keskiviikko 16. huhtikuuta 2014

Amerikkalais-suomalainen perhostutkimus viikon vitsi maailmalla



Amerikkalais-suomalaisen tutkijaryhmän tuore tutkimuspaperi yöperhosten kantojen kestävyydestä lämpenevässä ilmastossa on herättänyt kyseenalaista huomiota. Nimittäin maailman suosituin ilmastoblogi, WUWT (=WattsUpWithThat), tekee siitä jonkinlaisen vitsin nimettyään sen viikon hulluttelujutukseen. Katsotaanpa, mistä on kyse tutkimuksessa "Current temporal trends in moth abundance are counter to predicted effects of climate change in an assemblage of subarctic forest moths".
.
Tunturimittari lienee ollut yksi tutkimuskohteista
Hyönteistutkijat keräsivät vuosina 1978 - 2009 noin 390 000 yöperhosta valorysillä Sallan ja Savukosken alueella sijaitsevasta Värriön luonnonpuistosta. Lajeja rysiin osui 456, joista pyydystetyt määrät riittivät 80 lajin kannanmuutosten seurantaan tutkimuksen aikana. Noista 80 yöperhoslajista 90 prosentin kanta joko pysyi vakaana tai kasvoi. Tutkijoiden mukaan erityisen lämpimät ja kosteat säät hidastivat yöperhospopulaatioiden kasvua, mutta jokin tuntematon ympäristötekijä - "tukivaikutus" - auttoi perhosia silti ylläpitämään kantojaan.

Tähän asti siis kaikki on kaiketi hyvin. Mutta sitten Global Change Biology -julkaisussa ilmestyneeseen tutkimuspaperiin nimensä ensimmäiseksi saanut Michiganin yliopiston ekologian ja evoluutiobiologian laitoksen professori Mark D. Hunter lähtee oudolle kiertoradalle:

Emme tiedä, miten kauan tukivaikutus jatkuu, Hunter sanoo yliopistonsa tiedotteessa. Jatkuuko se loputtomasti, vai ylittävätkö ilmastonmuutoksen haitat sen jossain vaiheessa saaden perhospopulaatiot romahtamaan?

Erityisen lämpimällä tai kostealla säällä oli negatiivinen vaikutus populaatioiden kasvuun. Kuitenkin useimmat näistä yöperhospopulaatioista ovat joko vakaita tai kasvavia, joten ainoa mahdollisuus on se, että jokin muu asia kuin ilmastonmuutos - siis jokin sellainen, mitä emme mitanneet - tukee perhosia merkittävältä populaation supistumiselta ja samalla peittää ilmastonmuutoksen negatiiviset vaikutukset.

Hmm… Vai on lämmin ja kostea sää Itä-Lapissa nykyisin ilmastonmuutosta? No katsotaan ilmastonmuutosta alueella hieman myöhemmin. Olen kuitenkin lihavoinut muutamia Hunterin sanoja, jotka ovat tärkeitä. Hän siis ei tiedä "tukivaikutuksesta", jota hän ei ole mitannut.

Edellä mainitulla havainnolla on vaikutuksensa Lapin alueen perhosten ulkopuolisella tutkimussaralla. Nimittäin, jos tuntemattomat ekologiset voimat suojaavat näitä perhosia  ilmastonmuutoksen vaikutuksilta, on oletettavaa, että samankaltaista vaikutusten peittymistä tapahtuu muuallakin. Mikäli näin on, ovat tutkijat todennäköisesti aliarvioineet ilmastonmuutoksen vahingollisia vaikutuksia eläimiin ja kasveihin. Saatamme aliarvioida niiden lajien määrää, joihin ilmastonmuutoksella on negatiivinen vaikutus, sillä nuo vaikutukset peittyvät noihin tuntemattomiin tukivaikutuksiin.

No niin, huh. Hunter siis ulottaa asian, jota hän ei tiedä eikä ole mitannut, merkityksen ties kuinka laajalle - ehkä koko elonkehään. Lisäksi hän epäilee tuon tuntemattoman "tukivaikutuksen" peittävän ilmastonmuutoksen negatiiviset vaikutukset, joita hän ei ole oikeasti havainnut hyvin voivissa perhospopulaatioissa, koska vaikutukset ovat peitossa. Voisiko enää kauniimpaa ja isompaa kehäpäätelmää kehitellä? En kovasti ihmettele, että WUWT-blogin ylläpitäjä, Anthony Watts, nosti Lapin perhostutkimuksen tuloksen viikon hölmöydeksi.

Mutta Watts ei löytänyt yhtä asiaa, joka tekee asiasta vielä kummallisemman, ja se liittyy ilmastoon. Minä olen täysi maallikko yöperhosasioissa, mutta säähän liittyviä aikasarjoja olen harrastanut. Niinpä kävin hakemassa CRU TS3.21 Mean Temperature -tietokannasta Värriön luonnonpuiston alueen lämpötilahistorian kuukauden tarkkuudella vuosille 1934 - 2012 katsoakseni, millainen ilmastonmuutos alueella on tapahtunut, ja millainen se oli tutkimusjaksolla 1978 - 2009.
Kuva 2

Kuvassa 2 on esitetty vuosittaiset keskilämpötilat puiston alueella ja lähiympäristössä 1934 - 2012. Punaisella suorakaiteella olen merkinnyt yöperhostutkimuksen jakson. Minä en tuosta graafista kovin kummallista ilmastonmuutosta löydä, eikä tutkimusjaksokaan ole mielestäni kovin paljoa poikkeava keskimääräisestä poikkeava. Tutkimusjakson vuosien keskilämpötila toki on 0,1 astetta lämpimämpi kuin jakso 1933 - 2012, ja tutkimusjakson loppuun osuu muutama peräkkäinen keskimääräistä lämpimämpi vuosi, mutta en minä ainakaan noiden vuosikeskiarvojen osalta näe oikeastaan minkäänlaista ilmastonmuutosta. Normaalia vaihtelua se on.

Kuva 3
Katsotaanpa vielä talvi- ja kesäkuukausien lämpötilat, jotka ovat kuvassa 3. Tutkimusjakson kesäkuukausien lämpötilan keskiarvo poikkeaa vuosien 1933 - 2012 keskiarvosta peräti -0,03 astetta ollen siis hitusen keskimääräistä viileämpi. Yöperhosten lisääntymiskuukaudet eivät ole keskimäärin olleet tutkimusjakson aikana ainakaan tavanomaista lämpimämpiä. Tutkimusjakson talvikuukausien keskiarvo on vastaavasti ollut +0,22 astetta vuosien 1933 - 2012 talvia lämpimämpi. No ehkä koteloina tai munina talvehtivilla perhossukupolvilla on sitten ollut ihan pikkuisen tavanomaista edullisemmat olot lumen alla ja kaarnan suojassa? Viimeisen 50 vuoden sadannasta alueella en löytänyt minkäänlaista trendimuutosta. Enkä löytänyt tutkimusjaksosta myöskään äärimmäisiä kuukausia pl. vuoden 1985 tammikuu, joka oli -23 asteen keskilämpötilalla mitattuna koko 80 vuoden jakson kylmin kuukausi. Mutta ilmastonmuutosta en kummistakaan vuodenajoista löydä.

Mikä siis on lopputulos? Kehäpäätelmä ilmastonmuutoksen haitallisista vaikutuksista yöperhosiin, jotka voivat oikein hyvin aikana, jolloin ilmastossa ei voi havaita kummempaa muutosta. Mitähän sieniä professori Hunterille on Värriön metsissä syötetty? Tuliko tutkijoille missään vaiheessa mieleen sellainen mahdollisuus, että se "naamioitunut" tekijä, joka mahdollisti perhospopulaatioiden hyvinvoinnin, olikin Värriön normaali ilmasto yhdistyneenä luonnonpuiston rauhaan?

Suomesta tähän outoon ja ehkä ihan ansiostaankin WUWT-blogin hulluttelupalstalle päätyneeseen tutkimukseen osallistuivat Mikhail Kozlov, Juhani Itämies, Erkki Pulliainen, Jaana Bäck, Ella-Maria Kyrö ja Pekka Niemelä.

24 kommenttia:

  1. Itse kiinnitin huomioni seraavaan:

    "1978 to 2009. During that time, average annual temperatures at the study site rose 3.5 degrees Fahrenheit, and winter precipitation increased as well."

    Näkyivät saaneen 3,5F mittausjakson vuosikeskilämpötilan kasvuksi,
    ja sen kun syöttää käytettyihin tilastomenetelmiin sopiihan sitä ihmetellä
    yöperhosten hyvinvointia ja etsiä sille syytä paranormaaleista ilmiöistä.

    Ilkka

    VastaaPoista
  2. Jos teoria ja todellisuus ei kohtaa, niin vikahan on silloin ilman muuta todellisuudessa, sillä AGW-teoriahan ei voi olla väärässä.

    VastaaPoista
  3. Itsellenikin tuli mieleen juuri tuo että kun talvet lämpenevät hieman, myös talvehtimisolot paranevat hieman.

    On se hassua miten vaikeaa "huippututkijoille" on kehittää moisia uskottavia hypoteeseja. Vitsin tutkimuksesta tekee nimittäin nimenomaan valtava äimistely siitä että mikä ihmeessä moinen piiloefekti voi olla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voisihan sitä kuvitella niinkin radikaalisti että yöperhoset todistavat ettei mikään ole muuttunut merkittävästi, ja tälläinen status quo on yhtä
      mahdoton ilmiö kuin normaali sää ilmasto, ja siihen liittyvissä tieteissä.

      https://www.youtube.com/watch?v=krK7Q49o6uA

      Ilkka

      Poista
    2. Aivan oikein sanottu, Ilkka! Valitettavasti "tiedelehdet" eivät julkaise tutkimuksia, jotka osoittavat, että mitään (huolestuttavaa) muutosta ei ole tapahtunut. Näin tiede vääristyy, kun vain positiiviset tulokset, joissa on todettu trendi, ero jne., julkaistaan. Jos trendiä ei ole havaittu, sen olemassaoloa on ainakin spekuloitava. Antero

      Poista
  4. Täytyypä vilauttaa tätä juttuasi eräälle Suomen parhaista perhosharrastajista, kunhan hän tulee keräilymatkaltaan etelänmailta. Voi saada hyvät naurut.

    En ole kuullut hänen sanovan perhosten pitävän pakkasista. Suomeen on kyllä tullut uusia perhoslajeja asumaankin, mutta vierailijoiden määrä muistaakseni on lisääntynyt enemmän. Syyksi hän olettaa muutokset suihkuvirtauksissa. Olisiko tämä se puuttuva selitys?

    Etelän mailla noita siivekkäitä on selvästi enemmän kuin meillä. Minkähän johtopäätöksen tästä voisi tehdä? Jaa niin, ilmastonmuutos, sehän voi olla mitä tahansa. Jos se on sitä, mitä nämä tutkijat eivät löytäneet.

    Tiedelehdessäkin näyttää olevan juttu tästä:

    http://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/lapin_yoperhoset_paljastivat_piilevan_ilmastovaikutuksen

    Tapsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niimpa hyvinniin, tuntematon ympäristötekijä asialla.

      Taitaa olla niin että rahoittajatahoa edustanut tutkija on vetänyt mutkat
      suoriksi yhteenvedossaan, kun ei löytynytkään trendiä jonka voisi kytkeä ilmaston lämpenemiseen.

      Kiinnitän samalla huomionne tutkimukselliseen ongelmaan kun mittaus tuhoaa tutkittavan aineiston, tuli myös todistettua yhtä ja toista, eli yöperhoskannat ovat aika kestäviä, tai yöperhosia on niin paljon ettei syntynyt vajaus näy mittaustuloksissa.

      Ilkka

      Poista
  5. En tiedä, mikä vaikutus on rahoituksella. Onko tutkimukselle helpompi saada rahoitusta, jos siinä viitataan ilmastonmuutokseen? Luultavasti on.

    Koska perhosten tutkimiseen on saatu ilmastorahoitusta, ilmastonmuutos on pakko ottaa mukaan tutkimusraporttiin, vaikka se ei olisikaan tutkijoiden itsensä pääasiallinen kiinnostuksen kohde.

    VastaaPoista
  6. En ole ihan kaikkea tänne kirjoitettua lukenut, mutta kovastihan nuo lintubongaritkin todistelevat sitä, että muuttolinnut tulevat yhä aikaisemmin Suomeen. Nyt on kuulemma monet lajit levinneet 75 kilometriä pohjoisempaan ja meno vaan jatkuu. Tulee kuulemma Jäämeri tätä menoa ihan tuota pikaa vastaan, elleivät kurvaa Siperiaan, josta tulee maapallon vilja-aitta. Jotenkin kuvittelisi, jos tuo 75 km on totta, että linnut osaavat tulla takaisinkin päin, kun tulee kylmiä vuosia, ellei niille sitten kasva suojaava rasvakerros, jonka turvin sopeutuvat kylmään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Milloin linnut, millon perhoset ja milloin mitäkin lämpenemisen ilmastoindikaattorina.

      Mikähän taho näitä tehtailee, yleensähän nämä ovat harrastelijahavaintoja joista tehdyt päätelmät esitetään mediassa tieteen valekaavvussa,
      vieläpä harrastelijoiden esiintyessä ilmastotieteen asiantuntijoina.

      Joskus 1930 luvulla suomessa esiintyi herhiläisiä, joista ei ole ollut juuri havaintoja nykyään, mistä voisi päätellä että ilmasto on kylmentynyt
      käyttäen nykysiä "tutkimus"metodeja eli miten havainnot saadaan todistamaan ilmaston lämpenemisestä.

      "Suomessa herhiläinen oli yleisimmillään 1930-1940 luvuilla Etelä- ja Länsi-Suomessa Vaasaan asti ja Itä-Suomessa Kuopioon. Vuosien 1936-1943 poikkeuksellisen lämpimien kesien aikana tehtiin suurin osa herhiläislöydöistä. Vuoden 1944 jälkeen ei herhiläisiä tavattu Suomessa muutamia harhailijoita lukuun ottamatta. 1960-luvun kylminä kesinä herhiläiset hävisivät, koska ne eivät ehtineet munia uusia kuningattaria."

      http://fi.wikipedia.org/wiki/Herhil%C3%A4inen

      Ilkka

      Poista
  7. Kun katsoo tutkimusjaksoa, voi kuvitella, että mitään rahaa ei ilmastonmuutoksen (tai silloin vielä global warming) mainostamisesta saatu tutkimuksen alussa eikä varmaan sen tekemiseen muutenkaan. Kun nyt tunnen tätä harrastajaporukkaa, veikkaan, että ilmaistyöstä ei ollut puutetta.

    Markkinointi on tärkeintä alalla kuin alalla, joten joku keksi, että jos raporttiin saadaan ilmastohypeä, rahaa tulee uusiin harrastuksiin. Sitä voi tulla vaikka öljy-yhtiöistä kuten Fortum. Skeptikoille sieltä ei rahaa tule.

    Tämä on oma teoriani, johon kellään ei voi olla vastaansanomista. LOL

    Tapsa

    VastaaPoista
  8. Mahtaakos kukaan olla tutkinut sellaista pikkuseikkaa että koska noi 3 kotimaista käärmelajia on tänne tullut? Ja onko ne jäänyt tänne "jumiin" ja sopeutunut kun tuli taas kylmät kelit?

    VastaaPoista
  9. Varmaan muutokset linnustossa liittyvät riittävästi bloggauksen aiheeseen.

    Tästä on tuore tutkimus Suomesta: http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/pohjoisen_lintulajit-19121

    Lähtökohtahan on taas tämä, että kun ei muuta syytä ole keksitty, niin pakko olla ilmastonmuutos. Ajatusmalli, että pohjoiset lajit viihtyvät parjaiten juuri siellä, on syvältä.

    Eiköhän se tilanne ole, että nämä lajit ovat sopeutuneet kylmiin olihin siksi, että niiden on ollut pakko vetäytyä eteläisten lajien tieltä reviiri- ja ruokapulan takia turvaan vihollisilta.

    Miksi aiemmin riekko on asunut etelässä? Onko se muka hävinnyt lämpenemisen takia? Tuskin.

    Ihminen on kyllä vaikuttanut lintupopulaatioihin monin tavoin ja eri suuntiin. Kanalinnut lähes metsästettiin sukupuuttoon. Maatalouden yleistyminen lisäsi monien lajien määriä, esim. (harmaa)varpunen ja keltasirkku. Molemmat ovat nyt vähentyneet roimasti, kun viljaa ei enää laiteta kuhilaille kuivumaan.

    Metsien hakkuu ja raivaus ovat muokanneet luontoa ja tekevät sitä edelleen. Avohakkuut varmaan ovat pahasta (lisääntyvät ilmastonmuutoksen torjuntatoimien takia), mutta nykyinen maanomistus, missä metsää on siirtynyt kaupunkilaisille, voi parantaa lintujen asuinympäristöä, kun uudet omistajat eivät viitsi raivata pusikoita eivätkä tehdä harvennushakkuita.

    Tapsa

    VastaaPoista
  10. No mutta täältähän löytyy, että pohjoiset lajit olisivatkin vähentyneet, ei kylläkään kerrottu oliko kyse yöperhosista.

    Tässä otsikk: Ilmaston lämpenemisen seuraus: Suomessa jo 157 uutta perhoslajia

    "Pohjoiset lajit harvinaistuvat

    Moni pohjoisen havumetsävyöhykkeen tyyppilaji on nopeasti harvinaistunut Etelä- ja jopa Keski-Suomessa.

    Sama kehityskulku näkyy myös soiden ja tuntureiden lajistossa. Tuntureiden ilmasto-olosuhteissa tapahtuneet muutokset ovat ilmeinen syy perhoslajiston taantumiseen, sillä lajit ovat harvinaistuneet etenkin eteläisillä tai vaihtoehtoisesti matalammilla tuntureilla.

    Kaikkein heikoimmin menee edelleenkin paahdeympäristöjen lajeilla. Vaikka ilmaston lämpenemisen olisi pitänyt hyödyttää paahdelajistoa, merkkejä tilanteen paranemisesta ei ole näkyvissä monenkaan lajin kohdalla. Sopivaa elinympäristöä ei enää ole juuri tarjolla. Tilanne huononee vanhojen esiintymien pirstoutuessa ja supistuessa yhä pienempiin laikkuihin rakentamisen ja umpeenkasvun takia."

    Nämä paahdelajit siis ovat kärsineet paahdepaikkojen vähenemisen takia eikä ilmastomuutoksesta.

    Pohjoisessa havumetsävyhykkeessä kuitenkin on tapahtunut huonoa kehitystä. Onko ympäristökeskus siis löytänyt tämän puuttuvan lenkin?

    http://www.tekniikkatalous.fi/energia/ilmastonmuutos/ilmaston+lampenemisen+seuraus+suomessa+jo+157+uutta+perhoslajia/a679119

    Tapsa

    VastaaPoista
  11. Onko blogin kirjoittajalla jokin asenneongelma tutkimuksia vastaan tai tiedätkö paljon tutkimuksia maailmassa toteutetaan vuosittain?

    Et varmaan ja kai sitä voidaan tutkia ihan mitä tahansa. Koska tämä tutkimus niistä miljoonista tutkimuksista vuosittain on sinusta täyttä p.askaa, niin tee vastatutkimus, joka kumoaa tutkimustuloksen. Ei luulisi sinunlaisella ehdottomilla mielipiteillä varustetulla blogikirjoittajalla mitään haasteita moisen tehtävän tekemiseen.

    Lähden tästä pääsiäisen viettoon,mutta kerro vaikka pääsiäisen jälkeen missä vaiheessa vastatutkimus raapustelusi sitten on. Vai sovitaanko, että kykysi riittää vain kaiken tutkitun tiedon arvosteluun?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vain Ad hominemia saa siis aikaan tieteen esitaistelija kun ryhtyy opettamaan tieteentekoa, ties miltä pöhjalta, mikä ei kestäisikään
      tarkastelua kun karkaa pelikentältä.

      Ilkka

      Poista
    2. Lisään vielä tiedoksi mikä on näiden kirjoituksien päämäärä
      ja kuvauksen toimintatavoista, ettei tarvitse ihmetellä ja sallia tälläistä toimintaa sananvapuden nimeen, kun vihakirjoittajat eivät itse kunnioita sitä.

      http://teemuvehkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/165961-ammattitrollit-kimpussamme

      Ilkka

      Poista
    3. Eikö tuon tutkimuksen johtopäätöksissä ollut Anonyymin 12:35 mielestä mitään outoa? Hmmm...

      Poista
  12. Tieteen arvostus on täällä aika alhaista. Huippututkimuksetkin tyrmätään usein ilman mitään faktapohjaa, lisäksi tietyt nimimerkit kierrättävät samoja vanhoja väärinkäsityksiä ilman edes yritystä päivittää tietojaan. Osaltaan tästä voitaneen syyttää biasoituneiden blogien seuraamista, mutta kyllä yksilöllä on silti omaakin vastuuta uskomuksistaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinäkö sen märittelet mikä on tiedettä ja mikä ei, millä auktoriteetilla.

      Greenpeace auktoriteetilla ja elokuvamaisteri koulutuksellako?

      Ilkka

      Poista
    2. Tiedelehdillä on ranking josta mm. näkee mikä on huippututkimusta ja mikä ei. Kaiken maailman bloggaukset tai E&E:n artikkelit eiv't kuulu samaan sarjaan, toki E&E on parempilaatuista tavaraa kuin bloggaukset.

      Poista
    3. Niin, ja kuka tätä rankingia pyörittää jollei tiedelehdet itse.

      Onhan niillä 97% konsensuskin mille nykyään enintään nauretaan säälivästi.

      Ilkka

      Poista
  13. 32 pitkää vuotta tutkimusta, joka toteaa kaiken olevan kutakuinkin kunnossa perhosmaailmassa.

    eikö tämäkään riitä näille tutkijoille ja eivätkö he usko tutkimustuloksiaan?
    uskomatonta.

    VastaaPoista
  14. Käytäntö on kuollut. Eläköön teoria!

    VastaaPoista