Ylen hupaisa ilmastokeskustelu

Mitä ilmastonmuutos Suomessa muuttaa? Mitä meidän pitää tehdä sopeutuaksemme siihen? 

Noilla kysymyksillä mainostettiin Ylen 2.4.2014 järjestämää livekeskustelua, jossa yleisö sai kysyä asiantuntijoilta ilmastonmuutoksesta ja Suomen sopeutumisesta siihen.

Minut tuohon keskusteluun valpasti Ilmastorealismia-blogin lukija, joka vihjasi asiasta edellisen bloggauksen kommenttiosuudessa. Kiitokset vinkistä, joka saattoi suunnata myös monen muun blogin lukijan huomion tuohon keskusteluun.

Mikko Alestalo, Jaana Husu-Kallio ja Leo Stranius

Innostukseni oli kuitenkin lopahtaa, kun luin tältä sivulta, ketkä nuo asiantuntijat olivat. Ilmatieteen laitoksen johtaja Mikko Alestalon tietysti kuuluisi jotain ilmastonmuutoksesta tietääkin. Jaana Husu-Kallion maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkönä ja entisenä Eviran pääjohtajana pitäisi toki tietää jotain ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Mutta mitä hallintotieteiden maisteri Leo Stranius teki tuossa joukossa? Onko hänet pätevöittänyt ilmastoasiantuntijaksi puheenjohtajavuodet Maan ystävissä, toiminnanjohtajuus Luonto-Liitossa, poliitikon ura Vihreissä vai varapuheenjohtajuus maan suurimman kivihiilen polttajan, Helsingin Energian, hallituksessa? No, ehkä Stranius oli siellä syystä, jonka eräs toinen tämän blogin kommentoija oli ymmärtänyt: "Niin kauan kuin esimerkiksi rautatie-insinööri tai hallintotieteiden maisteri/poliitikko saavat esiintyä ilmastoasiantuntijoina, meillä muillakin on oikeus siihen."

Siirrytäänpä sitten varsinaiseen keskusteluun, sillä olen aina karsastanut keskustelua keskustelijoista. Toivonpa, että tämänkin bloggauksen kommenttiosuudessa keskitytään siihen eikä keskustelijoihin! Käyttäytykäämme ilmastoasiantuntijan arvokkuudella!

Olin yllättynyt, kuinka vähäiseen määrään kysymyksiä "asiantuntijat" ehtivät puolen tunnin chat-keskustelun aikana vastaamaan. Lisäksi minulle jäi vaikutelma, että vastaamatta jätettiin liki kaikkiin vaikeiksi koettuihin kysymyksiin. Palaan muutamiin niistä myöhemmin, mutta otetaan ensin herkkupaloiksi muutama kysymys-vastaus -pari.

Luottamus mallinnuksiin kasvaa vaikka ne erehtyvät yhä enemmän

Nimimerkki Tutkiva kysyy: Väitetään että tämä muutos on ihmisen aiheuttama 95% todennäköisyydellä. Mistä tutkimuksista tulee 5% todennäköisyys että ilmastonmuutos ei ole ihmisen aiheuttama? Eli millä tavalla tuo 5% on saatu laskettua?

Mikko Alestalo vastaa: Todennäköisyydet lasketaan ilmastomallikokeiden avulla. Tieteellisesti jää aina pieni (teoreettinen) mahdollisuus sille, että muutos olisi ilmaston luonnollista vaihtelua

Hienoa, että Alestalo vastasi rehellisesti. Mutta ehkä tulosten tulkintakyvyssä on vielä vähän parannettavaa. Nimittäin ilmastotutkijoiden todennäköisyys (tai ehkäpä pitäisi puhua luottamuksesta) on kasvanut koko ajan, vaikka ilmastomallinnusten tulokset ovat vuosi vuodelta yhä kauempana reaalimaailmasta tehdyistä havainnoista. Muutenkin tuntuu ihmeelliseltä, että ilmastotutkimuksessa todennäköisyyksiä lasketaan mallikokeiden perusteella. Yleensä fysiikassa hypoteesia testataan empiirisiä havaintoja vastaan. Niin muuten tehdään taloustieteissäkin, vaikka siellä voisi tehdä vieläkin isomman tilin todistamalla mallikokeiden avulla velat saataviksi. 

Arska kysyy: Milloin ihmisperäinen ilmastonmuutos alkaa näkyä Suomessa ja missä suhteessa kyseessä on ihmisen aiheuttama muutos Vs luontainen vaihtelu?

Jaana Husu-Kallio vastaa: Ääri-ilmiöt yleistyvät jo nyt, kuten on nähty. Pitkäkestoiset muutokset kuten lämpötilan ja sademäärän nousut vähitellen

Tjaah? Kysymys on ihan hyvä, mutta vastauksen laadusta en ole aivan varma. En ole vielä ehtinyt lukea kokonaan IPCC:n viimeisintä raporttia ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Mutta tähän astisten havaintojen perusteella se ei eroa järjestön SREX-raportista, joka aika yksiniittisesti totesi, että sään ääri-ilmiöt eivät ole yleistyneet. Olematonta on vaikea nähdä, mutta ehkä Husu-Kalliolla on sellaisia yliluonnollisia tai poliittisia kykyjä, joilla valkoisesta saa mustan? Pitkäkestoisten muutosten osalta hän kuitenkin on osittain oikeassa, sillä lämpötilojen lievää nousevaa trendiä on nähty jo 1700-luvulta alkaen, joskaan ilmastotutkijatkaan eivät yleensä yhdistä ennen vuotta 1950 tapahtunutta lämpenemistä ainakaan pääosin ihmisperäisyyteen.

Sademäärän osalta kävin tarkistamassa havaintotilastoja. Hain E-OBS analysis v9.0 -tietokannasta kahden maan, Suomen ja Espanjan, sekä koko Länsi-Euroopan sadantatilastot. Niiden perusteella voisi päätellä, että viimeisen 50 vuoden aikana sadanta ei ole määrällisesti kasvanut Länsi-Euroopassa (vihreät kuvaajat) eikä Espanjassa (siniset). No Suomessa (punaiset kuvaajat) näyttää vähän kasvaneen.  Aika vanhaksi täytyy tosin täällä elää, jotta sadannan muutoksen havaitsisi, jos se jatkuisi viimeisen 50 vuoden kaltaisena. Nimittäin vuonna 2064 vettä sataisi ehkä millimetrin enemmän per sadepäivä. Minulla ei näkökyky taida tuolloin 110-vuotiaana enää riittää asian todentamiseen, vaikka tarkan sademittarin omistankin. Ääri-ilmiöksi en menisi niputtamaan tuota sademäärän kasvua, joka liki yhtä hyvin voi olla tulematta. Äärisäistä voit lukea lisää vaikka täältä.

Viljelijä kysyy: Kysyisin mihin Leo Stranius perustaa ajatuksensa siitä että ruoantuotantomme ei sopeudukaan muutokseen. Viljelläänhän maata eteläisemmillä leveysasteilla ja meidän tulevaisuuteemme ennustetuissa sääolosuhteissa tällä hetkelläkin. Todennäköisempää on se että maataloutemme hyötyy lämpötilan noususta ja kasvukauden pidentymisestä ja sen myötä satoisampiin viljelylajikkeisiin siirtymisestä.

Leo Stranius vastaa: IPCC:n toisen osaraportin Julkaisutilaisuudessa maanantaina MTT:n tutkija Kaija Hakala esitteli ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomelle. Hänen mukaansa yli neljän asteen lämpeneminen Suomessa tai globaalisti ylittää maatalouden ja ruuan tuotannon sopeutumiskyvyn rajat.

En tietenkään voi olla varma, mitä tutkija Kaija Hakala on sanonut, kun en ollut häntä viime maanantaina kuulemassa. Mutta jos hän on sanonut Straniuksen ymmärtämällä tavalla, joudumme ihmettelemään, miten maataloutta voidaan harrastaa Pohjois-Saksassa ja Puolassa, joissa keskilämpötila on tuon nelisen astetta korkeampi verrattuna Etelä-Suomeen.

Sunkku kysyy: Milloin ilmastopakolaisuus alkaa näkyä merkittävästi? Milloin se näkyy Suomessa pakolaisvirtana?

Leo Stranius vastaa: IPCC on arvioinut, että maailmassa on 200 miljoonaa ilmastopakolaista vuoteen 2050 mennessä. Suurin osa tästä on kuitenkin maiden sisäistä muuttoliikettä eli Suomessa tämä ei välttämättä näy vielä kovin paljon.

Eräs toinen YK:n suojissa toimiva järjestö ennusti vuonna 2006 ilmastopakolaisia olevan jo vuonna 2010 noin 50 miljoonaa. No vielä noista 50 miljoonasta ei ole löydetty ainuttakaan. En ihmettele, että Stranius on siirtänyt maalia hieman aika-akselilla. Jostain syystä tuo maalin siirtely tai vieminen horisontin taakse, jota rehellisessä pelissä ei siedetä ollenkaan, on ikäänkuin istutettuna ilmastotutkimukseen ja -politikointiin. Meille ei vahingossakaan kerrota, millainen ilmastomme on vuonna 2020 tai 2030, vaan aina projisoidaan vuoteen 2050 tai 2100. Ehkä nämä ilmastoasiantuntijat haluavat varmistaa olevansa turvallisesti hiilenkierron osana ennenkuin joutuisivat vastaamaan ennusteistaan?

Totesinkin jo, että aika harvoihin kysymyksiin asiantuntijat ehtivät vastata. Sanoisin, että ne vaikeammat kysymykset jäivät vaille vastausta. Tällaisia olivat monien joukossa:

Miksi täydelliset ilmastomallit eivät ennustaneet lämmön menevän meriin piiloon? Miksi se on patenttiselitys kadonneelle lämmölle, jota ei välttämättä ole systeemiin koskaan tullutkaan.

Miksi IPCC:n mallit ovat yliennustaneet viimeisen 30 vuoden lämpötilakehityksen ja ovat olleet kykemättömiä ennustamaan nykyistä 17 vuoden taukoa ilmakehän lämpenemisessä? Mikä takaa sen että mallit toimisivat yht'äkkiä paremmin kuin viimeisen 17 vuoden aikana?

CO2 parantaa (kasvien) kasvua, joten miksi tätä ei ole huomioitu lainkaan kun nälänhätää ennustetaan?

Riisin, vehnän, maissin ja soijapavun hehtaarisadot ovat enemmän kuin kaksikertaistuneet aikavälillä 1960-2010 FAO:n tilastojen mukaan. Niin on myös kokonaistuotanto? Milloin tämä jatkuva kasvutrendi kääntyy laskuksi? Osaako joku antaa vuoden?

Miksi Ilmatieteen laitos ei julkaise ilmastoennustetta esim. vuodelle 2020? Miksi ennusteita esitetään vain liki 100 vuoden päähän?

Vieläkö ilmatieteenlaitos käyttää muinaista tilastollista menetelmää, joka ei sovi aikasarjojen käsittelyyn? Sitä, mistä oli kyse MOT-ohjelmassa vuonna 2011.

Miten "ympäristö-" ja "CO2"-pohjainen suomalaisten verottaminen, energiapäätökset, tuet ja elintasomme laskeminen auttavat konkreettisesti "ilmastonmuutoksen torjunnassa" ? En hyväksy vastausta "koska se on kiva esimerkki muille". Se on typerää omaan päähänsä ampumista, ja teollisuuden siirtyessä saastuttaviin kehitysmaihin myös päästöjen ja saastutuksen kannalta mitä suurinta typeryyttä.

Epäilen, että nopeahkona kiihtyjänä tunnettu johtaja Alestalo lähti chat-tilaisuudesta pois pettyneenä jollei peräti ärtyneenä. Nimittäin kysymyksistä saattoi päätellä Ilmatieteen laitoksen masinoiman kalliin ilmastonmuutospropagandan uponneen huonosti kansaan. Kyllä minuakin turhauttaisi, jos ilmastokouluttamani toimittajat eivät saisi puristettua yleisöltä ilmastoparadigmaa tukevia kysymyksiä. Viime aikojen sensaatiohakuinen ja suorastaan vääristelevä lehtikirjoittelu IPCC:n tuoreimman raportin todellisesta sisällöstä tosin oli saattanut ärsyttää enemmän skeptikoita kuin alarmisteja, mikä saattaa selittää edellisten voimakkaan edustuksen kysyjien joukossa.

Sitran ilmastoasiantuntija, sosiologi Vesa-Matti Lahti, taannoin pohti laitoksen blogissa syitä ilmastokeskustelun puuroutumiselle, kun hänen esimiehensä pahoitti mielensä Sitran kehnon ilmastopamfletin saamasta murska-arvostelusta. Lahti on selitykseksi löytänyt 10 syytä, miksi ilmastonmuutoskeskustelu on niin vaikeaa. Minä en oikeastaan noihin Lahden syihin usko, mutta tämän päivän chatti-keskustelun valaisemana esitän kolme mahdollista syytä lisää:

11. Ilmastoasiantuntijat eivät osaa selittää asioitaan uskottavasti.

12. Ilmastoasiantuntijat eivät nauti kansan luottamusta.

13. Vain ilmastomalleihin tukeutuvassa paradigmassa on perustavaa laatua olevia virheitä.

Kyllähän meillä on realistisempiakin ilmastoasiantuntijoita. Aloita tutustuminen heihin vaikka täältä tai täältä.

PS. Käy pikapuoliin lukemassa tuo Ylen alustus kommentteineen ja varsinainen chatti-keskustelu. Epäilen, että ne katoavat netistä melko pian. Veikkaanpa, että pyyntö niiden poistamiseksi on jo esitetty jostain suunnasta.