Sään aiheuttamat vahingot vähenemässä

Muutama päivä sitten Ilmatieteen laitos antoi tiedotteen otsikolla "WMO: Sääolosuhteiden aiheuttamat taloudelliset ja henkilövahingot ovat kasvussa". Seuraavassa muutamia otteita siitä:

Kuva 1

Maailman ilmatieteen järjestö (WMO) ja belgialaisen Louvanin katolisen yliopiston onnettomuustutkimuskeskus (Center for Research on the Epidemiology of Disasters, CRED) ovat julkaisseet raportin sää-, ilmasto- sekä vesiolosuhteiden aiheuttamista taloudellisista ja henkilövahingoista eri puolilla maailmaa vuosien 1970 – 2012 aikana.

Vuosien 1970 – 2012 aikana kuivuus, äärilämpötilat, tulvat, trooppiset syklonit sekä näihin liittyvät epidemiat aiheuttivat raportin mukaan 8835 onnettomuutta, 1,94 miljoonaa kuolemaa ja 2,4 biljoonan dollarin taloudelliset vahingot.  Raportissa todetaan, että sääolosuhteisiin liittyvät onnettomuudet ovat kasvussa koko maailmassa. Kehittyneissä maissa taloudelliset vahingot ovat merkittävämpiä, kun taas henkilövahingot keskittyvät enemmän kehittyviin maihin.

Suurinta vahinkoa aiheuttivat myrskyt ja tulvat sekä kuivuus. Henkilövahinkoja aiheutui eniten vuoden 1983 kuivuudesta Etiopiassa sekä vuonna 1970 Bangladeshiin iskeneestä Bhola-syklonista. Molemmat ilmiöt vaativat 300 000 ihmisen hengen.  Suurimmat taloudelliset menetykset, noin 147 miljardia dollaria, aiheutuivat hurrikaani Katrinasta Yhdysvalloissa vuonna 2005.

Kuva 2

Euroopassa sääolosuhteisiin liittyvät onnettomuudet aiheuttivat lähes 150 000 kuolemaa ja noin 375 miljardin dollarin taloudelliset vahingot vuonna 1971 - 2012. Suurinta taloudellista vahinkoa aiheuttivat tulvat ja myrskyt. Ihmishenkien menetyksiä aiheuttivat eniten äärilämpötilat. Esimerkiksi vuonna 2003 Länsi-Euroopassa olleen helleaallon aikana menehtyi noin 72 000 henkeä ja vuonna 2010 Venäjällä olleen helleaallon aikana noin 56 000 henkeä.

Totuuden nimessä on kuitenkin katsottava kuvaa 2 (kuvat suurenevat niitä klikattaessa), josta käy selväksi, että sään ääri-ilmiöiden aiheuttamat kuolemantapaukset tai ennenaikaiset kuolemat ovat dramaattisesti vähentyneet maailmanlaajuisesti viimeisen 100 vuoden aikana.

- Sääolosuhteiden aiheuttamat luonnonkatastrofit ovat lisääntymässä, sanoo WMO:n pääsihteeri Michel Jarraud. – Tulvien, kuivuuden, äärilämpötilojen sekä myrskyjen aiheuttamat vahingot koskettavat yhtälailla sekä teollistuneita että teollistuvia valtioita.

Lähes samanaikaisesti yksi maailman suurimmista jälleenvakuutusyhtiöistä,  Munich RE, kertoi aivan toisenlaisia tuloksia vuoden 2014 ensimmäisen vuosipuoliskon luonnonvahinkojen osalta. Ne olivat pudonneet lähes puoleen viimeisen 10 vuoden vertailujaksoon nähden. Ja Munich RE lähinnä syytteli kylmää talvea niistäkin. No, ilmaston lämpeneminenhän aiheuttaa nykyään myös talvien kylmenemistä.

Kuva 3

Mutta enemmän kuin ilmastonmuutospanikoinnilla leipänsä tienaavan Munich RE:n arviot minua kiinnostaa yhden maailman johtavan ympäristötutkijan, professori Roger Pielke juniorin, arvio. Pielke on ollut aika kriittinen panikoijien ja tilastomanipuloijien suhteen, mutta hän on pyrkinyt pysyttelemään ns. alarmistileirin reunoilla ilmastonmuutoksen osalta. Roger Pielken käsitys näyttää edelleen olevan se, että sään aiheuttamat inflaatio- ja BKT-korjatut vahingot ovat laskusuunnassa, kuten hänen bloginsa kuvasta (kuva 3) selvästi näkyy. Muistetaanpa kuitenkin, että Pielken kuvan vuoden 2014 pylväs ei ole täysin yhteismitallinen muiden vuosipylväiden kanssa. Siinä esitetään vain ensimmäisen kuuden kuukauden luonnonkatastrofien vahingot. Mutta toisaalta siinä on mukana mm. maanjäristykset ja tulivuorenpurkaukset, joita muissa ei ole. Tämä vuosi siis ei näyttäisi oleellisesti poikkeavan pitkäaikaisemmasta trendistä ensimmäisen kuuden kuukauden osalta.

Nyt on ehkä syytä palata kuvaan 1, joka on maailmankuulun ympäristötieteiden professori Lomborgin nettisivulta lainattu. Siinä osoitetaan, että olemme parin vuosisadaan aikana lähes hylänneet ns. uusiutuvat menetelmät energian tuotannossa lähes kokonaan. Luopuminen metsien ylisuurista hakkuista, hevosvetoisesta liikenteestä ja vanhanaikaisista/tehottomista tuulimyllyistä mahdollisti sen vaurastumisen, jolla osa ihmiskunnasta on kyennyt suojautumaan melko hyvin sään ääri-ilmiöiltä. Meillä Suomessa se on tarkoittanut  mm. kykyä suojautua tehokkaasti kylmältä, joka on ollut välillisesti tai suoraan pahin tappaja sekä ihmisyhteisöille että muulle luomakunnalle. Ja sitähän se on edelleen monilla alueilla maailmassa. Näin on varsinkin niissä kehitysmaissa, joiden kehittymistä ja kykyä suojautua mm. vaaralliselta säältä yritetään hidastaa ilmastopoliittisin syin ja kestämättömän kalleilla ja vanhanaikaisilla energiaratkaisuilla.

En siis epäile sitä, etteivätkö ihmiskunnalle sään ääri-ilmiöistä ja muistakin luonnonkatastrofeista aiheutuvat vahingot olisi kasvaneet rahamääräisesti laskettuna. Mutta absoluuttisina ihmishenkien menetyksinä - väestön kasvusta huolimatta - tai suhteellisesti laskettuina taloudellisina tappioina määrät eivät ole nousussa. Siihen lienee kaksi syytä. Me kykenemme parantuneen varallisuutemme vuoksi suojautumaan paremmin säältä. Saamme ääri-ilmiöistä yleensä ajoissa varoituksia, ja fyysinen suojamme on parempi. Eivätkä tilastot todista sään äärevöitymisestä, kuten IPCC:kin on viimeisissä raporteissaan todennut. Näistä asioista ilmastopanikoijia edustavat Maailman meteorologinen järjestö ja Ilmatieteen laitos eivät muistaneet tilatun tutkimuksen tiedotteissaan kertoa juuri mitään.

Munich Re

Munich Re

Munich Re