perjantai 2. helmikuuta 2018

Musta hiili ja A. E. Nordenskiöld

Kirjoittaja on professori ja Kilpisjärven biologisen aseman johtaja, Antero Järvinen.

Musta hiili, kansanomaisesti noki, on ollut viime aikoina kaikkien huulilla. Jopa tasavallan presidentti Sauli Niinistö on siitä innostunut:
Soihdutusta

”Vaikka nokipäästöjen vaikutukset näkyvät nyt arktisella alueella, niin loppujen lopuksi ne koskevat planeettamme jokaista asukasta. Seuraukset tulevat olemaan maailmanlaajuisesti valtavia. Kun jääpeite sulaa, merenpinta nousee. Kun jääpeite sulaa, auringon säteily ei enää heijastu takaisin, vaan sen sijaan se lämmittää vesiä ja kiihdyttää ilmaston lämpenemistä”, Niinistö opetti presidentti Vladimir Putinia keväällä 2017 ja myöhemmin syksyllä presidentti Donald Trumpia. 

Ongelma


Ongelma on kieltämättä suuri, sillä maailmassa poltettiin 2016 kaasukenttien ”ylijäämäkaasua” ilmakehään 149 miljardia kuutiometriä, mikä on lähes 60 kertaa enemmän kuin Suomi kuluttaa kaasua vuodessa. 

Innostuin hieman mustasta hiilestä, kun törmäsin siihen Arktiksen historiaa käsittelevässä kirjassa ”A history of the Arctic. Nature, exploration and exploitation” (John McCannon 2012), jossa selostetaan lyhyesti helsinkiläisen A. E. Nordenskiöldin havaintoja Grönlannin sisäosista vuonna 1870. Koska Nordenskiöldin havainnot ja hänen Science-tiedelehden kirjoituksensa vuodelta 1883 näyttävät unohtuneen historian hämärään, eikä niitä mainita esimerkiksi Meri M. Ruppelin tuoreessa katsauksessa ”Musta hiili arktisen alueen lämmittäjänä – geologin näkökulma ajankohtaiseen ympäristöongelmaan” (Geologi n:o 4, 2015), esittelen Nordenskiöldin lähes 150 vuoden takaiset mielenkiintoiset löydöt Ilmastorealismin lukijoille. 

Fossiilisten polttoaineiden arvioidut mustan hiilen päästöt Nordenskiöldin ajoista nykypäivään. Vasen asteikko on gigatonneja eli miljardeja tonneja/vuosi. Länsimaiden nykypäästöt vastaavat 1800-luvun tilannetta.


Wikipedian mukaan ”musta hiili on epäorgaanista hiiltä, jota syntyy hiilivetyjen epätäydellisessä palamisessa rinnan orgaanisen hiilen kanssa. Musta hiili lämmittää ilmastoa, toisin kuin orgaaninen hiili, jolla on ilmastoa viilentävä vaikutus.” Musta hiili viipyy ilmakehässä muutamista päivistä muutamin viikkoihin. Metsäpalot, metsän kaskeaminen ja peltojen kulotus aiheuttavat 42 prosenttia globaaleista mustan hiilen päästöistä. Fossiilisten polttoaineiden yhteenlaskettu osuus on noin 38 prosenttia. Esimerkiksi dieselin ja kivihiilen noki sisältää enemmän mustaa hiiltä kuin orgaanista hiiltä. Biomassan kotitarvepoltto tuottaa noin 20 prosenttia mustasta hiilestä. Pahinta nokisaastetta tuottaa kaasu- ja öljykentillä tapahtuva ylijäämäkaasun polttaminen eli soihduttaminen. Maasta poratusta kaasusta poistetaan ennen sen myyntiä epäpuhtaudet, jotka usein soihdutetaan suoraan ilmaan sen sijaan, että niistä jalostettaisiin muita kaasuja tai energiaa.

Kuten Meri Ruppel (2015) hyvin toteaa, nokiongelman terveyshaittoihin havahduttiin jo 1800-luvulla teollistumisen kiihtyessä, mutta noen ilmastoa lämmittävää vaikutusta alettiin tosissaan tutkia vasta 2000-luvulla. Ruppel jatkaa:

”Maailmanlaajuisesti mustaa hiiltä pidetään toiseksi tärkeimpänä ilmastoa lämmittävänä tekijänä hiilidioksidin jälkeen … Mustan hiilen ilmastovaikutukset vahvistuvat kuitenkin arktisella alueella, missä sen laskeuma vaaleille lumi- ja jääpinnoille laskee näiden heijastamiskykyä ja kiihdyttää niiden sulamista. Arktisilla alueilla mustan hiilen käynnistämä ja kiihdyttämä lumi-albedo-palautekytkentä on niin voimakas, että mustan hiilen arvioidaan jopa olevan tärkeämpi arktisen lumi- ja jääpeitteen hupenemiselle kuin kasvihuonekaasujen … Grönlannista kairatut jäätikkösarjat osoittavat nekin mustan hiilen pitoisuuksien olleen huipussaan n. 1910, minkä jälkeen ne laskivat nopeasti 1950 asti, ja loivemmin sen jälkeen jopa esiteolliselle tasolle.”

Nordenskiöld


Paroni Nils Adolf Erik Nordenskiöld
(18.11. 1832, Helsinki – 12.8. 1901, Dalbyö, Ruotsi)
Nordenskiöld teki kaikkien aikojen ensimmäisen tutkimusretken Grönlannin sisäosien jäätikköylängölle heinäkuussa 1870. Retkikunnan tärkeimpiä tavoitteista oli löytää saaren keskeltä jäätön alue, jonka luultiin tuolloin olevan olemassa. Mukana oli kymmenkunta henkeä, joista kaksi saamelaista oli hämmästyttävän hyviä suunnistamaan ja hiihtämään. Hiihtäminen, jota Nordenskiöld ei itse Grönlannissa harrastanut, oli, ihme kyllä, ilmeisesti naparetkeilijöille tuntematon taito, koska hän piti tarpeellisena kuvata sitä seuraavasti: 

”The Swedish ’skidor’ and Norwegian ’ski’ are long strips of pine wood, slightly bent at the top, polished, and as elastic as if they were of the finest steel, with a strap for the feet in the centre, on which the Lapps and Scandinavians run on the snow with remarkable agility at a tremendous pace.”

Grönlannin lakiosien sulaminen on viimeaikoina huolestuttanut monia, vaikka saaren keskilämpötila ei ole juuri muuttunut viimeisen sadan vuoden aikana, kuten alla oleva kuva osoittaa.

Grönlannin vuosittaiset lämpötilamuutokset arvostetun Iso-Britannian Ilmatieteenlaitoksen ilmastotutkimus-
yksikön mukaan. Kuvan 30 vuoden liukuvien keskiarvojen kuvaajista näkyy selvästi noin 60 - 70 vuoden lämpenemisen
ja viilenemisen sykli, joka johtunee pääosin Atlantin merivirtausten luonnollisesta vaihtelusta. Viimeisen 100 vuoden aikana lämpimin 30 vuoden jakso Grönlannissa on ollut 1922 - 1951. Se oli noin 0,3 astetta lämpimämpi kuin jakso 1988 - 2017.
 Heinäkuussa 1870 Grönlannin jäätiköllä virtasi jokia, jotka syöksyivät pauhulla hornankattiloihin jäätikön sisään. Jäätikön pinta oli yhtä lumisuota (snow bog), vetistä lumisohjoa, jossa tarpominen oli hidasta ja johon oli ikävä pystyttää teltta yöksi. Jäätiköllä oli myös järviä, jotka Nordenskiöldin mielestä eivät jäätyneet talvella pohjaan asti, koska rannoilla oli jäälauttoja. Päivälämpötila oli +2 – +8 astetta, auringossa jopa +20 astetta, mutta yöllä oli lähes 20 astetta pakkasta.

Kryokoniittionkaloita jäätiköllä
Nordenskiöld löysi kaikkialta Grönlannin sisäosista suuret määrät kryokoniitiksi (suomeksi jääpöly) kutsumaansa nikkelirauta- ja hiilipitoista jääpölyä, jota hän arvioi olevan satoja tonneja neliökilometrillä ja joka synnytti jäähän sulamisreikiä auringonsäteilyn avulla. Usein pöly tiivistyi millimetrien kokoisiksi jyviksi. Kryokoniitti sai aikaan pyöreitä, noin puolen metrin tai metrin syvyisiä onkaloita, joiden halkaisija vaihteli millimetreistä yli metriin. Hän päätteli vakuuttavasti, että jääpöly oli levinnyt jäätikölle ilmateitse. Tasaisesti kaikkialle levittäytyneen jääpölyn paksuus oli 0,1 – 4 millimetriä. 

Onkaloissa oli tavallisesti vettä ja kryokoniitin seassa kasvoi usein ”jääfloraa”, mikroskooppisia leviä kuten Lapin tuntureiden kesäisillä lumilaikuillakin viihtyviä lumileviä, jotka värjäävät lumen punaiseksi. Nordenskiöld esitti ajatuksen, että on osaksi levien ansiota, että jäät hävisivät Euroopasta viimeisen jääkauden jälkeen. Onkaloita tai koloja, joihin askel juuttui jatkuvasti, oli niin tiheään, että edes lierihatun kokoista kuopatonta alaa oli hyvin vaikea löytää. Nordenskiöld piti kryokoniittionkaloita koko matkan vaarallisimpana elementtinä, koska niissä saattoi katkaista jalkansa. Myöhemmin on löydetty jopa viisi metriä syviä ja 30 metriä leveitä kryokoniittionkaloita. 

Nordenskiöld löysi ensimmäisenä mustan hiilen, teollistuneen yhteiskunnan laajalle levinneen ympäristöhaitan. Hänen ansioistaan tiedämme, että Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta peräisin oleva musta hiili saavutti Grönlannin jo ainakin 150 vuotta sitten. Myöhemmin kryokoniittipölyä on löydetty jokseenkin kaikilta jäätiköiltä.


45 kommenttia:

  1. Eikö tuo kryokoniitti oli kuitenkin vain hetkellinen ongelma? Tuollainen musta vettä raskaampi "muju" painuu kohtuu nopeasti jään läpi syvempiin kerroksiin ja uusi lumi peittää saastuneet kerrokset, jolloin jään albedo normalisoituu. Tietenkin jos kuormitus on jatkuvaa säilyy pinta mustana koko ajan.

    VastaaPoista
  2. Sama mies taisi ensimmäisenä mennä läpi koillisväylän puulaivalla. Nyt tahtoo olla vaikeaa nykyaikaisilla jäänmurtajilla, joten onko jäät kovastikin vähentyneet ja ohentuneet niistä ajoista?

    VastaaPoista
  3. Mustaa hiiltä minäkin olen uutena asiana pohtinut joissakin aiemmissa kommenteissani. Energiapuolen ihmisenä kiinnittää huomion tietysti siihen, että Suomessa eri vihreät tahot liittävät tämän mustan hiilen (black carbon ei siis black coal) sujuvasti hiilivoimalaitoksiin, vaikka Suomessa niistä ei lähde yhtään mustaa hiiltä ilmakehään, koska palaminen suurissa kattiloissa on lähes täydellistä ja savukaasujen puhdistaminen erittäin tehokasta. Myös lainsäädäntö ja sen valvominen voimalaitospuolella on tiukkaa, kun savukaasujen puhdistuslaitteille ei sallita kuin 120 tuntia häiriöitä vuodessa ja päästöt tarkastetaan säännöllisesti viranomaisten toimesta. Mutta sitten kyllä erilaisista pienistä öljykattiloista ja -kaminoista, takoista yms tulisijoista sekä alle 50 MW lämpökattiloista lähtee nokea senkin edestä.

    Kaiken kaikkiaan Suomi on kuitenkin mustan hiilen suhteen yhtä mitätön tekijä kuin hiilidioksidin päästöjen suhteen ja siksi Sauli voi täysin huoletta ja rinta rottingilla vaatia arktisen neuvoston puheenjohtajana maapallon nokipäästöjohtajia tekemään asialle jotakin.

    Yle kirjoittaa nokiasiasta vuonna 2013. Jutun kuvassa on tietysti voimalaitos, vaikka juttu menee osin näin:

    Kehitysmaat haasteena

    Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa suurimmat mustan hiilen lähteet ovat kotitalouksien pienpoltto ja liikenne. Arktisella alueella alkeelliset polttomenetelmät ovat vielä arkipäivää. Suomessa puun pienpoltto on merkittävä mustan hiilen lähde.

    - Suomessakin on vielä huonoja käytäntöjä. Asuntoja ja kesämökkejä lämmitetään paljon pienpoltolla, sanoo erikoistutkija Heikki Lihavainen Ilmatieteen laitokselta.

    Suomen osuus mustan hiilen päästöistä on globaalisti kuitenkin vain promillen luokkaa. Ennuste on, että päästöt vähenevät Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Kiinassa nykyisen ilmastolainsäädännön myötä.

    Tavoitteena on, että Suomen aiheuttamat mustan hiilen päästöt puolittuvat vuoteen 2030 mennessä.

    Mustan hiilen päästöt puolestaan tulevat kasvamaan etenkin Intiassa ja Afrikassa. Kehitysmaissa päästöjä aiheuttaa pienpolton ja liikenteen lisäksi myös kiinteiden polttoaineiden käyttö ruoanlaitossa.

    Päästöjen vähentäminen vielä vapaaehtoista
    Mustan hiilen päästöjä on onnistuttu vähentämään esimerkiksi ympäristöystävällisimmillä dieselautoilla, mutta muut aiheuttajat ovat pysyneet lähes samana vuosien aikana.

    - Mustan hiilen päästöjen vähentäminen on pääsääntöisesti vielä vapaaehtoispohjalla. Suurta mustaan hiileen suunnattua lainsäädäntöä ei ole, sanoo Lihavainen.

    MACEB-ryhmän mukaan mustan hiilen hiukkaspäästöjä voidaan vähentää muun muassa kehittämällä puhtaampia polttotekniikoita ja kieltämällä maatalouden jätteiden polttaminen.

    Ilmatieteen laitos on avannut nettisivuston, josta saa tietoa mustasta hiilestä ja sen ilmastovaikutuksista. Sivustolle pääsee tästä: http://www.maceb.fi/

    Kuten huomaamme, vielä 2013 oli suurin Anteron manitsema nokipäästö, metsäpalot ja kulotus yms, vielä hakusessa ainakin YLE:ltä. Mutta noin muuten olivat jäljillä tämän nokiasian suhteen.

    VastaaPoista
  4. Ai että tällainenkin: "Grönlannin lakiosien sulaminen on viimeaikoina huolestuttanut monia, vaikka saaren keskilämpötila ei ole juuri muuttunut viimeisen sadan vuoden aikana, kuten alla oleva kuva osoittaa."

    Tämä väite pisti silmään. Enpä muista huomanneeni kenenkään olleen kovin huolestunut Grönlannin "lakiosien sulamisesta". Ihmiskunnan hiilidioksidipäästöjen aiheuttama kasvihuoneilmiön voimistuminen lämmittää planeettamme pintaa, eristämällä aina vaan enemmän lämpöä sinne, jonka seurauksena ilmakehän ylemmät kerrokset viilenevät. Välikerros on noin 3-5 km korkeudella, eli sen alapuolella lämpenee ja yläpuolella viilenee, ja välikerroksessa ei tapahdu kumpaakaan. Grönlannin jäätikön "lakiosa" taitaa olla noin 3 km korkeudella, eli juurikin sillä välivyöhykkeellä. Eli sen lämpenemättömyys ei taida kumota millään tavalla pintalämpötilan nousua. Eikä sitä, että pintalämpötilan nousu on se, joka syö Grönlannin jäätikön massaa sen reunoilla.

    Musta hiili on tietääkseni ongelma pääasiassa vain ohuen merijään päällä kesäisin. Ja ohuen mannerlumen päällä.

    Vielä "Tapsalle" kommenttina, että Arktisen merijään määrä on tiedelähteiden mukaan vähentynyt ja ohentunut reilusti sieltä Nordenskiöldin ajoista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tietyissä alarmistisissa piireissä ollaan hyvin huolestuneita Grönlannin jäämassa sulamisesta - presidentti Niinistö kuuluu ilmeisesti tähän joukkoon. Tällainen trendi on olemassa, mutta sulaminen on nyt pysähtynyt.

      Kasvihuoneilmiön voimistuminen ei eristä ilmakehän ylempiä osia. Maanpinnan emittoimasta infrapunasätelystä on imeytynyt 90 % 1 km:n korkeudessa, 95 % 2 kilometrin korkeudessa ja 98 % troposfäärin rajalle mentäessä. Siitä huolimatta maapallon säteilee täsmälleen saman verran energiaa ulos avaruuteen kuin se saa auringosta. Sen vuoksi ilmakehän lämpötilaprofiili ei ole kylmennyt strastofäärissä. Kasvihuoneilmiön vuoksi maanpinnan lämpötila nousee, jotta se kompensoi lisääntyneen absorption johdosta avaruteen säteilevän energiavuon pienentymisen.

      Poista
    2. Eikös tuo alarmi*ti-sana ollut kiellettyjen joukossa? Mutta ei se minua haittaa.

      Grönlannin jäätikön sulaminen ei suinkaan ole pysähtynyt:

      https://climate.nasa.gov/vital-signs/land-ice

      Stratosfääri kylmenee hiilidioksidin lisääntyessä ja pintalämpötilan noustessa:

      http://www.wunderground.com/resources/climate/strato_cooling.asp
      http://www.realclimate.org/index.php/archives/2006/11/the-sky-is-falling/
      http://images.remss.com/msu/msu_time_series.html

      Poista
    3. Pyydän anteeksi alarmisti-sanaa, jos se oli kiellettyjen joukossa. DMI:n tilaston mukaan Grönlannin jäämassa pieneminen on pysähtynyt. Stratosfäärin kylmeneminen on esitetty blogeissa, mutta itse mekanismista ei ole mitään esitystä.CO2-pitoisuus on suurinpiirtein vakio 80 km:n korkeuteen, joten on fysiikan lakien vastaista, että troposfäärissä se aiheuttaa lämpenemistä ja stratosfäärissä kylmenemistä. CO":n lämpenemisvaikutus tapahtuu jo alle kilometrin korkeudessa, koska sen aallonpituusalueella tapahtuva absorptio on niin voimakasta. Sen jälkeen toimii sääntö, että tyhjästä ei voi nyhjäistä, koska se on jo absorpoinut kaiken sen energian, joka sillä aallonpituusalueella on tarjolla.

      Poista
    4. Juu, koetamme välttää täällä nimittelyjä ja kommentoijien tai muiden tahojen tarpeetonta leimaamista. Siksi mm. tuo sana on joidenkin kommentoijien toistuvasti käyttämänä haukkumasanana päätynyt kiellettyjen listalle. Katsoin kuitenkin Antero Ollilan kommentin muutoin asialliseksi. Anteeksipyyntö on hyväksytty kehotuksella olla vastaisuudessa tarkempi kommentointiohjeiden kanssa.

      Poista
    5. Grönlannin jäämassan pienenemisen "pysähtyminen" on pelkkää kirsikanpoimintaa. Siellä on ollut muutama poikkeuksellisen voimakas lumisade, esimerkiksi yhden hurrikaanin jäänteiden poikkeuksellisesta ajautumisesta sinne, eli kyseessä on vain sään vaihtelu. Jäämassan pitempikestoisen vähenemisen aiheuttaja eli ilmaston ja merien lämpeneminen ei ole pysähtynyt yhtään mihinkään.

      Auringosta maapallollemme tuleva energiamäärä on melkoisen vakio. Kun ilmakehän lisääntyvä hiilidioksidi sitoo aina vaan suuremman osan tästä energiasta pinnalle ja ilmakehän alaosaan, täytyy energian määrän vähentyä saman verran jossain muualla. Ja se tapahtuu nimenomaan ja ihan loogisesti ilmakehän ylemmissä kerroksissa. Kuten laittamissani linkeissä osoitetaan.

      Poista
    6. Oletko varma, että pelkkä hurrikaani aiheutti Grönlannin jäätikön kasvun. Siellä mitattiin uusi kylmyysennätyskin heinäkuussa :
      https://realclimatescience.com/2017/07/latest-from-the-greenland-meltdown/

      Ja eiköhän syynä ole Golfvirran luonnollinen vaihtelu.

      Poista
    7. Tässä Golfvirran käyrää viime vuosilta :
      https://static-sls.smf.aws.sanomacloud.net/tiede.fi/s3fs-public/styles/medium_main_image_no_upscale/public/discussion_comment_image/golfvirranpositio-_pohjois-atlanti_1.png?itok=c-AIyqCk

      t. peikko

      Poista
    8. Miten ole ilmastodenialismi ottanut huomioon AMO:n vaikutuksen stratosfäärissä ? AMO:n positiivinen vaihehan lisää kosteutta ja sillä tavoin blokkaa myös säteilyä.

      Taitaa AMO pikkuisen enemmän hallita ilmastoa kuin hiilidioksidi

      https://static-sls.smf.aws.sanomacloud.net/tiede.fi/s3fs-public/styles/medium_main_image_no_upscale/public/discussion_comment_image/amo_vs_lampotila.png?itok=0oWRobkG

      Poista
    9. Näitä sääasioita ja sulamisia on pohdittu iät ja ajat. Tässä 1838 lehtijutussa ollaan 1700-luvulla havaittu Grönlannissa niin lauhoja talvia, ettei niitä ole ennen nähty. Mikä lie silloin ne aiheuttanut? Joku eri asiako kuin nyt, vai Golf-virtako ym valtamerien oskilaatiot ovat säitä säädelleet nykypäivien malliin?

      Kovin on lauhaa ollut 1700-luvulla muutenkin, 1779 tehtiin kevätkylvöjä Upsalassa helmikuun lopulla.

      https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/411459?page=1&term=lauha&term=talwi&term=talwet&term=Lauhat&term=lauhemmiksi&term=Lauha&term=talwia&term=Lauhempia

      Poista
    10. Lisätään nyt sekin, että siis 200 vuotta sitten oli lehdissä ilmastonmuutosta ilmassa ja oli sitä 100 vuottakin sitten. Asiaa tosin pohdittiin siihen aikaan pikkasen toisella tavalla ja asiallisesti. Mietittiin millaisia syy-seuraus -yhteyksiä näillä ikiaiakaisilla lauhoilla ja kylmillä jaksoilla on. Siihen aikaan ei media pystynyt luomaan hysteriaa, kuten nyt, kun sillä on monipuoliset mahdollisuudet tehdä se ihan täysin normaalistakin asiasta. Ja kun se tekee sen, asiallisuus ja normaalit/tavanomaiset asiat katoavat niin sää- kuin ilmastokeskustelusta etenkin kun nykyilma- ja ilmastotiede on valtamerien oskilaatioista yms. luonnollista asioista pihalla kuin lumiukko.

      https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1433724?page=1&term=talven&term=j%C3%A4lkeen&term=paremmat&term=kasvukaudelle&term=Lauhana&term=talvena&term=yleens%C3%A4&term=lauhan&term=j%C3%A4lkeinen&term=kasvukausi&term=j%C3%A4lkeiset&term=kasvukauteen&term=Reens%C3%A4&term=parempi&term=hyvin&term=Lauhan&term=lauhojen&term=talvien&term=j%C3%A4lkeisest%C3%A4&term=J%C3%A4lkeen&term=ybileens%C3%A4&term=paras&term=talvista&term=j%C3%A4lkeisist%C3%A4&term=parempaan&term=hyv%C3%A4n&term=lauhat&term=talvet&term=talvella&term=talvia&term=alempi&term=yhteens%C3%A4&term=j%C3%A4lkeisill%C3%A4&term=Lauhoja&term=lauhimmat&term=lauhoista&term=lauhoina&term=talvina&term=talvesta&term=talvi&term=kauan

      Poista
  5. Mustan hiilen pitoisuuksilla arktisella alueella ei näyttäisi olevan tilastollista yhteyttä Grönlannin jäätikön kuin myöskään merijään sulamisen kanssa. Mustan hiilen pitoisuudet Grönlannissa jääkairausten mukaan olivat huipussaan n. vuonna 1910.

    http://science.sciencemag.org/content/317/5843/1381/F2

    Renkonstruktioiden mukaan arktisen merijään laajuus oli myös huipussaan 1900-luvun alussa ja on vähentynyt sitä mukaa kuin mustan hiilen pitoisuus Grönlannissa on laskenut.

    VastaaPoista
  6. Ilmastodenialismi: Mikä vaikutus 2 m korkeudella olevaan ilman lämpötilaan on
    1) noella yläilmakerroksissa?
    2) noella jään ja lumen päällä?
    3) avoimella arktisella merellä verrattuna jääpintaiseen arktiseen mereen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Etkö tiedä vai miksi kyselet? Miksi kysyt juuri minulta?

      Poista
    2. Ollaksesi sitä mieltä niin kiihkeästi kuin mitä olet, sinun tulisi tietää oleelliset faktat ja vaikutukset, eikö niin?

      Poista
    3. Ilmastodenialismi: kysyn sinulta uskottavuutesi testaamiseksi.

      Poista
    4. Miksi "Maarit" haluat testata minun uskottavuuttani?

      Tiedän kyllä vastaukset kysymyksiisi, mutta kuten olen jo kertonut sinulle, en viitsi tuhlata aikaani vastailemalla hölmöihin ja täysin turhiin kysymyksiin.

      Jos ihan oikeasti haluat minulta konsultointiapua vaikkapa ilmastotieteen suhteen, niin eiköhän sille ole joku rahallinen korvaus neuvoteltavissa.

      Poista
    5. Ilmastodenialismi: viitsimisestä ei voi olla kyse, sillä olethan viimeisten kysymyksieni jälkeen jaksanut kirjoittaa 23 riviä niitä näitä. Yhdellä rivillä olisit pystynyt vastaamaan yllä oleviin kysymyksiini. Osaamattomuus jää uskottavuutesi perustaksi.

      Poista
    6. Eiköhän mennä elämässä eteen päin ja jätetä tämä "Ilmastodenialismi" sikseen.

      Poista
    7. Ilmastodenialismia esiintyy täällä ja Forecan blogissa ja muuallakin asiantuntijana, mutta kun häneltä kysyy itseltään asioita, niin usein jää vastaamatta... Ettei vaan olisi pelkkä copy paste mestari ? Vastaahan Ilmastodenialismi Maaritin kysymykseen jonka hän esitti asiallisesti. MIksi alat kiemurtelemaan ja väistelemään kysymystä.

      Poista
    8. Hyvä ehdotus Antero. Se touhu kannattaisi tosiaan jättää, ja esimerkiksi lopettaa väittämästä NASA:n ilmastotilastoja väärennetyiksi. Muuten saattaa leimautua samaan porukkaan pannukakkumaailmaan uskovien kanssa.

      Pannukakkumaailmaan uskovilla kansainvälinen konferenssi: ”Nasa on huijannut koko ihmiskuntaa”

      https://www.kauppalehti.fi/uutiset/pannukakkumaailmaan-uskovilla-kansainvalinen-konferenssi-nasa-on-huijannut-koko-ihmiskuntaa/qbZpsh6t

      Poista
    9. NASA:n ilmastotilastot eivät ole väärennettyjä vaan huonoa tiedettä ja huonoa laatua. Niistä ei ole tehty UHI-korjauksia kunnolla ja adjustoinneistakin osa on hyvin kyseenalaisia.

      t.peikko

      Poista
  7. Mustan hiilen kulkeutuminen arktisille alueille on vähentynyt viime vuosikymmeninäkin päinvastoin kuten Hillary Clintonin, Al Goren ja Sauli Niinistön höpötyksistä voisi äkkinäinen päätellä. Blogista löytyy linkki **** et al. 2011 tutkimukseen, sekä Tami Bondin kuvia arktisille alueille kulkeutuvasta mustasta hiilestä, mikä oli suurimmillaan viime vuosisadan alussa.

    https://blogs.nasa.gov/whatonearth/2011/06/10/post_1305321008880/

    Bond et al. 2007 tutkimustulokset ovat hyvin sopusoinnussa Grönlannin jääkairaustulosten kanssa.

    http://images.slideplayer.com/28/9271602/slides/slide_4.jpg


    VastaaPoista
  8. Ilmastodenialismi esitti tuossa Antero Järvisen toppatakki päivityksessä, jossa on Arktisen alueen lämpötiloja, ettei merivirrat siirrä kuin lämpöäa paikasta toiseen eivätkä vaikuta mitenkään maapallon ilmastoon siksi.

    Tämä väite ei kestä lähempää kriittistä tarkastelua kauheasti.

    Vilkaiskaahan täältä koko pohjoisenpallonpuoliskon keväiden ja kesien lumipeitteitä, joilla alvedovaikutus on hyvin suuri koska aurinko paistaa noihin vuoden aikoihin tällä puolella palloa paljon :

    https://climate.rutgers.edu/snowcover/

    AMO:n kylmä vaihe lisää siis keväiden ja kesien lumipeitettä ja AMO:n lämmin vaihe vähentää niitä. Tämä vaikuttaa merkittävästi maapallon ja avaruuden väliseen lämmönsiirtoon. Myös AMO hallitsee täysin Arktisen alueen jäitä. Merivirralla on jopa yli 18 kertainen kyky siirtää lämpöä jäähän kuin ilmavirtauksella :

    http://www.saaforum.tk/2016/08/25/golf-virran-reitti-ja-sen-muutokset-ja-taman-vaikutussuomen-saahan-suomen-saatilastoihin/#comment-8061


    Tässä tosiaan tarkennuksia virheelliseen tietoon jota Ilmastodenialismia nimimerkki täällä levittää.... hän ei ymmärrä oikein AMO:n vaikutuksia.

    t.peikko

    VastaaPoista
  9. Kiitos Antero taas kerran tajunnan räjäyttävästä jutusta. Etenkin tuo kakkoskuva pani miettimään, mikä pienen Suomen osuus siinä voisi olla. Toivottavasti Niinistöllä on realistinen käsitys asiasta, jottemme säkki päässä sitoudu taas mihinkään uusiin epärealistisiin ilmastontorjuntatalkoisiin.

    Kuvan alkuperäislähde alkoi myös sen verran kiinnostaa, että tuollainen vähän vanhahko juttu tarttui netistä haaviin. Onkohan kellään tietoa, millaiseksi tilanne jutun jälkeen on kehittynyt?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siteeraamassani Meri Ruppelin hyvässä kirjoituksessa on myös samankaltainen kuva, jota en kuitenkaan lainannut mahdollisten copyright-ongelmien vuoksi:

      http://www.geologinenseura.fi/geologi-lehti/4-2015/Geologi_4_2015_05mhiili.pdf

      Poista
    2. Ei voi muuta todeta kuin että presidentillämme on surkeat neuvonantajat.
      oikeat vastaukset ylläoleviin kysymyksiini:
      1) viilentää globaalisti
      2) viilentää lokaalisti
      3) viilentää globaalisti, lämmittää lokaalisti

      Poista
    3. Kaasun soihduttaminen Venäjällä ei vaikuta kovin hyvältä selitykseltä Holtedahlfonnan jäätikön lisääntyneeseen mustaan hiileen Ruppelin tutkimuksessa. Graafin mukaan hiilipitoisuuden kasvu on ollut suurinta 1990-luvulla. Venäjä tuotti 1990-luvulla lähes puolet vähemmän öljyä kuin 1980-luvulla. Myöskin suuri määrä saastuttavaa teollisuutta hiljeni lopullisesti Neuvostoliiton romahdettua 1992. Tämä näkyy selvästi mm. arktisen alueen metaanipästöissä edelleen. Venäjän öljyteollisuus lähti uuteen nousuun 2000-luvulla.

      1990-luvun musta hiilen lisääntyminen Huippuvuorilla voisi liittyä tuuliolosuhteiden muutoksiin. AO kääntyi v. 1988 ja AMO 1996. Videolla näkyy, kuinka musta hiili liikkuu ilmakehässä länsivirtauksessa v. 2006 - 07.

      https://www.youtube.com/watch?v=_7kMb28Rg0o

      Poista
    4. Maarit, kohdan 1) suhteen olet nähdäkseni muuten oikeassa, mutta ymmärräthän kai, että se noen viilennysvaikutus yläilmakerroksissa on hyvin lyhytaikainen. Se noki tulee sieltä alas melkoisen nopeasti, mutta sen noen tuottamisen yhteydessä tuotettu hiilidioksidi säilyy ilmakehässä lämmittämässä todella paljon kauemmin.

      Kahteen muuhun kohtaan kaipaisin jotain perusteluja ja tarkennuksia:

      2) Entäs globaalisti, ja millä aikajaksolla? Minkälaisesta määrästä nokea jään ja lumen päällä on kyse? Itse olettaisin minkä tahansa merkittävän määrän sulattavan jäätä/lumea auringon paisteessa nopeammin, ja sen jään/lumen sulattua albedomuutoksen aiheuttavan lämpenemistä, sekä paikallisesti että globaalisti.

      3) Sama juttu tässä, minkälaisesta nokimäärästä on kyse? Pieni määrä nokea sulan veden pinnalla tuskin vaikuttaa yhtään mihinkään. Mutta jos siinä veden pinnalla kelluu paksu musta mönjä, niin eiköhän se lämmitä sekä lokaalisti että globaalisti.

      Mainittakoon vielä, että olettaisin presidentillämme olevan käytettävissään maamme parhaat asiantuntijat eri aloilta, myös ilmastonmuutoksen suhteen.

      Poista
    5. Maarit on joko ilopilleri tai ilonpilaaja. Minulle pelkästään edellinen siitäkin huolimatta, että tietoni eivät aina riitä hänen perässä pysymiseen!

      T. Antero

      Poista
    6. Ruppelin tutkimuksen perusteella kaikki takat ja puulämmitteiset saunat tullaan kieltämään ja tietäen suomalaisten poliitikkojen ilmastouskovaisuuden, meillä ne kielletään ensimmäisenä.

      Poista
    7. Minulle soitti viikko sitten 77-vuotias metsätyömies Pellosta (siis Lapista) ja valitteli, että kohta ei enää saa "ilmastotalkoiden" vuoksi lämmittää saunaa. Ja jos sen tekee, niin naapurit käräyttävät poliisille.

      Poista
    8. Ilmastodenialismi: Kohta 1) olemme täsmälleen yhtä mieltä, tosin siihen liittämäästäsi hiilidioksidista olen täysin eri mieltä ja jos muistat, pyysin sinulta fysikaalista perustelua miten hiilidioksidi ilmakehää lämmittää.
      2) olet taas oikeassa noen sulattavasta vaikutuksesta. Mutta ilmeisesti et ottanut huomioon, että sulaminen on lämpöä sitova prosessi, jolloin sulavan lumen/jään päällä oleva ilma on kylmempää kuin lumettoman/jäättömän päällä oleva ilma. ilmiö on helposti keväisin havaittavissa lokaalisti vesien äärellä.
      3)en tarkoittanut enää nokea veden pinnalla, vaan sulaa arktista vettä. Maapallohan lämpenee päiväntasaajalla, josta lämpö siirtyy merivirtojen mukana navoille, josta se sitten häipyy avaruuteen. Jäähän on eriste, eli jään alta lämpö häviää huonommin kuin avovedestä. Kun siis noki on sulattanut arktista jäätä lämpö karkaa tehokkaamin avaruuteen, eli globaalisti ilma viilenee. Sen sijaan lokaalisti avovedestä haihtuva lämpö lämmittää arktista ilmaa talvella. Ilmiö on helposti havaittavissa katsomalla Tanskan Meteorologisen Instituutin dataa arktisen alueen päivittäisistä keskilämpötiloista. Talvella voi olla parikinkymmentä astetta keskimääräistä lämpimämpää. Mutta silti lämpötila on selvästi (10-20C) pakkasen puolella. Tämä muuten nostaa maapallon keskilämpötila-anomaliaa rutkasti. En ole sattunut näkemään missään paljonko talvinen arktisen alueen anomalia muuttaa koko maapallon anomaliaa, mutta uskoisin sen olevan merkittävä. Sitten tullaankin kysymykseen, onko tällä mitään merkitystä maapallon terveyden kannalta. Jos arktisella alueella on vain 15C pakkasta normaalin 30C:n asemasta, niin millä tavalla se huonontaa elinolosuhteita? Kesäisin taas arktisen alueen lämpötila on hämmästyttävän vaikioinen. lämpötila nousee ja laskee pysyvästi yli/ali nollan lähes samoina päivinä vuosittain.
      Ilmastodenialismi: jos nyt olet ylläalevista kohdista enempi tai vähempi samaa mieltä kanssani, niin et kai voi tulla muuhun tulokseen kuin että noki lähinnä jäähdyttää ilmakehää.
      Kun Niinistö käy putinin ja Trumpin kanssa keskustelua noen ilmakehää lämmittävän vaikutuksen estämisestä, niin katson että Hänet on harhaanjohdettu joittenkin taholta. Noloa, jos joutuu hän joskus myöntämään, että ajoin arktista asiaa väärin perustein.

      Poista
    9. Maarit, jos lähemmin tarkastelee DMI:n arktisen alueen keskilämpötiladataa: http://ocean.dmi.dk/arctic/meant80n.uk.php

      niin näyttäisi, että ainakin viimeisten yli 10 vuoden aikana, juuri sen lyhyen ajan (vajaa 3kk) kun ollaan nollan yläpuolella, on keskilämpötila ollut alle 1958-2002 keskiarvon.

      Poista
    10. Presidentistä: ettei vaan Jennillä olisi ollut vaikutusta! Nykyään kun tuntuu, että parhaat ilmastoasiantuntijat ovat näyttelijöitä/taiteilijoita/runoilijoita.

      Poista
  10. Kun Niinistön neuvonantana on mahdollisesti ollut käärmeöljykauppias, internetin keksijä ja muutenkin loistava ilmastoasijantuntija Al Gore, niin harhaa lienee syntynyt myös muissa ilmastonmuutoasioissa.
    Ilmastonmuutos on suurin uhka planeetalle ja jotenkin tuntuu että näin sanojalla on jalat tukevasti ilmassa... valitettavasti, sanoi eräskin entinen presidentti.

    VastaaPoista
  11. Viimeaikaiseen keskusteluun liittyen:

    http://notrickszone.com/2018/02/08/20-new-papers-crush-claims-of-a-man-made-link-to-arctic-climate-change-glacier-retreat-sea-ice/#sthash.hJbLObLQ.dpbs

    VastaaPoista
  12. Osaako joku täällä kertoa syyn sille, että miksi tuota mustaa hiiltä eli nokea ei näy Lapin hangilla? Nytkin keväiset hanget hohkaavat kauniin valkoisina Ylläksellä ja siitä pohjoiseen ja joka ilmansuuntaan päin. Miten a) Suomen nokipäästöt väistävät Suomen Lapin ja kulkeutuvat pohjoisnavalle ja b) miksi myös globaalit noki- ja pölypäästöt väistävät Suomen Lapin?

    VastaaPoista
  13. Sama juttu: 45 vuotta Käsivarren hankia seuranneena en ole havainnut siellä koskaan nokipölyä. Itä-Lapista en tiedä. Nokipölyn on jollakin kostilla kierrettävä Lappi päätyäkseen vaikkapa Grönlantiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös siellä Kilpisjärven suunnalla ole yli puoli vuotta valkoisia hankia, joihin sen pitäisi kertyä? Siellä jossakin Saanan takana on Juhannuksena hiihtokilpailutkin. Kyllä ainakin siellä pitäisi sitä nokea olla! Saulikin sanoi, että se on ongelma.

      Suomi on kuulemma suuri mustan hiilen päästäjä, joten kyllä sitä pitäisi olla Lapissa, koska se lämpenee kaksi kertaa nopeammin kuin muu maailma. Tosin en minä ole mustaa hiiltä nähnyt Keski-Suomessakaan, kun olen niillä hangilla kelkalla kulkenut. Toki joidenkin lämpökeskusten ympärillä on nokea ollut, mutta varsin rajallisella alueella.

      Poista
  14. Ilmeisesti näitä juttuja luetaan, koska YLE:n propagandakoneisto iski välittömästi ja julkaisi tänään jutun, jossa kuvituksena on nokinen hanki Chilestä. YLE:n vastaisku oli siis välitön, koska se haluaa ylläpitää jutuillaan haluttua mielikuvaa nokisista jäätiköistä hassun hauskalla jutullaan.

    https://yle.fi/uutiset/3-10122203

    Olin juuri reilun kuukauden ajan Itävallan Alpeilla, jossa kiersimme yli 20 Alppikohdetta Schladmingista Ischgeliin. Joka paikassa valkeat hanget hohtivat eikä noesta näkynyt jälkeäkään. Samoten ikijäätiköt olivat kauniin sinisiä, eikä nokea näkynyt niissäkään.

    Mitä itse YLE:n annon juttuun tulee, niin trendi oli ihan toinen 100 vuotta sitten.

    https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1437550?page=3&term=Napaseutujen&term=j%C3%A4%C3%A4tik%C3%B6t&term=halutaan&term=poistaa&term=napaseutujen&term=hiostaa&term=j%C3%A4%C3%A4tik%C3%B6iksi&term=loistavassa&term=poistettaisiin&term=napaseuduilla&term=napaseurtujen&term=paistaa&term=j%C3%A4%C3%A4tikk%C3%B6jen&term=J%C3%A4%C3%A4tik%C3%B6t&term=j%C3%A4%C3%A4tikk%C3%B6j%C3%A4&term=j%C3%A4%C3%A4tik%C3%B6itt%C3%A4&term=nostaisin&term=nostaa&term=hoitaisi&term=poissa&term=ostamme&term=ostitko

    Odotettaisiin nyt 100 vuotta, tai ainakin vuoteen 2040 asti, ennen kuin aletaan vallia rakentamaan Pohjoisnavalle tai siirtämään Kiinan muuria sinne.

    Mitä jäätiköiden sulamisalarmeihin tulee, niin niillä on pitkät perinteet ja uutta pukkaa liki päivittäin:

    1903

    https://realclimatescience.com/wp-content/uploads/2017/07/Image1824_shadow.png

    1922

    https://wattsupwiththat.files.wordpress.com/2015/05/arctic-temperature-zone-adt-1922.jpg

    1923

    https://realclimatescience.com/wp-content/uploads/2017/11/NorthPoleMelting1923_shadow.png

    https://stevengoddard.files.wordpress.com/2013/12/screenhunter_236-dec-15-20-41.jpg?w=469&h=367

    1933

    https://stevengoddard.files.wordpress.com/2013/05/screenhunter_73-may-10-02-37.jpg?w=640

    https://stevengoddard.files.wordpress.com/2015/05/screenhunter_9425-may-23-06-41.gif

    1939

    https://realclimatescience.com/wp-content/uploads/2017/05/Image525_shadow.png

    1957

    http://stevengoddard.files.wordpress.com/2011/06/screenhunter_75-jun-24-21-38.gif?w=768&h=938&h=938

    2002

    Pohjoisnapa sulaa 4 vuodessa:
    https://www.tekniikkatalous.fi/arkisto/2012-09-19/Pohjoisnapa-sulaa-t%C3%A4ysin-nelj%C3%A4n-vuoden-kuluessa-3310682.html

    https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/jaatikoiden-sulaminen-aiheuttaa-tulvia/2129532#gs.jMMDXcI

    https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000004067687.html

    2006

    http://www.maailma.net/uutiset/gronlannin-jaatikoiden-sulaminen-kiihtynyt

    https://yle.fi/uutiset/3-5748051

    https://yle.fi/uutiset/3-5747904

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikki alarmit eivät mahtuneet edelliseen juttuun. Seuraavaksi on tehtävä lista itse aiheesta eli mustan hiilen alarmilista.

      2007

      https://www.hs.fi/mielipide/art-2000004519183.html

      https://www.hs.fi/mielipide/art-2000004521415.html

      2008

      https://yle.fi/uutiset/3-5135735

      http://humansarefree.com/2017/01/8-years-ago-al-gore-predicted-north.html

      https://realclimatescience.com/wp-content/uploads/2017/03/Screen-Shot-2017-03-19-at-7.32.29-AM.gif

      2009

      https://yle.fi/uutiset/3-5917551

      https://www.telegraph.co.uk/news/earth/copenhagen-climate-change-confe/6815470/Copenhagen-climate-summit-Al-Gore-condemned-over-Arctic-ice-melting-prediction.html

      https://wattsupwiththat.files.wordpress.com/2015/07/gore-arctic-ice-gone-2014.jpg?w=640

      2012

      https://yle.fi/uutiset/3-5774583

      2013

      https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/11/12/gronlannissa-jaatikon-sulaminen-vie-pohjan-perinteisilta-elinkeinoilta

      http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2013110717694772_ul.shtml

      2014

      https://www.uusisuomi.fi/tiede-ja-ymparisto/69064-valtava-jaatikko-tekee-kuolemaa-suomikaan-ei-saasty

      https://www.kepa.fi/uutiset-media/uutiset/tutkijat-mannerjaan-sulamista-enaa-vaikea-pysayttaa

      https://yle.fi/uutiset/3-6264015

      http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2014051418298707_ul.shtml

      2015

      https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/jaatikot-sulavat-ennatysvauhtia-merenpinnan-nousu-kiihtyy/5259386#gs.wkyLDJE

      https://yle.fi/uutiset/3-7856691

      https://yle.fi/uutiset/3-8200597

      https://yle.fi/uutiset/3-7887015

      https://yle.triplet.io/articles/ilmastonmuutos-saattaa-lisata-tulivuorenpurkauksia-islannissa

      2016

      https://yle.fi/uutiset/3-8777789

      https://yle.fi/uutiset/3-9024045

      https://yle.fi/uutiset/3-8815386

      https://www.is.fi/tiede/art-2000001159732.html

      http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2016041621425415_ul.shtml

      http://www.naturalehti.fi/2016/05/27/gronlanti-sulaa/

      http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/858640/Napajaa+voi+sulaa+kohta+kokonaan++nain+se+vaikuttaa+Suomessa

      https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/napajaa-sulaa-uhkaavasti-en-yllattyisi-jos-katoaisi-kokonaan-vuoden-2030-kesalla/6078054#gs.Vpx77ic

      https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/napajaiden-sulaminen-uhkaa-koko-maapallon-ilmaston-vakautta-siita-tulee-lampenemista-voimistava-noidankeha/6081126#gs.BcKteg0

      2017

      https://www.tekniikkatalous.fi/tiede/tutkijat-loysivat-uuden-syyn-gronlannin-jaan-sulamiselle-vuoteen-1850-ulottuvassa-havaintohistoriassa-ennenkuulumatonta-6660844

      https://www.hs.fi/tiede/art-2000005496252.html

      https://www.hs.fi/paivanlehti/27122017/art-2000005503162.html

      Poista