sunnuntai 28. helmikuuta 2016

Jääkauden jälkeinen ilmastohistoria pähkinänkuoressa - osa 1

Ilmastorealismi julkaisee kahdessa osassa professori Antero Järvisen ilmastohistoriallisen tiivistelmän. Kirjoituksen toinen osa löytyy täältä.
________________________________________________________________________ 

Tämä kirjoitus käsittelee viimeisimmän Veiksel- eli Würm-jääkauden jälkeisen ajan eli holoseenikauden globaalia ilmastokehitystä. Laadin sen alun perin muistilapukseni, mutta toivon, että siitä olisi iloa muillekin ilmastonmuutosten hahmottamisessa. Tiivis katsaus perustuu satoihin tutkimuksiin, joita on tässä mahdotonta luetella. Lopussa on muutama yleistajuinen kirjallisuusviite, joiden avulla saa lisätietoa aihepiiristä, varsinkin ilmaston kulttuurivaikutuksista. Netistä löytyy suomeksi hyvä holoseeniajan-yhteenveto ja Mauri Timosen hieno kuvaesitys Suomen ilmaston kehityksestä, joita pyrin täydentämään. Joukkoon olen ripotellut mielenkiintoisia yksityiskohtia ihmiselämästä ja luonnosta.

Holoseenin alku

Jääkausi yritti päättyä jo Bölling-Alleröd-välivaiheen eli interstadiaalin aikana noin 14600-12600 vuotta sitten (Kuva 1). Lämpeneminen oli nopeaa, noin 10 °C alle sadassa vuodessa. Mm. mammutti hävisi tuolloin Euroopasta. Nuorempi Dryas-kausi keskeytti kuitenkin suotuisan kehityksen tuhanneksi vuodeksi. Tämä hyvin kylmä kausi on saanut nimensä lapinvuokosta, Dryas octopetala, joka yllättäen ilmaantui uudelleen Keski-Eurooppaankin. Varsinainen holoseeniaika alkoi ilmaston rajulla lämpenemisellä noin 11600 vuotta sitten. Lämpötila nousi huomattavasti muutamassa vuosikymmenessä. Maanviljely ja kotieläinten kesyttäminen alkoi Lähi-idässä ja Kiinassa pian tämän jälkeen, 10000 vuotta sitten. Jo 3500 vuotta sitten lähes kaikki nykyiset hyötykasvit ja -eläimet oli kesytetty.
Kuva 1. Lämpötilan kehitys jääkauden päättymisestä nykyaikaan Keski-Grönlannissa jääkairausten mukaan. BC = vuosia ennen Kristusta, AD = vuosia jälkeen Kristuksen. Vaakasuora viiva kuvaa nykyistä lämpötilaa (Present temperature). Muut seikat on kerrottu tekstissä. Lähde: Alley, R. B. 2000. The Younger Dryas cold interval as viewed from central Greenland. Quaternary Science Review 19:213-226. Pohjoismaissa kehitys on ollut hyvin samankaltaista (linkki: http://ilmastorealismia.blogspot.fi/2015/01/ilmastoharhan-lyhyt-historia.html).


Mannerjäätikkö suli lopullisesti Pohjoismaista noin 9000-8500 vuotta sitten, viimeisimpien joukossa Kolarista. Atlanttisella lämpökaudella (Holocene Warm Period, noin 9200-5700 vuotta sitten) kasvillisuus valtasi nopeasti jään alta paljastuneet maat ja eteni mm. tuntureilla korkeammalle kuin koskaan sen jälkeen (Kuva 2). Jääkauden päätyttyä maapallon väkiluku oli noin 7 miljoonaa ihmistä (Euroopassa vain noin 10000), nyt yli 7 miljardia. Mustanmeren Välimerestä eristänyt Bosporinsalmi murtui 8400 vuotta sitten. Tämä kaikkien aikojen suurimpiin ympäristökatastrofeihin kuuluva tulva lienee Raamatun vedenpaisumuskertomusten taustalla. Makeavetinen Mustameri muuttui hetkessä suolaiseksi ja peitti alleen sen rannoilla kukoistaneen metsästys-, kalastus- ja maanviljelyskulttuurin.
Kuva 2. Metsänrajan korkeuden (mpy) vaihtelu Pohjois-Norjassa Dividalenissa viimeisen 10000 vuoden aikana maaperäsedimenttien mukaan. Is-bre = jäätikkö, Mellom-alpin vegetasjon = keskialpiininen kasvillisuus, fjell-heier = tunturinummet, snøleier = lumimaat, bjørk = koivu, furu = mänty, tindved = kellokanerva. Lähde: Vorren ym.1999. Klimautviklingen i Troms og Vesterålen de siste 26000 år. Ottar n:o 4: 29-35.

Noin 9000-7000 vuotta sitten suomalais-ugrilaiset metsästäjä-kalastaja-keräilijä –kansat asuttivat nykyisen Suomen, Ruotsin ja Norjan kattavan alueen. Noin 7000-5000 vuotta sitten, Itämeren Litorinamerivaiheessa, indoeurooppalaisia kieliä puhuneet maanviljelijäkansat levisivät pohjoiseen. Euroopan reunalla asuneet suomalaiset säilyttivät kielensä, vaikka lopulta omaksuivatkin maanviljelyksen. Vain baskit olivat samanlaisia jääräpäitä. Geenitutkimukset viittaavat siihen, että maahanmuuttajat, pääasiassa miehet, tulivat Lähi-idästä Tonavaa pitkin ja avioituivat paikallisten kivikautisten naisten kanssa.
Holoseenikausi on ihmisen kausi, jonka alussa päättyi luonnon kausi. Se mitä me luonnonsuojelijat yritämme säilyttää ei ole ’luontoa’, vaan meille tuttua luontoa, tällä hetkellä valitsevaa ekologista tilaa, joka on usein kaikkea muuta kuin ’luonnollista’. Esimerkiksi kivikaudella Iso-Britanniassa oli 17000 karhua, mutta viimeinenkin niistä oli tapettu keskiajan lämpökauteen mennessä noin tuhat vuotta sitten. Britanniaa kolmanneksen suuremmassa Suomessa on tällä hetkellä noin 1500 karhua. Polynesialaiset uudisasukkaat (maorit) söivät sukupuuttoon jopa 275 kiloa painaneet Uuden-Seelannin moalinnut noin 1500 jKr. Samalla kuoli nälkään niitä saalistanut haastinkotka, tiettävästi suurin koskaan elänyt haukkalintu. Jne. jne.

Holoseenin ilmasto-optimi

Maan kiertoradan muoto ja etäisyys Auringosta vaihtelevat kymmenien tuhansien vuosien pituisissa sykleissä. Tästä syystä Maahan tulevan auringonsäteilyn määrä vaihtelee. Helsingin leveysasteilla säteily saavutti huippunsa noin 10000 vuotta sitten ja on sen jälkeen tasaisesti laskenut nykypäivään niin, että saamme nykyisin kesällä auringonsäteilyä noin 7 % vähemmän kuin 10000 vuotta sitten. Säteilyn laskun syy on maapallon kallistuskulman hidas ja pitkäaikainen muutos kauemmaksi Auringosta. Tulivuorenpurkaukset ovat syventäneet kylmyysloukkuja. Noin 4000 vuoden ajan ilmasto oli 3-4 astetta nykyistä lämpimämpää (Pohjois-Siperiassa jopa 6 astetta lämpimämpi), joskin vähitellen kylmenevää. Pasaatituulten kohtaamisvyöhyke (Intertropical Convergence Zone, ITCZ) sijaitsi tavallista pohjoisempana, mikä toi monsuunisateita Itä-Afrikkaan ja Saharaan, joka muuttui vihreäksi, suurten järvien ja jokien laikuttamaksi ruohosavanniksi (Kuva 3), jossa asusti mm. virtahepoja ja jossa alkoi nautakarjan kesytys alkuhärästä (Bos primigenius; kuoli sukupuuttoon noin 1627 jKr.).
Kuva 3. Afrikan kasvillisuusvyöhykkeet viimeisen jääkauden loppuaikana (vasen), jääkauden jälkeen 7500 vuotta sitten (keskellä) ja nykyisin (oikea). Savannit (Grasslands) on esitetty keltaisella. Lähde: http://www.esd.ornl.gov/projects/qen/nercAFRICA.html.

Jääjärvien äkillinen sulaminen Kanadassa ja niiden vesien päätyminen Hudsoninlahden kautta Atlanttiin noin 8200 vuotta sitten (Kuva 1) aiheutti ilmaston kylmenemisen mahdollisesti hidastamalla Golfvirtaa. Esimerkiksi Grönlannin lämpötila putosi 3,3 astetta 20 vuodessa. Tähän 150 vuotta kestäneeseen kylmyysjaksoon osui myös Siperian korkeapainejakso (millennial Siberian high), joka toi pohjoiseen ankarat talvet ja Lähi-itään maanviljelysyhteisöjä hävittäneen kuivuuden. Muutos kohti pysyvästi kylmempää ilmastoa tapahtui toisen Siperian korkeapainejakson aikana 6000-5000 vuotta sitten, jolloin pasaatituulten kohtaamisvyöhyke siirtyi kohti etelää, mikä päätti holoseenin megamonsuunivaiheen ja johti Saharan aavikoitumiseen ja Niilin virtaaman vähenemiseen. Edellisen kerran Sahara oli ollut autiomaata 12900-11500 vuotta sitten.
Vastaavanlaisia noin tuhat vuotta kestäneitä Siperian korkeapainejaksoja on ollut neljä kertaa holoseenin aikana, viimeksi pikkujääkaudella. Kylmien korkeapainejaksojen syynä pidetään Auringon aktiivisuuden minimiä (noin 2300 vuotta pitkä Hallstatt-aurinkosykli).
Yllättäen myös nykyisenlainen El Niño-ilmiö aktivoitui noin 5000 vuotta sitten ja toi lämpöä ja sateita Tyynenmeren itärannikolle, mutta kuivuutta monsuunialueille Etelä- ja Kaakkois-Aasiaan sekä Australiaan. Holoseenin ilmasto-optimi oli ohi: Viileä ja kuiva ilmastosykli kiusasi maanviljelijöitä noin 2000 vuotta. Esimerkiksi Turkissa ja Lähi-idässä monet järvet kuivuivat kahdeksisadaksi vuodeksi, mikä aiheutti ensimmäisten korkeakulttuureiden sortumisen (mm. Uruk). Tirolin Alpeilla menehtynyt jäämies Ötzi hautautui etenevän jäätikön alle noin 5200 vuotta sitten. Tätä edeltäneen lämpöhuipun aikana Alpit olivat olleet lähes jäättömät (Kuva 4).
Kuva 4. Vihreät Alpit 2000 vuotta sitten (vasen) ja nykyiset valkeat Alpit (oikea). Lähde: Schlüchter & Jörin 2004. Holz- und Torffunde als Klimaindikatoren. Alpen ohne Gletscher? Die Alpen 6: 34-47.


Tyynellämerellä vaikuttavan El Niñon vastinpari on La Niña-ilmiö. Yhdessä ne muodostavat ”Eteläisen heilahtelun”, jota kutsutaan lyhenteellä ENSO (El Niño – Southern Oscillation). Pohjois-Atlantin oskillaatio (North Atlantic Oscillation, NAO) kuvaa puolestaan leveyspiirien välisiä ilmanpainevaihteluja, jotka ovat verrannollisia länsituulten vaihteluihin. ENSOn ja NAOn välillä on myös yhteys: Pohjois-Atlantin kylmät olosuhteet (negatiivinen NAO-indeksi) liittyvät voimakkaaseen El Niñoon, lämpimät olosuhteet (positiivinen NAO-indeksi) La Niñaan. Seurauksena on jatkuvasti muuttuva kolmiodraama, jonka ääripäitä ovat positiivinen NAO (lämmin Pohjola) + La Niña + voimakas Aasian monsuuni sekä negatiivinen NAO (kylmä Pohjola) + El Niño + heikko Aasian monsuuni.


___________________________________________________________________

Kirjoituksen toisen osan voit lukea 29.2.2016 alkaen täältä.


26 kommenttia:

  1. Hmm. Kuvan 3 mukaan, jos ilmasto lämpenisi parisen astetta (se mitä niin kauheasti pelätään) Sahara ja muutkin valtavat aavikot vihertyisivät. Mitä he oikeastaan pelkäävät?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on yksi ilmastohysteerikkojen kummallisuuksista. Vaikka Sahara on ollut nykyistä vihreämpi lämpimämpinä aikoina, nyt kun lämpeneminen onkin ihmisperäistä, tämä kääntyykis päälaelleen ja Sahara rupeaa kuivumaan entisestään.

      Kuitenkin, pari päivää sitten jossain YLE:n ohjelmassa sivumennen sanottiin, että Saharassa sateet olisivatkin lisääntyneet ja jopa kasvillisuuskin lisääntynyt. Tietolähde jäi hämärän peittoon.

      Sahelin vihertymistä on tapahtunut jo jonkin aikaa, mistä ilmastotiede on ollut kuin kusi sukassa.

      Tuossa Wikipedian linkissä geologisista aikakausista ihmetyttää se, että Holoseeni katsotaan omaksi, erilliseksi ajanjaksokseen eikä osaksi Pleistoseeniä. Millä ihmeen tavalla se poikkeaa muista Pleistoseenin lämpöjaksoista?

      Poista
  2. Ettei vain olisi kyse "poliittisesta korrektiudesta". Siis oikeasti halutaan vähentää riippuvuutta fossiilista polttoainevaroista, mutta ei kehdata sanoa oikeaa syytä (noiden varojen haltijoita), vaan on keksitty tällainen ilmastoperustelu, mitä kukaan ei voi ainakaan poliittisista syistä vastustaa. Ainoa harmi on sitten jotenkin tukkia "epäilijöiden" suut.

    Vaihtoehtojen saaminen fossiilisille polttoaineiile ei tietenkään ole huono asia sinänsä.

    VastaaPoista
  3. Miten muuten muinainen Siperian kova lämpeneminen, ikiroudan sulaminen, metaanin vapautuminen maaperästä ja sen vaikutus ilmastoon?

    Nykyisinhän siitä (tulevasta sulamisesta) esitetään jos jonkinmoista maailmanlopun skenaariota, mutta itse en ole löytänyt dokumenttia aiheesta ja varsinkaan siitä, että se olisi muinoin kuumentanut ilmastoa erityisen paljon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen selvittänyt metaanin mahdollisuuksia nostaa merkittvästi maapallon lämpötilaa. Tästä linkistä löytyy artikkeli minun nimellä:

      http://www.jcbsc.org/issueenv.php?volume=3&issue=4

      Poista
  4. Minusta professori Järvisen "pähkinänkuorien" sisältö on seuraava: Ilmasto on muuttunut merkittävästi useita kertoja holoseeniaikana, ja se on vaikuttanut melkoisesti niin luontoon kuin ihmiskuntaan sen osana. Paikallisia ja jopa alueellisia katastrofejakin noista muutoksista on seurannut, mutta nekin ovat olleet osa luontoa.

    Kirjoituksen toisessa osassa tullaan lähemmäs nykyaikaa. Paljastamatta ennalta yksityiskohtia kerron kuitenkin, että ilmaston muuttuminen ei loppunut holoseenin ilmasto-optimiin.

    Minua on aina vaivannut se, että miten ihmeessä ihmiskunta on voinut pilata ilmastoa koko holoseeniajan, kun sillä ei ennen viime vuosikymmeniä ollut hiilivoimaloita käytössään. Vai johtuisivatko nuo aiemmat ilmastolliset heilahtelut, joita on ollut kymmenittäin, jostain muusta syystä? Entä viimeaikaiset suhteellisen pienet muutokset? Voisivatko nekin johtua pääosin noista muista syistä?

    Nykyisin vallalla oleva ilmastotutkimus ei pysty noihin kysymyksiin vastaamaan. Se toki yrittää vastata toteamalla, että "emme keksi mitään muuta syytä kuin ilmakehän hiilidioksidin lisääntyminen". Valitettavasti fysiikassa perustelu tietämättömyydellä ei ole vakuuttavaa. Oikeastaan se on vastoin modernin tieteellisen pohdinnan keskeisiä periaatteita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se aina menee. Muuta syytä ei keksitä kuin meidän päästömme aiheuttama CO2-pitoisuuden nousu.

      Samaan tyyliin menee merenpinnan nousun syyllisyys. Lämpölaajeneminen ja jäätiköiden sulaminen tai molskahtaminen mereen kiihtyvällä vauhdilla, ovat ainoat mahdolliset.

      Mikko K:lle voisin vielä jatkaa, että Siperian "ikiroudan" sulamisesta en ole viimeaikoina lukenut kovin kaameita skenaarioita. Johtuneeko osittain siitä, että on todettu, että "ikiroutaisten" soiden sulaminen tarkoittaa sitä, että ne heräävät uudelleen eloon melkoisiksi hiilinieluiksi.

      Metaani taas on selvästi heikompi kasvihuonekaasu kuin CO2, absorptiokaista on väärässä pakassa ja viipyminen ilmakehässä varsin lyhyt, mutta pelottelu uppoaa köyhään kansaan.

      Poista
  5. Atte Korhola julistaa olevansa ilmastouskossa eikä mitään muuta voikaan, jos nykyisen postinsa meinaa säilyttää.

    Mitä sitten vaikka Suomen päättäjät voisivat tästä oppia ilmastopolitiikastaan? Hanasaaren lakkauttaminen ja tuulimyllyjen pystytys eivät tuosta hirveitä hurraahuutoja saa.

    Miten sitten toteutetaan kesitysmaiden kehittyminen ilman fossiilisia, onkin melkoinen temppu ja varsinkin järkyttävän kallis.

    http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1456631403954?jako=e02b05833f4ad7b767f532df78a8b573&ref=nl-hs-aamu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näkyy kehittyvän Googlen rahoilla ja Suomenkin kehitysavulla ja kaavaillun 310 MW tehon nähdään sähköistävän suuren osan pohjois Keniaa kunhan investoidaan siirtoverkkoon, semminkin kun paikallisilla ei taida olla pahemmin sähkölaitteita jotka kuluttaisivat.

      Siis on tulossa jonninmoista sykkivää päiväsähköä, yöllä sensijaan "päreen" valossa ja risunuotiolla kokataan.

      Toisaalta taas tuulisähköä suunnitellaan siirrettäväksi myös alueille jotka ovat Dieselsähkön varassa, vissiin varavoimaksi.

      Eli halpaa on

      http://www.nation.co.ke/business/Google-to-invest-Sh4bn-in-Turkana-wind-power/-/996/2924052/-/8oiopkz/-/index.html

      Ilkka

      Poista
  6. Mielestäni hauska yksityiskohta on se, että noista lämpökausista lämpöisin tunnetaan nimellä Holoseenikauden Lämpöoptimi (eng. Holocene climatic optimum). Ennen AGW -hysteriaa ymmärrettin, että mitä lämpöisempää, sen optimaalisempaa elämälle ja nimi annettiin sen mukaan.

    https://en.wikipedia.org/wiki/Holocene_climatic_optimum

    VastaaPoista
  7. Tuo Afrikan kartta on hyvin kuvaava, jos ilmastoteologian ennusteita ajatellaan. Nykyistä lämpimämpinä aikoina Sahara oli pääosin savannia, kun kylmeni, siitä tuli aavikkoa. Nyt ilmastoteologia ennustaa toisin päin, aavikon pitäisi vaan laajentua, kun lämpenee. Kuinka kummassa hiilidioksidin lisääntyminen voi sen aiheuttaa?

    VastaaPoista
  8. Viritelläänpä tälläkin foorumilla hiukan keskustelua. Julkaisin "Suomen ilmasto 2040" FB-ryhmässä oheisen jutun. Mitä mieltä ollaan?

    Jos tämä tutkimus pitää kutinsa, ilmasto ja Lapin männyn kasvu vaihtelevat planeettaorkesterin poljennolla. Aurinko toki edelleenkin tarjoaa lämmön, mutta senkin on marssittava planeettojen määräämässä tahdissa!
    http://lustiag.pp.fi/data/clim/cotton_syklit.pdf

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mauri mielenkiintoisesta kirjoituksesta! Niin meillä kuin muuallakin ilmastokeskustelu näyttää hiipuneen. Ilmeisesti asia on alkanut kyllästyttää ja se katoaa pikku hiljaa julkisuudesta?

      T. Antero

      Poista
    2. Perässä tullaan. luonnontieteen perusteita tarvitaan.

      Ilkka.

      "Ja mikähän on sen AMO-indeksin takana ?
      Etteihän se olisi Aurinko
      http://static-sls.smf.aws.sanomacloud.net/tiede.fi/s3fs-public/styles/medium_main_image_no_upscale/public/discussion_comment_image/ap_index.png

      Miksi AMO-kylmä vaihe alkoi 1960-luvulla kun aurinko oli hljainen, ja miksi AMO-kylmä vaihe loppui 1990-luvun alussa kun ap-indeksi oli koko 1900-luvun suurin :)

      Itse olen hyväksynyt.

      Ilkka Mononen.

      Poista
    3. Selvästi hiljaisempi vaihe on meneillään ilmastokeskustelussa. Tosin IPCC-malleihin luottavat ovat hämmentyneet siitä, ettei lämpötila tottelekaan alailmakehän hiilidioksidipitoisuuden poljentoa ja koettavat selitellä. Toisaalta, jos hyväksytään se, että sykleissä mennään ja ilmasto jatkaa sen mukaisia vaihtelevia lämpötilakulkujaan, ei ole olemassa ongelmaa! Ei nyt eikä aiemminkaan, sillä syklisyys selittää holoseeni-ilmaston vaihtelut mukaan lukien vuosituhansia kestänyt 0,35 asteen vuosituhatvauhdilla tapahtunut viileneminen.

      Odotan mielenkiinnolla lisätietoa tutkimuksista, joissa Auringon aktiivisuus ja ilmaston lämpötilavaihtelut tulkitaan planeettojen pyörimismäärien aiheuttaman eräänlaisen vuorovesi-ilmiön seuraukseksi. Asetelmaa voi verrata omakotitalon vesikiertoiseen keskuslämmitysjärjestelmään (Aurinkokunta), jossa kiertovesipumppu (Auringon aktiivisuusvaihtelut) lämpötila-antureiden (pyörimismäärä) ohjaamana säätelee talon (Maan) lämpötilaa. Molemmissa tapauksissa lämpötila pyritään pitämään myös asetettuna/vakiona.

      Koska alailmakehän hiilidioksidipitoisuuteen perustuvat IPCC-mallit eivät toimi nyt tai jatkossakaan, on odotettavissa, että ilmaston viiletessä lähivuosikymmeninä alkaa koottujen selitysten vaihe. Tässä yksi jo jonkin aikaa odottamani väittämä: "Lämpeneminen aiheuttaa kylmenemistä” (https://roskasaitti.wordpress.com/2016/10/27/lampeneminen-aiheuttaa-taas-kylmenemista/).

      Koska ilmaston ihmisperäinen lämpeneminen kyseisen tutkimuksen mukaan on selviö ("continued Arctic temperature increases are inevitable aspect of anthropogenic climate change"), on tuolla logiikalla odotettavissa pohjoisen pallonpuoliskon ilmaston jäähtyminen.

      No jos näin on, eivätpä taida sitten arktisetkaan alueet sulaa, mikä tiedoksi asiasta "höyryäville" suomalaispoliitikoille! :)

      Vakavammin: tiedemaailmassakin on – valitettavasti – opittu, erityisesti IPCC-malleja puolustettaessa, muuttamaan musta valkoiseksi ja päinvastoin, riippuen kulloistakin tilanteesta ja tarkoitusperästä.

      Poista
    4. Oma käsitykseni maapallon lämpenemisestä on viimeisimmässä julkaisussani. Siinä aurinkolla on pääroolia, mukana kosmista pölyä ja kasvihuonekaasujen vaikutusta.

      Linkki: http://www.jcbsc.org/issueenv.php?volume=3&issue=4

      Poista
  9. Saanen laittaa tämän arvioitavaksenne.

    https://tallbloke.wordpress.com/2016/09/19/footage-from-our-recent-london-climate-conference/

    Ilkka

    VastaaPoista
  10. Tämän artikkelin kuva 1 on moneen kertaan tutkijoiden keskuudessa todettu täysin vääräksi ja sitä ei ole edes tehty Holoseenin lämpötilan arvioimiseksi. Tämä Alleyn (2000) kaavio on tehty 11.000 v sitten tapahtuneen oskillaation selvittämiseen. Käyrä liioittelee lämpötilaeroja jopa n. 10 C ja se edustaa Grönlannin ilmastoa. Nuorempi Dryas -kausi oli maailmassa vain 0-2 astetta kylmempi - mutta tässä kaaviossa 15 astetta kylmempi. Virhe johtuu siitä, että tässä on mitattu happi-isotooppeja ja julkaistu kalibroimaton käyrä niiden suhteesta lämpötilaan. Pian tämän jälkeen käyrä korjattiin ja se tasoittui erittäin paljon. Käyrä päättyy vuoteen 1855 ja nykyinen lämpötila nousisi piikkinä tämän käyrän perään.
    FT Mikko Punkari

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitän Mikko Punkaria arvokkaasta palautteesta. Toivon, että Ilmastorealismia-blogin jääkausitietäjät jatkaisivat keskustelua. Omat tietoni viittaavat siihen, että Nuorempi Dryas-kausi päättyi vain noin 50 vuodessa ja että lämpeneminen oli nopeaa ja suurta, paljon nopeampaa ja suurempaa kuin jopa kaikkein pelottavimpien ihmisen aiheuttaman katastrofaalisen ilmaston lämpenemisen tietokonepovaukset.

      T. Antero

      Poista
  11. N Dryas oli varsin mitätön ilmastonmuutos ja sen sai aikaan yhtä aikaa Pohjois-Amerikasta sekä Luoteis-Venäjältä tapahtuneet jääjärvien purkautumiset Atlantin valtamereen. Kylmeneminen ei ollut globaalia mutta ilmiötä tavataan kuitenkin muuallakin kuin Atlantin piirissä. Lämpötilan muutos oli 0-2 C. On erittäin suuri vahinko, että Alley (2000) isotooppikäyrä on yleistynyt "lämpökäyrän" nimissä jopa luonnontieteilijöiden keskuudessa. Se on täysin väärä käyrä eikä edusta lämpötilojen muutoksia Holoseenin aikana. Parhaimmillaan se valehtelee lämpötilan muutoksen yli 10 C virheenä. Tämän artikkelin kuvassa N Dryaksen lämpeneminen on 15 C mikä on siis erittäin kaukana totuudesta. Kvartäärigeologit korjasivat käyrää varsin pian Alleyn jälkeen, mutta tämä tieto ei levinnyt muille tieteenaloille. Holoseenin aikana lämpötilan kehitys noudattelee orjallisesti Maan rataelemnttien sanelemaa kulkua aina vuoteen noin 1880. Sen jälkeen ihmistoiminta alkaa näkyä. Tuo taitekohta ei ole mikään erityinen kylmä kausi (pientä jääkautta ei ole ollut olemassa) vaan se oli tuon tasaisen kylmenemisen loppu.
    Nuoremman Dryaksen jälkeinen lämpeneminen oli siis suunnilleen samaa luokkaa kuin ihmistoiminnan aiheuttama lämpeneminen mutta sillä oli varsin katastrofaalinen syy luonnon tapahtumissa.
    FT Mikko Punkari

    VastaaPoista
  12. Meillähän menneisyydestö kiinnostuneille on kauan ollut arvoitus, miksi ns. Salpausselät syntyivät. Luulin, että nuo Dryas-keskustelut koski mm. sitä. Miksi jäätiköiden tasainen (vaikkakin jakosottain toki epätasainen) sulaminen pysähtyi kenties 200-300 (?) vuodeksi. Olen hajamielin lukenut erinnäisiä arvioita, mm. jäätiköiden patoamien jääjärvien massiivisesta purkautumisesta. Ja nyt katsoin myös ao. kuvaa artikkelissa. Tuleeko tässä lisää aineksia ihmettelyyn monessa? Mm. onko tuo jo löydetty n. 800 vuoden siirtymä hiilidioksidipitoisuuksin mittausten ajoituksessa sama, kautta aikain vai muuttuuko sekin aikain saatossa. erhettähän on elomme aina ja tieteilijätkin 97 prosenttisesti.
    Mikko Punkari sano kaksi kokonaisuudessan mielenkiintoista kommenttia. Mutta minä en kykene yhtään arvioimaan, mihin käyrään kenties olen itse noin about käsitykseni ennen vanhaan perustanut ja mikä synnytti Salpausselät. Mutta olen mm. taipuvainen uskomaan, Punkarin tavoin, että jääjärvien purkautumienen oli rajallinen episodi. Punkari: "N Dryas oli varsin mitätön ilmastonmuutos ja sen sai aikaan yhtä aikaa Pohjois-Amerikasta sekä Luoteis-Venäjältä tapahtuneet jääjärvien purkautumiset Atlantin valtamereen."
    Mutta Mikko Punkari on avannut yhden arkun maallikoille tuntemattomista, sisäpiirien ilmastohistorioista ja -tiedoista. Niitä tuntuu olevan enemmänkin. Toivon, janoan lisää.

    VastaaPoista
  13. Kiitos keskustelun jatkamisesta, Vesa.

    Tuoreen kirjan (Climate Change and the Course of the Global History, 2014) ja sen referenssien mukaan Nuorempi Dryas oli maailmanlaajuinen ja nopeasti kehittynyt kylmäkausi, jolloin jääkauden olot palasivat. Jääjärvien vesien päätyminen mereen oli yksi kylmyyden aiheuttajista. Kylmyyttä lisäsi meteorin tai komeetan räjähdys alailmakehässä Pohjois-Amerikan yllä (Firestone ym. 2007: Evidence for an Extraterrestrial Impact 12,900 Years Ago That Contributed to the Megafaunal Extinctions and the Younger Dryas Cooling. PNAS 104, 16016-21). Nuoremman Dryas-kauden jälkeen lämpö myös palasi nopeasti ja saavutti koko nykyisen interglasiaalin huipun. Syy suureen lämpenemiseen oli mm. se, että auringon säteily saavutti tuolloin huippunsa: pohjoisilla alueilla oli kesällä peräti 7 prosenttia enemmän säteilyä kuin nykyisin.

    Lähden pika puoliin muille maille ja suurimmaksi osaksi sähköpostin ulottumattomiin enkä voi siksi vähään aikaan osallistua mielenkiintoiseen keskusteluun, jonka toivon jatkuvan.

    T. Antero

    VastaaPoista
  14. Antero Järvinen:

    Taisit mainita, että olet jossain netin tavoittamattomissa, mutta varmaan joskus palaat "sivistyksen" pariin.

    Nyt on Radio Suomessa menossa lumi-ilta. Joku asiantuntija siinä kertoi, että käsivarressa on jokin alue, jossa on muutaman kilometrin matkalta monivuotista lunta.

    Paikan nimi meni minulta ohi, mutta tämä asiantuntija oletti, että tämän alueen lumipeite on ohentunut ilmastonmuutoksen myötä, siis oletti.

    Tämä lienee sinulle tuttu paikka. Onko tietoa onko lumipeite ohentunut, vai oliko tämäkin taas samaa mutusarjaa?

    VastaaPoista
  15. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  16. Korjaus linkkiin "Mauri Timosen hieno kuvaesitys Suomen ilmaston kehityksestä":

    Katsaus Suomen ilmaston tilaan ja kehitysnäkymiin. 78-osainen kalvosarja.
    https://lustialab.com/data/pdf/LC_Uitto18lab_sf.pdf

    VastaaPoista