomen lailla yhtä innokkaasti kehitysmaiden ilmastotalkoisiin. Esimerkiksi Yhdysvallat on jo osoittanut empimistä. Prosentti vuosittaisesta biljoonasta dollarista on tämän päivän kurssin mukaan noin kahdeksan miljardia euroa.


Kotimaiset ja kehitysapuna suoritettavat ilmastotalkoot yhteen laskien meidän suomalaisten osuudeksi tulisi uutta maksettavaa kaikenkaikkiaan jopa 11 - 13 miljardia euroa vuosittain. Mistä rahat? Edellä mainittujen varojen löytäminen Suomesta tietysti vaatisi melkoisia verojen kiristyksiä ja nykyisen kehitysapumme kymmenkertaistamista, mutta mitäpä ei seuraava Kokoomuksen ja punavihreiden hallitus tekisi maailman suurimman uhkan torjumiseksi.Ensi vuodesta alkaen ja jatkuen seuraavat 32 vuotta se tarkoittaisi esimerkinomaisesti ja vaihtoehtoisesti
  1. valtion tuloverotuoton reilua kaksinkertaistamista tai
  2. polttoaineverotuksen nostoa noin 400 prosentilla. Tällöin esim. bensalitran hinta nousisi reilun neljän euron tietämiin ja vastaava nousu koskisi tietysti muitakin fossiilisia polttoaineita. 
Kasvavat ilmastomenot varmasti hyvätuloinen eläkeläinenkin pian huomaisi tuhansien eurojen vuosittaisena nettomenetyksenä lompakossaan, mutta mitäpä en olisi valmis maksamaan lapsenlasteni hyvinvoinnista? Tai presidentti Niinistön ja presidenttiehdokas Kyllösen yhdessä toteaman suurimman uhkan torjunnasta?Jään jännityksellä odottamaan, mitkä puolueet nostavat ilmastonmuutosuhkan torjunnan vaatimat taloudelliset toimet rohkeasti kansan arvioitavaksi.

Jos joku puolue niin haluaa, tästä on saatavissa hieno vaalikysymys vuoden 2019 eduskuntavaaleihin. Voin asiasta konsultoida ihan ilmaiseksi. Voimme myös miettiä eettisesti sitä, pitäisikö vaikkapa Afrikan kasvavalle väestölle ja vakaille yhteiskunnille tarjota tuhansia atomivoimaloita rahoituksellamme, vai pitäisikö tyytyä aurinko-, tuuli- tai biovoimaloihin. Tämän kysymyksen osalta omaan jopa asiantuntemusta. Jään jännityksellä odottamaan puolueiden yhteydenottoja.

Ja täytyyhän meidän kysyä myös ilmastollista vaikutusarviointia. Monellako asteen kymmenyksillä tai sadasosilla kykenisimme lämpötilan nousua rajoittamaan vuoteen 2100 mennessä näillä investoinneilla nykyiseen vähäpäästöiseen tekniikkaan? Kukaan ei taida sitä tietää tai ei ainakaan ole sitä vakuuttavasti kertonut. Nykyiset ilmastomallinnukset antavat arvaukseksi jotain väliltä 0 - 1 astetta, mutta kun niiden validoinnin suhteen on isoja kysymyksiä. Kumpi ääriarvoista lopulta osoittautuu oikeaksi, jäänee 1950-luvulla syntyneen Mikko-blogistin havaintopiirin ulkopuolelle. Ehkä se jää nuorempienkin havaitsemattomiin ainakin täällä Suomessa, jossa luonnollinen vuosittainen keskilämpötilan vaihtelu on suuruusluokaltaan noin kymmenkertainen verrattuna ilmastotalkoiden mahdolliseen vaikutukseen.

Muistetaan lopuksi, että Pielken graafi (minun suomennoksineni) osoittavat vain suuruusluokan. Sama pätee taloudellisiin arviointeihini. Niissä voi olla epätarkkuuksia suuntaan tai toiseen, mutta  suuruusluokat lienevät kohdillaan. Ja kun väestö varsinkin Afrikassa kasvaa valtavasti seuraavina vuosikymmeninä, tarpeet voivat olla paljon suurempia, jolloin arvioni olisivat alimitoitettuja.

Kissa on kuitenkin syytä nostaa pöydälle kaikkien arvioitavaksi myös talouden osalta. Kiitos professori Pielkelle siitä!

14 kommenttia:

  1. Vain muutaman asteen kymmenyksen tähden...

    Suomalaiset poliitikot ovat tunnetusti "kunnianhimoisia" ja siksi varmaan halukkaita uhraamaan tähtitieteellisen rahasumman "vain muutamn asteen kymmenyksen tähden".

    VastaaPoista
  2. Suoraan Pariisin ilmastosopimuksesta:

    115. "Resolves to enhance the provision of urgent and adequate finance, technology and capacity-building support by developed country Parties in order to enhance the level of ambition of pre-2020 action by Parties, and in this regard strongly urges developed country Parties to scale up their level of financial support, with a concrete roadmap to achieve the goal of jointly providing USD 100 billion annually by 2020 for mitigation and adaptation while significantly increasing adaptation finance from current levels and to further provide appropriate technology and capacity-building support;”

    Tulee olemaan varsin mielenkiintoista nähdä miten tuo 100 miljardin dollarin vuosittainen rahamäärä, muille jaettavaksi, tullaan keräämään. Varsinkin nyt kun USA eli suurin kusetettava, korjaan, maksaja hyppäsi paatista.

    Kovin monella ei tunnu olevan hinkua pistää rahojaan likoon:

    “France, Germany, US among 166 countries late on UN climate dues”

    http://www.climatechangenews.com/2018/01/25/france-germany-us-among-166-countries-late-un-climate-dues/

    Pitäisiköhän Suomen ottaa koko homma hoitoonsa eihän se ole vuosittain kuin pari kertaa valtion kokonaistulo? Täytyyhän se maailma pelastaa!

    VastaaPoista
  3. Kiitos suomennoksesta. Vaikka "ilmastotalkoot" olisi aloitettu 30 vuotta sitten, olisi summat siltikin aivan poskettomia ja mikä kurjuus siitä seuraisikaan. Toivottavasti ilmastouskovaiset saavat kirjoituksesta jonkinlaista perspektiiviä "ongelmaan".
    Ollaan ampumassa kärpästä tykillä.

    VastaaPoista
  4. Mikko: lähetin oheisen kirjoituksen kesäkuussa 2015 hesariin. Sitä ei tietenkään julkaistu. Nyt kun esität yllä laskelmia hiilivapaasta energiantuotannosta niin haluan julkaista kirjoitukseni tällä palstalla. Hyvin samankaltaisiin tuloksiin olemme päätyneet:

    Hiilivapaa energiantuotanto vuonna 2050
    -----------------------------

    Meri Pukarinen ja Laura Meller kirjoittivat (HS 15.6.) ilmastolaista ja sen vaikutuksista. Kirjoittajat vaativat täyttä hiilivapautta vuoteen 2050 mennessä . Kirjoituksen innoittamana suoritin asiaan liittyviä laskelmia.
    Suomen kokonaisenergiankulutus vuonna 2012 oli 378 TWh, josta päästötöntä energiaa oli 18%. Hiilidioksidipäästöistä oli siis 310 TWh. Tuulivoimalat tuottivat viime vuonna Suomen olosuhteissa energiaa 11% nimellistehosta. Keskimäärin hyötysuhde 2010-luvulla on ollut 19,5%. Vuodessa on 8760 tuntia, joten nimellistehon tarve 20% hyötysuhteella on 310 TWh/0,2x8760h =0,177 TW. 2 MW:n voimaloita tarvittaisiin siis n. 90000 eli vuoteen 2050 mennessä pitäisi rakentaa 2500 myllyä joka vuosi, eli vuoden jokaisen päi vän joka 3,5:s tunti pitäisi nousta uusi mylly. Tuulivoimayhdistys ilmoittaa, että yhdelle neliökilometrille voidaan sijoittaa tuulivoimaa n. 10 MW nimellistehona mitattuna, joten kokonaispinta-alan tarve olisi 18000 neliökilometriä , eli yli puolet nykyisestä Etelä-Suomen läänistä. Joka vuosi siis tarvitaan yli 500 neliökilometriä eli espoollinen maata voimaloiden alle.
    Haluaisinkin nyt tiedustella, ovatko ilmastolakia vaativat kansalaisjärjestöt ja kansanedustajat yllä olevan skenaarion takana, vai mitenkä aiotaan päästötön energiantuotanto toteuttaa? Olkiluoto kolmosiakin tarvittaisiin noin 25 kpl eli 1 kpl joka puolestoista vuosi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Loistava kirjoitus Maaritilta. Harmi, että Suomen vapaa lehdistö sensuroi sen.

      Poista
    2. Hyvä Maarit! Hyvin samaan suuruusluokkaan päädyimme arvioinneissamme. Pienet erot selittyvät laskennan lähtökohtaeroilla. Kun Sinä lienet käyttänyt kotimaisia tilastoja, minä käytin BP:n vuosikirjan tietoja ja professori Pielken keskimääräisiä arvioita. Niinpä Sinun laskelmasi kotimaamme haasteista voivat olla tarkempia. Mutta eri lähtökohdista kuitenkin päädyimme samaan suuruusluokkaan, mikä on tärkeää.

      Pidän hämmästyttävänä, että johtavat poliitikkomme eivät ole halunneet avata kansalle ilmastopolitiikan vaikutusarviointeja. Ei ole kerrottu, minkälaisen muutoksen tämä tavoiteltava CO2-päästöjen vähennys vaatii niin energiantuotantoomme kuin -kulutukseemme. Vielä vähemmän on kerrottu, mitä se maksaisi ja millaiset sen ilmastovaikutukset olisivat. Kaikkein oudointa on se, että maastamme ei taidda löytyä ainuttakaan toimittajaa, jonka päähän pälkähtäisi nasevan kysymyksen esittäminen näistä asioista. Ehkä huippupoliitikot ja -toimittajat ovat sopineet, että tästä asiasta ei juttuja levitellä?

      Poista
  5. Miten ihmeessä asia voisi muuten olla.
    Jatkuvaa rummutusta vaan yhteen suuntaan ja esim. yksikään
    presidenttiehdokas ei kyseenalaistanut pääsanomaa:
    Ihminen on 100% syyllinen lähes kaikkeen.
    En tunne yhtään poliitikkoa lähemmin, mutta jos jollekin
    löytyy tilanne naamakkain kysyä mitä tämä peli oikein on.

    Onko sittenkin tarkoitus alistaa ihmiskunta vihreän
    diktatuurin komenneltavaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä tuossa muissa yhteyksissä esitin yhden mahdollisen teorian tälle poliitikojen kiihtyvälle ilmastokeskustelulle. Tuli nimittäin mieleen sekin, että kun Suomessa on erittäin paljon ihan oikeita erilaisia vaikeita ongelmia alkaen kansantaloudesta, leipäjonoista, pakolaisista, työttömyydestä, vanhusten hoidosta jne ja lähes kaikki yhteiskunnan pyörimisen kannalta tärkeä on myyty ulkomaille ja loppuja viedään, niin ovatko poliitikot nyt keksineet saman asian kuin luonnonsuojelijat? Käännetään katseet pois todellisista yhteiskunnan ongelmista ja omista tehdyistä tyhmyyksistä tällaiseen yliluonnolliseen ja uskonnolliseen ilmastonmuutoskuvitelmaan ja ennustukseen, jolle kukaan ei mahda yhtään mitään ja hoetaan päivät päästään sitä, niin yhteiskunnan asiat ja ongelmat saavat sen varjossa mennä täysin vapaasti ihan persiilleen.

      Samahan koskee luonnonsuojelua. Luonnon saa nykyisin eri keinoin tuhota täysin vapaasti, kun kaikki hokee kuviteltua ilmastonmuutosta. Ja sen varjolla rahaa kerätään ja kerjätään joidenkin söpöjen eläinten kautta, kuten Norppa ja Jääkarhu tekemättä yhtään mitään niiden hyväksi. Pääasia että oma järjestö voi paksusti. Tämä on erittäin nerokas ja vanha yhä vaan toimiva menetelmä, jonka kirkko jo aikanaan keksi.

      Toki taustalla on myös kavereiden ja lobbareiden vihreät tukiaisilla pyörivät huuhaabisnekset, joiden hyväksyttävyyden eteen on hoettava näitä maailman lopun ilmastoennustuksia kiihtyvällä tahdilla.

      Poista
  6. Entä paluu kivikauteen? Eikö se ratkaise CO2-päästöongelmat?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmmm ... Meidän siirtymisemme kivikauteen ei ratkaise Kiinan, Intian tai muun maailman CO2-tuotantoa mitenkään. No, joku tietysti voisi siirtää järkevämmän kansan tilallemme. Ehkä siten?

      Poista
    2. Entä paluu 100 vuoden taakse?

      Energia-asioissa Suomessa on ollut meneillään erittäin erikoinen ajanjakso, kun valtion ylin johto puuttuu jatkuvasti vihreiden ministereidensä Tiilikainen ja Mykkänen johdolla täysin laillisesti EU:n /Suomen lakien, päästökaupan yms. pelisääntöjen mukaan toimivan helsinkiläisen energiaosakeyhtiön tomintaan, vaikka tällä hetkellä Suomen valtion pitää vähentää 39 % maatalouden, rakentamisen, liikenteen ja jätehuollon päästöistä. Tämä päästökauppasektori, jota helsinkiläinen energiaosakeyhtiö edustaa, saavutti Kioton/Pariisin sopimuksen tavoitteet etuajassa vuonna 2016.

      Erikoista se puuttuminen on siksikin, että ministreillä olisi käsissään oma valtionyhtiö Fortum, jonka fossiilisia polttoaineita se voi ohjailla vähempään suuntaan paljon helpimmin kuin huutelemalla helsinkiläiselle osakeyhtiölle ja jatkuvasti panettelemalla sitä, vaikka se on ollut maailman esikuva energiatehokkudessaan ja putaudessaan jo pitkään. Saihan se jo 1990 YK:lta ympäristöpalkinnon ja sen jälkeen niitä palkintoja on ropissut tasaisesti niin, että viimeisin tuli 2015 kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen yhdistämisen innovaatioiden osalle. Sitäpaisti tuo Fortumhan tuottaa vuosittain hilidioksidia Uralin takaisessa päästökauppaparatiisissa puolet siihen nähden, mitä koko Suomen energiateollisuus päästää samaan aikaan ja kohta moninverroin enemmän Saksassa.

      Jospa pikkaisen jeesattaisiin ministereitä sen ihan oikean tavoitteen suhteen. Mitä nämä ministerit voisivat tehdä tuon varsinaisen ongelmansa kanssa muuta kuin soittaa suutaan Helsingin suuntaan? Olen joskus talviyönä ajellut Närpiön suunnalla ja se on aivan valtava valomeri, joka siellä on, kun pimeässä ja kylmässä Suomessa kasvatetaan valtavasti energiaa kuluttavissa lasitaloissa tomaatteja yms. kasviksia. Vinkkinä ministereille se, että tuon tomaattihulluuden voisi lailla kieltää vuoteen 2030 mennessä, koska suomalaiset ovat pärjänneet ikiajat talvet ilman tomaatteja. 

      Närpiö nimittäin kuluttaa pelkästään sähköä yhtä paljon kuin 5 kertaa suurempi kaupunki ja siihen lämmöntuotanto päälle. Ja noiden lasitalojen lämpö tuotetaan öljyllä ja puulla, josta syntyvä musta hiili eli nokipäästö on aivan valtava, koska noissa pienissä lämpökatiloissa ei ole minkää sortin suodattimia.

      Suomi olisi siinä samalla maailman esikuva, kun runsaasti energiaa kuluttava ja mustahiilipäästöjä tuottava tomaatin viljely lopetetaan arktisissa olosuhteissa. Kauppatasekin parantuisi, kun tomaatin viljelijät tekisivät jotakin hyödyllisempää. Menisivät vaikka Uusikaupunkiin Mersuja tekemään tai Turkun laivoja.

      Kaiken kaikkiaan asianahan tomaatin viljely talvisessa Suomessa on ihan yhtä järkevää kuin hallissa laskettelu kuumassa Dubaissa. Koskahan vihreät heräävät ja koska ministerit tekevät jotakin tämän meneillään olevan ihan oikean EU:n 39 % päästövähennysmääräyksen eteen? Avauksia sen suhteen olisi mukava kuulla ja väliaikatietoa siitä, miten siihen liittyvät asiat etenevät.

      Poista
    3. Koska hallitus ei kaikesta huolimatta pysty tekemään varsinaisen 39 % ongelmansa eteen mitään, vaan pelaa aikaa puhumalla hiilen poltosta, niin annetaanpa siihen liittyviä vinkkejä.

      Mapallolle on tuhansien miljardien eurojen avulla rakennettu aurinko- ja tuulivoimaa, joka kattaa 0,8 % maapallon energiantarpeesta. 80 % maapallon energiasta tuotetaan fossiilisilla pottoaineilla, eikä niistä luopuminen ole realistista, kuten blogin tekstistäkin voimme ymmärtää.

      Realistinen globaali kuva fossiilisten polttoaineiden käytön suhteen on siis tuollainen kuin se on ja siksi kestävän kehityksen, ympäristönsuojelun, luonnonvarojen tuhlaamisen ja taloudellisten realiteettien kannalta olisi järkevintä yrittää saada muun maailman fossiilisia polttoaineita käyttäviin voimalaitoksiin tehokkaat savukaasujen puhdistuslaitteet samalla tavalla, kuin tällaisista puhdistuslaitteista osa (rikinpoistolaitokset/hiukkasten filtterisuodatus, lownox-polttimet ja katalysaattorit, sähkösuodatimien ohjausjärjetelmien modernisoinnit/toiminnan tehostaminen) on Helsingissä tehty vasta voimalaitosten valmistumisten jälkeen niihin.

      Nämä jälkiasennetut puhdistuslaiteet ovat Helsingissä kaikki yhdessä maksaneet paljon yli 100 miljoonaa euroa, eli Sipilän, Tiilikaisen ja Mykkäsen lupaamilla kehitysmaiden 114 miljoonalla ilmastonmuutoseurolla saisi maapallon jossakin kolkassa pari kolme hiilivoimalaitosta modernisoitua Hanasaaren ja Salmisaaren tasolle savukaasujen puhdistamisen osalta.

      Sen lisäksi voisi vielä investoida kymmeniä miljoonia ilmastotukieuroja energiatehokkuuden/raakaenergian säästämisen osalle samaan tapaan, mitä Helsingissä on viimeisen 10 vuoden aikana tehty, jotta kehitysmaissakin saadaan polttoaineesta mahdollisimman suuri hyöty käytettävästä polttoaineesta talteen, eikä polttoaineen energiaa turhaan haaskaudu käyttämättömänä ympäristöön.

      Poista
  7. Valitettavasti tuo hiilidioksi päästöjen kasvu aiheuttaa sen että vaikka me kaikki Suomen alueella hävittäisiin tyystin olemasta yhtenä yönä, niin sen vaikutus olisi korvaantunut kolmessa neljässä viikossa. Niin pieni on meidän osuutemme maailmassa. Ja niin vähän voimme tähän asiaan vaikuttaa vaikka ihmisen vaikutus ilmastoon olisikin totta. Ja kaikki muut täydellistä kuvioista poistumista vähäisempi puuhastelu tietysti vaikuttaa vieläkin vähemmän.

    VastaaPoista
  8. Jos jatketaan edellä kuvatulla päättäjien utopistis-realistisilla linjoilla, kannattaa ajatella suuresti. Vihreiden ja Kokoomuksen vielä ääneen lausumaton, mutta ilmiselvä osaratkaisu globaaliin päästöongelmaan on hallinnollinen: 1) Suomi siis määrätään lopettamaan fosiilisten polttoaineiden käyttö 2) Suomi määrätään ottamaan vastaan Lähi-Idän ja Afrikan väestö+väestönkasvu. Näihin kahteen päätökseen, kuten muihinkin todella suuriin päätöksiin (vrt. euroon siirtyminen) tarvitaan vain kaksi hallituksen tiedonantoa. Ongelmat ratkeavat ja äänivyöry kahdelle johtavalle puolueelle (olivat hallituksessa tai ei) on taattu.

    VastaaPoista