Toimittaja Kannisen tarinoista Bhutanista

Toimittaja Kanninen Paroni von Münchhausen
jossain matkallaan. Kuva Wikipediasta

Yleisradiolle veronmaksajilta kerätyillä rahoilla eksoottisiin paikkoihin matkusteleva toimittaja Jaana Kanninen on ehtinyt Himalajalla sijaitsevaan vuoristoiseen Bhutaniin. Kuten tavallista, Kannisen matkaraportointiin kuuluu katastrofaalisen ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen (CAGW) merkkien etsiminen matkakohteista. Hyvän toimittajan lailla hän yrittää esittää asian siten pelkistetysti, että keskimääräinen lukija tajuaa asian kauheuden heti. Tosin vähän syvemmälle asioihin mentäessä Kannisen jutuista on aina löytynyt vakavia uskottavuusongelmia. Katsotaanpa, onko Bhutanin kohdalla samoin.

Tällä kertaa Kanninen perustaa ilmaston lämpenemisen Bhutanissa kahteen asiaan: Jäätiköt sulavat, ja ennen ei kaalia ja porkkanaa voitu alueella viljellä. Olen ottanut joitakin otteita Kannisen jutusta "Sulavat jäätiköt muodostavat uhan Bhutanissa" alle sisennettynä.

Ilmastotutkijat ovat kauan kiistelleet Himalajan jäätiköiden kohtalosta. Hallitusten välinen ilmastonmuutospaneeli esitti vuonna 2007, että jäätiköt katoavat vuoteen 2035 mennessä.

Laakso Bhutanissa. Kuva Wikipediasta

Juu, tuollainen hullu väite tosiaan oli 4. arviointiraportissa.

Väite todettiin pian tieteellisesti kestämättömäksi, ja viime vuonna ilmestyneessä IPPCC:n [sic] julkaisussa arviota oli korjattu. Sen mukaan 45 % jäätiköistä sulaa ensi vuosisadan alkuun mennessä, mikäli lämpötila kohoaa ilmastonmuutosen seurauksena 1,8 astetta Celsiusta.

Niin todettiin kestämättömäksi. Minä en ole vielä löytänyt tuoreimmasta 5. arviointiraportista kohtaa, jossa tuo edellisen raportin paha lipsahdus olisi suoranaisesti korjattu. Enkä myöskään löytänyt jonkin aikaa etsittyäni sellaista kohtaa, jossa 45% vuoristöjäätiköistä globaalisti tai koskien Himalajan itäosia, jossa Bhutan sijaitsee, sulaisi vuoteen 2100 mennessä. Yksi tuoreimmista ja kattavimmista Himalajan jäätiköitä arvioivista tutkimuksista pitää niitä kuitenkin suhteellisen vakaina, joskin alueen itäosissa osa jäätiköistä on selvästi viime vuosikymmeninä pienentynyt.

Bhutanin ilmatieteen laitosta vastaavan ”hydro-met” -osaston johtaja Karma Tshering sanoo, että jäätiköiden reuna vetäytyy 10-20 metriä vuodessa.
– Uskoisin, että Bhutanin jäätiköt ovat kadonneet ensi vuosisadan alkuun mennessä.

Hän ei pysty sanomaan, kuinka paljon Bhutanin lämpötila on kohonnut ilmastonmuutoksen seurauksena, koska mittaustuloksia on liian lyhyeltä ajalta.

Tuolla vauhdilla tietysti pienimmät ja alimpana olevat jäätiköt voivat kadota, ellei lämpötila laske seuraavan 85 vuoden aikana. Mutta Karma Tsheringillä on tietysti ongelma, jos hän ei osaa sanoa lämpötilan muutosta maassaan. Sen luulisi vaikeuttavan myös sulamisennusteita. Siksipä autan häntä. Olen hakenut viereiseen kuvaan (joka suurenee klikkaamalla) satelliittimittauksiin perustuvat Bhutanin alueen alailmakehän lämpötilat vuodesta 1979 alkaen. Taustalla näkyvä vaaleansininen murtoviiva kuvaa kuukausikeskilämpötilan poikkeamaa vuosien 1981-2010 vastaavien kuukausien keskiarvosta. Tummansininen viiva on em. arvojen 12 kuukauden liukuva keskiarvo. Vihreä murtoviiva kuvaa kesäkuukausien - siis voimakkaimman sulamiskauden - keskilämpötilaa. Mustan viivan hain CMIP5-ilmastomallinnuksista. Se on RCP8.5-ajojen keskiarvo.

Nopeasti tarkasteltuna RSS-aikasarja kertoo seuraavaa:

1. Bhutanin keskilämpötila on noussut viimeisen 35 vuoden aikana +0,02°C. Jos lämpeneminen jatkuisi samaa vauhtia, olisi maa ensi vuosisadan vaihteessa noin +0,05°C nykyistä lämpimämpi. Tuo muutos taitaa olla nipinnapin nykyisten satelliittimittausten virherajan sisällä.
2. Kesäkuukaudet ovat saman jakson aikana hitusen viilentyneet, joskin trendi on virhemarginaalin sisällä.
3. Lämpenemistä näkyy vain ilmastomallinnuksissa (trendi +2,6°C/100 vuotta) - siis noin 50-kertainen verrattuna mittauksilla todettuun, mitä voi pitää aika isona epäonnistumisena mallinnukselta.

Bhutanin jäätiköitä Nasan kuvaamina

Äkkiseltään siis tuntuisi, että ainakaan viimeisen 35 vuoden aikana Bhutanin jäätiköiden sulamisen syynä ei ole ollut ilmaston lämpeneminen. Mutta jäätiköt ovat tunnetusti sulaneet pääosan koko viimeisen 10000 vuoden jaksosta, sillä näin yleensä on käynyt interglasiaaliaikoina. Ehkä Bhutanin jäätiköt edelleen hakevat tasapainotilaa ilmaston suhteen?

Ilmaston lämpeneminen on jo muuttanut viljelytapoja  Bhutanissa.

Tjaah. Siis viljelytavat ovat muuttuneet, vaikka mittausten mukaan ilmasto ei ole lämmennyt. Niin kai tuo olisi pitänyt kirjoittaa?

Seitsemänkymmentävuotias maanviljelijä Dorji Tempa  kertoo, että hänen kotiseudullaan kahden ja puolen kilometrin korkeudessa Bumthangissa saattoi aikaisemmin viljellä vain tattaria, hirssiä ja vehnää.
– Nyt viljelemme kaalia, porkkanaa, kukkakaalia ja chiliä. Ei niitä voinut viljellä kun olin nuori.

Hmm... Jos viljahirssin ja kevätvehnän viljely on onnistunut, ei kaalien ja porkkanoidenkaan kanssa pitäisi olla ongelmia ainakaan lämpötilan osalta. Olisiko niin, että maanviljelijä Tempa on kenties hieman viilenneestä kasvukaudesta huolimatta oppinut tekemään jotain (maanmuokkaus, kastelu, taimien kasvatus tms.) edeltäjiään osaavammin? Vai olisiko viljelykulttuuri vain huomaamatta muuttunut?

Ilmaston lämpeneminen saattaakin tehdä asumiskelpoisiksi sellaisia alueita Himalajan rinteillä, mikä tähän asti on ollut ihmiselle kelpaamatonta. Ilmatieteenlaitoksen johtaja kuitenkin muistuttaa, että ilmastonmuutoksella on paljon kielteisiä vaikutuksia.
– Sadekaudet ovat muuttuneet, äärimmäiset sääilmiöt lisääntyneet. Lisäksi uhkaavat taudit. Malariaa ja dengue-kuumetta esiintyy nyt sellaisilla alueilla, missä niitä ei aiemmin tavattu, Karma Tshering sanoo.

Ehkä Bhutanin ilmatieteen laitoksen johtajalla on parempaa tietoa, mutta hallitustenvälinen ilmastopaneeli ei ole parissa viimeisessä raportissaan havainnut sadekausissa ja äärimmäisissä sääilmiöissä juuri muuta kuin luonnollista vaihtelua. Trendiä ei ole löytynyt.

Mitä tulee malariaa levittäviin  Anopheles-suvun horkkahyttyslajien levinneisyyteen, en usko niidenkään innostuneen olemattomasta ilmaston lämpenemisestä Bhutanissa. Ne muuten selviävät yllättävän pohjoisessa, sillä vuonna 1900 A. J. Palmen kuvasi horkkasääskiä peräti Kittilän korkeudelta asti, ja aiemmilla vuosisadoilla ne aiheuttivat Etelä-Suomessa laajoja malariaepidemioita. Bhutanin liepeillä asustaa ainakin kolme Anopheles-sukuun kuuluvaa lajia.

En voi mitään sille, että lähes poikkeuksetta lukiessani tai katsoessani toimittaja Kannisen tarinoita minulle tulee assosiaatio paroni Karl Friedrich Hieronymus von Münchhauseniin.