torstai 24. heinäkuuta 2014

Näkyykö ilmastonmuutos tuhotilastoissa?

Yhä useammin saat lukea mediasta tai muista lähteistä ilmaston äärevöitymisestä. Usein väitetään äärimmäisten sääilmiöiden lisääntyneen ja niiden aiheuttamien haittavaikutusten kasvaneen. Tällaisiin vaikutuksiin ovat vihjanneet tietysti ilmastopoliittista agendaa ajavat aktivistit mutta myös monet tietokonemallinnuksiin luottavat tutkijat. Ilmastopolitiikkaa tukevat toimitukset toimivat tietysti agendansa mukaisesti ja mielellään julkaisevat yksipuolisia juttuja vakuuttaakseen lukijansa samasta asiasta.

Toisaalta hallitustenvälinen ilmastopaneeli, IPCC, on tutkimuskoosteissaan paneutunut  asiaan aika huolellisesti. Vuonna 2012 se julkaisi sään ääri-ilmiöihin keskittyneen raporttinsa (SREX) ja luonnollisesti asiaa käsiteltiin myös tänä vuonna julkaistuissa viidennen arviointiraportin osissa (AR5). Lyhyesti sanottuna IPCC ei noiden raporttien perusteella löytänyt merkitseviä ja uskottavia trendejä sään äärevöitymisestä.

Asiakokonaisuutta sekoittaa vielä se, että jotkut taloudelliset toimijat ovat tulleet mukaan keskusteluun melko äänekkäästi. Varsinkin jälleenvakuutusyhtiöt ovat kertoneet luonnonkatastrofien aiheuttamien vahinkojen kasvusta. En sinänsä epäile noiden yhtiöiden antamia tietoja, vaikka niitä ehkä mielellään käytettäisiin vakuutuslajitelman kasvattamiseen, myynnin lisäämiseen ja ainakin luonnonvahinkojen korvaamiseksi tarkoitettujen vakuutusten katteiden kasvattamiseen. Mutta sään lisäksi ihmiskunnan oma toiminta (lisääntyminen, omaisuuden kasvu, muuttoliike, maankäytön muutokset jne.) vaikuttaa siihen, miten altistumme aika-ajoin hurjistuvalle säälle.

Hiljattain asiasta on ilmestynyt uusi tutkimus Climatic Change -tiedejulkaisussa. Hollantilaiset tutkijat Hans Visser, Arthur C. Petersen ja Willem Ligtvoet arvioivat "Säähän liittyvien tuhovaikutusten, haavoittuvuuden ja ilmastonmuutoksen välistä suhdetta". Heidän keskeinen yhteenvetonsa on seuraava:
Normalisoitujen tuhovaikutusindikaattorien trendin puuttuminen näyttää olevan yhtäpitävä äärimmästen sääilmiöiden puuttuvan trendin kanssa. Tämä päätelmä on enemmän laadullinen koskien kuolleiden ihmisten määrää. Siitä johtuu, että haavoittuvuus on myös pääosin vakaa aikana, josta analyysi on laadittu (1980 - 2010).

Sääilmiöiden aiheuttamat kuolemantapaukset normalisoituna analyysin ajalta Visser et al.  (2014) kuva 4

Liittyen kirjoituksen alun johdantoon tutkimustuloksen voi pelkistää yksinkertaisella suomenkielellä  seuraavasti:  Väitteet ihmiskunnan aiheuttaman ilmastonmuutoksen näkymisestä tuhovaikutustilastoissa eivät pidä paikkaansa. Data ja muut todisteet eivät niitä tue.

Visser et al:n tutkimustulos ei ole yllättävä, sillä se on saman suuntainen edellisten vastaavien analyysien kanssa. Näitä ovat mm. Bouwer 2011, Neumayer ja Bartel 2011, Mohleji ja Pielke 2014 sekä tietysti IPCC raporttien (SREX ja AR5) johtopäätökset. Mielenkiintoista ja koko tutkimusalueen tuloksia vahvistavaa on se, että tässä tutkimuksessa käytettiin muihin em. tutkimuksiin verrattuna hieman toisenlaisia tutkimusmenetelmiä ja eri dataa.

Seuraavan kerran kuullessasi ilmastonmuutoksen aiheuttamista tuhoista tiedät puhujan kertovan tutkimustulosten vastaista juttua. Hänet on silloin hyvä ohjata vaikka tämän linkin kautta tutustumaan Ilmastorealismi-blogin tarjontaan asioista. Lisää arviointia Visserin tutkimuksesta löytyy englanniksi mm. professori Roger Pielke Jr:n blogista.




4 kommenttia:

  1. Silloin kun vakuutusteollisuus satsaa ilmastonlämpenemiseen alaarmi on jo valmis,
    tilastotieteen tuottaessa tarvittavat luvut eri tahoille.

    http://www.munichre.com/en/media-relations/publications/press-releases/2010/2010-12-23-press-release/index.html

    Ilkka

    VastaaPoista
  2. suomessahan ääri-ilmiöt kuten myrskyt eivät ole käppyröiden mukaan lisääntyneett.
    joitakin vuosia sitten oli jokunen merkittävä myrsky joita oli tosin jo aiemminkin.
    metsänomistajana tein metsävakuutuksen jo vuosia sitten ja tässä vaiheessa nettohyöty on ollut selvä eli hyötyä enemmän kuin mitä vakuutusmaksut ovat olleet.
    oikeastaan ei kovin isoa puhuria tarvita kun vaikka aukkojen reunasta tukkia kaatuu ja tulos kattaa vakuutusmaksun.
    jos omistaa metsää kymmeniä hehtaareja ottaisinpa siihen vakuutksen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä juttu sinulle! Tuskinpa vakuutusyhtiöt kuitenkaan suostuvat kovin kauan jakamaan euroja sinulle ja muille. :) Antero

      Poista
  3. No herätkää jo, WWF vakuutusyhtiö ja YK ajavat globaalia ilmastovakuutusta jonka voimaansaattaminen ei vaatisi samanlaista sitovaa kansainvälistä sopimusta mihin näillä alituisilla IPCC jamboreilla pyritään.

    Kyseessä on perinteinen ns. yhteinen etu.

    Tähtäinkin on siirtynyt enemmin kuviteltuihin tuhoihin kuin kuviteltuun lämpenemiseen kuviteltujen tuhojen lisääntymisen syynä.

    Seuraavaksi ilmastovakuutus yritetään salakuljettaa "sisään" keittiön kautta.

    Tämä ilmenee siten että saamme jatkossa enenevässä määrin tuhoisia ilmastotilastoja ihmeteltäväksemme, ja ilmastovakuutusrahastoon pitäisi
    ropista vastaava summa joka jäi ropisematta Green Climate Fundiin, eli
    satasen miljardia € vuodessa.

    http://www.c2es.org/docUploads/Allianz%20WWF%20report.pdf

    Ilkka

    VastaaPoista