Toinen satelliittiperustaisten ilmastollisten aikasarjojen
ylläpitäjistä, Remote Sensing Systems (RSS), julkaisi viime joulukuun
keskilämpötilansa. Sen perusteella voimme laskea koko viime vuoden
keskilämpötilan globaalisti ja myös leveyspiirikohtaisin suuralueittain. Oliko
viime vuosi siis lämpimin mittaushistorian aikana, kuten maanpäällisten
pintamittaussarjojen ylläpitäjät ovat ennustaneet?
 |
| Kuva 1: AMSR-E -satelliitti |
Satelliittisarjat mittaavat vähän eri osaa ilmakehästä kuin
pintamittaussarjat. Kun jälkimmäiset mittaavat nimensä mukaisesti lämpötilaa
parin metrin korkeudesta, mittaavat satelliittisarjat koko ilmakehää pinnasta
kymmenien kilometrien korkeuteen. Minä rajoitun tässä RSS-satelliittisarjan
alemman troposfäärin mittauksiin, mitkä painottuvat noin kilometristä viiden
kilometrin korkeuteen. Tuo alue on sikäli tärkeä, sillä juuri siellä syntyy se
sää, jonka me sitten tuulina, pilvinä, sateina ja lopulta pintalämpötilanakin
tunnemme. On tärkeää muistaa, että satelliittimittauksilla mitataan
olennaisesti isompaa osaa ilmakehästä verrattuna pintamittauksiin.
Satelliiteissa olevat mittausanturit ovat lisäksi kertaluokkaa tarkempia
pintamittareihin verrattuna.
 |
| Kuva 2 |
RSS:n
mukaan joulukuun globaali keskilämpötila nousi 0,26 astetta verrattuna
vuoden 2014 joulukuuhun. Alueellisesti suhteellisesti eniten nousua oli keskikesäisellä
Etelämantereella ja sen tuntumassa, missä nousu vuoden takaisesta oli 0,76
astetta. Käynnissä oleva luonnollinen El Nino – ilmiö nosti edelleen trooppisen
alueen lämpötiloja 0,4 °C vuoden takaisesta, ja
sieltähän tuo lämpö liikkui myös pohjoisen pallonpuoliskon talveen, jonka
joulukuun keskilämpötila nousi 0,32 asteella. Aivan pohjoisimmille alueille tuo
lämpö ei riittänyt, sillä arktisen alueen (RSS:n luokittelussa on 60 - 82,5
astetta pohjoista leveyttä, johon siis Suomikin kuuluu) lämpötila laski vuodessa
peräti 0,38 astetta. Se on vastakkaismerkkisenä aika paljon joidenkin mukaan ”maailman
nopeimmin lämpenevälle” alueelle.
 |
| Kuva 3 |
 |
| Kuva 4 |
Lämpenemistauko alkaa nyt minun taulukkolaskimeni
lineaarisen trendin mukaan toukokuusta 1997 – siis lähes 20 vuotta sitten –
kuten viereisen kuvan 4 musta suora osoittaa. Sitä eivät muuta miksikään sen paremmin
pintamittaussarjojen justeeraukset kuin ilmastopoliittiset julistukset. Lämpenemistauko ei käsitykseni mukaan ensi vuonna tästä juurikaan pitene, mutta
katsotaan sitä asiaa sitten uudelleen 2017, kun seuraava La Nina ilmiö vaikuttaa
täydellä voimallaan viilentävästi keskilämpötiloihin.
 |
| Kuva 5 |
Katsotaanpa vielä nopeasti monien tahojen "maailman nopeimmin lämpeneväksi" mainostetun Arktikan (60 - 82,5N, 0 - 360E)) lämpötilamuutosta kuvan 5 avulla. Tämähän meitä suomalaisia kiinnostaa, sillä maamme kuuluu kokonaisuudessaan noille leveyspiireille, ja taidamme väestönä muodostaa enemmistön alueella. Viimeisten 13 vuoden aikana, jolloin ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on ollut korkeimmillaan, kovin järkyttävää lämpenemistä ei ole havaittavissa. Joidenkin CO2-panikoijien varoittama "voimistunut kasvihuoneilmiö" ei siis ole toiminut pohjoisilla leveysasteilla ilmastomallinnusten ennustamalla tavalla. Liekö vika ilmastossa vai mallinnuksissa?
PS. 7.1.2015 Lisään vielä alle UAH-aikasarjan karttakuvan joulukuun 2015 keskilämpötilan anomalioista. UAH-sarjan mukaan joulukuu oli satelliittimittaushistorian lämpimin globaalisti. UAH:n mukaan koko vuosi 2015 oli mittaushistorian kolmanneksi lämpimin.
PS. 7.1.2015 Lisään vielä alle UAH-aikasarjan karttakuvan joulukuun 2015 keskilämpötilan anomalioista. UAH-sarjan mukaan joulukuu oli satelliittimittaushistorian lämpimin globaalisti. UAH:n mukaan koko vuosi 2015 oli mittaushistorian kolmanneksi lämpimin.
Kun tarkastellaan kalenteri vuositasolla El Ninon vaikutuksia kunkin vuoden lämpötilaan tullee siitä hieman harmaa sen suhteen milloin se on kalenterivuoden aikana alkanut ja milloin loppunut. Tuo graafi jossa näkyy El-Ninon vaikutus kuukausia sen alkamisesta vaikuttaa kalenterivuoden keskilämpötilaan jonkun verran. Jos kalenterivuoden alku osuisi 13 kk:n päähän sen alkamisesta niin aika huippuarvoilla mentäisiin 25 kk:n kohdalla ja vuoden keskilämpötila olis huikean korkea. Liekö tilanne ollut aika liki tätä 1998. Jos kalenterivuosi alkaa El Ninon kohdalla kohdasta 5 kk sen alkamisesta ja päättyisi kohtaan 17 kk niin vaikutus vuoden keskilämpötilaan olisi pienempi kalenterivuoden keskilämpötilaan, olisiko kenties 2010 sattunut näin, en tiedä. Nyt jos El Nino näyttää että tämän vuoden alku on 13 kk:n kohdalla, mutta ensivuosi olisi paljon 1998 alhaisempi niin maapallon olisi täytynyt alkaa jäähtymään, kuten auringon aktiivisuuden mukaan pitäisikin. Tietysti El Ninon voimakkuuskin vaikuttaa tähän. Vuoden liukuva keskiarvo kuvaisi mielestäni paljon paremmin esim El Ninon kokonaisvaikutusta ja kenties voimakuutta.
VastaaPoistaHenkka
Nyt on käynnissä voimakas El Nino. Sen huippu Tyynellämerellä lienee ohi, mutta kestää vielä useita kuukausia, ennenkuin tuo muutaman asteen lisälämpö on ehtinyt levittäytyä koko ilmakehään ja lopulta avaruuteen. Minä olen arvioinut, että nykyinen Nino on kuukauden tai kaksi "myöhemmässä" verrattuna vuosien 1997 - 1998 Ninoon. Lisäksi sen lähtötaso ilmakehän keskilämpötilan osalta oli noin 0,3 astetta korkeampi. Niinpä veikkaan, että nykyiselle anomaliatasolle palataan aikaisintaan ensi elokuussa. Mutta veikkaamistahan tämä on.
PoistaMenee vähän ohi aiheen, mutta olen miettinyt tuota hiilidioksipitoisuutta / elämää maapallolla. Puhutaan, että 200 ppm:ää on raja sille, että elämää maapallolla voi olla. Voisiko olla niin, että joku tulivuori on hönkässyt ensimmäiset hiilidioksidit maapallolle kiertoon? Siitä sitten on elämä lähtenyt liikkeelle. Hiilihän sitoutuu kaiken aikaa maaperään ja siitähän ne fossiiliset polttoaineet ovat syntyneet. Se kuvaa sitä, että jonkun verran kierrosta hiiltä häviää kaiken aikaa. Aika vähän tosin, koska fossiilisten polttoaineiden määrä on niin pieni, ettei sillä voi juurikaan vaikuttaa hiilidioksipitoisuuteen esimerkiksi tilanteessa, jossa peepeeämmät uhkaisivat mennä alle sen kriittisen kahdensadan. Luultavasti maapallon hiilidioksidintuotanto onkin tulivuorten pakkausten varassa, kun yksi kunnon purkaus tuottaa enemmän hiilidioksidia, mitä ihminen ikinä pystyy tuottamaan.
VastaaPoistaTiedä häntä sitten.
Löytyykö mistää tutkittua tietoja noiden tulivuoritussahdusten suuruusluokasta.
PoistaNimimerkki "Tiedä häntä sitten"
PoistaOlet asian ytimessä. Hiiltä tosin ei katoa kovinkaan vähän. Puolet ihmiskunnan päästöistä vain jää ilmakehään. Tästä on helppo laskea, että jos ihmiskunta lopettaa tupruttelunsa kokonaan, CO2-pitoisuuden kehitys vaihtaa suuntaa eli alkaa laskea n. 2 ppm:ää. Lasku tosin hidastuu sitä mukaa kuin pitoisuus laskee, kun biologinen tuotanto hiipuu.
Patrick Moore on sitä mieltä, että n. 2 miljoonan vuoden päästä elämä maapallolla olisi vaakalaudalla ilman ihmiskunnan päästöjä.
Tapsa
Anonyymi kysyy: “Löytyykö mistään tutkittua tietoja noiden tulivuoritussahdusten suuruusluokasta.” Joku palstan lukijoista tietää varmasti minua enemmän, mutta tässä jotakin alkajaisiksi:
PoistaMaapallolla on alle 2000 maanpäällistä tulivuorta, mutta yli kolme miljoonaa merenalaista tulivuorta. Merten keskiselänteillä on pituutta noin 65000 km. Kun sulat kiviainekset kohoavat maan uumenista ja jäähtyvät, ne vapauttavat suunnattomia määriä hiilidioksidia ja muita kaasuja (Marty & Zimmerman 1999, Geochim. Cosmochim. Acta 63:3619-3633). Tämä kaasuvuoto aiheutti Maan ilmakehän ’alkuperäisen’ ja hyvin korkean hiilidioksidipitoisuuden ennen kuin kasvit olivat kehittyneet (Bottinga & Javoy 1989, Earth Platet. Sci. Lett. 95:215-225). Suurin osa tulivuortenpurkausten kaasuista vapautuu jo ennen purkausta. Merenalaiset tulivuoret eivät purkaudu samalla tavalla kuin maanpäälliset, koska yli 3 km paksu vesimassa estää sen. Merenalaisista tulivuorista CO₂ ei kupli pinnalle ja suoraan ilmakehään, koska kovassa paineessa se liukenee kylmään meriveteen. Tämä CO₂ ei myöskään päädy ilmastomalleihin. Eikä tässä kaikki. Kun mannerlaatta työntyy toisen alle, sulasta kivestä vapautuvan hiilidioksidin lisäksi vapautuu vielä satoja kertoja enemmän hiilidioksidia, kun kalkkipitoiset kivet kuumenevat (Schuiling 2005, Our bubbling Earth, Elsevier). Merenalaiset hiilidioksidipurkaukset saavat aikaan kilometrin levyisiä kraattereita. Arktisella alueella tulivuoret ovat muodostaneet suuria kraattereita, joista vapautuu suuria määriä lämpöä ja hiilidioksidia Jäämereen (Sohn ym. 2001, Nature 453:1236-1238).
Antero
USA:n Geologine tutkimuskeskus: "...The published estimates of the global CO2 emission rate for all degassing subaerial (on land) and submarine volcanoes lie in a range from 0.13 gigaton to 0.44 gigaton per year (Gerlach, 1991; Varekamp et al., 1992; Allard, 1992; Sano and Williams, 1996; Marty and Tolstikhin, 1998). The preferred global estimates of the authors of these studies range from about 0.15 to 0.26 gigaton per year. The 35-gigaton projected anthropogenic CO2 emission for 2010 is about 80 to 270 times larger than the respective maximum and minimum annual global volcanic CO2 emission estimates. It is 135 times larger than the highest preferred global volcanic CO2 estimate of 0.26 gigaton per year (Marty and Tolstikhin, 1998)...."
PoistaNäin siis tulivuoritoiminta maanpäällä tai meriesn alla ei ole merkittävä CO2-lähde nykyisessä ilmastossa. Tulivuorien merkittävin vaikutus on rikkidioksidipäästöt, jotka jäähdyttävät noustuaan korkealle stratosfääriin jäähdyttävät ilmakehää pahimmillaan muutaman vuoden ajan (esim. Pinatubo 1990).
Asiasta ei ole varmaa tietoa, mutta vulkaanisen co2
Poistamäärän arviot ovat nousseet 6 kertaiseksi 20 vuodessa.
Emmehän tiede edes paljonko merenalaisia tulivuoria on.
Linkki jäi.
Poistahttp://wattsupwiththat.com/2013/11/16/another-known-unknown-volcanic-outgassing-of-co2/
Ilkka
Itse jään miettimään, että miten El Niño lämmittää? Sehän vain tarkoittaa lämpöenergia erilaista jakautumista normaalitilanteseen verrattuna, ei niinkään että lämpöä olisi enemmän kuin ennen.
PoistaJees eli pintalämpöjen hiatus lienee loppunut jo ja ilmakehä seuraa perässä.
VastaaPoista-L4
Onko se sitten kovin ihmeellistä mikäli Arktisella alueella maanpinta on lämmennyt, mutta kilometriä ylempänä oleva ilmakehä ei...?
VastaaPoista-L4
No vo voi taas, ei ne voi lämmetä erikseen.
Poistahttp://scienceofdoom.com/2012/08/12/temperature-profile-in-the-atmosphere-the-lapse-rate/
Ilkka
Kannattaisi tutustua meteorologiseen ilmiöön nimeltään "Arktinen lämpötilainversio", joka on varsin yleinen pohjoisilla leveysasteilla varsinkin talviaikaan. Silloin lämpötilaprofiili on sellainen, että aluksi lämpötila kohoaa poikkeuksellisesti ylöspäin mentäessä jonnekin n. kilometrin korkeudelle ja sitten vasta lapse-rate puree ja lämpötilat putoavat. Inversio on parhaimmillaan silloin, kun ei tuule. Inversion vuoksi myös Mikon Arktisen alueen lämpötila satelliittimittauksista eivät kerro mitään pintatapahtumista. Pintailmiöt ovat keskeisessä asemassa, koska siellähän jäät sitten heikentyvät ja vähentyvät ja syntyy Arctic amplification, joka on lämmittänyt pitkässä juoksussa vuosikymmeninen ajan napa-aluetta pohjoisessa enemmän kuin muualla.
VastaaPoistaKiitos vinkistä anonyymi.
Poista-L4
No sitähän se Pekka Pouta manasi kun jossain oli kova pakkanen vaikka oli selvästi lämmintä selittäen inversiolla.
PoistaNykyään inversio on korvattu laaksopakkasella, joka siis ei ole oikeaa pakkasta.
Inversio ei ole mikään vallitseva ilmiö vaan poikkeus.
Satelliittimittauksilla on erittäin hyvä vastaavuus
sääpallomittauksiin, kuntaas ilmastomalllinnuksissa inversio on otettu huomioon vaikkei johtavimmalla ilmastotieteellä ole edes mittareita napa-alueilla kuin muutama.
Ilkka
Arktisella alueella lämpeneminen on ollut pinnalla voimakasta ja inversiota tapahtuu usein. RSS-sarjaa ei siis voi käyttää Arktikan pintalämpötilojen seuraamiseen koska ei ei siihen oikein sovellu.
Poista-L4
Milläs mittareilla se Anonyymi 4.1.2016 klo 12.24 mittailee tarkasti napa-alueiden lämpötiloja?
PoistaPekka
Riippu vähän siitä miten Arktika määritellään leveyspiirin suhteen. Siperian rannikolla, Huippuvuorilla, Alaskassa ja Kanadan arktisella alueella on kaikkiaan yli 100 havaintoasemaa meteorogisissa mittauksissa. Vanhimmat ulottuvat 1800-luvun puolelle, joten riittävästi on pintatietoa siitä, miten lämpötilat käyttäytyvät ja kuinka merkittävä ilmiö on arktinen inversio lämpötilojen aikasarjojen kehityksessä (= merkittävä)
PoistaNo ei millään, mutta on kuitenkin tietävinään että lämpeneminen on ollut pinnalla voimakasta ja inversio on yleistä.
PoistaYmmärtääkseni inversio voidaan mitata vain paikan päällä sääpallolla.
Mitä tulee satelliittimittauksiin, menetelmän pysyttyä jotakuinkin samana ja kun ei ole lämmennyt n. 20 vuoteen näyttäisi ettei inversiokaan ole lisääntynyt.
Eli satelliittimittaukset ovat keskenään vertailukelpoisia oli inversiota tai ei.
Itse myöntävät että puolet inversiomallinnuksista
jota käytetään Arktislämpöjen ekstrapoloinnissa
aliarvioivat inversion vaikutuksen eli pitäisi adjustoida lisää jotta saataisiin lämpenemään IPCC skenaarioiden mukaisesti.
http://journals.ametsoc.org/doi/abs/10.1175/2011JCLI3968.1
Ilkka
Toki samanlaiset satelliittimittaukset ovat keskenään vertailukelpoisia mutta ne eivät havaitse pintalämpenemistä Arktisilla alueilla.
Poista-L4
No mutta eihän mittaukset joita ei ole tehty todista senkään vertaa.
PoistaVoithan katsoa montako sääasemaa GISS käyttää alle 1000 km. päässä pohjoisnavasta, olisiko 5.
http://data.giss.nasa.gov/cgi-bin/gistemp/find_station.cgi?dt=1&ds=14&name=&world_map.x=296&world_map.y=15
Ilkka
Miksi rajatun maantieteellisen alueen tarkastelussa pitäisi käyttää jotain globaalia settiä kuten GISSiä?
PoistaIlmakehän reanalyysejä kannattiaisi käyttää koska fysikaalinen säämalli plus mittaukset maan pinnalla plus satelliiteista mahdollista paremman arvion pintalämpötiloista kuin pelkkä ekstrapolointi tai arvailu.
-L4
Niinpä, ikävästi vaan ne mittaukset maanpinnalta puuttuvat. Jäljelle jää siis fysikaalinen säämalli plus satelliiteista saatava parempi arvo...
PoistaPekka
Satelliitit eivät mittaa pintalämpötilaa, mistä syystä pintalämpötilan johtamiseen on juurikin käytettävä fysikaalista säätilamallia ryyditettynä satelliitti- ja pintahavainnoilla.
Poista-L4
Tarkoittaako "pintalämpötilojen johtaminen" samaa kuin "kun ei mittaustuloksia niin mittaustulokset keksitään"?
PoistaPekka
Ei, vaan se tarkoittaa sitä että ilmakehän tila tunnetaan globaalisa säämallissa varsin hyvin ja että sen perusteella voidaan fysiikan lakeihin perustuen arvioida pintalämpötilaa.
Poista-L4
Eli mallit joiden perusteella napa-alueet lämpenevät tuottavat mallidataa joka osoittaa napa-alueiden lämpenevän. Kätevää! Näinhän mallidata ja mallit päätyvät aina samaan lopputulokseen, ratkiriemukasta! Turha sekoittaa kiusallisia reaalimaailman mittauksia sotkemaan tätä harmoniaa. Empiirisissä tieteissä yleensä verrataan mittausdataa ja malleja, mutta moinen turhanpäiväisyys ei kuulu ilmastohutkijoiden toimenkuvaan.
PoistaPekka
No en sanoisi hyvin jos mallinnukset ovat tuottaneet virheellisiä ennusteita 6 vuosikymmentä.Ekstrapolointi 1000 km päästä tuhannesosa asteen tarkkuudella, aivan hupijuttuja.
Poistahttp://dailycaller.com/2015/12/28/climate-models-have-been-wrong-about-global-warming-for-six-decades/
Ilkka
Numeerinen sääennustus toimii loistavasti ja koko ajan paremmin. Käytettyjen mallien resoluutio on aivan toista luokkaa kuin ilmastomallien. Tietoa uusimamsta ECMWF säätilamallista on täällä:
Poistahttp://www.ecmwf.int/en/forecasts/documentation-and-support/changes-ecmwf-model/cy41r1-summary-changes
-L4
Sanoisin, että melkoisesti liioittelet numeeristen ennusteiden kyvystä. Löin viime talvena yksinkertaisella tilastomallillani kaikki ennusteet. Yli viiden päivän ennusteet ovat edelleenkin arpapeliä. Ja sadan vuoden ilmastomallit, jotka ovat lähisukua säämalleille, vastaavat nuotiossa olleiden luiden heittelyä ja niistä ennustamista - jos sitäkään.
Poistahttp://ilmastorealismia.blogspot.fi/2015/02/talvisaan-ennustamisen-vaikeudesta_10.html
Meinaatko että ilmastomallit ovat luokattomia, sitähän miekin.
PoistaElikkäs kekipitkän ajan ennustus on edelleen kivillä muutaman päivän kuluttua joten en kutsuisi tulosta loistavaksi.
Ilkka
Viimeisen kymmenen vuoden aikana ennusteet ovat parantuneet varsin roimasti. Kehitys kehityy, toivottavasti tietokonetehoja saadaan kohta lisää.
Poista-L4
Anonyymi 4.1.2016 klo 12:24: "Pintailmiöt ovat keskeisessä asemassa, koska siellähän jäät sitten heikentyvät ja vähentyvät ja syntyy Arctic amplification, joka on lämmittänyt pitkässä juoksussa vuosikymmeninen ajan napa-aluetta pohjoisessa enemmän kuin muualla."
PoistaPolaarisen amplifikaation edellytys ovat ns. trooppiset hotspotit, jotka noin 10 km:n korkeudessa troppisten alueiden yläpuolella lämpenevät ja kiihdyttävät ilmavirtauksia päiväntasaajalta napa-alueille. Nuo ilmavirtauksethan lämpöä sinne vievät jos vievät. Tuo lämpö osin tulee pintavirtausten mukana mutta myös keski-ilmakehän kautta. Tässä nyt on muutama ongelma:
1. Noita trooppisia hotspotteja ei ole löytynyt.
2. Molemmat napa-alueet ovat hitusen viilentyneet, eteläinen jo 35 vuoden ajan ja pohjoinenkin reilusti yli 10 vuoden ajan.
3. Justeerattomat pintasarjat ovat hyvin samanmielisiä satelliittisarjojen kanssa.
Jos alussa mainitsemani anonyymi haluaa jatkossa täällä kommentoida, kannattaa hankkia identifioitavissa oleva tunnus.
L4: "Kehitys kehityy, toivottavasti tietokonetehoja saadaan kohta lisää."
PoistaLaskentatehon lisäys ei auta yhtään, jos mallinnusten fysikaalinen perusta on pielessä.
Koeta hankkia itsellesi tunnus, jos haluat kommentoida täällä edelleen. Vielä tässä kuussa suljen kommentoinnin täysin identifioimattomilta anonyymeiltä.
Niinpä niin... Kun kyselen reaalimaailman mittausdatan perään, niin L4:llä on tarjolla vain sääennustuksia. Eiköhän se kuvaa riittävän hyvin missä mennään AGW -mielikuvitusmaailmassa.
PoistaPekka
Pekka meret nousee jäät sulaa kun Arktika on lämmennyt.
Poista-L4
Heh, enenevässä määrin minusta on alkanut tuntumaan siltä, ettet enää itsekkään usko noin vanhentuneisiin mantroihisi L4.
PoistaPekka
Juu Pekka. On tuota samaa lausetta saatu lukea ihan vaan ehkä pari kertaa.
PoistaSaattaa tuo hehkutus lämpimimmästä joulukuusta alkaa hiipua, jos tämä korkeapaine majoittuu pitkäksi aikaa maamme päälle. Veikkaan, että kummempaa hehkutusta emme kuitenkaan tule kuulemaan kylmästä tammikuusta, jos sellainen koettelemus meidän riesaksemme tulee syntiemme tähden.
VastaaPoistaTapsa
Tällä hetkellä ei näytä korkeapaine pitkään pysyvän Suomen yllä. Lumensyvyys pihassa 2 cm. Muutamaksi yöksi on ennustettu alle -20°C ja sitten taas lauhtuisi. Ei kovin talviselta näytä puolessa Suomessa vieläkään.
PoistaWade
Luotatko Wade yli viikonmittaisiin ennusteisiin? Voi tietysti hyvinkin taas lämmetä ja toivottavasti lämpeneekin, ettei polttopuuni lopu ennen kevättä.
PoistaTalven kriteerinä on lämpötila, ei lumensyvyys.
Lunta kyllä kaivattaisiin, jos pakkaset jatkuvat, nyt sitä satoi vain merelle ja aika runsaasti.
Tapsa
On tämä alkutalvi ollut sen verran erikoinen, että erikoinen on tuo sadealuekuviokin Suomenlahdella. Pitkä ja lämmin jakso lämpimien lounaistuulien myötä päättyi reippaisiin pakkasiin. Melkoinen lämpötilaero meren ja alailmakehän välillä:
Poistahttp://testbed.fmi.fi/history_browser.php?imgtype=radar&t=5&n=15
Jos ei veikkaa, ei voi voittaa, vai miten se menikään. Itse veikkaan, että vuosi 2016 on jo viileämpi kuin vuosi 2015.
VastaaPoistaPerustelen sen kvalitatiivisesti siten, että El Niño oikeasti alkoikin jo vuonna 2014, mutta lämpötilojen uudelleen oikaisu pudotti yhden El Niño -kuukauden alle rajan, jolloin jo 2014 alkaneeksi ilmoitettu ilmiö siirtyikin alkamaan vuonna 2015. Ja näin sitä El Niñon lämpöä on nyt levinnyt maapallolle jo enempi kuin alkamisvuodesta voi päätellä.
Nopealle jäähtymiselle on muitakin ennusmerkkejä näkyvissä. Toivottavasti päästään katsotaan vuoden päästä uudestaan.
El Ninon näkee altimetreillä Tyynenmeren pinnasta, mikä olikaan pointtisi?
Poista"Hiatus" on nyt loppu ja pintalämpötilojen enkkarit lasissa - saa nähdä kauanko pysyvät.
-L4
Minä en noihin altimetreihin luota, mutta näkyy tuo Nino-sykli ihan rannikoillakin, kuten esim. täällä:
Poistahttp://www.psmsl.org/data/obtaining/stations/544.php
Vuosina 1983 ja 1998 pomput ovat selvät. Kummallista, että sitä merenpinnan kiihtynyttä nousua vaan ei löydy mistään.
Tapsa
-L4:lle
PoistaViittasin ONI:iin:
https://roskasaitti.wordpress.com/2015/06/27/noaa-el-nino-ei-alkanutkaan-viime-vuonna/
Kyse siis siitä, ettei El Niñoa määritetäkään hetkellisellä mittauksella (lämpömittari tai vaikka altimetri + barometri) vaan historiallisella sarjalla.
Kyse on myös siitä, että Mikko on ennusteineen hyvässä seurassa Bob Tisdalen kanssa:
http://wattsupwiththat.com/2016/01/04/evolutions-of-global-surface-and-lower-troposphere-temperature-anomalies-in-responses-to-the-199798-and-201516-el-ninos/
... mutta minä olen ystävällisesti veikkaamssa toisin. Lämpötilat syöksyvät alas Tyynellämerellä ja globaalisti.
Esitätkö omaa veikkaustasi?
Mä veikkaan myös että 2016 ei tee GISS- lämpötilaennätystä, vaan vuoden 2015 tasolla ollaan.
PoistaHarjoittelen kuukkeli-kirjautumista.
VastaaPoistaTapsa
Hyvin onnistui :-) Google-profiilisi näyttää, että olet Tapsa. Ei mitään muuta.
PoistaPitäisi löytyä ei-googlepohjainen tunnistautumistapa koska Google-tilit ovat minulla jo täyskäytössä eikä ylimääräisiä mahdu, ts. menee liian vaikeaksi.
VastaaPoista-L4
Mikä tahansa OpenID-tunnus käy. Netistä löytyy ohjeet, mutta Googlen lisäksi mm. Yahoo ja monet muut niitä ilmaiseksi tarjoavat.
PoistaSisä- ja uloklämpötilojen ero on meillä täällä etelärannikollakin jo 45 astetta, miten lienee muualla?
VastaaPoistaLisäsin UAH-sarjan karttakuvan joulukuun 2015 keskilämmöistä bloggauksen loppuun. Suomi oli joulukuussa oranssilla alueella, mutta tammikuun osalta taitaa päällemme kaatua melkoisesti sinistä.
VastaaPoista