tiistai 1. heinäkuuta 2014

Metsätuhojen ja ilmastonmuutoksen yhteydestä

Professori Jarkko Hantula
Metsäntutkimuslaitoksen metsäpatologian professori Jarkko Hantulalla on mielenkiintoinen bloggaus US:n Puheenvuoro-palstalla. Otsikolla "Palaavatko 1980-luvun metsätuhot?" Hantula kertaa lyhyesti nykytietämyksen 1980-luvun metsätuhoista: 
Tämän vuoden suvi on ollut kylmä ja sateinen. Mikäli kesän luonne säilyy samanlaisena syksyyn saakka, saatamme kokea déjá-vu -ilmiön 1980-luvulle, jolloin ympäristökysymykset nousivat Suomessa eturivin uutisiksi ja mm. pitkään valmisteltu ympäristöministeriö perustettiin lähes maailmanlopun tunnelmissa.

Mutta ensin kerron nuoremmille lukijoilleni hiukan historiaa. Keski-Euroopassa oli 1970-luvun lopulla ankara kesäinen pakkasjakso, jonka seurauksena jo valmiiksi ilmansaasteiden rasittamat kuuset paleltuivat laajoilla alueilla. Tästä monet saastetutkijat, media, poliitikot ja lopulta myös tavallinen kansa tekivät sen johtopäätöksen, että laajat metsäkuolemat olivat ihmisen toiminnan eli ilmansaasteiden seurausta. Havainto vauhditti merkittävästi silloista vihreän aatteen läpimurtoa Euroopassa.

Kun Suomessa sitten 1980-luvun aikana oli useita koleita kesiä ja suomalaiset männyt alkoivat ruskettua vuosi vuodelta pahemmin, tarttui media aiheeseen ja sai puolelleen muutamia tutkijoita kuten Erkki Lähteen ja Satu Huttusen. Nämä antoivat professorinstatuksellaan uskottavuutta väitteille saasteiden aikaansaamista tuhoista ja maailmanlopun ennusteista suomalaisille metsille.
Ristiriita Suomen ja etenkin Lapin alhaisten saastepitoisuuksien ja metsäkuolemien välillä selitettiin pois Suomen karulla ilmastolla, jonka seurauksena maamme mäntyjen sanottiin olevan äärimmäisen herkkiä ilmansaasteille. Tähän kuvaan sopi erinomaisesti pahimpien tuhojen löytyminen pohjoisesta Sallan Rikkilehdosta, venäläisen teollisuuskaupunki Montsegorskin läheltä.
Versosurmaista taimikkoa. Kuva Timo Kurkela 
Toki Suomessa oli tutkijoita, kuten Timo Kurkela, jotka ymmärsivät että ilmiön taustalla olivat poikkeuksellisen sateiset kesät ja niiden villitsemä surmakkasieni. Media ei kuitenkaan halunnut kuunnella heidän tylsää selitystään 1980-luvun mäntytuhojen taustalla, vaan piti viimeiseen asti kiinni saasteteoriasta.

Niinpä 1980-luvun ruskeiden mäntyjen aiheuttajaksi hyväksyttiin vasta kymmenien miljoonien markkojen tutkimushankkeen tulosten pohjalta surmakan aiheuttama versosurma (silloin myös versosyöpänä tunnettu); ratkaisevia todisteita tästä esittelivät rovaniemeläinen Risto Jalkanen ja hänen oppilaansa Juha Kaitera. Sekä tietenkin itse mäntymetsät, jotka hankkeen valmistuessa olivat jo karistaneet ikävän sienen niskoiltaan ja kasvoivat taas yhtä vihreinä kuten aina ennenkin.
Seuraavaksi Hantulan kirjoituksessa siirrytään nykyhetkeen - siis viimeisiin vuosiin - ja tarkastellaan, millaisia metsätuhoja saattaa olla edessä, jos ... No, en voi kopioida Hantulan bloggausta tähän kokonaan, joten joudut lukemaan loput professorin omasta kirjoituksesta. Kannattanee lukea myös kirjoituksen kommenttiosio, sillä metsätuhoihin perehtynyt kirjoittaja näyttää vastaavan joihinkin kommentteihin.

1980-luvun metsätuhokeskustelussa ja nykyajan ilmastonmuutoskeskustelussa on paljon samankaltaisia piirteitä. Ainakin molemmissa tapauksissa oltiin aluksi niin kovin varmoja syntipukin ihmisperäisyydestä.

12 kommenttia:

  1. Myös tämänpäiväisessä Hannu Aron blogissa on hyvä lainaus Antti Roineen tekstistä:

    "Tieteen avulla voimme kasvattaa ihmiskunnan hyvinvointia. Sen sijaan mutu-tietoon perustuva höpsismi johtaa meidät erittäin kalliisiin poliittisiin virheratkaisuihin, kuten tuulivoimaloiden pyörittämiseen tukirahoilla sekä hiilidioksidipäästöjen ja työpaikkojen siirtämisen Kiinaan. Tästä johtuen tarvitsemme tulosvastuuta myös tieteen tukemisessa ja rahoituksessa...Oikea tiede etsii totuutta, mutta ilmastouskonto etsii rahoitusta."

    Tapsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Antti Roineen teksti julkaistiin myös Ilkka lehdessä:
      http://www.ilkka.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/kestava-kehitys-kohtalonkysymys-1.1639312

      Suurin harmi tässä on kun näiden ilmaston mutu-tietojen avulla on saatu syöttötariffi tuki tuulisähkölle, nyt niitä suuria tuulivoimaloita tungetaan mahdollisimman lähelle asutusta ja korkeille paikoille mistä ne kaikista enimmän häiritsee lähi-asutusta yli 5km matkalta.

      Poista
  2. Toivotaan, että tästä AGW-hypestä päästään mahdollisimman nopeasti eroon ja voidaan keskittyä niihin oikeisiin ongelmiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. no pysykää mahdollisimman kaukana Birdlifesstä niin saattaa
      joku lintu tai lepakko jääda henkiinkiin.

      Ilkka

      Poista
  3. Se on hyvä, että muidenkin tieteenalojen osaajat nostavat päätään ja uskaltavat tuoda omia näkemyksiään julkisuuteen. Ongelma toki on siinä, että julkinen sana ei pääsääntöisesti hyväksy kuin yhden totuuden -ilmaston lämpenemisen. Muiden tieteenalojen perustellutkin näkemykset ovat tieteen kieltämistä tai jopa vihaamista.

    Tuolla Suomi24 sää- ja inttämispalstalla on taas kerran tuotu esille Professori Mielikäisen hyvä analyysi ja parin muun tieteenalan arvaus tulevista maapallon lämpötiloista. On siinä toki esitettynä se ainoa ja oikeakin IPCC:n hiilidioksidiin perustuva ennustuskäyrä A. Nämä käyrät ovat viidennellä sivulla ja on jännä nähdä, miten tuossa käy!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja se Mielikäisen juttu löytyy:

      http://www.maol.fi/fileadmin/users/EDimensio/Dimensiossa_julkaistua/ilmastonmuutos_DM1202.pdf

      Poista
    2. Olinkin lukenut jostain että ilmasto on liian tärkeä asia jätettäväksi
      ilmastotieteilijöille.

      Eli asettakaamme kysymys siintä kuka on ilmastotieteilijä, kun ei siihen vaadittane muuta pätevyyttä kuin että ratsastaa ilmastoluuskalla.

      Tämä alahan on mielestäni niin poikkitieteellinen että tarvitaan monen alan osaajia, menneisyyden rekonstruoimisessa geologeja sekä kaikenmaailman proxytutkijoita eri aloilta fyysikoista Timosiin
      ja Järvisiin, muita unohtamatta, joilla on sanansa sanottavana aiheesta.

      Ja sitten tulee joku vähä-älyinen ilmastolähettiläs julistamaan ettei heidän havaintonsa ole merkityksellisiä koska he eivät ole ilmastotiedemiehiä.

      Toisaalta jos katsoo maailman johtavimpien ilmastotiedemiesten meriittejä, niitä löytyy rautatieinsinööristä tietokonemallintajiin, joista kumpikaan ei ole sinänsä tiedettä, vaan enmminniin suoritusporrasta.

      No nythän "ilmastotiede" on siirtymässä enemmin astrofysiikan ja proxyjen puoleen, omatekoisten "ilmastotieteilijöiden" mallinnusten sijaan, syynä mallinnusten epäonnistuminen joka ei voi enään kantaa pitkälle, kun musta on jo väärennetty valkoiseksi.

      https://www.youtube.com/watch?v=9O0zKMlFl8k

      Ilkka

      Poista
    3. Nimenomaan, kysymyksenasettelun pitäisikin olla; mikä on ilmastohutkijoiden empiiristen tieteiden tietotaso? Välillä tuntuu ettei heillä ole edes perustason kemia-/fysiikkatietämystä!
      -PX

      Poista
  4. Vähän tämä bloggauksen ajatusmaailmaa liippaa Lappeenrannan yliopiston professorin kirjoitus Hesariin tulevaisuutemme mahdollisuuksista. Sisältää paljon hyviä kysymyksiä, mutta vähän vastauksia.

    Mihin kannattaa satsata ja mihin ei lienee jutun pointti. Aika lohduton kuva jäi tästä kirjoituksesta Suomen tulevaisuudesta, mikä kyllä lippaa läheltä omiakin ajatuksiani.

    Teolliset työt on karkoitettu ja niiden tekijät eivät muuhun pysty, mitä käyttöä tälle rupusakille sitten on?

    http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1404100192030?jako=f8fb2607fd575692d27d40eabb08aefb&cmp=nl-020714

    Tapsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mutta sopiihan se lukea täysipäisen proffan ajatuksia kun ittelläkään ei ole tarjolla taikasauvaa, ei voi moittia toista näkemyksen puutteesta.

      Itse olen ihmetellyt juuri lanseerattua biotalous ihmettä satoinetuhansine uudistuvine työpaikkoineen.

      En minä näe muuta kuin selluteollisuuden nimeämisen uudelleen biotaloudeksi, mutta mistä löytyvät nimenmuutoksesta syntyvät uudet työpaikat.

      Nythän ilmeisesti painopaperin kysyntä on laskussa, pitääkö valmistaa kartonkia elikkä pakkauksia.

      Toisaalta jos Afrikan annetaan kehittyä kaipa he alkavat käyttämään vessapaperia enenevässä määrin, yhden vaigtoehdon ollessa että sellusta tehdään ruutia jolla on historiallisesti vakaa kysyntä aina jossainpäin maailmaa, siitäkö uusi nokia, ja saattaahan siintä rapsahtaa Nobelin rauhanpalkintokin.

      Voiko joku selittää minulle tämän bioihmeen mekanismin, kun kerrankin olen jäänyt sanattomaksi tämän ihmeen edessä?

      Ilkka

      Poista
    2. Tämä on helppo selittää. Bioihme = valtion tukiaiset.

      Tapsa

      Poista
    3. Samaa mieltä! Katso linkki alla. Antero

      http://www.hs.fi/paivanlehti/06062014/mielipide/Lyhyesti/ar1401946332917?a=3

      Poista