torstai 3. huhtikuuta 2014

Ylen hupaisa ilmastokeskustelu

Mitä ilmastonmuutos Suomessa muuttaa? Mitä meidän pitää tehdä sopeutuaksemme siihen? 

Noilla kysymyksillä mainostettiin Ylen 2.4.2014 järjestämää livekeskustelua, jossa yleisö sai kysyä asiantuntijoilta ilmastonmuutoksesta ja Suomen sopeutumisesta siihen.

Minut tuohon keskusteluun valpasti Ilmastorealismia-blogin lukija, joka vihjasi asiasta edellisen bloggauksen kommenttiosuudessa. Kiitokset vinkistä, joka saattoi suunnata myös monen muun blogin lukijan huomion tuohon keskusteluun.

Mikko Alestalo, Jaana Husu-Kallio ja Leo Stranius
Innostukseni oli kuitenkin lopahtaa, kun luin tältä sivulta, ketkä nuo asiantuntijat olivat. Ilmatieteen laitoksen johtaja Mikko Alestalon tietysti kuuluisi jotain ilmastonmuutoksesta tietääkin. Jaana Husu-Kallion maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkönä ja entisenä Eviran pääjohtajana pitäisi toki tietää jotain ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Mutta mitä hallintotieteiden maisteri Leo Stranius teki tuossa joukossa? Onko hänet pätevöittänyt ilmastoasiantuntijaksi puheenjohtajavuodet Maan ystävissä, toiminnanjohtajuus Luonto-Liitossa, poliitikon ura Vihreissä vai varapuheenjohtajuus maan suurimman kivihiilen polttajan, Helsingin Energian, hallituksessa? No, ehkä Stranius oli siellä syystä, jonka eräs toinen tämän blogin kommentoija oli ymmärtänyt: "Niin kauan kuin esimerkiksi rautatie-insinööri tai hallintotieteiden maisteri/poliitikko saavat esiintyä ilmastoasiantuntijoina, meillä muillakin on oikeus siihen."

Siirrytäänpä sitten varsinaiseen keskusteluun, sillä olen aina karsastanut keskustelua keskustelijoista. Toivonpa, että tämänkin bloggauksen kommenttiosuudessa keskitytään siihen eikä keskustelijoihin! Käyttäytykäämme ilmastoasiantuntijan arvokkuudella!

Olin yllättynyt, kuinka vähäiseen määrään kysymyksiä "asiantuntijat" ehtivät puolen tunnin chat-keskustelun aikana vastaamaan. Lisäksi minulle jäi vaikutelma, että vastaamatta jätettiin liki kaikkiin vaikeiksi koettuihin kysymyksiin. Palaan muutamiin niistä myöhemmin, mutta otetaan ensin herkkupaloiksi muutama kysymys-vastaus -pari.
Luottamus mallinnuksiin kasvaa vaikka ne erehtyvät yhä enemmän

Nimimerkki Tutkiva kysyy: Väitetään että tämä muutos on ihmisen aiheuttama 95% todennäköisyydellä. Mistä tutkimuksista tulee 5% todennäköisyys että ilmastonmuutos ei ole ihmisen aiheuttama? Eli millä tavalla tuo 5% on saatu laskettua?

Mikko Alestalo vastaa: Todennäköisyydet lasketaan ilmastomallikokeiden avulla. Tieteellisesti jää aina pieni (teoreettinen) mahdollisuus sille, että muutos olisi ilmaston luonnollista vaihtelua
Hienoa, että Alestalo vastasi rehellisesti. Mutta ehkä tulosten tulkintakyvyssä on vielä vähän parannettavaa. Nimittäin ilmastotutkijoiden todennäköisyys (tai ehkäpä pitäisi puhua luottamuksesta) on kasvanut koko ajan, vaikka ilmastomallinnusten tulokset ovat vuosi vuodelta yhä kauempana reaalimaailmasta tehdyistä havainnoista. Muutenkin tuntuu ihmeelliseltä, että ilmastotutkimuksessa todennäköisyyksiä lasketaan mallikokeiden perusteella. Yleensä fysiikassa hypoteesia testataan empiirisiä havaintoja vastaan. Niin muuten tehdään taloustieteissäkin, vaikka siellä voisi tehdä vieläkin isomman tilin todistamalla mallikokeiden avulla velat saataviksi. 


Arska kysyy: Milloin ihmisperäinen ilmastonmuutos alkaa näkyä Suomessa ja missä suhteessa kyseessä on ihmisen aiheuttama muutos Vs luontainen vaihtelu?
Jaana Husu-Kallio vastaa: Ääri-ilmiöt yleistyvät jo nyt, kuten on nähty. Pitkäkestoiset muutokset kuten lämpötilan ja sademäärän nousut vähitellen
Tjaah? Kysymys on ihan hyvä, mutta vastauksen laadusta en ole aivan varma. En ole vielä ehtinyt lukea kokonaan IPCC:n viimeisintä raporttia ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Mutta tähän astisten havaintojen perusteella se ei eroa järjestön SREX-raportista, joka aika yksiniittisesti totesi, että sään ääri-ilmiöt eivät ole yleistyneet. Olematonta on vaikea nähdä, mutta ehkä Husu-Kalliolla on sellaisia yliluonnollisia tai poliittisia kykyjä, joilla valkoisesta saa mustan? Pitkäkestoisten muutosten osalta hän kuitenkin on osittain oikeassa, sillä lämpötilojen lievää nousevaa trendiä on nähty jo 1700-luvulta alkaen, joskaan ilmastotutkijatkaan eivät yleensä yhdistä ennen vuotta 1950 tapahtunutta lämpenemistä ainakaan pääosin ihmisperäisyyteen.

Sademäärän osalta kävin tarkistamassa havaintotilastoja. Hain E-OBS analysis v9.0 -tietokannasta kahden maan, Suomen ja Espanjan, sekä koko Länsi-Euroopan sadantatilastot. Niiden perusteella voisi päätellä, että viimeisen 50 vuoden aikana sadanta ei ole määrällisesti kasvanut Länsi-Euroopassa (vihreät kuvaajat) eikä Espanjassa (siniset). No Suomessa (punaiset kuvaajat) näyttää vähän kasvaneen.  Aika vanhaksi täytyy tosin täällä elää, jotta sadannan muutoksen havaitsisi, jos se jatkuisi viimeisen 50 vuoden kaltaisena. Nimittäin vuonna 2064 vettä sataisi ehkä millimetrin enemmän per sadepäivä. Minulla ei näkökyky taida tuolloin 110-vuotiaana enää riittää asian todentamiseen, vaikka tarkan sademittarin omistankin. Ääri-ilmiöksi en menisi niputtamaan tuota sademäärän kasvua, joka liki yhtä hyvin voi olla tulematta. Äärisäistä voit lukea lisää vaikka täältä.

Viljelijä kysyy: Kysyisin mihin Leo Stranius perustaa ajatuksensa siitä että ruoantuotantomme ei sopeudukaan muutokseen. Viljelläänhän maata eteläisemmillä leveysasteilla ja meidän tulevaisuuteemme ennustetuissa sääolosuhteissa tällä hetkelläkin. Todennäköisempää on se että maataloutemme hyötyy lämpötilan noususta ja kasvukauden pidentymisestä ja sen myötä satoisampiin viljelylajikkeisiin siirtymisestä.

Leo Stranius vastaa: IPCC:n toisen osaraportin Julkaisutilaisuudessa maanantaina MTT:n tutkija Kaija Hakala esitteli ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomelle. Hänen mukaansa yli neljän asteen lämpeneminen Suomessa tai globaalisti ylittää maatalouden ja ruuan tuotannon sopeutumiskyvyn rajat.
En tietenkään voi olla varma, mitä tutkija Kaija Hakala on sanonut, kun en ollut häntä viime maanantaina kuulemassa. Mutta jos hän on sanonut Straniuksen ymmärtämällä tavalla, joudumme ihmettelemään, miten maataloutta voidaan harrastaa Pohjois-Saksassa ja Puolassa, joissa keskilämpötila on tuon nelisen astetta korkeampi verrattuna Etelä-Suomeen.

Sunkku kysyy: Milloin ilmastopakolaisuus alkaa näkyä merkittävästi? Milloin se näkyy Suomessa pakolaisvirtana?

Leo Stranius vastaa: IPCC on arvioinut, että maailmassa on 200 miljoonaa ilmastopakolaista vuoteen 2050 mennessä. Suurin osa tästä on kuitenkin maiden sisäistä muuttoliikettä eli Suomessa tämä ei välttämättä näy vielä kovin paljon.
Eräs toinen YK:n suojissa toimiva järjestö ennusti vuonna 2006 ilmastopakolaisia olevan jo vuonna 2010 noin 50 miljoonaa. No vielä noista 50 miljoonasta ei ole löydetty ainuttakaan. En ihmettele, että Stranius on siirtänyt maalia hieman aika-akselilla. Jostain syystä tuo maalin siirtely tai vieminen horisontin taakse, jota rehellisessä pelissä ei siedetä ollenkaan, on ikäänkuin istutettuna ilmastotutkimukseen ja -politikointiin. Meille ei vahingossakaan kerrota, millainen ilmastomme on vuonna 2020 tai 2030, vaan aina projisoidaan vuoteen 2050 tai 2100. Ehkä nämä ilmastoasiantuntijat haluavat varmistaa olevansa turvallisesti hiilenkierron osana ennenkuin joutuisivat vastaamaan ennusteistaan?

Totesinkin jo, että aika harvoihin kysymyksiin asiantuntijat ehtivät vastata. Sanoisin, että ne vaikeammat kysymykset jäivät vaille vastausta. Tällaisia olivat monien joukossa:
Miksi täydelliset ilmastomallit eivät ennustaneet lämmön menevän meriin piiloon? Miksi se on patenttiselitys kadonneelle lämmölle, jota ei välttämättä ole systeemiin koskaan tullutkaan.
Miksi IPCC:n mallit ovat yliennustaneet viimeisen 30 vuoden lämpötilakehityksen ja ovat olleet kykemättömiä ennustamaan nykyistä 17 vuoden taukoa ilmakehän lämpenemisessä? Mikä takaa sen että mallit toimisivat yht'äkkiä paremmin kuin viimeisen 17 vuoden aikana?
CO2 parantaa (kasvien) kasvua, joten miksi tätä ei ole huomioitu lainkaan kun nälänhätää ennustetaan?
Riisin, vehnän, maissin ja soijapavun hehtaarisadot ovat enemmän kuin kaksikertaistuneet aikavälillä 1960-2010 FAO:n tilastojen mukaan. Niin on myös kokonaistuotanto? Milloin tämä jatkuva kasvutrendi kääntyy laskuksi? Osaako joku antaa vuoden?
Miksi Ilmatieteen laitos ei julkaise ilmastoennustetta esim. vuodelle 2020? Miksi ennusteita esitetään vain liki 100 vuoden päähän?
Vieläkö ilmatieteenlaitos käyttää muinaista tilastollista menetelmää, joka ei sovi aikasarjojen käsittelyyn? Sitä, mistä oli kyse MOT-ohjelmassa vuonna 2011.
Miten "ympäristö-" ja "CO2"-pohjainen suomalaisten verottaminen, energiapäätökset, tuet ja elintasomme laskeminen auttavat konkreettisesti "ilmastonmuutoksen torjunnassa" ? En hyväksy vastausta "koska se on kiva esimerkki muille". Se on typerää omaan päähänsä ampumista, ja teollisuuden siirtyessä saastuttaviin kehitysmaihin myös päästöjen ja saastutuksen kannalta mitä suurinta typeryyttä.
Epäilen, että nopeahkona kiihtyjänä tunnettu johtaja Alestalo lähti chat-tilaisuudesta pois pettyneenä jollei peräti ärtyneenä. Nimittäin kysymyksistä saattoi päätellä Ilmatieteen laitoksen masinoiman kalliin ilmastonmuutospropagandan uponneen huonosti kansaan. Kyllä minuakin turhauttaisi, jos ilmastokouluttamani toimittajat eivät saisi puristettua yleisöltä ilmastoparadigmaa tukevia kysymyksiä. Viime aikojen sensaatiohakuinen ja suorastaan vääristelevä lehtikirjoittelu IPCC:n tuoreimman raportin todellisesta sisällöstä tosin oli saattanut ärsyttää enemmän skeptikoita kuin alarmisteja, mikä saattaa selittää edellisten voimakkaan edustuksen kysyjien joukossa.

Sitran ilmastoasiantuntija, sosiologi Vesa-Matti Lahti, taannoin pohti laitoksen blogissa syitä ilmastokeskustelun puuroutumiselle, kun hänen esimiehensä pahoitti mielensä Sitran kehnon ilmastopamfletin saamasta murska-arvostelusta. Lahti on selitykseksi löytänyt 10 syytä, miksi ilmastonmuutoskeskustelu on niin vaikeaa. Minä en oikeastaan noihin Lahden syihin usko, mutta tämän päivän chatti-keskustelun valaisemana esitän kolme mahdollista syytä lisää:
11. Ilmastoasiantuntijat eivät osaa selittää asioitaan uskottavasti.
12. Ilmastoasiantuntijat eivät nauti kansan luottamusta.
13. Vain ilmastomalleihin tukeutuvassa paradigmassa on perustavaa laatua olevia virheitä.
Kyllähän meillä on realistisempiakin ilmastoasiantuntijoita. Aloita tutustuminen heihin vaikka täältä tai täältä.

PS. Käy pikapuoliin lukemassa tuo Ylen alustus kommentteineen ja varsinainen chatti-keskustelu. Epäilen, että ne katoavat netistä melko pian. Veikkaanpa, että pyyntö niiden poistamiseksi on jo esitetty jostain suunnasta.

84 kommenttia:

  1. Jaana Husu- Kallio on eläinlääkäri, eli sekin pätevöittää ilmastoasiantuntijaksi.

    Liekö tämä Tohtori Po edes koskaan harjoittanut ammattiaan.

    Kaikki kunnia James Herrioteille, mutta näkyy herrahissi toimineen,
    ja kun olen nähnyt tuota riittävästi, en viitsi setviä yhteyksiä.

    Ennenkin toimeensa on valittu sopivin eikä pätevin, yleensä
    poliittisita syistä.

    Tätähän me olemme todistamassa, ja kuvittelen sen herättäneen
    tunteita oikeissa tiedemiehissä.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Jaana_Husu-Kallio

    Ilkka

    VastaaPoista
  2. ”Johtajien” yksipuoliset, liioittelevat ja/tai vääristelevät ilmastolausunnot ovat olleet merkittävin syy siihen, että heidän (poliittinen) asiansa eli ”cause” ei ole ollut uskottava ja edistynyt. Ihmiset näkevät helposti sumuverhon läpi. Kasvojen menettämisen pelossa ilmastosopan keittäjät eivät voi kuitenkaan lieventää lausuntojaan. Yksittäisten ihmisten etu menee maan edun edelle. Antero

    VastaaPoista
  3. Lähetin ennakkoon nipun kysymyksiä, toimituksen tarkasteltavaksi. Yhtään en niistä myöhemmin nähnyt missään, vaikka kaikki ne olivat asiaan liittyviä ilman mitään herjauksia tms.

    Voihan vika olla tietokoneessanikin, jos tähän on isekenyt jokin bittiahne virus?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kuulunut selanongelmista kummassakin päässä, liekö kyseessä perinteinen "versiohelvetti".

      Ilkka

      Poista
    2. Tuliko vastaus, että kysymys on käsiteltävänä tms.? Minulle tuli vastaus, mutta kysymys ei ilmestynyt listoille.

      Eikös täällä joku sanonut, että useasta kysymyksestä yksi pääsi läpi? Voiko silloin olla kyse selainongelmasta?

      Tapsa

      Poista
    3. Ei, kun minä en kirjoita sinne, jos sait tuon vastauksen, epäilen
      kyseessä olleen kirjoiittamasi epäsopiva kysymys, vaikka piti saaman kysyä mitä vain ilmastosta.

      Joku ei ole hyväksynyt kommenttiasi julkaistavaksi,
      liekö elänlääkäri saatikka elokuvamaisteri.

      Ei suinkaan kysymyksesi käsitellyt IPCC raporttia tai ilmastoa?

      Epäilen sitä syyksi.

      Ilkka

      Poista
    4. Kysyin perusteita myrskyjen lisääntymiselle: Ilmastomallit osoittavat lämpötilaerojen pienenevän, miten on mahdollista, että se lisää myrskyjä. Jääkausilla lämpötilaerot olivat suuria ja silloin oli erittäin myrskyisää. Miten nämä asiat ovat yhteensovitettavissa?

      Saattoi olla epäsopivaa kysyä tällaista.

      Tapsa

      Poista
  4. Olihan Mikko siihen keskusteluun ohjelmatietojen mukaan varattu jopa 1,5 h. Siis vielä kummallisempaa tuo vastausten määrä, kysymyksiä kyllä olisi riittänyt, vaikka sensuuri toimikin.

    Tapsa

    VastaaPoista
  5. Olin eilen Valtioneuvoston kanslian keskustelutilaisuudessa tutkimustiedon hyödyntämisestä päätöksenteossa. Paikalla oli 120 korkean tason päättäjää ja tieteiden johtohahmoa. Alustajina olivat mm. lastenlääkäri, Helsingin yliopiston emerituskansleri Kari Raivio ja Suomen Ilmastofoorumin puheenjohtaja, professori Markku Ollikainen.

    Raivion käsitys ilmastoasioista oli se, etteivät ihmisten mielipiteet ole yhtä arvokkaita, minkä vuoksi skeptikoiden käsityksiä ei pitäisi julkaista. Hän kertoi myös IPCC:n viimeisimmän raportin antaman varmuuden murskanneen skeptikoiden äänen alleen.

    Ollikainen puolestaan pohti sitä, pitäisikö arvovaltaisen ilmastofoorumin vaivautua keskustelemaan ilmastoasioista rahvaan kanssa. Ollikaisen lausahdus siitä, ettei hullujen kanssa kannata keskustella, sai yleisön varauksettoman suosion naurunhörähdyksineen.

    Että tällaisia tieteen ja politiikan johtajia meillä on.

    Muolaan Evakko

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Surullista kuultavaa! Helsingin ja muiden yliopistojen pitäisi olla etunenässä puolustamassa vapaata tiedettä ja sananvapautta! Antero

      Poista
    2. Duoda duoda, muistaakseni korkeakouluilla oli itsenäinen asema
      ihan perustuslaissa, ja tämä Aalto Yliopisto (hieno nimi) on vienyt
      sen ja siirtänyt akateemisen vapauden roskakoppaan ja ja tuonut tilalle poliittisen tieteen ohjauksen, minkä seurauksia katselemme nyt.

      Kysyässeni tästä vaaratilaneesta n. 10 vuotta sitten yhteyksiltäni,
      ehkä he eivät tajunneet mihin se johtaa, samalla kun oli luvassa korkeakoulujen ulkopuolista rahoitusta.

      Tässä sitä sitten ollaan niljaan paskan kanssa, kutsuisin tätä tieteen korruptiosta.

      Etsiessäni materiaalia, vaikeaa on löytää, mutta löysin mielipiteen
      joka kuvastaa osin tunteitani.

      http://blogs.helsinki.fi/juholind/akateeminen-villiys-ja-vapaus/

      Koittakaa jakseaa, paistaa se aurinko joskus risukasaankin.

      (Muolaan Ryssä) se on ihan lempinimeni oikiastikkin, hauska sattuma.

      Eli Ilkka

      Poista
    3. Juu, surullista on. Lieneekö tässä tulossa hetki, jolloin postnormaali tiede kohtaa lysenkolaisuuden piirteitä? No olipa miten tahansa, sensurointitarpeen korostaminen ja väittelyn välttely ovat jo nousseet isoiksi keskustelunaiheiksi ja osittaiseen toimeenpanoon sekä Yhdysvalloissa että UK:ssa. Kiusallista on tietysti se, että kansan suosiota ilmastonmuutoksen torjunnalle se ei näytä nostavan.

      Abraham Lincolnia lainaten: "Kaikkia ihmisiä voi huijata jonkin aikaa, joitakin ihmisiä voi huijata kaiken aikaa, mutta kaikkia ihmisiä ei voi huijata kaiken aikaa."

      Poista
    4. Voisko tehhä mittää?

      Itse elämässäni tuolpäin työskennellynä, en nähnyt väärinkäytöksiä,
      mutta en ollut opiskelija, vaan minut oli pyydetty sinne, koska ne tarvitsivat minua muuten homma ei onnistu jonkuin professorin mielestä.

      Mutta kun ei ollut ketään keneltä kysyä, koska aihe oli uusi,otin selvää
      ja suunnittelin ja tein kaiken itse yötäpäivää unissani, koska tiedemiesten pitää saada mahdollisimman hyvät mittausvälineet, ja jonkuin täytyy tehdä laite millä mitataan, eikä luonnontukijalta voi olettaa
      elekroniikkasuunnittelukoulutusta, mutta ei oo mullakaan, kun en tarvi,
      kun se tulloo ittestään.

      Ehkä puran nyt itteäni vuosien takaisista paineista, mutta tarkoitukseni on sanoa että, se minkä vuoksi olen päättänyt kirjoittaa eri aiheista on se, että näen vääryyttä oikeita tiedemiehiä kohtaan nyt.

      Räjäytänkö koko pankin, olen ollut yhteydessä tiettyihin henkilöihin FMI,llä jo pitkään.

      Miten tämän nyt sanoisi, ei ne usko ittekkään, enkä heitä heitä susille.

      Joten alan taas suunnittelijaksi, tiiä minkä alan.

      Mutta mutta, jos muitakin kiinnostaa tieteenfilosofia, tuosta lähden.

      http://yliopistolehti.helsinki.fi/1996_11/ylart11.htm

      Tämä olkoon ensimmäinen varoitus post modernille tieteelle FMI,llä.

      Hannibal Ante Portas, ehkä?

      Ilkka

      Poista
    5. Jos siellä ei suostuta keskustelemaan lentokoneiden päästövanoista (chemtrails, ilmastonmuokkaus) niin täälläkö suostutaan ?

      ..Niinpä..

      Poista
  6. Olen aivan varma, että ilmastonmuutoksen sanoma menisi kansassa läpi, jos kerrottaisiin, mitä hyötyä ilmastonmuutoksen torjunnasta on ollut. Konkreettisia esimerkkejä siitä, miksi asiat ovat paremmin nyt kuin ennen. Mutta - onko kyse viestinnällisestä vai sisällöllisestä ongelmasta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nähdäkseni kyse on vain ihmisestä itsestään.

      Liekö tuo geeneissä, tai missä lienee.
      Voihan sitä ajatella uskonnon tuputtamista, mutta minäkin pakanana
      noudatan kymmentä käskyä, ehkä luonnostani koska olen pakana.

      Ei tavallisella tasamaan tallaajalla ole aikaa perehtyä aiheeseen, joten hän jää median armoille, siinä on se mihin jokainen edunsaaja ytittää lyödä kiilansa median suosiollisella avustuksella.

      Nooh, oli miten oli, tämä ilmastonmuutoskorttipakka on kaatumassa
      omaan mahdottomuuteensa, mutta kuinka kepiästi.

      Suurin syy viimeisimpään mediakatastrofiin mediassa lienee ensi vuonna olevassa Pariisin ilmastokokouksessa, jonka pitäisi tehdä epäonnistunut Kööpenhaminan sitova ilmastosopimus uudella yrityksellä, ja kun Köpiksessä ei onnistunut, räikeä pelottelu, nyt pelotellaan kahta vertaa enemmin, niin sairaalta tuo näyttääkin mielestäni.

      Ilkka



      Poista
  7. Eihän keisarilta saa kysyä, että miksi sinulla ei ole vaatteita. Oikeasti näihin kysymyksiin olisi pitänyt olla selvät vastaukset ennen ensimmäisenkään ilmastoveroeuron keräämistä.

    Odotan innolla päivää, jolloin nämä hulluuden monumentit kaadetaan: http://yle.fi/uutiset/simon_leipion_tuulipuisto_avataan/7168768?ref=leiki-uu

    Onneksi myös järjen äänen pieni kaiku on havaittavissa: http://yle.fi/uutiset/tuulivoimala_nurin_enonkosken_valtuustossa/7171767

    Puolueeton

    VastaaPoista
  8. 2.4.2014 15.43
    "Lumipeite hupenee
    Samaan aikaan ilmasto on muuttumassa. Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Kirsti Jylhän mukaan vuoden keskilämpötila on kohonnut 50 vuoden aikana noin 0,4 astetta vuosikymmenessä. Etenkin keväät ovat lämmenneet, ja alle nolla-asteisten päivien määrä pienentynyt.
    – Kahdenkymmenen vuoden päästä lämpötilan arvioidaan olevan Hämeessä 1–2 astetta korkeampi kuin vertailujaksolla 1971–2000 eli muutos tulee olemaan samansuuntainen kuin koko Suomessa."

    http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/3146949/ymparisto-toipunut-jo-paljon-ilmansaasteista


    Taulukko 1. Suomen keskilämpötilan lineaarinen trendi vuosina 1908-2013 hila-aineistosta laskettuna. Lineaarista trendiä laskettaessa aikasarjan päätepisteiden painoarvo on suuri. Siten lukuarvot muuttuvat hieman aina kun havaintoaineiston loppuun tulee yksi vuosi lisää. Kylmät talvet 2009-2010 ja 2010-2011 vetivät erityisesti talven trendiä alaspäin.[1]

    http://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/suomen-muuttuva-ilmasto/-/artikkeli/16266ad3-e5f5-4987-8760-2b74655182d5/muutos-havaittavissa-160-vuotta-mittauksia.html

    Suomen keskilämpötilan (ºC) lineaarinen trendi v. 1908-2013 (106 vuotta)

    koko vuosi kevät kesä syksy talvi

    1,06 1,80 0,95 0,98 0,43

    Maallikko luulisi että edellä esitetty (virallinen?) tilasto kertoo muutoksen trendin yli 100 v ajalta, noin + 1,06 astetta. Erikoistutkija kertoo +0,4 vuosikymmenessä,
    50 v => 5 X 0,4 => noin + 2 astetta ???

    Ihmettelee utelias

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihmettele vain, itse kiinnitin huomiomi aiheeseen jonka alta
      löyty myös Petteri Taalaksen nimi joku vuosi sitten, siintä näkyy tehdyn
      viritetty versio, onko nimiä vaihettu, hällä väliä.

      Nehän joutuu haalimaan kauhiat maansiirtovehkeet kääntäkseen
      pohjasedimentitkin vastaamaan ilmastomallinnuksiaan
      ja meiän on hommattava vekottimemme oikastaaksemme WWF ohjeista poikennen El Nino ilmiön vastaamaan ilmastomallinnuksia.

      http://noconsensus.wordpress.com/2009/11/19/leaked-foia-files-62-mb-of-gold/

      Uskokoon ken haluaa?

      http://noconsensus.wordpress.com/2009/11/19/leaked-foia-files-62-mb-of-gold/

      Ilkka

      Poista
    2. Lisään Pielken analyysin aiheesta, kun nää jutut on uskomattomia,
      ne väärentää mitä tahansa, ja sitten selitellään, eikä petoksesta seuraa
      kuin nimittelyä väärinajattelijoille.

      http://rogerpielkejr.blogspot.fi/2009/10/point-resolved-in-hockey-stick-wars.html

      Ilkka

      Poista
    3. Minä saan lineaariseksi trendiksi CRUTEM4-lämpöaikasarjasta, jossa pohjana ovat tietysti Ilmatieteen laitoksen sääasemilta kokoamat tiedot, seuraavat 100 vuoden lineaariset trendit ajalta 1908-2013:
      - vuosi +0,82
      - kevät +1,61
      - kesä +0,77
      - syksy +0,79
      - talvi +0,11
      Noistahan saa 10-vuotistrendit jakamalla ne kymmenellä tai 106-vuotistrendin kertomalla 1,06:lla.

      En osaa sanoa, miksi CRUTEM4 poikkeaa 0,2-0,3 asteella tuosta ilmasto-oppaan laskelmasta. Olisivatko täällä adjusteeranneet enemmän?

      Erikoistutkija Kirsti Jylhän mainitsema 0,4 asteen nousu vuosikymmenessä perustuu ilmastomallinnusajoihin, joilla ei ole mitään tekemistä mitattujen lämpötilojen kanssa. Mallinnukset karkaavat todellisuudelta suurinpiirtein tuota vauhtia tämän vuosituhannen lämpötilakehityksen valossa.

      Poista
    4. Eikös Jylhä puhunut 50 vuodesta? Mitä CRUTEM4 antaa 50 vuoden trendeiksi?

      Poista
  9. Mielestäni Mocktonin lordi osaa hyvin selvittää tässä videossa, miksi käytetään erimittaisia jaksoja ilmoittamaan lämpenemistä.

    https://www.youtube.com/watch?v=vtzRvCAGXsQ

    Tuosta voi esimerkiksi katsoa kohdalta 8:00 jos ei koko videota jaksa katsoa (suosittelen kyllä, Monckton on selväsanainen ja hyvä puhuja).

    Harri

    VastaaPoista
  10. Jaahas, huomenna perjantaina Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja P. Taalas on Ylen aamu-tv:ssä kertomassa käsityksensä ilmastonmuutoskeskustelusta. Epäilenpä skeptikkojen saavan kyytiä, mutta katsotaanpa ensin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin, totuus tuli lausuttua. IPCC ei tee politiikkaa!! Toimittaja ei tietenkään kysynyt miksi niihin kokouksiin lentää pataljoona poliitikkoja päättämään sujetuin ovin, millainen raportti kirjoitetaan.

      Petteri siirsi taas maalitolppia taitavasti, ilmastonmuutos nähdään ehkä vasta 2050.

      Täysin asiantuntematon toimittaja erehtyi kysymään, miksi ihmiset heti tekevät johtopäätöksen johonkin suuntaan lämpimän tai kylmän ajanjakson johdosta. Hän ei huomannut katsoa ensin peiliin. Eihän kukaan muu näin tee kuin toimittajat.

      Tapsa

      Poista
    2. Tulihan siinä sitten vielä SITRA:n yliasiamiehen, Mikko Kososenkin haastattelu.

      Toimittaja yritti kysyä, miksi Helsingin pitäisi lopettaa kivihiilen polton. Kosonen kierteli ja kaarteli Kuopion kautta ja kehotti asiaa tarkastelemaan laajemmin kuin vain Helsingin kannalta.

      Ymmärrän kyllä, että Kuopiossa poltetaan puuta, kun sitä kasvaa vieressä, mutta mitä tekemistä sillä on Helsingin polttoainehuollon kanssa?

      Ydinvoimaa ei missään nimessä pidä rakentaa, vaan uusiutuvia pitää lisätä, on hänen kantansa ja koko Suomi irti kivihiilestä ensimmäisenä maailmassa on motto.

      SITRA:lla näyttää edelleen on liikaa rahaa, kun sitä pitää ruveta polttamaan uuneissa.

      Vuoteen 2007 asti Kosonen oli Nokian johdon neuvonantajana. Kuinkas kävikään?

      Tapsa

      Poista
    3. Juu, Taalaksen aamuesiintymisestä on tulossa lyhyt bloggaus, kunhan se tässä muiden hommien välissä ehdin harsia kokoon.

      Poista
    4. Kaikki litteän maapa... eiku lätyn kannattajat, lukekaa lohtua eduskunnasta:

      http://reijotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/164882-onko-maapallo-littea.

      Tapsa

      Poista
  11. Iha matemaattisesti:

    Kun lämpötila kasvaa niin variaatio kasvaa
    T1-T2>t1-t2 kun T1>T1 ja T2~t2(=jää).
    Kun variaatio kasvaa niin se tarkoittaa suurempia eroja ja suurempia tuulia ja voimakkaampia virtauksia ja äärevämpää ilmastovaihteluväliä.. mannerjääthän ei sula huomenna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. piti olla
      T1-T2>t1-t2 kun T1>t1 ja T2~t2(=jää).

      T:t on tulevaisuuden ja t:t menneisyyden lämpötiloja.

      Poista
    2. Olipa vakuuttavaa matematiikkaa!

      Kaivapa J.P. Lunkan Ilmastohistoria esiin ja katso mitä mieltä hän on jääkausien myrskyisyydestä. Mieti sitten uudelleen, mitä teet noilla kaavoillasi.

      Tapsa

      Poista
  12. Tämän Ylen lisäksi Helsingin Sanomissa käydään ilmastoasioihin liittyvää täysin yksipuolista keskustelua Sitran yliasiamiehen mielipidekirjoitteluun liittyen. Koska Yle ei salli muita näkökantoja, eikä HS salli erilaisia näkökulmia lehtiensä sivuille, tämä Sinun palstasi on ainoa, jossa myös järkeviä kirjoituksia tietyin edellytyksin sallitaan, ja siksi kirjoitan tänne.

    Tässä Hesarin täysin yksipuolisessa ”keskustelussa” on selkeästi jätetty huomioimatta se, että Helsingin hiilelläkin tuotettu sähkön ja lämmön yhteistuotanto on monin kansainvälisin palkinnoin palkittua cleantechiä jo nyt. Mm. YK on antanut siihen liittyvän palkinnon ja kunniakirjan. Helsingissä erittäin pitkälle kehitetyn neloistuotannon (CHP/ sähkö sekä lämpö, lämpöpumput ja hiilivoimalaitoksiinkin kytketty absorptiopumppuilla tapahtuva kylmäntuotanto) hyötysuhde on erittäin korkea ja hiilivoimalaitosten savukaasut puhdistetaan erittäin tehokkaasti monin eri cleantech –menetelmin. Siksi Helsingin hiilivoimalaitoksilla käy jatkuvana virtana ulkomaisia asiantuntijaryhmiä ottamassa selvää niiden korkeatasoisesta toiminnasta. Helsingin hiilivoimalaitosten savukaasujen puhdistuksen hyvyyttä kuvaa se, että piipusta tuleva savukaasu on lähes puhdasta hiilidioksidia, typpeä ja vesihöyryä, joka on astmaatikon näkökulmasta monin verroin puhtaampaa, kuin esimerkiksi siitepölyisen metsän ilmanlaatu.

    Tässä nyt käytävässä cleantech –”keskustelussa” olisi hyvä tunnistaa myös tosiasiat ja erityisesti se, että maapallon energiasta tuotetaan n. 25 prosenttia kivihiilellä (Kiinassa jopa 60 %) ja n. 30 % öljyllä. Lisäksi IED:n mukaan kivihiilen kulutus kasvaa keskimäärin 500 000 tonnia joka ikinen päivä seuraavan viiden vuoden ajan, joka kahden päivän osalta vastaa Helsingin vuotuista kulutusta. Uusia hiilivoimalaitoksia käynnistyy siis viikoittain ympäri maapallon. Jos Suomi on aidosti huolissaan maapallon luonnosta, olisi erittäin tärkeää, että tässä kulutuksen kasvutilanteessa Suomen tulisi rinta rottingilla keskittyä viemään koko maailman ihailemaa helsinkiläistä hiilenpolttoon liittyvää cleantech osaamista ympäri maailman. Se työllistäisi valtavan määrän insinöörejä ja näin saataisiin maapallon hiilenpolttamiseen liittyvät päästöt vähintäänkin puolitettua.

    On myös erikoista, että koko muu Suomi lehdistön ja julkisen sanan tuella kampittaa sitä hienoa työtä, jota Helsingissä on vuosien saatossa tehty ja tehdään, jotta 2050:lle asetettu päästöttömyystavoite saavutettaisiin. Luulisi suomen olevan niin pieni maa ja kansantalous, että osattaisiin puhaltaa yhteen hiileen myös näissä energia-asioissa, eikä myöskään oltaisi laittamassa helsinkiläisiä erittäin kalliin biopolton ja jonkun täysin mystisen ja mitenkään eritellyn cleantech-hokeman maksumiehiksi samaan aikaan, kun maaseudun suuret kaupungit ovat kaksin käsin lisäämässä hiilen polttoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä ja asiallinen kirjoitus! Muiden medioiden tapaan "tasapuolinen ja moniarvoinen" Helsingin Sanomat on sananvapauden rajoittaja. Lähetin itse lehteen ilmastoaiheisen kirjoituksen 31.3., mutta kuten tavallista sitä ei julkaistu. Toivottavasti mahdollisimman moni jaksaa kaikesta huolimatta yrittää! Antero

      Poista
    2. Kiitos vahvasta kommentista, Anonyymi 4.4. klo 9:38, josta taisin saada jutun aihetta ainakin yhteen cleantech-aiheiseen bloggaukseen. Täytyy kaivaa vähän lisätietoa, jotta asioiden riittävä pelkistäminen ja kirjoituksen pituuden tiivistäminen onnistuu.

      Minullehan saa lähettää lisätietoa sivun oikeassa yläkulmassa olevan yhteydenottolomakkeen kautta ja sähköpostitse mikko2007(at)hotmail.com. Vieraskirjoituksiakin julkaisen ja haluttaessa pidän alkuperäisen kirjoittajan nimen vain omana tietonani.

      Poista
    3. Todellakin hieno kirjoitus, vaikuttaa todella asiantuntijan tekstiltä. Lienet sisäpiiriä, joten on syytä pysyä anonyyminä.

      Kirjoititko Antero nimesi perään myös tittelisi Hesariin? Ei sekään yleensä mihinkään riitä.

      Olisit heti seuraavan päivän lehteen keksinyt jotain todella alarmistista potaskaa ja katsonut menisikö se läpi. Myöhemmin sen olisi voinut panna aprillipilaksi.

      Tapsa

      Poista
    4. Nou hätä, energiajuttu on hyvä, mutta ehkä on jäänyt huomiotta tuulirupellien katveessa että suunnittelevat Loviisan ydinvoimalan päivittämistä ja kaukolämmön tuomista sieltä Helsinkiin.

      Sitä ei nää aina risukurman takaa mitä on tapahtumassa, kun toisella kädellä taputellaan kettutytön takapuolta, ja toisella kädellä tuodaan hiilikormia Helsinkiin, mutta näkyy poliitikkojen käsien venyvyys loppuneen, mahtoiko selkä niksahtaa.

      Ilkka

      Poista
    5. Kiitos kehuista! Ne lämmittävät ihan aidosti.

      Se on tässä suomalaisessa yhteiskunnassa kumma juttu, että monet oikeat asiantuntijat eivät kerta kaikkiaan voi kirjoittaa alaansa liittyviä juttuja omalla niemellään, koska pelkäävät työpaikkansa suhteen. Niin minäkin. Äänessä saavat kyllä olla straniuslaiset äärijärjestöjen hihhulit, joiden sana kyllä kelpaa ilman pienintäkään kritiikkiä julkiselle sanalle ja veronmaksajien rahoilla yllä pidetylle Ylelle. Sini Saarelaa suorastaan palvotaan mediassa. Nämä straniuslaiset ja osrastynkkyset ovat sitten niitä ainoita oikeita asiantuntijoita, jotka yksipuolisesti muokkaavat yleistä mielipidettä.

      Lisäksi on tunnistettava tosiasiat. Asiaperäinen juttu ilmastonmuutoksesta tai vaikka tästä hiilen poltosta ei kerta kaikkiaan kiinnosta julkista sanaa muuten kuin ehkä Suomen Kuvalehteä. Se vaan on niin, että värikkäät kauhuskenariot ja pienin valhein ryyditetyt lööppijutut myyvät parhaiten, ja sen tosiasian kanssa on elettävä. Onneksi on tämän kaltaisia palstoja, jotka varmaan lainsäädäännöllä pian kielletään, koska vääräuskoisuus on niin paha asia ilmastonmuutoksenkin torjuntatyön takia.

      Poista
    6. Kiitos itsellesi!

      Itse olen hämmästellyt mihin perustuu Helsingin viherenergiautopia,
      kun päässälaskun jälkeen olisi tuluoksena oli rekkaralli Tampereen etäisyydeltä, jolloin Tamperelaiset hakisivat risunsa Rovaniemeltä
      nokivasaroillaan..

      Eikö siellä ole järjen ääntä, vai eikö sitä kuunnella, poliittisten voimasuhteiden mukaisesti.

      Huomasin kuitenkin jo aiemmin Esa Härmälän hymyilevän kyynisesti,
      mutta virkamiehenä täytyy pitää suu supussa ja lyödä lumerot tiskiin.

      Tämä on tuskastuttanut pitkään.

      http://www.gallen-kallela.fi/akseli/img/kullervi.jpg

      Ilkka

      Poista
    7. Mikko, saanen esitää IPCC meriittejä, kun tarttu hyppysiin eli
      kuka on ilmastotiedemies.

      http://pickeringpost.com/story/the-ipcc-scamsters-are-at-it-again-/3030

      Ilkka

      Poista
  13. Pisteet Anynyymi 44:lle erinomaisesta kirjoituksesta. Tätä blogia lukiessa tulee monesti tunne, että nyt tietää asioista taas vähän enemmän. Tällä kertaa fiilis oli erityisen väkevä.

    VastaaPoista
  14. Hyvä sähköteurastaja,
    Ei niitä risuja tarvitse Helsinkiin tuoda rekalla . Voidaan tuoda laivalla kuten Tukholman kaupunki tekee. Heillä on oma pellettitehdaskin pohjois-Ruotsissa. Helsingin energiapalettiin voisi nykyisen Venäjän kaasun ja kivihiilen ohella kuulua ko. pelletit, lämpöpumput, hukkalämmön hyväksikäyttö, biokaasu, tuulivoima jne. Tukholma tuottaa yli 70% energiastaan uusiutuvilla lähteillä. Ja ydinvoimaa CO2-päästöttömänä tulisi käyttää myös enemmän.

    Muuten olen kyllä samaa mieltä että kovimmat vihreiden ilmastopoliittiset lausunnot annetaan Kalliosta hiilikasojen vierestä-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miksi sitten Englantiin tuodaan pellettejä USA,sta tuhoten
      "Wetlands".

      Lisäksi Suomeen tuodaan kotimaista uusiutuvaa haketta ulkomailta,
      mikä ei rasita kauppatasetta, ja on lisäksi päästötöntä.

      http://yle.fi/uutiset/hakkeen_tuonti_suomeen_kasvanut_vauhdilla/5772219

      Saanko lisätä viitteen, kun mulla on vaikeuksia kääntää nuita suoalueita.

      https://www.youtube.com/watch?v=wIjUY3pjN8E

      Ilkka

      Poista
    2. Tuohon paljon käytettyyn Tukholma -vertaukseen on tuossa jo vastaus, mutta kommentoin sitä hieman.

      Tukholman lämmityksen pääpolttoaine on hiili. Se ohella käytetään kilpalukykyisiä muita polttoaineita. Niitä ei polteta ilmastonmuutoksen vuoksi, vaan siksi, että hiilen verotus on 3-kertaa suurempi kuin Suomessa.

      Hiiltä verotetaan Ruotsissa ankarasti siksi, ettei se alkaisi kilpailla ydin- ja vesivoiman kanssa. Ruotsihan tuottaa 40 vuotta siten 20 vuodessa lopetetuksi päätetyn, mutta siinä ajassa teholtaan kaksinkertaistetun ydinvoiman avulla n. 75 TWh sähköenergiaa vuodessa. Lisäksi vesivoimalla tuotetaan saman verran, eli n. 75 TWh. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että pienessä Suomessa tuotetaan kaikilla tuotantotavoilla yhteensä n. 75 TWh sähköenergiaa vuodessa ja ostetaan loppu n. 15-20 TWh sähköä osteaan mistä halvimmalla saadaan.

      Näin Ruotsi siis pitää hiilen pois sähkömarkkinoilta omassa maassaan ja kun vapaassa markkinataloudessa toimitaan, Ruotsin sähköyhtiöt ostavat luotujen yhteisten pelisääntöjen puitteissa kilpailevaa polttoaine-energiaa sieltä mistä saavat. Näin kait Helsinginkin pitäisi saada toimia niillä samoilla vapailla markkinoila, joilla joku Fortum ilman omistajan ohjausta huseeraa ja josta se maksaa omistajille mojovan tuoton (piilovreoa valtiolle, joka omistaa 50 % osakkeista). Mutta ei toimi, kun sen johtokunnassa on evp everstiluutnanttia, ilmastouskovainen meteorologi, joku maisteri Stranius jne puhumattakaan Helsingin kaupungin valtuustosta, joka päättää kaikista Helsingin Energian suurista asioista. Ei osoita myöskään minkään valtakunnan vastuunkantoa valtuustolta laittaa tuollainen joukkio Helsingin Energiaa johtamaan. Se vastaa siis myös siitä, että aletaan toimia Tukholman mallin mukaisesti, vaikka ei minkään valtakunnan ymmärystä Ruotsin ja Tukholman energiapoliittisista asioista. Toki Ylelle ja Hesarille ovat niitä ainoita asiantuntioita, joita kuunnellaan.

      Poista
    3. Ajelin tuosa äsken Itä Suomassa mökkireissullani.

      Kiinnitin huomioni lukuisiin rankakasoihin teiden varsilla jotka
      olivat siellä viime vuonnakiin.

      Eikö syöttötariffi pelaa vai tuleeko ulkomainen hake halvemmaksi parantaen kilpailukykyä.

      Itte olin mökillä rankamettässä eli risusavotassa, kun rangat olivat jääneet Savotan jälkeen mettään naapurin mettässä.

      Osa oli korjattu vuosia sitten, loput jätetty?

      Kun nämä päättäjät ja ilmastoasiantuntijat eivät itse vissiin ole olleet
      ikinä risusavotassa, voin kertoa ettei siintä paljoo kostu poltettavaa, mutta saahan siintä liikuntaa ja hyvän mielen.

      Ilkka

      Poista
  15. Tiedoksi vaan Helsinkiläisille, että CHP tuotantoa on ollut 1950.luvulta lähtien ja huomattava osa Suomen sähköstä tuotetaan sillä (sekä teollisuus että energiayhtiöt). Ei Helsingissä mitään uutta olla keksityy, CHP on 1940-luvun keksintö. Lämpöpumppuja Hki käyttää vähän verrattuna Tukholmaan. Samoin biokaasua.
    Helsinki on 80-90% riippuvainen venäläisestä tuontienergiasta. Voisi tehdä jotakin !

    VastaaPoista
  16. Onpa todella älykästä tuoda jäänmurtajien avustamana risua Kemistä Helsinkiin ohi hiiltä polttavien läsirannikon hiilivoimaloiden! Suomen suurin biovoimalakin siinä ohitetaan Pietarsaaren kohdalla. Menokuormassa viedään sitten Helsingistä hiiltä Toppilaan, Naantaliin, Meri-Poriin jne.

    Helsinkiä ja Tukholmaa ei voi mitenkään verrata keskenään. Ruotsi tuottaa saman verran sähköä vesivoimalla kuin Suomi yhteensä. Ja Ydinvoimalla saman verran lisää. Siirtoyhteyksienkin vuoksi Suomessa sen sijaan sähkön huippuvoima kylmimpään aikaan tuotetaan kaupunkien lämmittämisen yhteydessä syntyvällä sähköllä. Samoin Meri-Porin lauhdevoimala työntää hiilisähköä lämpöpumppuihin ja sähköpattereihin.

    Kun Suomessa on yhtä paljon tarjolla ydin- ja vesisähköä kuin Ruotsissa, Helsinkiä voi lämmittää vaikka sähkövastuksilla varustetuilla kaukolämpökattiloilla. Kumma, että Ruotsin omat metsävarat eivät tuossa tilanteessa riitä kattamaan edes sitä pientä kylmän ajan lämmityspuutarvetta, vaan biopolttoainetta on tuotava Suomesta, Baltian maista ja Puolasta. Suomessa jotenkin kuvitellaan, että Helsinkiin sitä riittää, vaikka ei riitä Jyväskylään eikä Kuopioonkaan, jotka sentään sijaitsevat metsien keskellä.

    Tuossa aiemmin ei puhuttu CHP:stä, vaan siitä että siihen liittyvä cleantech -neloisyhteistuotanto on kansaivälisin palkinnoin palkittua. Kaasusta olen samaa mieltä. LNG terminaalit olisi pikaisesti rakennettava, jotta Venäjän riippuvuudesta päästäisiin. Paras olisi rakentaa useampi laivaluokan ydinreaktori tuottamaan energiaa Helsingille.

    Norja tuotta kaksinkertaisen määrän Suomeen verrattuna vesivoimalla, mutta Oslo on Pohjoismaiden saastunein pääkaupunki. Syy on takoilla tehtävästä puun pienpoltosta, joka Suomeakin eniten saastuttaa. Puu on siis ylivoimaisestsi saastuttavin energiantuotantomuoto, vaikka muuta väitetäänkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laitetaan tähän vielä hieman biorealismia tämän viikon lopuksi.

      Helsingin cleantech hiilivoimalat polttavat yhdessä tunnissa yhteensä noin 200 tonnia hiiltä. Jos tuo hiilimäärä korvataan koivuhaloilla, niitä palaa noin 700 - 800 halkomottia tunnissa. Jos hehtaarilta metsää saadaan noin 200 mottia halkoja, Helsingin tarpeissa kuluu noin 4 hetaaria metsää joka ikinen tunti. Jos pelletit jauhetaan runkopuun jämistä ja metsätähteistä, yhdessä tunnissa hakattava hehtaariala moninkertaistuu.

      Jos tuota hiilimäärää vastaavan puumäärän saaminen Helsinkiin olisi mahdollista, sen liäskustannukset hyvin ja palkitusti poltettavaan hiileen nähden olisivat helposti 100 miljoonaa euroa. Tuo raha sitten kerättäisiin helsinkiläisiltä veronmaksajilta kauppataseen parantamiseksi tilanteessa, jossa muu maa lopettaa puunpolton siksi, että se on niin järjettömän kallista.

      Suhteellisuuden tajua tässä monessakin suhteessa peräänkuulutan. Kyllä kait lähes aina sulan meren rannalla sijaitseva cleantehillä varustettu Helsinki on viimeinen paikka, jossa hiilen poltto lopetetaan. Tai ainakin heti sen jälkeen, kun Suomen suurimman hiilenpolttajan ja Tapio Kuulan johtaman Meri-Porin uunit sammuvat puhumattakaan samassa sähköverkossa toimivista Tanskan hiililauhdevoimaloista, joilla tuoteaan 80 % Tanskan tuottamasta sähköenergiasta.

      Poista
    2. Kiitos tästä realismista! Kunpa mahdollisimman monet saisivat tämän tiedon. Antero

      Poista
    3. Kumma kun pellettiä pystytään tuomaan Tukholmaan pohjois-Ruotsista ja tuodaanpa sinne myös oliivinpuristusjätettä poltettavaksi etelä-Euroopasta.

      Hiili Helsinkiin tuodaan pääosin Siperiasta, ensin junalla Pietariin, sitten laivalla Helsinkiin. Monta vaihetta ja pitkä matka. kivihiileen liittyy myös suuret metaani päästöt. Puun energiakäyttöön kannatta käyttää nimenomaan sivujakeet ja puujäte kuten sahanpuru pellettinä. Ei Helsingin hiilivoimalat mitään cleantech laitoksia ole. Olisivat jos niissä olisi CCS eli hiilidioksidin talteenotto. Kyllä niissä palaa suuri määrä hiiltä, joka olisi korvattavissa monin tavoin.

      Sitten maakaasusta sen verran, että se on monen uudemman tutkimuksen mukaan jopa kivihiiltä pahempi 20 v aikajänteellä (Howarth ym, US EPA, IEA). Syynä ovat sen tuotantoon liittyvät metaanivuodot, jotka liittyvät mm. liuskekaasuun.

      Poista
    4. Kivihiili tuodaan Siperiasta Kemerovon alueelta, jossa on ollut usein kaasuräjähdyksiä. Tähän on kiinnittänyt huomiota mm. FinnWatch.

      Poista
  17. Olen kaupungissa asuvana perintömetsätilan Savon korvessa omistavana ihmetellyt puun energiakäyttökommenttien argumenttejä. Nimittäin, metsänomistajalle puu on kannattavaa korjata energiapuuksi vain osassa tapauksissa, ja silloinkin ainoastaan saatavien kemera-tukien ansiosta.

    Energiapuuksi kun ei kannata myydä puuta josta saa paremman tuoton kuitupuuna, ja kuitupuuksikin menee vain se puu, jota ei myydä tukkipuuna. Varsinaisesti energialeimikoiksi myydään siis vain ensiharvennushakkuita, joiden puuntuotto on suhteessa varsin pieni kokonaistuottoon nähden.

    Energiapuuta ei kannata kuljettaa 20-30 kilometriä kauempaa polttolaitokselle, muuten kuljetuskustannukset nousevat liian korkeiksi. Ja jos ajatellaan laivakuljetuksia, ei kuljetusmatka siellä lähtösatamassa saa tietenkään ylittää tuota kannattavuusrajaa, joten esim. Helsingin mahdollisiin tarpeisiin on aika pian käytetty sopivat rannikoiden ja lähialueiden metsät.

    Esim. omalla kohdallani, lähin energiapuuta käyttävä polttolaitos kun sijaitsee 30 km etäisyydellä, minulle energiapuuksi menevän puun tuotto olisi alle 5 euroa kuutiolta, vertailukohtana n. kolminkertainen tuotto kuitupuukuutiolle ja kymmenkertainen kuutiohinta tukkipuulle. Joten minulle on melkein sama kaataa ensiharvennukset lahomaan ja lannoittamaan kasvavaa mestää kuin koota ne pois, kun siinä vielä rikkoo kasvavia puita ja menettää ylimääräisten ajourien paikalla kasvavat puut.

    Tämä nyt ei liity suoraan topicin aiheeseen, joten en pane pahaksi, jos jätät kommentin julkaisemattakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eihän kukaan tietenkään myy ensisijassa energiapuuta. Nykyaikaisessa hakkuussa tulee kolme pinoa 1) tukkipuut 2) kuitupuut ja 3) energiapuut ja oksat. Hinnat ovat sitten noin 55, 18 ja 5 euroa/m3.

      Poista
  18. Helsingin kannattaisi monipuolistaa energiapalettiaan jo Venäjä riippuvaisuuden vuoksi. Nyt se on 80-90% (maakaasu. kivihiili), toki kivihiiltä saa muualtakin mutta kaasuputki tulee vain Venäjältä.

    VastaaPoista
  19. http://www.verkkouutiset.fi/talous/polttoaine%20kotimainen%20ulkomainen%20fossiilinen-17690

    Arvatkaa vaan mihin hinta nousee jos Helsingin Energia alkaa polttaa enenevässä määrin puupellettejä parissa laitoksessa, siinä ei kotimaista pellettiä jää kenellekään muulle käytettäväksi, tai lähes kaikki tuodaan ulkomailta, mutta kuinka pitkään siellä annetaan kaadella puita muiden tarpeita varten. Siinä sekä helsinkiläiset, että kaikki jotka ovat vaihtaneet öljypolttimensa pellettilämmitykseen (maatalous) kärsii ja kustannukset nousee koko valtakunnan tasolla. Suomi menee tätä menoa konkurssiin. Hiilen hintaan ei ymmärtääkseni ole liuskekaasun riittävyyden takia odotetettavissa vuosiin hinnan nousua, se on jo selvää. Hinta on nyt kait noin 1/3 osa mitä se oli kallemmillaan Muistakaa, että pelletit ovat ilmastoneutraaleja vain jos ne ovat sahateollisuuden jätteitä, saa sinä saha laulaa jos niitä tehdään raakapuusta ja hinta ei todellakaan ole sama. Silloin niiden ilmastoa lämmittävä vaikutus on täysin samaa luokkaa kuin hiiltä poltettaessa kenties vähän suurempikin, kun hiilidioksidia sitovaa puustoa kaadetaan, ihan sama missä päin maailmaa. Toinen kysymys on sitten se aiheuttaako hiilidioksidi edes ilmaston lämpenemistä, tästä lienee eriäviä näkemyksiä eikä mitään tieteelistä näyttöä asiasta ole. Itse olen huolissani pienten lapsieni tulevaisuudesta, onko heillä enää töitä, kunnon koulutusta ja luontoa tulevaisuudessa jos nyt nämä vallitsevat alarmistit saavat tahtonsa läpi. Olen TODELLA huolissani !

    Pasi, Hanna ja lapset Helsingistä

    Kiitän Mikkoa tästä upeasta sivustosta, josta sain vinkin kaverini kautta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Menee sivuun aiheesta, mutta otan kantaa tähän sivujuonteeseen.

      Korjatkoon joku asiantuntija sitten, muta arvaan, että hiilen korvaamiseksi tehtävä ylimääräinen ja täysin tarpeeton pellettijärjestelmä maksaa sen koosta riippuen 10 - 20 miljoonaa euroa. Polttoaineen lisäkustannus riippuu poltettavasta pellettimäärästä, mutta kyllä sen nykykyykustannuksilla ja pienellä jollakin 100 000 tonnia vuodessa märällä voi olla joku 5-10 miljoonaa euroa vuodessa pois helsinkiläisten pussista. Kyllä tuollaisen järjestelmän käytön ja korjaamisenkin täytyy jotakin maksaa. Arvaan, että se maksaa useita miljoonia euroja vuodessa ylimääräistä. Jos koko nykyinen hiilimäärä korvataan pelleteillä, ylimääräiset kustannukset ovat varmaan tuolla edellä kirjoitettu 100 miljoonaa euroa vuodessa. Tukholmassa toki pellettejä ja espanjalaisia oliivikiviä poltetaan ja siksi lämpö maksaa 3 kertaa enemmän kuin Helsingissä. Hiilen verotuskin taitaa olla kolminkertainen niin, että tuovat Puolasta enemmän puuta kuin hiiltä Värtanin kallioperään louhittuun hiiliavarastoon. Tekevät siellä siis tukholmalaista ilmastontorjuntaa ostamalla puun Puolasta ja jättävät puolalaisten huoleksi hiilen ja palavan kiven polttamisen. Näin Hki voi alkaa tuhota omaa ja Suomen kilpailukykyä, jos kansa ja yleinen mielipide luonnonsuojelujärjestöjen, vihreiden, Sitran rahaston merkonomien sekä vuorineuvosten johdolla niin haluaa.

      Poista
  20. No heti perään tuli mielleni vielä yksi juttu.

    Olen nimittäin lisäksi kuullut, että EU:n direktiivit kiristyvät niin, että voimalaitoksiin on rakennettava katalyytit, jotta mm. typenoksideja voidaan entisestään vähentää.

    Siis myös nuo Helsingin cleantech voimalat sen lisävähennyksen tekevät, vaikka asia on nykyisillä menetelmillä saavutettujen päästöjen ja niiden vaikutusten kannalta täysin turhaa Suomessa ja Helsingissä.

    Tämä typen oksidi on happamoittava kaasu, joka toisin kuin globaali CO2, on paikallinen ongelma. Suomessa sitä aina joskus esiintyy esimerkiksi Helsingissä, ja se on peräisin autojen pakoputkista. Maailmassa ei ole niin tarkkaa mittaria, että Helsingin voimalaitosten 150 metriä korkeista piipuista tuleva NOx voitaisiin missään Suomen kolkan maanpinnalla havaita.

    Nämä kalliit katalyytti-investoinnit tehdään Suomeen sen taki, että Keski-Euroopassa olevien yli 10 kertaa Helsingin hiilivoimalaitoksia suurempien voimaloiden ympärillä on jollakin säätyypillä havaittavissa näitä typenoksideja.
    Tuollainen katalyytti maksaa varmaan ainakin 10-20 miljoonaa euroa. Kun katalyyttiin ruiskutetaan ureaa (kusta), joka muutetaan ammoniakiksi, vuosikulut varmaankin ovat useita milj. euroja. Ja siihen käyttö, korjaus ja huolto till.

    Kun tuota NOx typeryyttäkin ajattelee, niin kyllä on munatonta Suomen EU-polittiikka tääsäkin suhteessa. Joku Saksa vetoaa siihen, että kun hyödynävät hiilen vain 40 prosentin hyötysuhteella ja vielä joutuvat investoimaan näihin katalytteihin kymmeniä miljoonia euroja, niin kyllä tasapuolisuuden nimissä Suomen täytyy tehdä sama asia, jotta eivät saisi halvemman enrgian myötä kilpailuetua. Ja 2018 nuo rajat kiristyvät entisestään, kun Suomen kansallinen ja ihan ikioma lopullinen raja päätetään. ME ollaan parhaita, vaikka siitä ei ole mitään hyötyä. Eikä siinä me muisteta sitä, että Saksa on lämmin maa ja siellä ihminen tarvitsee energiaa paljon paljon vähemmän kuin arktisessa Suomessa, jossa pattereita ei voi laittaa kiinni, vaikka kuinka haluaisi.

    Yhteenvetona voidaan sanoa, että pelletit, muu bio plus nämä uusimmat hiililaitosten cleantech kustannukset nostavat helsinkiläisten energiakustannuksia valtavasti ja ainakin vievät energiafirmansa tuloksen nollaan, jolloin veröäyri nousee rankasti. Kaikkien Helsingissä sijaisevien pien- ja suuryrittäjien energiakustannukset nousevat ja sen myötä kaikki kallistuu ja kilpailukyky heikkenee entisestään. Mutta kyllä siinä Sitran merkonomit, toista suurta energiayhtiötä neuvova Kuula ja helsinkiläiset siten saavat olla ylpeitä siitä, että ovat tehneet kaikkensa ilmastonmuutoksen torjumisen eteen.

    Tosin antamalla nuo sadat miljoonat joka vuosi suoraan risunkeräsyrityksille ja vaikka venäläisen hiilivoiman puhdistamiseen, saisivat paljon enemmän maapallon luonnon suojelua aikaiseksi.

    VastaaPoista
  21. "Yhteenvetona voidaan sanoa, että pelletit, muu bio plus nämä uusimmat hiililaitosten cleantech kustannukset nostavat helsinkiläisten energiakustannuksia valtavasti ja ainakin vievät energiafirmansa tuloksen nollaan, jolloin veröäyri nousee rankasti. Kaikkien Helsingissä sijaisevien pien- ja suuryrittäjien energiakustannukset nousevat ja sen myötä kaikki kallistuu ja kilpailukyky heikkenee entisestään. Mutta kyllä siinä Sitran merkonomit, toista suurta energiayhtiötä neuvova Kuula ja helsinkiläiset siten saavat olla ylpeitä siitä, että ovat tehneet kaikkensa ilmastonmuutoksen torjumisen eteen. "

    Helsinkiläiset voivat ostaa sähköä muualta, vaikka ydinvoimaloista ja lämpö voidaan kesällä tuottaa vaikka jätteillä Vantaan voimalasta. Kyllä helsinkiläisten verot saa noustakin, koska hiiltä polttamalla Helen tuottaa paljon tuloja kaupungille, nyt kylläkin kai yhtiöitetään, mutta kiertoteitä löytyy. Helsinki on Suomen ilmastopolitiikan vapaamatkustaja.

    Fortumin kuuluun eduksi voi sanoa sen, että 90% Fortumin sähköstä on hiilidioksidipäästötöntä ja 40% uusiutuvaa. Toki hiililauhdevoimalat (Pori) pitää sulkea ennen CHP hiilivoimaloita. Mutta niitähän on suljettu viime aikoina kuten Inkoo ja Mussalo.

    Fortum hoitaa muuten suuren osan Tukholman energiahuollosta ja on rakentanut sinne CHP-voimaloita, jotka toimivat biomassalla ja jätteillä jne.

    VastaaPoista
  22. Helsinkiläiset ottakaa mallia Tukholmasta. Siellähän energiapaletti on monipuolinen, ei vain hiili ja kaasu. Ei kaikkea Helsingissä tarvi kammoamallanne biomassalla hoitaa. Tukholma käyttää erilaisia biomassoja (pelletit, oliivipuristusjäte ym), biokaasua, jätteitä, lämpöpumppuja ja sähköä (oma CHP-tuotanto, vesivoima, ydinvoima)-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anteeksi Mikko, että sählään täällä!! Tuo aiemmin oleva kirjoitukseni piti laittaa tähän.

      Tuohon paljon käytettyyn Tukholma -vertaukseen on tuossa jo vastaus, mutta kommentoin sitä hieman.

      Tukholman lämmityksen pääpolttoaine on hiili. Se ohella käytetään kilpalukykyisiä muita polttoaineita. Niitä ei polteta ilmastonmuutoksen vuoksi, vaan siksi, että hiilen verotus on 3-kertaa suurempi kuin Suomessa.

      Hiiltä verotetaan Ruotsissa ankarasti siksi, ettei se alkaisi kilpailla ydin- ja vesivoiman kanssa. Ruotsihan tuottaa 40 vuotta siten 20 vuodessa lopetetuksi päätetyn, mutta siinä ajassa teholtaan kaksinkertaistetun ydinvoiman avulla n. 75 TWh sähköenergiaa vuodessa. Lisäksi vesivoimalla tuotetaan saman verran, eli n. 75 TWh. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että pienessä Suomessa tuotetaan kaikilla tuotantotavoilla yhteensä n. 75 TWh sähköenergiaa vuodessa ja ostetaan loppu n. 15-20 TWh sähköä osteaan mistä halvimmalla saadaan.

      Näin Ruotsi siis pitää hiilen pois sähkömarkkinoilta omassa maassaan ja kun vapaassa markkinataloudessa toimitaan, Ruotsin sähköyhtiöt ostavat luotujen yhteisten pelisääntöjen puitteissa kilpailevaa polttoaine-energiaa sieltä mistä saavat. Näin kait Helsinginkin pitäisi saada toimia niillä samoilla vapailla markkinoila, joilla joku Fortum ilman omistajan ohjausta huseeraa ja josta se maksaa omistajille mojovan tuoton (piilovreoa valtiolle, joka omistaa 50 % osakkeista). Mutta ei toimi, kun sen johtokunnassa on evp everstiluutnanttia, ilmastouskovainen meteorologi, joku maisteri Stranius jne puhumattakaan Helsingin kaupungin valtuustosta, joka päättää kaikista Helsingin Energian suurista asioista. Ei osoita myöskään minkään valtakunnan vastuunkantoa valtuustolta laittaa tuollainen joukkio Helsingin Energiaa johtamaan. Se vastaa siis myös siitä, että aletaan toimia Tukholman mallin mukaisesti, vaikka ei minkään valtakunnan ymmärystä Ruotsin ja Tukholman energiapoliittisista asioista. Toki Ylelle ja Hesarille ovat niitä ainoita asiantuntioita, joita kuunnellaan.

      Poista
    2. Tänään oli HS:ssä tähän sivuraiteille menneeseen juonteeseen liittyvä pääkirjoitus. Kauhistelevat sitä, että Helsingin energia tuottaa voittoa omistajalleen ja suosittelevat veronkorotuksia, jotta biopolttoainetta voidaan polttaa Helsingissä. Ajavat myös erittäin kallista ydinlämpöä Loviisasta Helsinkiin. Pari kommenttia lienee siis tähän lopuksi paikallaan, jos sallitaan.
      Miksi Helsingin ja muiden kuntalaisten omistama yhtiö ei saa tuottaa voittoa, mutta puoliksi valtion ja yksityisten omistama Fortum saa siitä tehdä? Itse asiassa Fortumin on pakko tuottaa voittoa, ettei käy kuin Valiolle, joka juuri keinotteli markkinoilla myymällä maitoa liian halvalla ja sai siitä ankaran varoituksen ja uhkasakon.
      Tässä kuviossa HS ei muista, että Helsinki myy Helsingin lämmityksen sivutuotteena syntyvän sähkön pohjoismaiden vapaille sähkömarkkinoille, jolloin rahaa kaupungin kassaan tulee ympäri Pohjoismaita, eikä siis vain Helsingistä. Olisiko tässä vapaassa sähkömarkkinatilanteessa veroäyrin korotuksella saaduilla verovaroilla markkinoille dumpattu halpa sähkö sitten kilpailulain hengen mukaista?
      Kuten sanottu, Fortum repii Suomen valtion ja yksityisten kassaan esim. Espoossa rahaa kaukolämmöstä sen minkä kehtaavat. Espoohan lähestulkoon menetti omat energiatulonsa myymällä EONin kautta Fortumille energialaitoksensa. Nyt Espoossa on erittäin kallis kaukolämpö, eikä energiarahastosta ole tuottoa tullut moniin vuosiin, eikä liioin pelletti tai muukaan pala Espoon kattiloissa. Tälle tielle HS on ohjaamassa myös Helsinkiä: energianhuollosta saadut rahat yksityisiin taskuihin ja kaupunkilaisille roima veronkorotus. Ei uskoisi, että kehtaa vielä käyttää nimessään sanaa Helsingin.
      Loviisan ydinlämpö on pois ydinvoimalaitoksen sähköntuotannosta talvisessakin tilanteessa, jossa kaikkein eniten tarvitaan lämpöpumppuihin ja sähköpattereihin sähkövirtaa. Sitä sitten tuotettaisiin helsinkiläisten kustannuksella Meri-Porissa lauhdehiilellä samaan aikaan, kun Helsinki pitää yllä ydinkaukolämmölle 100 prosentin varatehoa.
      Pahinta on, että HS:kin vetoaa pääkirjoituksessaan auktoriteetteihin, kun omaa ymmärrystä aisoihin ei ole. Sama asia on ilmastonmuutosasiassa. Se kuvaa sitä kuinka vietävissä tuollainen lehti on, kun ei ole mitään omaa ymmärrystä asioista. Kirjoitetaan siitä näkökulmasta, mikä omaan korvaan kuulostaa hyvältä ja sopii omiin aatteisiin. Jokainen täysijärkinen kyllä ymmärtää, että nuo auktoriteetit itsekin ymmärtävät typerät puheensa hakiessaan oikeutusta Loviisan ydinvoimalain rakentamiselle. Maaseudun poliitikot sitten luulevat, että maaseutu pelastuu, kun Hki maksaa sinne risutukiaisia tilanteessa, jossa maapallon hiilenkulutus kasvaa 500 000 tonnia joka ikinen päivä. Ydinvoimala kyllä kannattaa rakentaa, vaikka ei alennettaisi sen sähkötehoa pumppaamalla Vantaanjoen veroinen vesivirta 100 km edes takaisin Loviisasta Helsinkiin ja samaan aikaan tuottamalla huippusähköä hiililauhteella Meri-Porissa, koska sähkön tarve on Suomessa suurempi kuin sitä vastaava lämpöenergian tarve.
      Mitä vielä kirjoituksessa mainittuun Hanasaareen tulee, niin kyllä niin tärkeään asiaan kuin kaupungin energiahuoltoon liittyvän sydämen tulee sykkiä keskellä kaupunkia. Se on mahdollista, koska ei tuollainen Hanasaaren kaltainen cleantehch hiililaitos tarvitse kuin korttelin verran tilaa. Joku biovoimalaitos sen sijaa tarvitsee sitä useita hehtaareja. Ja kuten todettu, rekkaralli ohi pohjoisen suurten hiilivoimalaitosten on aivan valtava. Sinä kumia ja rahaa palaa sekä syntyy lisää tappavia pienhiukkasia, kun dieseliä useampi sata litraa per reissu palaa.

      Poista
  23. Kyllä pääkirjoitus oli oikealla asialla. EU säädösten mukaan energiantuotanto ei saa olla kaupungin monopoli, ne on ajan mittaan yhtöitettävä. Hki on nyt Suomen ilmastopolitiikan vapaamatkustaja. Ei todellakaan kivihiilen poltto ole cleantechiä Helsingin tavallakaan. Jos se olisi CCS tuotantoa, sitten ehkä olisi. Ei Hki todellakaan maksa risutukiaisia, vaan sitä tulisi koskea samat säännökset ja tavoitteet kuin koko Suomea.

    Helsinki on muuten fantastisen ainoa paikka, kun sinne ei kannata tuoda bioenergiaa kirjoittajan mielestä. Todellisuudessa poltetaan tälläkin hetkellä jonkin verran pellettiä kivihiilen joukossa. Pellettiä viedään Suomesta jopa puolet ulkomaille (Ruotsi, Tanska), mutta Helsinkiin sitä ei voida kirjoittajan mielestä kuljettaa laivalla. Rekkarallit ovat höpö höpöä. Rekkarallia tapahtuu myös kivihiilen tuotannossa Venäjällä ja Puolassa, eivät kaivokset ole sataman vieressä, Ne ovat kaukana Siperiassa ja etelä-Puolassa.

    Kyllä vapaa kilpailu tekee hyvää myös energia-alalle. Tukholma hoitaa asiansa yhdessä Fortumin kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuinka monta hakekuormaa vastaa yhtä kivihiilikuormaa?

      Mitä tulee Helsingin hiiliralliin, näkyy tuotavan laivoilla eikä rekoilla.

      Miksi suomesta viedään haketta jos sitä tuodaan samalla
      lisääntyvästi, kauppataseen vuoksiko?

      http://yle.fi/uutiset/hakkeen_tuonti_suomeen_kasvanut_vauhdilla/5772219

      Ilkka

      Poista
    2. Ei Helsinki ole vapaamatkustaja, vaan Helsinki toimii vapailla polttoainemarkkinoilla markkinoiden ehtojen mukaan. Jos halutaan, että biovoimaa poltetaan, sitä tuetaan niin, että Helsinkikin sitä ostaa. Ahlholmens Kraftin toimitusjohtaja juuri vastasi TV:ssä, että eivät hekään ole mitään hyväntekijöitä, vaan toimivat markkinoiden ehdoilla, kun ostavat hiiltä polttoaineeksi hakkeen sijaan. Samaa näkyvät tekevän Jyväskylässä ja Kuopiossa, kun rahtaavat hiiltä sinne. Paluukuormissa sitten tuodaan risua Helsinkiin. USA ja Kanada myy puunsa Eurooppaan, vaikka itse polttavat hiiltä. Outoa. Helsingin kannattaa heti ostaa biovoimaa, jos se on hinnaltaan kilpaulukykyistä. Siitä olen samaa mieltä, vaikka ei sillä maapalloa pelasteta tilanteessa, jossa maapallon hiilenkulutu kasvaa 500 000 tonnia joka ikinen päivä.

      Tuulivoimatuet ja maataloustuet aina risuja sekä pelletejä myöten tulee maksaa valtion pussista, eikä kerätä pelkästään Helsingistä. Kyllä Suomen pitäisi puhaltaa yhteen hiileen ja polttaa risut siellä, missä se on ihan aidosti kannattavaa ja olla ylpeä siitä, että saa myytyä niitä pelletteinä Ruotsille. Siinä se kauppatase vasta vahvistuukin!

      Poista
    3. Aivan aivan, mutta jos katsoo laajemmalti kuin Helsingistä, valtio olemme me, jotka siis maksavat.

      Tämän vuoksi kannatan järkevää energiapolitiikkaa joka tuottaa järkevänhintaista energiaa kansalaisille, enkä ainakaan
      energiapolitiikan poukkoilevuutta.

      Minusta maaseudun asukkaille on annettu katteettomia lupauksia,
      ja moni on investoinut uskoen ilmastopoliitikkojen lupauksiin ja se on mielestäni väärin.

      Nyt vedetään matto alta.

      Ei Suomen metsistä irtoa kuin murto osa suomen energiantarpeesta,
      koska se kasvaa vain määränsä vuodessa.

      Aiheesta on Metlan tutkimus, lienee jäänyt "asiantuntijoilta" lukematta ja nykyisen uusiutuvan hakkeen laskut ovat tehneet Sitran sosiologit, ja korvavalotuunaajat.

      Ilkka

      Poista
    4. Eilen A studiossa näytettiin kuinka Venäjältä ajetaan yötä päivää puuta, eli biomassaa Suomeen. Sitten puhutaan, että Suomen metsät kasvat enemmän kuin niitä käytetään. Puhutaan myös, että Helsingin on alettava käyttää biomassaa, jotta kauppatase vahvistuu. Kehutaan Tukholmaa, joka ostaa puuta ja oliivinkiviä ympäri maapallon. Joku tässä yhtälössä mättää.

      Jos Hki siirtyy käyttämään puuta lämmitykseensä, se aivan varmasti ostetaan sieltä mistä saadaan. Luultavasti Venäjältä hiilen sijaan. Venäjä myy hiilensä sitten Kuopioon, Jyväskylään tai Meri-Poriin. Luultavasti jopa kanadalainen pellettikin on halvempaa kuin suomalainen. Kyllä siinä tietty poliittinen ryhmä haukkaa p... vesiperän julkisen sanan ryydittämänä. Ja maapallon hiilenkultus sen kun jatkaa kasvuaan ja globaalin hiilenkäytön kasvun hiilen halpuuden maksumiehinä toimivat helsinkiläiset ilmastonmuutoksen kustannuksella.

      Poista
  24. Tänään uutisissa:, Fortum voitti COGENin palkinnon.

    "Fortum otti Itämeren alueella viime vuoden aikana käyttöön neljä yhteistuotannon laitosta, jotka tuovat alueelle 86 megawattia uutta uusiutuvaa energiaa hyödyntävää sähköntuotantokapasiteettia ja 243 megawattia lämmöntuotantokapasiteettia. Määrä vastaa noin 50 000 kotitalouden lämmön kulutusta ja noin 80 000 talouden sähkön kulutusta vuodessa."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmasti on komia medaljonki, mutta unohditko sanoa mitä on
      mainitsemasi uusi uusiutuva energia laadultaan.

      Ilkka

      Poista
    2. Saanen lisätä aiheesta juuri tulleen väliaikaraportin joka saa minusta Suomen energiapolitiikan entistäkin poukkoilevammaksi, ja lisäkysymyksenä onko suomessa hallintoa saatikka hallitusta,
      jonka pitäisi asiaa hoitaa, ja missä se on?

      http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/100-miljoonaa-liuskekaasuun-kivihiilt%C3%A4-ven%C3%A4j%C3%A4lt%C3%A4-uskomatonta-1.60108?localLinksEnabled=false

      Ilkka

      Poista
    3. Fortum tekee hienoa työtä ja kovaa tulosta omistajilleen valtiolle ja yksityisille sijoittajille. Siksi Espoossa ja Tukholmassa on kallis monopolikaukolämpö. Se periaatteelinen ero tässä on, että Pajusen Jussilla on ihan tarpeeksi mietittävää omassa konsernissaan, eikä hänellä ole aikaa lähteä lehtien sivuilla muita neuvomaan. Jussi taitaa sen lisäksi olla fiksu mieskin. No poliitikothan ne valtuustossa päättää millaista bio- tai ydinlämpöraippaa helsinkiläisille annetaan. Ja pelurit eduskunnassa luovat energiapoliitikan puitteet vaikkapa lihavuutta tutkineen hallituksen energiapoliiittisen neuvonantajan Oras Tynkkysen ohjeiden pohjalta.

      Poista
    4. Olen samaa mieltä vaikka kiroankin sähkölaskua ja etenkin mitä sähkölaskussa selitetään, mikä ei aukea kaikille, jotka eivät tiedä
      mistä se koostuu. .

      Eikä pysty laskuun laittamaan paljonko sähkö maksaa /kWh,
      seinästä otettuna että voisi vertailla mitä se maksaa muualla?

      Miksi verhota asia erilaisilla siirtotariffeilla sun muilla hömpötyksillä.

      Minunko pitää sanoa että sähköveroja ja yhäti nousevia siirtotariffeja käytetään verukkeena kytkemään kaikenmaailman tuulirupellit sun muut Sitra korvavalot ja muut ikiliikkujahärdellit taivaalliseen sähköverkkoon sähkönkuluttajien kustannuksella taivaalliseen sähköverkkoon joka tuottaa lisäenergiaa kunhan on älykäs sähköverkko.

      Ei älykäs sähköverkko tuo lisäenergiaa, vaan katkaisee kulutustasi kysymättä sinulta kulutushuippujen sattuessa, kun systeemi on valmiiksi kaatumispisteessä huonon energiapolitiikan seurauksena.

      Mutta ollos huoleti.
      Talouden ja maailmanpolitiikan realiteetit ovat hoitamassa asiaa.

      http://www.rtcc.org/2014/04/03/ban-ki-moon-world-leaders-narrow-minded-on-climate-change/

      Ilkka

      Poista
    5. Tähän aiheeseen liittyen oli tänään Hesarissa ihme kyllä toisenlainenkin näkökulma. Siinä mm. ihmeteltiin Helsingin kaupunkisuunnittelua. Kaupunki kyllä osaa suunnitella sairaaloita, satamia, puistoja, kouluja, kirjastoja, parkkipaikkoja, kirkkoja, lentokenttiä, golfkenttiä, jalkapallokenttiä, eläintarhoja jne kaupunkiin ja vissiin luulee, että sähkö ja lämpö tipahtaa taivaasta kaupunkiin. Tai ainakin tulee tepselistä, eikä muuta sitten tarvita. Suurissa kaupungeissa (Tampere, Jyväskylä, Kuopio, Kristiinankaupunki, jne jne) on jonkun suuren veden rannalla voimalaitos viemässä paikkaa rantarakentamiselta. Näin siksi, että luotettava energianhuolto koetaan tärkeäksi asiaksi kylmässä ja pimeässä Suomessa. Hanasaaressakin kaupunki saa suureman tuoton voimalaitoksestaan siltä tontilta, kuin siihen muuttavilta asukkailta, jos ei itse sössi energiahuollon kannattavuutta ja varmuutta. Meri-Haka on jo nyt aivan vieressä.

      Mitä yhdessä aiemmassa kirjoituksessa mainittuun kaukolämpömonopoliin Helsingissä tulee, niin sama juttu on kaikissa kaupungeissa. Eikä se ole monopoli, koska vaihtoehtoisia lämmitysmuotoja on tarjolla. Hiililaude- tai ydinsähköllä tai öljyllä voi talonsa lämmittää, jos haluaa. On toki myös niin, että yksityiset pääomasijoittajat hiomoitsevat helsinkiläisten lämmitysrahoja. Se tehdään "kilpailun" nimissä ja uskotellaan, että sen kautta lämmityskulut pienenevät. Tosiasiassa sen kautta hinnat nousevat, kuten kävi mm. katsastustoiminnassa, joka avattiin vapaalle kilpailulle. Kunta pitää lämmityshinnat edes jossakin kurissa, eikä revi viimeisintä hintaa pääomasijoitajien taskuun, kuten Espossa tai Tukholmassa tehdään.

      Vapaa kaukolämpökilpailu Helsinkiin miljardeilla rakennetussa kaukolämpöverkossa olisi varmaan houkuttelevaa, jos vaikka kaupunkilaiset vastaisivat verkon miljoonia vaativasta kunnossapidosta ja pitäisivät yllä kaukolämmön varavoimaa sen varalle, että yksityiseltä kaukolämmön tuottajalta loppuu hiili tai halko kellarista. Toki se voisi johtaa samaan tilanteeseen kuin sähköpuolella tapahtui, eli tulisi kaukolämpöverkko oy ja lämmönsiirto- tms. hinnat sen kuin nousisivat. Olisi myös viranomaisilla ja HS:llä aika vahtiminen siinä, millaisia tuotantolaitoksia erilaisine piipuineen lähistölle nousisi, jottei ilmaa ja ilmastoa pilattaisi.

      Eiköhän me helsinkiläiset yhdessä ainakin fiksumpien tämän palstan lukijoiden kanssa sovita, ettei aleta leikkimään niin tärkeällä asialla kuin Helsingin energianhuollolla, vaikka HS, Sitra ja Fortum kuinka meitä höykyttäisi?

      Poista
    6. Näin osittaisena Espoolaisena saanen pikkasen naureskella teille Helsinkiläisille risupolitiikkanne vuoksi.

      Ette kai te voi vaihtaa lämmitysjärjestelmiänne alvariinsa valtuuston voimasuhteiden mukaisesti.

      Ei muuta kun lauhdevettä Loviisasta, saahan Helsinki vetensäkin
      Päijänteestä tunnelia pitkin, ja nyt lauhdelämmön tuominen näyttää olevan ylivoimaista ideologisista syistä.

      Puhu niille järkeä, vai onko toivoa että se menisi jakeluun?

      Ilkka

      Poista
    7. Nyt meni hiukan vaikeaksi Anonyymin jutussa erottaa puurot ja vellit eli omat ja Hesarin kirjoitukset.

      Tapsa

      Poista
    8. Se on totta Tapsa! Käytin sitä aasinsiltana tuohon tuolla edellä olevaan Helsinkiä koskevaan kaukolämmön monopoliasiaan ja sen vapauttamiseen kilpailulle. Meni sitten asiat ihan sekaisin. Ykkösasia siinä oli kommentoida ja tuoda julki hyvää Hanasaaren sijaintia keskellä kaupunkia, valmiin polttoainesataman (hiili, öljy jne) äärellä. Kun sydän sykkii keskellä rintaa eikä kantapäässä, on kaupunkilaisilla lämmin olla.

      Lauhdevesi on Loviisassa ja kaikissa lauhdeklaitoksissa n. 30 asteista. Kaukolämpöveden pitää olla 90-120 asteista. Sitä voidaan tuottaa sähkötehon kustannuksella joko väliottokaukolämpönä tai puhtaana vastapaineena. Se siis pienentää Loviisan sähkötehoa silloin, kun sähköntarve on suurin ja Meri-Pori tekee hiilauhdesähköä. Mitä siinä on järkeä? Kun Suomessa on kaikkein kylmin aika, eikä sähkö Suomessa riitä, se kannatta tehdä kaupunkien CHP -laitoksissa. Suomessa sähkön tarve on suurempi kuin lämmön tarve, etkö ymmärrä? Tai Helsinki tuottaa sähköä ja ajaa lämmön mereen, kun se lämpö tulee Loviisasta. Älykästä purkaa palkitut hiilivomalat pois Helsingistä ja pitää varalämpötehoa sen varalle, että Loviisa piiputtaa, vai? Ja se vesi on palautettava myös sinne Loviisaan, mitä eri tarvitse tehdä Päijänteen vedelle, joka tulee korkeuseron ansiosta ilman mitään Helsinkiin ja tuottaa matkalla tunnelissa olevalla laitoksella sähköä.

      Poista
    9. Tuli vielä mieleeni, että jos edes teoriassa olisi mahdollista lämmittää vettä noin kylmällä vedellä, niin tulo- ja menoputkien pitäisi olla aivan valtavat halkaisijaltaan, jotta joku 2000 MW lämpötehoa saataisiin siirretty Loviisasta Helsinkiin. Jos putket pannaan tunneliin, se maksaa varmaan miljardeja, jos hintaa arvioi Tallinna-Helsinki tunnelin kautta. Maan päälle rakennettava 5-10 metriset putket sitten halkoisivat mukavasti Natura- ja muita alueita, eivätkä olisi ihan halpoja nekään. Onko Kuulalla kaikki tallella ja jos on, luuleeko Kuula, Fortum ja kumppanikonsultit, että kansa on ihan loputtoman tyhmää, kun yrittää älyttää sitä näillä ydinasioilla.

      Poista
    10. Duoda duoda, kyllä monissakin talouksissa lämminvesi tehdään
      kylmällä vedellä.

      Laitteen nimi on lämpöpumppu, ja se vaatii toimiakseen energiaa
      eli pumpun pyörittämistä ym.

      Kaipa se tuottaa enemmin kuin kuluttaa energiaa kun usein kehutaan säästävän sähkölaskuissa.

      Ilkka

      Poista
    11. Hyvä Ilkka! Nyt vihdoin olemme asian ytimessä!

      Joka energiatekniikka ymmärtää, kiistatta on selvää, että kaukolämmön tuotannossa sähköntuotannon määrä putoaa. Myös valtavan vesimäärän edestakainen pumppaaminen kuluttaa sähköä. Jos vesi tuodaan 30 asteisena Helsinkiin ja tehdään siitä lämpöä lämpöpumpuilla kuluu entisestään sähköä. En tosin tiedä saadaanko lämpöpumpulla kaukolämpöverkkoon 120 asteista vettä, mutta varmaan kait saadaan Ilkka?

      No asiaan, eli ratkaisumalli. Riippuen Loviisan uuden ydinvoimalan tehosta sähkötehon häviö kaukolämmöntuotannossa voisi olla 200 MW. Jos Helsinki omistaisi tuon 200 MW ja saisi sen halvalla Helsinkiin, sillä tekisi lämpöpumppujen avulla sellaiset 600-1000 MW kaukolämpöä. Näin Tukholma toimii ydin/vesivoimavaltiossa. Tuo halvalla ydindähköllä tehty lämpöpumppukaukolämpö korvaisi kalliin ja yhtä paljon kasvihuonekaasuja synnyttävän öljyn, jota lukuisilla Helsingin huippukaukolämpökeskuksissa käytetään. Toki biomassa olisi hyvä vaihtoehto tuolle huippulämpökeskuksilla käytettävälle öljylle, koska siihen nähden hinnaltaan erittäin kilpailukykyinen. Taitaa olla jopa halvempaa kuin öljy. Hiiltä ei pelleteillä ja muulla biomassalla kannata siis korvata niin kauan kun poltetaan öljyä.

      Helsinki siis mukaan Loviisaan riittävän isolla sähköosuudella. Sähkö halvalla ja helposti lankoja pitkin Helsinkiin. Sähkö pyörittää lämpöpumppuja, eikä polteta kallista, arktisilta alueilta pumpattavaa ja ensimmäiseksi maapallolta loppuvaa öljyä. Happy end!

      Ps. Se etu Tukholmalla on, että sen lähistöllä on meri syvempi ja lämpöä on helpompi pumpata sieltä ydinsähköllä. Helsingin vedet ovat kuulemma matalampia

      Poista
    12. No en uskaltanut vastata aiempaan viestiisi koska lauhdeveden lämpötila yllätti alhaisuudellaan.

      Minä en myöskään uskalla sanoa hankkeen hyödyllisyydestä,
      ja multa menisi vuosia aiheen pähkäilyyn jotta voisin sanoa edes jotain.

      Kaipa aiheen tarkasteluun on olemassa oikein asiantuntijoita,
      kun olen kuullut että Helsinki on ihan edelläkävijä näissä
      energia-asioissa.

      Itse olen ihan toisen alan ihmisiä, ja sekin evp.

      Ilkka

      Poista
    13. Asiantuntijoita ei näissä asioissa kuunnella. Asioita esitetään joko poliittisista näkökulmista joko ihan tyhmyyttä tai siinä uskossa, että saadaan itselle ääniä asiassa, joka on kovin moniselkoinen, mitä tälle palstalle kirjoitetut energiarealismia kuvaavat kirjoitukset osaltaan osoittavat. Lehdistö ja lehtimiehet ovat sitten yleensä aivan tyhmiä, jonkun toimittajakoulun käyneitä, eli täysin asiantuntemattomia ja luovat kirjoituksia joidenkin henkilöiden tai tahojen syöttämänä oman polittisen tai muun vakaumuksen pohjalta. Sitten kokonainen "puolueeton" lehti tai valtion Yle valitsee oman, usein asiantuntemattoman päätoimittajanäkökökulmansa asiaan ja julkaisee vain sen mukaista propagandaa.

      Toki tätä vaikkapa energia-asioiden moniselkoisuutta käyttää bisnesmaailma hyväkseen, kuten jopa joku Kuula monista muista tuulivoima jne. pampuista lähtien. Kun mukaan saadaan vakuuttavan tuntuinen Herlin, niin soppa on valmis. Mitä hissimies voi ymmärtää näistä asioista? Isänsä hoiti kännissä firmaa monta kymmentä vuotta, joten ei se hisiihomma suuria hengenlahjoja pojaltakaan vaadi ja se kyllä näkyy, kun on alkanut lyömään Helsinkiä taloudellisesti polvilleen.

      Mitä vielä itse asiaan tulee, eli Loviisaaan, niin 1) sähkötehoa menetetään (150-200 MW) jos siitä tehdään CHP-laitos, jolla saadaan Helsinkiin valtavalla vesivirralla 600-1000 MW kaukolämpöä. 2) Jos 30 asteinen lauhdevesi johdetaan Helsinkiin ja tehdään siitä kaukolämpöä lämpöpumpuilla, lämpöpumput ottavat 200 MW sähköä, kun tuottavat 600-1000 MW kaukolämpöä. Ja sähköstähän on kova tarve, kun ulkona paukkuvat talven huippupakkaset, kuten myös lämmityksestä.

      Vaihtoehto 2) on parempi, jos jätetään luonto raiskaamatta ja putket rakentamatta Helsinkiin ja otetaankin lämpö siitä samasta merestä, jonne Loviisa hukkalämmön syöttää. Energiamielessä siinä jää pikkaisen häviölle, kun merivesi on Helsingissä kylmenpää, mutta taloudellinen hyöty on merkittävä.

      Poista
    14. Se tässä koko touhussa on muistettava, että sähkömarkkinat avattiin siksi, että kilpailu pitäisi sähkön hinnan kurissa. Sähköstä siis otetaan niin paljon hintaa kuin kilpailu antaa myöten. Kaikki toimijat toimivat saadakseen maksimaalisen tuoton sähköstään. Sitä ei siis tuoteta kuluttajien ehdoilla eikä ympäristön, vaan maksimaalisen rahallisen voiton vuoksi.

      Tuota sähkömarkkinaa sitten ohjataan verotuksella, tukiaisilla, päästökaupalla ja sitten voi olla joku hyväntahtoinen hölmö hyväntekijä, jollaiseksi helsinkiläisiä veronmaksajia ollaan painostamassa.

      Jos haluttaisiin, että kaikki tuotanto tehtäisiin ja optimoitaisiin kuluttajan tai ympäristön hyväksi, pitäisi olla yksi toimija. Tällöin ei vettä pantattaisi altaissa odottamassa mahdollisimman korkeaa pörssihintaa, vaan sillä tehtäisiin kuluttaja ja ympäristöystävällistä sähköä. Vedellä ei nostettaisi pörssihintoja panttaamalla sitä. Ydinvoimaloissa ei oli "vikaa", jotta pörssihinnat nousisivat, kuten Ruotsissa epäiltiin jne. Tietynlainen järki siis ohjaisi sähkön tuotantoa, eikä pörssi.

      Poista
    15. No ehkä sitten raotan vakkaani lämmönsiirtimistä.

      Maksimissaan niiden hyötysuhde lienee 40% tienoolla.

      Ei lämpöpumppu tee energiaa vaan siirtää sitä.

      Itse sovelsin Peltier elementtejä stabiloidakseni taivaalliset mittalaitteet,
      jotta ne käyttäisät keskimäärin 0W hommaansa, kun sähkö on ylempänä kortilla.

      Peltier elementti on elekroniikan komponentti joka tuottaa sekä kylmää että kuumaa samaan aikaan tastasähköllä.

      Sitä saa miettiä toimiiko Ohmin laki.

      Hyvihän tuo näkyi pelittävän, sekin on lämmönvaihdin minkä hyötysuhde huononee lämpötilaerojen kasvaessa, eli n. 40C on tapissa.

      http://fi.wikipedia.org/wiki/Peltier-elementti

      Ilkka


      Poista
    16. Tuohon sähkömarkkina-asiaan liittyen olen ihmetellyt sitä, että talouslehdistö ja muu julkinen sana ihannoi jonkun Fortumin tekemää miljarditulosta. Samaan aikaan se syvästi paheksuu sitä, että kaupungin omistama Helsingin Energia toimii kannattavasti. Puhuvat piiloverotuksesta.

      Kuitenkin on niin, että Fortum on kaapannut varsin kierollakin tavalla kunnallisia liikelaitoksia, kuten Espoon. Ja kaikki sen omistajilleen tulouttamat rahat on kerätty energian kuluttajilta. Jokunen ropo toki tulee ruplina Uralin takaa ykstyisten pääomasijoittajaomistajien taskuihin. No toki Helsinkikin kerää rahaa helsinkiläisille, kotimaisille omistajilleen pohjoismaisilta sähkömarkkinoilta, eikä sen myötä mitenkään piiloverota, vaan tukee Helsingin palveluita.

      Asiasta toiseen. Myös maapallon energioiden käyttö tehdään omista näkökulmista, eikä luonnonvaroja säästäen. Nyt Hollanti käynnistää kolmea hiilivoimalaa. Suomessa puuta ja hiiltä kuljetellaan ristiin rastiin. Kiina ja Venäjä polttaa hiiltä huonolla hyötysuhteella ja ympäristömielessä surkrissa voimalaitoksissa. Kyllä nämä hiilet ja muut luonnonvarat kannattaisi käyttää siellä, missä niistä saadaan suurin hyöty ja se tehdään cleentech. Ei meidän suomalaisten tule työntää päätä pensaaseen ja tehdä anekauppaa näin tärkeällä asialla, vaan edistää väistämättömän hiilen polton cleentechiä omalla esimerkillämme.

      Poista
    17. Näkyy tuo euroopan uusi energiapolitiikka olevan lisää hiiltä, kaasua, ja liuskekaasua, höysteenä tuulirupellt huulipunaksi ilmastoporsaalle.

      Tietysti olisi kiva että Suomenkin energiapäättäjille kerrottaisiin, jotta olisivat tietoisia missä mennään, taitaa olla kännyt kettutyttöjen hameitten alla kun aivosolujen välistä toimintaa ei näy.

      http://www.thegwpf.org/europes-new-energy-policy-more-coal-more-gas-more-shale-more-lng-more-wind/

      Ilkka

      Poista
  25. Me elämme nykyään jääkautta. Myrskyäkö piti olla ?

    VastaaPoista