torstai 9. lokakuuta 2014

Ovatko syksyt pitenemässä?

Syksy on sumun aikaa
Yle uutisoi eilen 9.10.2014 seuraavasti. "Ilmastonmuutos pidentää syksyjä: luvassa yhä harmaampaa säätä." Juttuun oli haastateltu meteorologi Asko Hutilaa Ilmatieteen laitoksen Ilmastopalvelusta. En kyseenalaista Hutilan kertomaa syksyjen sumuisuudesta, mutta halusin tarkistaa tilastoista, ovatko syksyt pidentymässä, kuten Ylen uutinen väitti. Katsotaanpa pari kappaletta Ylen jutusta:
Hutila arvioi, että tulevaisuudessa sumuisia päiviä saattaa olla nykyistä enemmän. Ilmastonmuutos vaikuttaa vuodenaikojen kulkuun ja Suomessa nimen omaan syksy pitenee.
– Ja koska syksy on kaikkein sumuisin vuodenaika, voi olettaa, että samean sumuiset säätkin lisääntyvät.

Säät eivät tietenkään muutu kertaheitolla, mutta talven tuloa saadaan eteläisessä Suomessa odotella helposti tammikuulle saakka ja kirkkaan kuulasta taivasta on todennäköisesti luvassa aiempaa harvemmin.
Syksyt meteorologisen määritelmän mukaan ovat ajankohta syyskuun alusta marraskuun loppuun. Katsotaan ensin tilastoista, miten syyslämpötilat ovat muuttuneet viimeisen 80 vuoden aikana. Seuraavat graafit on laskettu Crutem4-aikasarjasta Suomen alueelle (60-70N ja 20-30E).

Äkkiseltään näyttäisi, että syyskuukausien lämpötilat ovat muuttuneet hyvin vähän sitten vuoden 1934. Lämpimin syksy oli vuonna 1938, joka muuten on mittaushistorian lämpimin vuosi Suomessa. Toki viimeisten syksyjen joukossa on lämpimiä sellaisia, mutta mitään erityistä niissä ei ole vaikkapa 1930- ja 1960-lukujen syksyihin verrattuna. Voinemme siis todeta, että ainakaan 80 viimeisen vuoden aikana syksyt eivät ole merkitsevästi lämmenneet.


Jos syksyt pitenisivät, se tietysti edellyttäisi sitä, että ensimmäisestä talvikuukaudesta tulisi syyskuukausien kaltainen lauha kuukausi. No katsotaan, miten melko paljon vaihtelevan joulukuun lämpötilat ovat muuttuneet viimeisen 80 vuoden aikana.

Hmmm... Lineaarinen trendi näyttäisi joulukuiden lämpötilan osoittavan lievän viilenemisen suuntaan, mikä ei todista syksyn pitenemisen puolesta vaan pikemminkin päinvastaisesta. Tosiasiassa viidestä lämpimimmästä joulukuusta on neljä koettu ennen 1980-lukua. Mittaushistorian lämpimin joulukuu löytyy vuodelta 1929.

Palatkaamme meteorologi Hutilan lausuntoon, jonka mukaan "Ja koska syksy on kaikkein sumuisin vuodenaika, voi olettaa, että samean sumuiset säätkin lisääntyvät", koska ilmeisesti hänen olettamansa mukaan joulukuut lämpenevät. Sille ei löydy tukea menneisyydestä - ei minkäänlaista. Mihin sitten Hutilan arvio perustuu? En ole asiaa Hutilalta kysynyt, mutta veikkaisin vastaukseksi ilmastomallinnuksia, jotka ovat jokseenkin kaikkien lämpenemisennusteiden taustalla siitä huolimatta, että niiden tulokset häviäisivät lähes varmasti kolikonheittoon perustuvalle ennustamiselle. En siis menisi veikkaamaan meteorologi Hutilan mukaisesti.

Mutta lineaariset trendit eivät kerro sitä, mitä ilmastossa tulevaisuudessa tapahtuu. Ne kertovat vain menneisyydestä. Myös ilmastomallinnusten ennustuskyky on nollaluokkaa, vaikka meille muuta väitetään. Niinpä, kun en odota montaakaan kommenttia Hutilan ennusteisiin tai Ylen uutiseen, haluaisin herättää keskustelua itseäni viisaampien lukijoiden keskuudessa sään tai ilmaston ennustamisesta edes muutaman kuukauden tai vuoden päähän. Millaisella vedolla Ilmastorealismia-blogin tai jonkin muun tahon kannattaisi haastaa Ilmatieteenlaitos tai peräti ympäristöministeriö siten, että tulos olisi selvillä ennen osallistujien kuolemaa ja jo mielellään ennen seuraavia isoja ilmastopolitiikan keskeisiä päätöksiä?

PS. Meni alle viisi minuuttia syyskuukausien ja joulukuiden lämpötilojen tsekkaukseen. Tarttisko järjestää kurssi Ylen toimittajille asiasta? Vähentäisikö se huuhaa-uutisia?

PS2. Alla Käsivarren rautuja Antero Järvisen kuvaamalla videolla syyskuun lopulta. Ne eivät näytä kärsineen ilmastonmuutoksesta.

79 kommenttia:

  1. Tuo trendi ei osoita viilenemistä, koska kerroin on käytännössä nolla. Outoa on, että Mikon postaamien kuvien aikaskaalat vaihtelevat rajusti. Välillä trendi on jopa niin lyhyt kuin pari vuotta. Yleisimmin Mikon kuvaajat alkavat kuitenkin vuodesta 1996 tai 1997. Nyt on kuitenkin hyvin pitkä aikaskaala.
    Jotenkin tuntuu, että aikaskaalat valitaan niin, että trendien kerroin on joko negatiivinen tai vähintäänkin hyvin lähellä nollaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä Anonyymi yllä. Olet täysin väärässä "aikaskaalojeni" suhteen. Pyrin valitsemaan mahdollisimman pitkät ajanjaksot aina. En itse luota kovinkaan paljoa ruudutettuihin aikasarjoihin ennen vuotta 1930 johtuen sitä ennen olleesta kovin harvasta mittariverkostosta. Tähänkin asiaan on tietysti paikallisia poikkeuksia.

      Joissain tapauksissa olen käyttänyt graafeja, jotka ulottuvat vain vajaan parinkymmenen vuoden päähän. Silloin olen todistanut jotain sellaista, joka on tapahtunut vain tuon jakson aikana. Mikäs siinä on ongelmana?

      Mutta sille en voi henkilökohtaisesti mitään, että syksyt eivät ole viimeisen 80 vuoden aikana lämmenneet eivätkä myöskään joulukuut. Olen pahoillani, jos nuo faktat pahoittivat mielesi.

      Poista
    2. En muuten väittänyt syyskuukausien lämpötilojen viilenneen. Totesin, että ne ovat muuttuneet hyvin vähän sitten vuoden 1934. Kun ilmakehän CO2-pitoisuus on aika paljon tuosta vuodesta noussut, täytynee ilmastossa olla joitain muita tekijöitä, jotka vaikuttavat sitä paljon enemmän lämpötilaan ja muihinkin sääilmiöihin. 80 vuotta on kuitenkin aika pitkä vertailujakso vaikkapa 35 vuoteen verrattuna.

      Poista
    3. Nou hätä, pirautin ja päräytin kun mulla ei ole autoa, kun en tarvi,
      eli menemme katsomaan kuteeko muikku kuten ennenkin 22 Anjanpäivänä, viikon marginaalilla, olemme varanneet.

      Siis empiirinen tutkimus, eräänlainen proxy-

      Seurueeni ollessa ehkä mielenkiintoinen, lapin Porokeisarin jälkeläinen
      ja vihreä Lohenviljelijä joka tuottaa Cleantec kirjolohta, mistä hän ei tähän mennessä ole suosrtunut sanomaan sanaakaan, mutta kun laitan airoiihin syksysellä Saimaalla, joko alkoo kielenkannat aukiamaan på
      svenska.

      Itse kannatan kirjolohibisnestä saariston elävöittämiseksi, mutta en sitä että pitää olla WWF mandaatti sen ylläpitämiseksi.

      Takaan että muikkujen hinnaksi tulee yli 50€ kilo, mutta ne ovat sen arvoisia kulttuurin säilyttämiseksi, ja se maksetaan itse, eikä tukiaisilla.

      Ehkä saan kalakukkoa, tien vaika ite.

      https://www.youtube.com/watch?v=YD6zj260sfQ

      Poista
    4. Kumma, että kukaan ei ihmettele sitä, että Ilmatieteen Laitos säännönmukaisesti jättä 30- ja 40- luvut tilastoistaan pois. Kun noita Mikon graafeja katsoo, saattaa tulla mieleen kysymys, että mistä syystä.

      Viime talven lämpimyys ja lumettomuus täälä etelässä sai kovasti julkisuutta päämediassa ja enemmän tai vähemmän hienovaraisia viittauksia ilmastonmuutokseen. Hyvin muista talven 72-73, jolloin lunta ei ollut kuin joskus pieninä laikkuina suunnilleen Vaasa - Kotka -akselin lounaispuolella. Tuo lämpöpiikki näkyy hyvin Mikon toisessa kuvassa.

      Tapsa

      Poista
    5. Minäkin muistan sen talven kun olin lukiossa. Vai oliko se jo edellinen 71-72 talvi? Antero

      Poista
    6. Niin anterolle mieltäni askarruttanut kymysys, nimittäin Kuolimonjärven nieriä.

      Rakkaalla lapsella on monta nimmee, Niemenkiertäjä, Valkolohi, Nieriä
      Nahkalohi sun muuta, ja joissin kirjoissa Isonieriä.

      Nythän ne suojelee tätä salaperäistä kalaa ilmastonmuutosverukkeella, vaikkei ilmasto ole muuttunut, mutta Kuolimoon on istutettu runsaasti vieraslajeja, jopa Pielisen lohta, eli Saimaan lohta

      Mitä mieltä olet?

      On joskus tarttunut pyydyksiin, mutta kun Bösse Uimonenkin kerää irtopisteita tuulirupellinsuojelijana.

      Itse olen nähnyt kun kakastuskunta istutti Peled siikaa Kaavin Sivakkajäveen, ja hyvien saaliiden jälkeen ei ollut muikkua saatika siikaa,
      voin savolaiseen tappaan taloussiikaa eli särkeä

      http://yle.fi/uutiset/troolaus_kuolimolla_kuohuttaa_nierian_suojelijoita/6554043

      Ilkka

      Poista
  2. Lisätään vielä, että oikea aloituskohta olisi joku vuosi 1980. Koska CO2-päästöt ovat tämän jälkeen kaksinkertaistuneet ja aerosoliviileneminen ei enää näkyisi datassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Höpöhöpö. Mitä pidempi aikasarjaulottuvuus, sitä selvempi kuva muutoksesta. 1930-luvulla hiilidioksidia oli ilmassa paljon 1980-lukua vähemmän ja syysilmat olivat paljon lämpimämpiä. Aerosoliilähteet ovat ainakin Suomessa vähentyneet koko viime vuosisadan loppupuolella puun ja kivihiilen polton vähentyessä sekä suodatustekniikan kehittyessä.

      Poista
    2. Hölmö kommentti anonyymiltä. Jos 1930-luvulla CO2-pitoisuus ja -päästöt olivat alhaalla, ja siitä huolimatta lämpötila nykylukemissa, eikös se todista CO2:n jokseenkin nollavaikutusta lämpöön?

      Poista
  3. Hyvä Mikko! Jos aikasarjojen "lämpenemistä" pitää selitellä niin paljon kuin Anonyymit yllä, se puhuu sen puolesta, että mitään luonnollisesta poikkeavaa luonnossa ei ole tapahtunut. Kuvista näkyy paljaalla silmällä, että meteorologin puheet eivät pidä paikkaansa. Antero

    VastaaPoista
  4. Mitä mieltä Antero on asiantuntijana suunnittelemastani tutkimusmatkastani
    muikun kudusta.

    Isällävainnaallani on kirjanpito aiheesta, ja myös siiankudusta.

    Karkeasti arvioiden mikään ei ole muuttunut, paitsi välillä tulee enemmin muikkuu, tai päinvastoin siikaa, mutta kuka sitä jähmeisin sormin, jollen minä.

    https://www.youtube.com/watch?v=PpoRxXP2zhw

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä juttu, Ilkka. Kaikki luonnosta kerätyt aineistot ovat arvokkaita, mitä pitemmältä ajalta sen parempi. Kaloista puheen ollen, katso alla oleva linkki.

      Antero https://www.youtube.com/watch?v=BWeQHAlGij0

      Poista
    2. No sitähn miekin kun muistellen 1960 luvun lumitalvia, sekä helteisiä hetkiä heinäpellolla, muistojen kultaamina, oliko se vain lapsen muistikuva kultaisesta nuoruudesta?

      Ehkä ei?

      Olkoon miten hjuvansa, lippu korlkialla, turhaanko tein?

      https://www.youtube.com/watch?v=bs2Y99i1Su8

      Ilkka

      Poista
    3. Upea kala tuo rautu eli nieriä. Eivät näytä Leenanlammen raudut kovin kärsineiltä tänä syksynä, vaikka suomenkielisen Wikipedian mukaan niitä " uhkaa eniten ilmaston lämpeneminen, sillä nieriä ei siedä lämmintä vettä".

      Lisäsinpä kirjoituksen loppuun tuon professori Antero Järvisen tuoreen videon kaloista syksyllä.

      Poista
  5. Parahin Mikko!
    Muutama viikari on viime aikoina kyseenalaistanut lämpötilamittauksista koostettuja aikasarjoja väittäen niiden olevan "öljyntuottajayhtiöiden" tuottamia mittaustuloksia. Voisitko kenties vastaisuudessa hiukan valaista noiden aikasarjojen alkuperää, jotta salaliittoteorioitsijoilta saataisiin vähäisetkin luomusalaattieväät pilaannutetuksi.

    T: Termostaatti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, sellainen juttusarja on ollut mielessäni. Lisäksi jossain vaiheessa tulee juttu siitä, miten kuka tahansa voi omalla koneellaan työstää säägraafeja, Sehän on helppoa kuin heinänteko, kun oppii lähtöaineistojen haun.

      Usein käyttämäni Crutem-sarja ei ole öljyteollisuuden työtä. Sen pohjana ovat Ilmatieteenlaitoksen maasääasemaverkoston mittaukset.

      Poista
  6. Tuossa uutisessa varmaankin viitataan termiseen syksyn määritelmään syksystä, ei syyskuukausiin: http://ilmatieteenlaitos.fi/syksytilastot

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Terminen syksy on vähän eri asia. Mutta Ilmatieteen laitoksen kolmen kuukauden tilastoissa syksyyn kuuluvat syys-, loka ja marraskuu, joita olen ylemmässä graafissa käyttänyt.

      Poista
    2. Mutta termisen syksyn määritelmän avulla voidaan puhua syksyn alku- ja loppupäivämääristä, jolloin siitä on helpompi määritellä syksyn pidentyvän tai lyhentyvän. Syyskuukausista puhuttaessa syksyn pituus olisi aina 3 kuukautta. Tuossa YLE:n jutussa puhuttiin nimen omaan pitenemisestä.

      Poista
    3. Valitettavasti minulla ei ole päiväkohtaisia lämpötiloja, joista voisi laskea termisen syksyn alun ja lopun. Mutta terminen syksy voisi teoriassa pidentyä, jos
      1) se ulottuisi pidemmälle joulukuuhun
      2) se alkaisi jo elokuussa ja aiempaa aikaisemmin.

      Tuossa hakemassani aikasarjassa (1934-2013) joulukuiden lineaarinen trendi näyttää -0,05°C/10 vuotta, joten kohta 1 ei näyttäisi toteutuvan. Myös elokuiden trendi on laskeva -0,02°C/10 vuotta. On siis mahdollista, että termisen syksyn tulo on hitusen aikaistumassa, mikä tietysti voisi sitä pidentää. Mutta sitä Hutila tuskin tarkoitti. Minusta hän vihjasi nimenomaan syksyn pitenemiseen loppupäästä.

      Kuukausitilastosta ei juuri enempää saa irti koskien termisen syksyn pituutta.

      Poista
  7. Lämpötila piskuisessa Suomessa ei todista CO2:sta mitään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, missäpäs se todistaisi? Pitkällä aikavälillä CO2-pitoisuuden ja lämpötilan tai minkään muunkaan sääilmiön välinen korrelaatio on hyvin heikko ellei suorastaan olematon.

      Poista
  8. Heippa,

    Katsokaapa alla olevan linkin laajaa tutkimusta. Pelkästään kuvien 1.5, 1.7 ja 1.8 vilkaisu riittää! Samaa asiaa minulle opetti prof. Olavi Kalela, joka tutki edellistä vuosien 1920-40 lämpöjaksoa. :) Antero

    http://alexeylyubushin.narod.ru/Climate_Changes_and_Fish_Productivity.pdf

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuossa Klyashtorinin ja Lyubushin tutkimuksen kuvassa 1.8 havainnollistettu arktisen lämpötilan 60-70 vuoden syklinen vaihtelu (alin kuvaaja, Arctic dT) näkyy aika selvästi myös tuossa Suomen syyskuukausien graafissa. Kiitos mielenkiintoisesta linkistä, Antero!

      Poista
  9. "Tarttisko järjestää kurssi Ylen toimittajille asiasta? Vähentäisikö se huuhaa-uutisia? "

    Kun itl alkoi pitämään kursseja toimittajille niin huuhaauutiset lisäänty moninkertaisesti. Aivopesu noissa on ollut melko tehokasta kun toimittajilta on kadonnut oman järjen käyttö ja myös lähdekritiikki.
    Nykyajan ilmastohuuhaauutiset pystyy tällainen maallikkokin toteamaan ankaksi muutamassa minuutissa.
    Mitähän ne noilla kursseilla "opettaa" ?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noilla kursseilla vaan vahvistetaan sitä stalinistisen toimittajakoulun toimintamallia, että totuudella ei ole mitään arvoa, kun vain kansaa pystytään kusettamaan törkeillä ylilyönneillä ja kauhukuvilla. Tutkiva journalismi kohdennetaan korkeintaan julkkisten syrjähyppyihin.

      Sääli, että nykyinen ympäristöministeri, niin kokoomuslainen kuin onkin, ei ole huomannut toimittajakoulussa tätä stalinistista historiaa ja lähdekritiikki yms. on täysin unohtunut.

      Toimittajat eivät siis ole hirveästi lisäoppia IL:lta tarvinneet.

      Tapsa

      Poista
    2. Onkohan nimimerkki "Tapsa" koskaan tutustunut IL:n ilmastokoulutustilaisuuksien tosiasialliseen sisältöön kun noin sekavia puhuu. Täällä on viimeisen tilaisuuden ohjelma, joka vaikuttaa minusta varsin asialliselta ja rationaalisesta toisin kuin "Tapsan" puheenvuoro: http://ilmatieteenlaitos.fi/ohjelma-2014

      Poista
    3. Vai tosiasialliseen sisältöön!? Olitko itse kurssilla? Noiden otsikoiden alle voi kätkeytyä mitä vain, mutta kyllä toimittajakoulu on tietenkin jo perusperiaatteet iskostanut.

      Tuon sisällön pääpointit perustuvat takuuvarmasti IPCC:n poliittisiin pamfletteihin ja ilmastomallien erinomaisuuden julistuksiin.

      Tapsa

      Poista
  10. Asiasta vähän laajempaan. Ilmastofoorumin puheenjohtaja Pasi Matilainen julkaisi US:n Puheenvuorossa mainion bloggauksen. Käykääpä lukemassa ja vaikka jakamassa:
    http://pasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/177634-ilmastonmuutos-muuttuu-suomen-ilmastopolitiikka-ei

    VastaaPoista
  11. Tuossa syksytilastoa Ilmatieteenlaitokselta:
    http://ilmatieteenlaitos.fi/syksytilastot

    2000-luvulla vain kahtena syksynä 2002 ja 2010 on ollut pitkänajan keskiarvoa viileämpää. Sodankylässä viidestä lämpöisimmästä syksystä kolme osuu 2000-luvulle, Kaisaniemessä kaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilmatieteen laitos esittää noilla sivuilla kahden yksittäisen aseman, Kaisaniemen ja Sodankylän, pistelämpötilat. Minun koko Suomea koskevassa Crutem-sarjassa 2000-luvun ensimmäiselle vuosikymmenelle osuu yksi (2005) 10 lämpimimmästä syksystä sitten sarjan alun 1855. Sille osuu myös yksi 10 kylmimmästä, joka oli 2002. Tämän vuosituhannen toisella vuosikymmenellä on toistaiseksi ollut yksi 10-kärkeen osuva syksy eli 2011. 1930- ja 1960-luvuilla lämpimiä syksyjä oli molemmilla kaksi, eikä yhtään 10-kylmää syksyä.

      Poista
    2. Laitoksen ylläpitämässä ilmasto-oppaassa on tarkempia tietoja koko Suomen vuodenaikaistilastoista ja aiheesta on myös tieteellisiä julkaisuja (http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/joc.2046/abstract). Kyllä ovat syksyt lämmenneet kuten muutkin vuodenajat.

      Poista
    3. Kyllähän Suomen ilmasto kaikkine vuodenaikoineen on lämmennyt paljonkin sitten Pikkujääkauden ja Veiksel-jääkaudesta nyt puhumattakaan. Mutta säämittaukset eivät osoita syksyjen lämmenneen viimeisen 80 vuoden aikana, vaikka vaihtelua on sen jälkeenkin ollut. Lämpeneminen on siis tapahtunut jo kauan sitten - käytännössä useita vuosikymmeniä, -satoja ja -tuhansia ennen nykyistä CAGW-hössötystä, josta tuossa Ylen jutussakin oli kyse.

      Syyskuukausien lämpenemisvauhti on viimeisen 80 vuoden aikana ollut huikea 0,002°C/100v lineaarisella trendillä mitattuna. Paniikkiin tai kalliisiin toimiin syksyjen jäähdyttämiseksi ei siis ole aihetta.

      Poista
    4. Kevät on kaiketi lämmennyt kaikista eniten.

      Poista
    5. Onneksi keväällä lämpenee, muuten olisi lumet maassa koko kesän.

      Poista
  12. Järkevät suomalaisetkin näyttävät menettäneet suhteellisuuden tajunsa. Luonto ei ole staattinen vaan dynaaminen ja syklinen. Välillä on lämpimämpää, välillä kylmempää, välillä myrskyää, välillä on tyyntä. Kauhuskenaarioiden ja -uutisten aineksena luonnollisuutta ei pitäisi käyttää. Antero

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitään muita syklejä kuin vuodenaikasykli, el nino-sykli ja auringon aktiivisuuden 11-vuotinen sykli ei olla oikeasti havaittu. Muut syklit ovat mielikuvitusta ja sinikäyrien sovittamista dataan lukemattomilla sovitusparametreilla. Dataan käyrän sovittaminen mielivaltaisin parametrein ei ole tiedettä.

      Toki on olemassa Milankovićin jaksot, jotka aiheuttivat mm. Holoseenin lämpömaksimin ja sen jälkeisen viilenemisen. Nämä syklit ovat kuitenkin liianhitaita selittämään mitään lyhyenaikavälin muutoksia. Niiden aikaskaala on tuhansissa vuosissa. Itseasiassa ennusteiden (tietokonesimulaatiot maan liikkeistä gravitaatiokentässä) Milankovićin jaksojen vaikutus on ollut viimeisen tuhannen vuoden aikana lähes nolla, ja tilanne jatkuu tällaisena vielä tuhansia vuosia.

      Poista
    2. Sinähän mainitsit jo monta sykliä. Selvissä tapauksissa data (kuva) riittää, suoria tai käyriä ei tarvitse sovittaa eikä sovitusparametreja käyttää. Kaiken kukkuraksi jotkut "sovittavat" mallejaan "dataan", jota ei ole edes olemassa, ja pelottelevat sovituksillaan ihmisiä.

      Antero

      Poista
    3. Noista auringonpilkkusykli ei korreloi lämpötilan kanssa mitenkään (sitten 80-luvun). El nino-sykli vaikuttaa lämpötilaan, muttei pitkänajan keskiarvoon..
      Ja kuten totesin Milankovićin jaksot täysin epärelevantteja puhuttaessa nykyisestä ilmastonmuutoksesta.

      Poista
    4. Mihin sinä unohdit merisyklit kuten AMOn? Antero

      Poista
    5. AMO:n olemassa olo on kyseenalaista. Sen mekanismia ja vaikutuksia ei tunneta. AMO-indeksit eivät korreloi minkään luonnonilmiön kanssa hyvin.
      Ainoa varmistettu merivirtasykli on el nino -sykli (ytai pareminkin El Niño Southern Oscillation (ENSO))

      Poista
    6. Antero, tuosta sinun upeasta nieriävideosta. Ei kai uskota, että lajien käyttäytyminen ilmastonmuutoksessa muuttuisi? Pääpointtihan on siinä, että lajien sopeumat ei enää sovi muuttuneeseen ilmastoon, joten lajien elinalueet muuttuvat. Lajien käyttäytymismuutos on hidas evolutiivinen prosessi, ja se ei yleensä kykene vastaamaan nopeisiin muutoksiin. Tästä syystä lajeja maapallon esihistoriassa kuollut paljon sukupuuttoon.

      Poista
    7. Jahah. Nyt klimatologit yrittävät päästä eroon kiusallisista merivirroistakin.

      Antero

      P.S. Tietääkseni El Niñonkaan mekanismia ja syntyä ei tunneta.

      Poista
    8. Mikä järvi on muuten kyseessä?

      Poista
    9. Alla olevassa linkissä on uutta tietoa "ikuisesti muuttuvista merijääsykleistä". Olemme vielä kaukana "science is settled"-vaiheesta (jota ei oikeassa tieteessä saavuteta koskaan). Antero

      http://vencoreweather.com/2014/10/09/1230-pm-long-lost-satellite-images-shed-new-light-on-global-sea-ice-enormous-holes-found-in-the-arctic-ice-back-in-the-1960s/

      Poista
    10. Miksi tätäkään ei ole julkaistu tieteellisessä aikakausilehdessä? Miksi nämä tulokset julkaistaan aina jossain blogissa?
      Olisi vakuuttavampaa, jos tulokset olisi julkaistu jossain korkean tason tiedelehdessä.

      Poista
    11. "Ilmastotieteen" konsensushan perustuu osin juuri "jossain korkean tason tiedelehdessä." joten en voi kun olla nauramatta kirjoituksesi lapsellisuudelle, vai oliko kyseessä vitsi, jolloin minulla olisi tosikon vikaa,
      eli epäilen vieläkin että kirjoitit tuon vakavissasi?

      Ilkka

      Poista
    12. Kiitos! Sorry, tämä kommentti meni minulta aluksi ohi. Kyllä käyttäytyminenkin voi muuttua silloin kun laji/populaatio yrittää sopeutua muuttuviin olosuhteisiin oli sitten kyseessä ilmasto tai mikä muu ympäristötekijä tahansa. Esimerkiksi rautu (parempi sana kuin nieriä) ei voi yleensä muuttaa pois asuttamastaan järvestä. Levinneisyysalueet ovat ”sykkiviä”, välillä jotkut lajit taantuvat ja joskus (useimmiten) ne palaavat. Tässäkin tapauksessa staattinen tila olisi epäluonnollista. Mm. lintujen, nisäkkäiden ja merikalojen levinneisyysmuutoksia on tutkittu paljon ja jo edellisen 1920-40-luvuilla vallinneen lämpökauden aikana (mm. edellä mainitsemani Olavi Kalela jonka viimeinen pro gradu-oppilas minä olin). Nykyinen ”muutos” ei ole sen nopeampaa kuin edellinenkään.

      Parhain terveisin, Antero

      P.S. Kaikki lajit kuolevat sukupuuttoon. Näin on tähän mennessä käynyt aina ja tulee luultavasti käymään jatkossakin.

      Poista
    13. Mutta 30-40-luvulla Suomeen ei levinnyt yhtään lajia mitä nyt ei ole levinnyt. Kun taas nykyään Suomessa esiintyy lajeja, joita tuolloin ei esiintynyt.

      Poista
    14. Tuosta en ole aivan varma. Esimerkiksi hilleri ei ole palannut. Nykyisin luonnon havainnointitehokkuus on aivan eri luokkaa kuin menneinä vuosikymmeninä. Luonto/ympäristö, niin Suomen kuin koko Euroopan, on nyt erilainen kuin ennen ja ihan muista kuin ilmastosyistä. Ihmisen vaikutus lajien levinneisyyksiin on näkyy siis monella tavalla. Antero

      Poista
    15. Nieriä on lajin virallinen suomenkielinen nimi. Rautu on vain germaanikielistä otettu muunnos (vertaa eng. trout). Joten nieriä on paremi nimi. Rautu on vain Lapissa käytetty nimitys. Lapissa asuu kuitenkin vain mitätön osa suomalaisista.

      Poista
    16. Rautu on ikivanha suomalais-ugrilainen kalannimi (vertaa saamen raudo). Kuten ruotsin ”röding”, norjan ”røye” ja englannin ”charr”, se tarkoittaa punaista väriä. Kutuasuisen raudun vatsapuoli on punainen, ja raudun liha on punaista, jos se on saanut syödä pieniä vesiäyriäisiä. Kun karjalaiset alkoivat asuttaa Suomea 1300-luvulta lähtien, he työnsivät saamelaiset vähitellen pohjoiseen, jolloin rautu/raudo-sana hävisi etelästä ja korvautui venäläisperäisellä nieriä-sanalla. Nieriän kantasana on ”nerias”, joka tarkoittaa yleisesti lohikalaa.

      Suomen sata rautuvettä (vain noin 0,05 % kaikista vesistämme) sijaitsevat Tunturi-Lapissa Norjan rajan tuntumassa. Nieriävesiä on vähän, nyky-Suomen alueella pääasiassa Saimaan vesistössä.

      Antero

      Poista
    17. Kumpi vaan - mutta minulle se on rautu. Lapissa ei muuten asu "mitätön osa suomalaisista", vaikka mitättömän vähän siellä vihreää liikettä äänestetään. Asukasmäärä voi olla pienehkö vaan ei ollenkaan mitätön.

      Poista
    18. Eikös nykyinen, yleensä kasvatettu, kirjolohi ole sama kuin sateenkaarirautu, nieriä taas on ihan eri laji.

      Tapsa

      Poista
    19. Tuo on totta. Esim. merimetson leviäminen Suomeen ei johdu ilmastonmuutoksesta vaan kannan voimakkaasta kasvusta Euroopassa, joka taas johtuu vainon loppumisesta.

      Hilleristä, olen yrittänyt löytää lajin levinneisyydestä Suomessa tietoja, mutta niitä on vähän. Levinneisyyskartoissa esitetään lajin olevan koko Etelä-Suomessa Oulua myöten, mutta metsästäjät eivät juurikaan mainitse saaneensa saaliikseen hillereitä. Luonnonkulkijatkaan eivät juuri mainitse lajia.
      Mikä on lajin levinneisyys Suomessa nykyään.

      Poista
    20. Omin silmin.

      Supi, karhu, kanadanhanhi, hirvikärpänen, kirjolohi, minkki, lista on loputon, Espoossakin on peurakanta Aurora Karamzinin toiminnan seurauksena.

      Maailman johtavin ilmastotiede levitti myös punkin sinne mistä on historiallisia havaintoja, eli mitä ihmisen toiminnan levittämät lajit kertovat ilmastosta.

      Vesikauhu alaarmiako suunnittelevat?
      Ehkä lopettavat lentorokotukset saadakseen aikaan allaarmin.

      Ilkka

      Poista
    21. Kirjolohi (engl. Rainbow Trout) on Tyynenmeren lohikala, jonka mädin kehittymiselle Suomen kylmät vedet eivät yleensä riitä. Siis kaukana raudusta, joka taitaa olla pohjoisin kalalajimme.

      Poista
    22. Jep. Kirjolohen aikaisemman ja siis harhaanjohtavan sateenkaarirautu-nimen taisi lanseerata Urkki Kekkonen 1960-luvulla. Antero

      Poista
    23. Antero, sinulla on vanhentunutta tietoa. Saamen kielet eivät ole kielinä Itämeren-suomalaisia kieliä vanhempia. Kumpikin kieli ryhmä syntyi yhteisestä kantakielestä n. 2000 vuotta sitten. Suomi on kuitenkin ollut asutettuna 8000-10000 vuotta. Joten ei voida sanoa, että saamelaiset olisivat sen alkuperäisempiä Suomen asukkaita kuin itämerensuomalaiset.

      Poista
    24. Samaa mieltä! En ole toisin väittänytkään. Esimerkiksi Kilpisjärven ensimmäiset asukkaat tulivat alueelle jo noin 7000 vuotta sitten eikä heitä voi pitää saamelaisina. Antero

      Poista
    25. No voitaisiin kirjolohen nykynimeäkin pitää harhaanjohtavana. Mielestäni nimi "lohi" pitäisi varata vain Salmo-suvulle. Onchohychus-suku ei ole oikea lohisuku.

      Poista
    26. Korjaus: kirjoitin "Onchohychus-suku".
      Po:"Onchorhychus-suku"

      Poista
    27. Kyllä. Kalaryhmänä puhutaankin tyynenmerenlohista, mutta lajinimen loppuosaksi sen on harmillisen pitkä. Antero

      P.S. Sorry Mikko että olemme harhautuneet aiheesta kalavesille.

      Poista
    28. NP. Tuo hieno rautuvideo ansaitsi hyvin oman kommenttiketjunsa.

      Poista
    29. Satenkaariraudun nimen historiasta, nimi on mielestäni oiva, joskin harhaanjohtava, kun ymmärtääkseni kyseelssä on taimen pikemminkin kuin rautu.

      Alepan kylmä altaassa lojuva savusiikakin tuskin on siikaa nähnykkään, mutta ihan hyväähän se.

      "karvanaama:
      Kirjolohi on tosiaan sateenkaarirautu (rainbow trout), mutta arvovaltainen entinen presidenttimme, Kekkonen, risti sen kirjoloheksi. Mausta voi tosiaan olla monta mieltä, kuten itsekin. K-kaupan pullamössökirret ja jokeen istutetut ja siellä vuoden, kenties useammankin polskineet kirret ovat maun puolesta aivan eri maailmoista."

      Ilkka

      Poista
    30. Kirjolohi ei ole sen paremmin rautu kuin taimenkaan. Se on tyynenmerenlohilaji, eli se kuuluu sukuun Onchorhychus. Taimen taas kuulu lohien Salmo-sukuun ja raudut nieriöiden Salvelinus-sukuun. Käsittääkseni suvut Salmo ja Salvelinus ovat keskenään läheisempää sukua kuin kumpikaan on suvulle Onchorhychus.

      Poista
    31. No joo, tuo trout hämäsi, ja joskun muistaan nähneeni jonkuin trutta
      sovelluksen, näkyy tuo lajimääritelmä vaihdelleen ennenkin.

      Joten sopuisasti kutsun sitä tästälähtien teuraskalaksi.

      "Kirjolohta nimitettiin Suomessa aikaisemmin forelliksi ja sateenkaarirauduksi (engl. rainbow trout),[9] mutta vuonna 1965 presidentti Urho Kekkonen lanseerasi nimen kirjolohi, joka vakiintui kalan suomalaiseksi nimeksi. Aikaisemmin kirjolohen katsottiin kuuluvan Atlantin lohikalojen sukuun Salmo, ja silloin sen tieteellinen nimi oli Salmo gairdneri. Sittemmin on tehty selvä taksonominen jako kaikkien Atlantin ja Tyynenmeren lohien (monilajinen suku Oncorhynchus) välillä, ja kirjolohi siirtyi jälkimmäiseen."

      Ilkka

      Poista
    32. Tämä kirjolohiko ei sitten pysty lisääntymään vesissämme? Jos se on Tyynen Meren lohia, se kuolee aina kutuajan jälkeen eikä lisäänny täällä.

      Minulla on viikko-osake Sotkamon Katinkullassa. Kerran lähdin mukaan systeemin myymälle kalareissulle Iso-Ruuhijärvelle. Menin virveleineni bussin lähtöpaikalle ja ihmettelin muiden varustusta. Kellään muulla ei ollut virveliä mukanaan, mutta kaikki muut puhuivat venäjää.

      Siellä järvenrantamökillä kaikille jaettiin virvelit, joissa oli vaappu päässä. Veneet olivat vapaasti käytössä.

      Siellä sitten pari tuntia heiteltiin. Minä sain yhden ahvenen, joita ei järvessä enää pitänyt kirjolohia syövinä petoina olla. Kukaan muu ei saanut yhtään mitään. Tiedä sitten, miten järven kirjolohi-istutus oli onnistunut, mutta hyvän kala-aterian saimme epäonnistuneen kalastusyrityksen jälkeen ja kohtuuhintaan.

      Tapsa

      Poista
    33. Kirjolohella on havaittu satunnaista lisääntymistä Suomessa (esim. Vantaa-joessa). Kuitenkaan näistä ei ole syntynyt pysyviä kantoja. Monista tyynenenmerenlohista poiketen kirjolohi (ja sen lähilajit) eivät kuole automaattisesti kudun jälkeen. Ne siis voivat lisääntyä useasti.

      Poista
    34. Nieriä ja ilmaston lämpeneminen by RKTL-

      Muistelenkin lapsuudessani teeneeni puljulle laskurin joka laskee
      kaikuluotai impulssista silakkojen määrän, kun yksi särki vastaa viittäkytä silakkaa, ja keskustelimme vakavasti mittausten virherajoista.

      Näkyy tutkijasukupolvi vaihtuneen niistä ajoista selityksen ollessa ilmaston lämpeneminen jota ei ole todistettavasti olemassakaan.

      http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/suomen_uhanalaiset_kalat/nierian_uhanalaisuus.html

      Ilkka

      Poista
    35. Lisännen vielä vihreän kirjolohen nousseen WWF listalle,
      itse asiasta kuullessani isännän sanovan minulle "pojat hoitaa", itse ollessaan "tietämätön".

      http://wwf.fi/wwf-suomi/viestinta/uutiset-ja-tiedotteet/Kotimainen-kirjolohi-vihrealle-listalle-WWF-n-Kuluttajan-kalaoppaassa-1989.a

      Ilkka

      Poista
    36. Ja saanen lisätä maailman johtavinnan ilmastotieteen kalatutkimuksen todistavan kalojen muuttavan 26 kilometria ilmastonmuutosta pakoon vuosikymmenessä.

      http://wattsupwiththat.com/2014/10/10/fish-story-fish-moving-poleward-at-rate-of-26-kilometers-per-decade/

      Ilkka

      Poista
    37. Ja lisään kuvauksen Jänkhä Joonaasta mökiltäni.

      http://eralehti.fi/saaliit/paivakirjat/jari-viljasalo-hauki-13000-kg

      Ei sentään puolta sentreiä saatika leiviskää, joten tunnustan jääneeni toiseksi oppipojalleni, julkisesti.

      Lupaankin muikkututimuksestani kuvamateriaalia.

      Ilkka

      Poista
  13. Tulevan talven AO-indexin negatiivisuutta/positiivisuutta ja samalla napapyörteen vahvuutta saattaa pystyä ennustamaan ns. OPI-indexin avulla. Ainakin net weather- ja american wx- sivustoilla on keskustelua aiheesta.
    Seurailin aihetta viime talven ja odottelin, että ilmestyykö aiheesta juttua myös kotimaisille sääsivustoille. Ei ilmestynyt eli wink wink.. Tällä hetkellä lukema on tukevasti miinuksella, minkä pitäisi pienentää vahvan napapyörteen todennäköisyyttä ja siis kasvattaa negatiivisen AO:n todennäköisyyttä.

    maallikko

    VastaaPoista
  14. Taas tulee "korkeampaa tietoutta". Kaikkeen se NASAkin on sotkeentunut.

    "Nasa: Syyskuu oli taas mittaushistorian lämpimin kuukausi"

    http://www.uusisuomi.fi/tiede-ja-ymparisto/73062-nasa-syyskuu-mittaushistorian-lampimin-1900-luku-historian-nopein

    Kiinnostunut

    VastaaPoista
  15. RSS-satelliittiaikasarjassa ei näkynyt mitään erikoista syyskuun osalta. Ei millään tavalla ennätyksellinen suuntaan tai toiseen. Mutta adjusteeraukset ovat ihmeellisiä - suorastaan pimeitä - minkä vuoksi en Nasan GISSiä viitsi edes tutkia.

    VastaaPoista
  16. Syksyjen piteneminen perustuu puuttuvaan mittausaineistoon.

    Voi tätä surkeutta, ja takaan etteivät selviä tuosta ilman kujanjuoksua.

    http://stevengoddard.wordpress.com/2014/10/13/visualizing-how-corrupt-giss-has-become/

    Ilkka

    VastaaPoista
  17. Ilmastotaiteenlaitoksemme tietää, että pahimpien skenaarioiden toteutuessa ( ja nehän ne toteutuu) Lapin lämmitystarve lyhenee jopa 1,5 kk.

    http://ilmatieteenlaitos.fi/ajankohtaista/20932869

    Miten lienee ja mistä johtuu? Voihan se toteutuakin tällä energian hinnan nousuvauhdilla, kun perse ei kestä lämmittää ja on pakko alentaa sisälämpötiloja 2 - 4 astetta. Jos FMI olisi ollut ajan tasalla, se olisi aloittanut tutkimuksen jo vuosia sitten ja nyt jo voisi todeta, että lämmityskausi on lyhentynyt. Syytä ei olisi tarvinnut kertoa.

    Tapsa

    VastaaPoista