Amerikkalais-suomalainen perhostutkimus viikon vitsi maailmalla

Amerikkalais-suomalaisen tutkijaryhmän tuore tutkimuspaperi yöperhosten kantojen kestävyydestä lämpenevässä ilmastossa on herättänyt kyseenalaista huomiota. Nimittäin maailman suosituin ilmastoblogi, WUWT (=WattsUpWithThat), tekee siitä jonkinlaisen vitsin nimettyään sen viikon hulluttelujutukseen. Katsotaanpa, mistä on kyse tutkimuksessa "Current temporal trends in moth abundance are counter to predicted effects of climate change in an assemblage of subarctic forest moths".

.

Tunturimittari lienee ollut yksi tutkimuskohteista

Hyönteistutkijat keräsivät vuosina 1978 - 2009 noin 390 000 yöperhosta valorysillä Sallan ja Savukosken alueella sijaitsevasta Värriön luonnonpuistosta. Lajeja rysiin osui 456, joista pyydystetyt määrät riittivät 80 lajin kannanmuutosten seurantaan tutkimuksen aikana. Noista 80 yöperhoslajista 90 prosentin kanta joko pysyi vakaana tai kasvoi. Tutkijoiden mukaan erityisen lämpimät ja kosteat säät hidastivat yöperhospopulaatioiden kasvua, mutta jokin tuntematon ympäristötekijä - "tukivaikutus" - auttoi perhosia silti ylläpitämään kantojaan.

Tähän asti siis kaikki on kaiketi hyvin. Mutta sitten Global Change Biology -julkaisussa ilmestyneeseen tutkimuspaperiin nimensä ensimmäiseksi saanut Michiganin yliopiston ekologian ja evoluutiobiologian laitoksen professori Mark D. Hunter lähtee oudolle kiertoradalle:

Emme tiedä, miten kauan tukivaikutus jatkuu, Hunter sanoo yliopistonsa tiedotteessa. Jatkuuko se loputtomasti, vai ylittävätkö ilmastonmuutoksen haitat sen jossain vaiheessa saaden perhospopulaatiot romahtamaan?

Erityisen lämpimällä tai kostealla säällä oli negatiivinen vaikutus populaatioiden kasvuun. Kuitenkin useimmat näistä yöperhospopulaatioista ovat joko vakaita tai kasvavia, joten ainoa mahdollisuus on se, että jokin muu asia kuin ilmastonmuutos - siis jokin sellainen, mitä emme mitanneet - tukee perhosia merkittävältä populaation supistumiselta ja samalla peittää ilmastonmuutoksen negatiiviset vaikutukset.

Hmm… Vai on lämmin ja kostea sää Itä-Lapissa nykyisin ilmastonmuutosta? No katsotaan ilmastonmuutosta alueella hieman myöhemmin. Olen kuitenkin lihavoinut muutamia Hunterin sanoja, jotka ovat tärkeitä. Hän siis ei tiedä "tukivaikutuksesta", jota hän ei ole mitannut.

Edellä mainitulla havainnolla on vaikutuksensa Lapin alueen perhosten ulkopuolisella tutkimussaralla. Nimittäin, jos tuntemattomat ekologiset voimat suojaavat näitä perhosia  ilmastonmuutoksen vaikutuksilta, on oletettavaa, että samankaltaista vaikutusten peittymistä tapahtuu muuallakin. Mikäli näin on, ovat tutkijat todennäköisesti aliarvioineet ilmastonmuutoksen vahingollisia vaikutuksia eläimiin ja kasveihin. Saatamme aliarvioida niiden lajien määrää, joihin ilmastonmuutoksella on negatiivinen vaikutus, sillä nuo vaikutukset peittyvät noihin tuntemattomiin tukivaikutuksiin.

No niin, huh. Hunter siis ulottaa asian, jota hän ei tiedä eikä ole mitannut, merkityksen ties kuinka laajalle - ehkä koko elonkehään. Lisäksi hän epäilee tuon tuntemattoman "tukivaikutuksen" peittävän ilmastonmuutoksen negatiiviset vaikutukset, joita hän ei ole oikeasti havainnut hyvin voivissa perhospopulaatioissa, koska vaikutukset ovat peitossa. Voisiko enää kauniimpaa ja isompaa kehäpäätelmää kehitellä? En kovasti ihmettele, että WUWT-blogin ylläpitäjä, Anthony Watts, nosti Lapin perhostutkimuksen tuloksen viikon hölmöydeksi.

Mutta Watts ei löytänyt yhtä asiaa, joka tekee asiasta vielä kummallisemman, ja se liittyy ilmastoon. Minä olen täysi maallikko yöperhosasioissa, mutta säähän liittyviä aikasarjoja olen harrastanut. Niinpä kävin hakemassa CRU TS3.21 Mean Temperature -tietokannasta Värriön luonnonpuiston alueen lämpötilahistorian kuukauden tarkkuudella vuosille 1934 - 2012 katsoakseni, millainen ilmastonmuutos alueella on tapahtunut, ja millainen se oli tutkimusjaksolla 1978 - 2009.

Kuva 2

Kuvassa 2 on esitetty vuosittaiset keskilämpötilat puiston alueella ja lähiympäristössä 1934 - 2012. Punaisella suorakaiteella olen merkinnyt yöperhostutkimuksen jakson. Minä en tuosta graafista kovin kummallista ilmastonmuutosta löydä, eikä tutkimusjaksokaan ole mielestäni kovin paljoa poikkeava keskimääräisestä poikkeava. Tutkimusjakson vuosien keskilämpötila toki on 0,1 astetta lämpimämpi kuin jakso 1933 - 2012, ja tutkimusjakson loppuun osuu muutama peräkkäinen keskimääräistä lämpimämpi vuosi, mutta en minä ainakaan noiden vuosikeskiarvojen osalta näe oikeastaan minkäänlaista ilmastonmuutosta. Normaalia vaihtelua se on.

Kuva 3

Katsotaanpa vielä talvi- ja kesäkuukausien lämpötilat, jotka ovat kuvassa 3. Tutkimusjakson kesäkuukausien lämpötilan keskiarvo poikkeaa vuosien 1933 - 2012 keskiarvosta peräti -0,03 astetta ollen siis hitusen keskimääräistä viileämpi. Yöperhosten lisääntymiskuukaudet eivät ole keskimäärin olleet tutkimusjakson aikana ainakaan tavanomaista lämpimämpiä. Tutkimusjakson talvikuukausien keskiarvo on vastaavasti ollut +0,22 astetta vuosien 1933 - 2012 talvia lämpimämpi. No ehkä koteloina tai munina talvehtivilla perhossukupolvilla on sitten ollut ihan pikkuisen tavanomaista edullisemmat olot lumen alla ja kaarnan suojassa? Viimeisen 50 vuoden sadannasta alueella en löytänyt minkäänlaista trendimuutosta. Enkä löytänyt tutkimusjaksosta myöskään äärimmäisiä kuukausia pl. vuoden 1985 tammikuu, joka oli -23 asteen keskilämpötilalla mitattuna koko 80 vuoden jakson kylmin kuukausi. Mutta ilmastonmuutosta en kummistakaan vuodenajoista löydä.

Mikä siis on lopputulos? Kehäpäätelmä ilmastonmuutoksen haitallisista vaikutuksista yöperhosiin, jotka voivat oikein hyvin aikana, jolloin ilmastossa ei voi havaita kummempaa muutosta. Mitähän sieniä professori Hunterille on Värriön metsissä syötetty? Tuliko tutkijoille missään vaiheessa mieleen sellainen mahdollisuus, että se "naamioitunut" tekijä, joka mahdollisti perhospopulaatioiden hyvinvoinnin, olikin Värriön normaali ilmasto yhdistyneenä luonnonpuiston rauhaan?

Suomesta tähän outoon ja ehkä ihan ansiostaankin WUWT-blogin hulluttelupalstalle päätyneeseen tutkimukseen osallistuivat Mikhail Kozlov, Juhani Itämies, Erkki Pulliainen, Jaana Bäck, Ella-Maria Kyrö ja Pekka Niemelä.