lauantai 27. tammikuuta 2018

Presidentti ja ilmastonmuutos - paras ehdokas etsinnässä

Yleisradion viimeisen vaalitentin viimeisimpänä kysymyksenä oli, mikä on maapallon tulevaisuus vuonna 2030,  ja miten yksi sen "suurimpia uhkia" - siis ilmastonmuutos - vaikuttaa. Presidenttiehdokkailta kysyttiin, miten sen suhteen pitäisi toimia. Tässäpä kysymys ihan videolta: 



Tämä on nyt pitkän lukemisen vaativa bloggaus, mutta onhan asiakin tärkeä. Olemme valitsemassa valtiomme päämiestä, jonka tehtäviin kuuluvat globaalit asiat kuten ilmasto. Olen aivan erityisellä huolellisuudella paneutunut kunkin ehdokkaan vastauksiin, ja koetan lopputuloksena kertoa, kuka näistä voisi olla ilmastonäkökulmasta se realistisin vaihtoehto.

Tarkistetaanpa ehdokkaiden vastaukset faktojen osalta ihan videolta ja kommentoidaan niitä lyhyesti muutenkin. Lopuksi annan kouluarvosanan väliltä 4 - 10 kullekin ehdokkaalle vastauksesta.

Ensimmäisenä vastausvuoron sai valtiotieteen tohtori Paavo Väyrynen:


Väyrynen on se ulkoministeri, joka viitoitti 1990-luvulla Suomen sitoutumaan YK:n Rion-julistuksen (1992) tavoitteisiin. Tuon ohjelman syntyvaiheissa sovittiin poliittisella tasolla ihmisperäinen syyllisyys ilmaston lämpenemiseen, ja sitä todistamaan valjastettiin sitten mm. IPCC. Niinpä ei ole ihme, että Väyrynen, joka tietääkseni ei koskaan ole tuntenut olleensa väärässä, sujuvasti viittasi myöhempiin vastaaviin julistuksiin. Väyrynen epäilemättä tuntee nuo uudemmatkin tavoitteet ja ilmeisesti tietoisena niiden vaatimista rahavirroista myös estottomasti tukee niitä. Annetaan byrokratian tuntemisesta piste.

Väyrysen mainitsemat myrskyjen, kuivuuden, tulvien ym. lisääntyminen (heinäsirkat, rakeet ja jokin muukin jäivät mainitsematta) ei kuitenkaan saa pontevaa tukea edes IPCC:n raporteista. Väyrysen äärisääkytkökset eivät voi olla noin vaan totta. Myrskyt, tulvat ja jopa heinäsirkat ovat olleet riesanamme ikiajat. Siispä vähennetään todellisuudentajun puutteesta piste, vaikka Väyrynen ankarasti protestoisi arviotani.

Väyrynen viittaa myös hallitsemattomaan väestönkasvuun ja sen aiheuttamaan muuttoliikkeeseen. Tämä ilmiö on toki totta, mutta ilmaston kanssa sillä ei liene yhteyttä. Niinpä yhdestä oikeasta havainnosta väärässä kontekstissa ei voi antaa plussaa.

Väyrynen ei oikeastaan puhu totta kuin YK:n ohjelmista (byrokraattisesti) ja ongelmallisesta väestönkasvusta, mutta ilmastoasiat jäävät propagandistisiksi tai jopa valheellisiksi. Annetaan Väyryselle kouluarvosana 4.


Toisena pajatson tyhjennystä sai yrittää valtiotieteen maisteri Tuula Haatainen:


Myös Haatainen nosti väestönkasvun esiin, mutta hänellekään en anna pisteitä asiasta, sillä ilmastosta oli kysymys. Puhumalla uusista "pakolaisaalloista" Haatainen osoitti, ettei tunne tosiasioita. Nimittäin vuosien 2014 - 2015 hallitsemattoman väestötulvan Eurooppaan pääosin aiheuttivat laittomiksi siirtolaisiksi yrittävät. Ilmastopakolaisia joukossa ei ollut mutta elintasopakolaisia sitäkin enemmän. Haatainen totesi tärkeimmäksi toimeksi kehitysyhteistyörahojen lisäämisen, joten miljardit varmasti vuosittain livistäisivät liukkaasti etelään, jos Haatainen valittaisiin.

Haatainen epäili merenpinnan nousevan, jos mitään ei tehdä. No, merenpinta on noussut viimeisten reilun 10000 vuoden aikana noin 120 metrillä vaikkakin viimeisinä vuosituhansina hidastuen. Edellisen vuosisadan aikana nousuvauhti oli keskimäärin noin 1,5 millimetriä vuodessa. Kun Haatainen ei kertonut, millä sosialidemokraattisella loitsulla jokseenkin harmiton merenpinnan nousu pysäytetään, eikä hänen mahdollisella valinnallaan liene muutenkaan vaikutusta nousuvauhtiin suuntaan tai toiseen, jäävät pisteet saamatta.

Haatainen mainitsi myös tarpeen katkaista ilmaston lämpeneminen ja mainitsi nimenomaan Afrikan, jossa asiasta hänen mukaansa kärsitään eniten. Olen tutkinut melkoisen paljon ilmaston lämpenemistä paitsi fysikaalisena ilmiönä maantieteellisesti ja myös vaikutusanalyysien kautta. Sanoisin sen perusteella, että lämpenemisilmiö näkyy Afrikassa hyvin heikkona, eikä sen torjunta siksi ole agendalla missään Afrikan maassa kuin yhdessä suhteessa. Se on äänekäs huuto saada valtavasti rahaa lisää kehitysapuun. Mutta itse ilmastonmuutoksen torjuntaan ainutkaan Afrikan maa ei itse ole valmis panostamaan mitään.

Kun toimittajat vähän pyysivät konkretisoimaan toimia, joita Suomessa pitäisi tehdä, Haatainen korosti päästöjen vähennyksiä mm. energiantuotannossa ja liikenteessä. Jos me panostaisimme kaikkemme noihin asioihin ja muuttaisimme koko Suomen hiilineutraaliksi - siis käytännössä palaisimme parinsadan vuoden takaiselle halkolämmityksen ja hevosvetoisuuden elintasollemme - voisimme IPCC:nkin käyttämien ilmastomallinnusten mukaan vaikuttaa kenties jopa asteen kymmenestuhannesosan verran globaaliin alailmakehän keskilämpötilaan vuonna 2100.

Haataisen haavemaailman kuvituksilla ei saada pelastettua maailmaa eikä merenpintaa, mutta sillä voidaan tuhota Suomi taloudellisesti - siitä miinusta. Kouluarvosana on 4-


Sitten oli vuorossa kasvatustieteen maisteri Laura Huhtasaari


Huhtasaari totesi yhden järkevän lauseen heti aluksi: "Eihän tällä pallolla mitään hätää ole, mutta ...". Tästä piste.

Sitten Huhtasaari väitti Afrikan väestöräjähdyksen aiheuttavan kuivuutta, mikä ei tietenkään ole totta ja seurauksena miinus. Kasvava väestö voi tietysti kuluttaa kestämättömästi pinta- ja pohjavesiä, mutta ei sitä kuitenkaan kuivuudeksi kutsuta. Se voi olla vaikkapa juoma- ja kasteluveden puutetta. Ja sitten vastaus siirtyikin aivan muihin ja kysymykseen liittymättömiin asioihin kuten juomaveden valmistamiseen. 

En kiistä, etteikö puhtaan veden saanti olisi monille sadoille miljoonille afrikkalaisille ja aasialaisille moninkertaisesti ilmastonmuutoksen torjuntaa tärkeämpää, mutta kun vastaus ei liittynyt kysymykseen, en voi antaa pisteitä. Väestönkasvu erityisesti Afrikassa oli selvästi Huhtasaarenkin mielessä jonkinlaisena huolena.

Yhden järkevän lauseen ansiosta saa toistaiseksi korkeimman kouluarvosanan 5-. Jäin kuitenkin miettimään, missä se uskonnonopettajan rukouskutsu viipyi. No, jos pallolla ei hätää, niin miksipä sitä turhaan ...


Neljäntenä vierailijaprofessori Pekka Haavisto


Vaikka professoriksi esittäytyvä Pekka Haavisto on tosiasiassa vain ylioppilas noin koulutustaustaltaan, yritän suhtautua tapaukseen vakavasti. Silti on annettava yksi miinus harhaanjohtavasta oppineisuudesta.

Ymmärsin Haaviston jakavan Väyrysen ja Haataisen huolet, jotka tosin eivät olleet ilmaston suhteen todellisia. Haavisto vaikutti Väyrysen lailla sitoutuneelta UNEPin 2030 tavoitteisiin, jotka pitävät sisällään rajuja ilmastotavoitteita ja niiden myötä hyvin isoja tulonsiirtoja meiltä etelän maille.

Haavisto nosti toisena asiana esille Afrikan metsittämisen, joka voi käsitykseni mukaan vaikuttaa ilmastoon ainakin paikallisesti. Tästä on pakko antaa piste. Haaviston puheen loppu meni Afrikan väestöräjähdyksen torjuntaan, joka on todellinen haaste, mutta se ei ole vastaus ilmastokysymykseen. Haavisto saa pääsee kärkeen tassatuloksella Huhtasaaren kanssa kouluarvosanalla 5-.



Seuraavaksi laboratoriohoitaja Merja Kyllönen



Merja Kyllönen ei puhunut vastauksessaan ilmastosta tai ilmastonmuutoksen torjunnasta lainkaan, vaikka hän aiempien havaintojeni mukaan on maininnut ilmastonmuutoksen suurimmaksi ihmiskuntaa uhkaavaksi asiaksi. Vähän yllätyin tästä, mutta nyt arvostellaan vain tämän viimeisen vaalitentin viimeisen kysymyksen vastauksia.

Kyllönen keskittyi huoltovarmuuteen sekä Suomessa että muualla. Sen voi tietysti ymmärtää ilmastolliseen vaihteluun sopeutumiseksi varsinkin täällä hyvin pohjoisessa ja kannattavan maanviljelyn rajamailla, joten hyväksytään yhteys ja annetaan siitä oikeasti järkevänä toimena kaksi pistettä. Kyllönen pääsi priimusehdokkaaksi kouluarvosanalla 6.


Sitten nykyinen presidentti ja oikeustieteen kandidaatti Sauli Niinistö



Niinistö nosti ensin esiin Pariisin ilmastosopimuksen ja toivoi sen mukaisten sitoumusten hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi kasvavan. Annan tuosta toiveesta pisteen, mutta vähennän samalla pisteen epärealismista, sillä läntistä Eurooppaa ja muutamaa muuta jokseenkin tässä suhteessa merkityksetöntä maata lukuunottamatta muu maailma aikoo Pariisin sopimuksen sallimalla tavalla kasvattaa hiilidioksidipäästöjään pitkälle yli 2030-luvun. Niinistön pitäisi tämä tietää ja uskaltaa ääneen sanoa.

Toisena asiana Niinistö nosti esiin arktisen alueen jään sulamisen, mitä hän piti yhtenä suurimmista välittömistä riskeistä. Siihen pitäisi Niinistön mukaan keskittyä. No, keskitytään sitten hetkeksi, vaikka Niinistö ei meille halunnut kertoa, miten siihen pitäisi keskittyä. Minä henkilökohtaisesti pidän viimeisen 15000 vuoden aikana tapahtunutta sulamista hyvänä asiana, sillä ainakin täällä keskisellä Uudellamaalla on nyt hieman helpompaa elää verrattuna aikaan reilut 10000 vuotta sitten, jolloin rivitalotonttimme päällä oli kenties kilometrin tai parin jääkerros. En ole myöskään huolissani nykyisin kovin hitaaksi muuttuneesta sulamisesta, jos sellaista ollenkaan enää pitkässä juoksussa tapahtuu. Ilmasto toki eri pituisin syklein vaihtelee, mutta menneisyyden ilmastoa tutkinut tiedemaailma todistaa lähes yksimielisesti, että ilmastomme on hitaasti viilentynyt jo usean tuhannen vuoden ajan. Ei siis pisteitä Niinistölle tästä.

Kolmantena huolena Niinistölläkin oli Afrikan väestöräjähdys, jonka ilmastokytkentä on joko kyseenalainen tai olematon. Niinistön kouluarvosana on tasan 4.


Toiseksi viimeisenä on valtiotieteiden maisteri Matti Vanhanen



Vanhanen päätti ensin keskittyä Suomen ongelmiin nostaen kuulemansa Miehikkälän viljankypsymisongelman esiin. Se johtui Vanhasen kertoman mukaan kesien muuttumisesta sateisemmiksi. Tutkitaan sitten sadantatilastoja. Ne kyllä lyhyellä aikavälillä vähän tukevat tukevat Vanhasen tarinaa, mutta minkäänlaista tilastollisesti merkitsevää muutosta niistä ei löydy.

Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa on viimeisen kymmenen kesän aikana satanut keskimäärin reilun senttimetrin verran enemmän vettä verrattuna 1970- ja 1980-lukuihin. Se tarkoittaa 1 - 2 sadepäivää enemmän koko kesän aikana. Ei tuollainen asia estä viljaa kypsymästä, mikä Vanhasenkin täytyy tietää. Viime vuonna ongelmana ei ainakaan ollut sade
vaan ehkä pikemminkin viileähkö kesän lämpötila. Jospa globaali ilmaston lämpeneminen sitten aiheuttaa meillä kesien viilenemistä? En anna pisteitä Vanhaselle tästä vastauksen osasta, mutta tietysti vaaliääniä saattoi ropista Miehikkälästä kaksi tai jopa kolme ylimääräistä.

Seuraavaksi Vanhanen siirtyikin globaaleihin ilmastoasioihin myöntäessään, että joka tapauksessa (ja Pariisin ilmastosopimuksesta riippumatta) ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan yli 2030-luvun. Annetaan rehellisyydestä piste. Mutta kun Vanhanen jätti kertomatta, että tuo hiilidioksidipitoisuuden nousu myös merkittävästi edistää kasvien kasvua ja mm. Afrikan metsittymistä, mikä on toinen puoli totuutta, vähennetään vain totuuden puolikkaan kertomisesta yksi piste.

Kun Vanhanen sitten lopuksi vielä lupaili, että meillä eurooppalaisilla on nykyistä paljon enemmän rahaa jaettavaksi Afrikkaan 2030-luvulla, on tästä pakko antaa miinus. Niinpä entinen pääministeri saa kouluarvosanaksi 4-.

Ja viimeisenä Nils Torvalds, jonka koulutustaustasta en lyhyellä etsinnällä löytänyt muuta kuin "Neuvostoliiton kommunistisen puolueen puoluekoulun suorittanut loppuun": 



Torvalds puhui biopolttoaineiden puolesta. Hän ei ehkä tiedä niiden olevan jopa joitakin fossiilisia polttoaineita enemmän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavia ainakin vuoden 2030 perspektiivillä katsottuna, mistä vähennetään piste. Sitten tulivat sähköautot ja Afrikan metsittäminen, josta voi antaa plussaa saman verran. Yhteenlaskien tulee kouluarvosana 4, mutta kun sitä koulutustakaan ei saanut selville nopeasti, on pakko antaa siitä vielä pieni miinus - siis lopullinen kouluarvosana 4-.

Myönnän avoimesti, että vastausten arviointini haiskahtaa 1960- tai 1970-lukulaiselta, koska silloin vielä uskallettiin oppilaalle antaa myös heikkoja arvosanoja. Mutta sain yllätyspriimukseksi Merja Kyllösen. Nipinnapin ilman ehtoja selvisivät myös Laura Huhtasaari ja Pekka Haavisto. Onnittelut kaikille!

Kaksi asiaa minua noissa vastauksissa askarrutti. Ensimmäinen oli se kytkös, jonka lähes kaikki ehdokkaat tekivät ilmaston ja Afrikan väestöräjähdyksen välille. En nimittäin itse usko niiden väliseen syy-seuraus -suhteeseen muuten kuin, että tuota kytköstä poliittisista syistä käytetään hanakasti valtaviin tulonsiirtoihin kehitysapuna.

Toinen asia, mikä vähän jopa järkytti, oli ehdokkaiden kovin heikot tiedot ilmaston tähänastisesta muuttumisesta. Enemmistö ehdokkaista toisteli erilaisia propagandapajojen kauhukuvia ilmastotuhoista, aivan kuin ne olisivat faktojakin varmempia asioita. No, Väyrystä lukuunottamatta muilla ei tietysti ole tutkijakoulutusta ja tuskin kokemusta tieteellisten tutkimustulosten arvioinnista. Ja kun Väyrynen ei koskaan ole omasta mielestään tehnyt virhearvioita ...

Jos olet jaksanut lukea näin pitkälle, saat vielä suositukseni siltä varalta, että et ole päättänyt ehdokastasi ensimmäisellä kierroksella. Suositan, että et tee äänestyspäätöstäsi ainakaan yksin tämän ilmastokysymyksen vastausten perusteella. Minä en voisi niiden perusteella äänestää ainuttakaan ehdokasta. Niin kehnoja nuo vastaukset olivat. Sinun täytyy siis löytää muita kriteerejä, joiden perusteella saat ehdokkaat paremmuusjärjestykseen.

2 kommenttia:

  1. Hienoa, että olet saanut onnistunut arvioimaan ehdokkaiden ilmastotietämystä. Kuten sanot kaikkien tiedot oerustuvat vallitsemaan paradigmaan ihmisen syyllisyydestä, jos pahis on nimeltää hiilidioksidi, joka on kuitenkin kaiken tuntemamme elämän perusta, KIITOS

    VastaaPoista
  2. Nytpä oli tyly tulos. Ei sillä, etteikö tuo paljastaisi sitä ongelmaa, mikä ilmastopolitiikassa ja erityisesti Suomen ilmastopolitiikassa on.
    Itse pyrin lempeästi esittämään eri ehdokkaiden ilmastonäkemyksiä aiempiin esiintyloihinsa pohjaten:
    https://roskasaitti.wordpress.com/2018/01/02/presidenttiehdokkaiden-ilmastopolitiikasta/
    Verrattuna Mikon yhden videon pohjalta tehtyyn analyysiin erojakin löytyy. Ehkäpä nämä blogit täydentävät toisiaan?

    VastaaPoista