Hesari todistaa ilmastonmuutoksen ihmisperäisyyden

Helsingin Sanomat kirjoitti 17.10.2015 otsikolla ”Nyt on ääri-ilmiöiden säävuosi – johtuvatko poikkeukselliset helteet ja tulvat ihmisestä?” Ilmeisesti tarkoitettiin vuotta 2015. Katsotaan, miten Hesarin juttu kestää kevyttä dataan perustuvaa tarkastelua.

HS:n jutun kuvitusta

Vuoden 2015 aikana monet ennätykset ovat jälleen rikkoutuneet säähavainnoissa. HS valitsi kolme poikkeuksellisista säästä kertovaa uutista ja pohtii, liittyvätkö ne jollain tavalla ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen.

HS kertomansa mukaan kokosi Pariisin ilmastokokouksen alla esimerkkejä kuluneen vuoden äärimmäisistä sääilmiöistä. Oliko tarkoitus tehdä vajaan vuoden säästä ilmasto, ja siten koettaa kerätä tukea useita vuosia jatkuneelle ilmastopolitiikalle, jää lukijan tulkinnan varaan. Minä tuota juttua kokonaisuudessaan niin tulkitsen.

1) Lähi-idän ennätysmäisen kuuma kesä

Yhdysvaltain liittovaltion sää- ja valtamerentutkimusorganisaation NOAA:n mukaan kaikki merkit viittaavat siihen, että vuosi 2015 on mittaushistorian kuumin vuosi planeetallamme. Edellisen kerran lämpöennätys rikkoutui vuonna 2014.

NOAA niin väittää. Mutta jos katsomme tarkimpia ja kattavimpia alailmakehän lämpötilamittauksia, lämpimin vuosi on ollut 1998, eikä tästä vuodesta näytä tulevan minkäänlaista uhkaajaa sille. Olen tästä kirjoittanut sen verran paljon (viimeksi mm. täällä ja täällä), että jääköön tämä asia nyt tässä bloggauksessa tähän.

Viime kesänä erityisen kuumaa oli Keski-Aasiassa ja Lähi-idässä. Helleaalto käynnistyi alkukesästä Intiassa ja Pakistanissa, joissa kuoli tuhansia ihmistä elohopean kohottua lähellä 50:tä celsiusastetta.

Keski-Aasiassa ja Lähi-idässä helleaallot ovat jokavuotisia tapahtumia. Niissä ei ole mitään erikoista, ja ne ovat kuuluneet sikäläiseen ilmastoon jo ainakin 10 000 vuoden ajan.

Intiassa raportoidaan noin 2500 ihmisen kuolleen toukokuussa nestevajauksen ollessa syynä tai osasyynä. Pakistanin vastaava luku kesäkuulta on noin 2000. Kesäkuukausina noissa maissa kuolee normaalisti yli 2 000 000 ihmistä. Kyse on siis promilleluokan muutoksesta. Muistutan lukijoita, että kylmyys tappaa selvästi enemmän ihmisiä joka vuosi myös Intiassa ja Pakistanissa.

Kävin tarkistamassa satelliittimittaussarjojen lämpötilat Lähi-idän osalta. Viime kesä (kesäkuu-elokuu 2015) oli keskilämpötilaltaan keskimääränen 2000-luvulla. Sitä viileämpiä ovat olleet kesät 2009, 2004, 2003 ja 2002 ja kuumempia kaikki muut 10 kesää.

Maailmanpankin raportti vuodelta 2014 varoitti, että ilmaston lämpeneminen aiheuttaa entistä pahempia kuumuus- ja kuivuusjaksoja erityisesti Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Raportti povasi alueelle kuivuudesta johtuvia katovuosia ja vesipulaa.

Miten Maailmanpankin raportti vuodelta 2014 liittyy vuoden 2015 säähavaintoihin? No, liittyi tai ei, se perustuu samoihin ilmastomallinnuksiin, joita on esitelty jo vuosien ajan. Noille mallinnuksille ainoa yhteinen tekijä on toistaiseksi ollut kyvyttömyys ennustaa tulevaa ilmastoa sen paremmin globaalisti kuin paikallisestikaan.

"Pakolaisongelma todennäköisesti pahenee kuivumisen ja lämpötilojen nousun myötä", sanoo pääjohtaja Petteri Taalas Ilmatieteen laitoksesta.

"Maatalous menestyy näillä alueilla entistä huonommin, ja elinolot muuttuvat tukalammiksi."

Syyrian vehnäntuotanto 1980-2009 FAO:n mukaan

Hesarin artikkelista ei voi päätellä muutaman heiton perusteella, miten syvästi pääjohtaja Taalasta on haastateltu. Mutta häntä oleellisesti paremmin Lähi-idän asiat tuntevana voin sanoa Taalaksen nimiin pantujen lausuntojen olevan sekä oikeassa että väärässä. Esimerkiksi Syyrian kuivuus 2007 – 2009, joka notkahdutti vuoden 2008 satoja selvästi, oli tietysti todellinen sääilmiö. Sen vaikutus moninkertaistui, kun Syyrian hallinto oli kadottanut otteensa kastelujärjestelmien hallinnasta. Vastaavaa notkahdusta ei nähty samalla alueella sijaitsevissa Israelissa, Libanonissa eikä Jordaniassa. Kannattaa muistaa sekin, että esimerkiksi Syyrian vehnäsato katovuonna 2008 oli kuitenkin hyvää 1980-luvun tasoa. Maan tärkeimmän viljelykasvin tuotanto kuitenkin kasvoi vuosina 1980 – 2009 keskimäärin 2,5 % vuodessa. Se ei todista Taalaksen väittämän huonompaan suuntaan menevän maatalouden puolesta. Viime vuosien hehtaarisadot ovat koko Lähi-idässä kasvaneet yli kaksinkertaisiksi verrattuna 50 vuoden takaisiin. Elinolojen nykyinen tukaluus johtuu aivan muista syistä kuin suhteellisen tasaisena pysyneestä holoseenin aikaisesta ilmastosta.

Taalaksen mukaan viime kesän kuumuusaalto selittyy sinänsä luonnollisella paikalleen jämähtäneellä korkeapaineella. "Niitä esiintyy luontaisesti, mutta yhdessä ilmastonmuutokseen liittyvän lisälämpenemisen kanssa seurauksena on ennätyslämpötiloja. Näitä tulee olemaan jatkossakin."

Sääennätyksiä, joista tässä tapauksessa ei ollut edes kysymys, syntyy joka vuosi jossain päin maapalloa. Siitä enemmän vähän myöhemmin. Mutta olen nyt Hesarin ensimmäisen kohdan väittämän kumonnut dataan perustuen: Lähi-idän kesä 2015 ei ollut ennätysmäisen kuuma – ei edes lähelle sellaista.

2) Etelä-Carolinan tulvat esimerkkinä "steroidisäästä"

Yksittäisten sääilmiöiden liittäminen ilmastonmuutokseen on aina riskipeliä. Jotkut ilmastotutkijat näkivät silti Yhdysvaltain Etelä-Carolinaan lokakuun alussa iskeytyneissä historiallisen voimakkaissa rankkasateissa merkkejä ilmastonmuutoksen vaikutuksista.

Aivan, se on todellista riskipeliä, jossa panoksena on väittämän esittäjän uskottavuus.

Rankkasateet ja tulvat Yhdysvaltain itärannikolla tappoivat kaksitoista ihmistä. Ilmastonmuutosta tutkivan laitoksen johtaja Michael Mann Pennsylvanian yliopistosta kutsui Etelä-Carolinan rankkasateita "steroidisääksi". Ilmastonmuutos ikään kuin lisäsi kierroksia sääilmiölle, joka on luontaisesti raju.

Etelä-Carolinaa koetelleet sateet olivat epäilemättä rajuja ja mitatussa ilmastohistoriassa harvinaisia. Mutta steroidisääksi tai ilmastonmuutoksen aiheuttamaksi ne eivät muutu edes valenobelisti Michael Mannin lausunnoilla.

Hänen mukaansa rankkasade liittyi Atlantilla voimistuneeseen Joaquin-hurrikaaniin, joka keräsi voimaa ennätysmäisen lämpimästä merenpinnasta. Ennätyksellinen ilmankosteus muuttui rankkasateeksi, joka iski Carolinaan.

Joaquinin syntyalueen merenpintalämpötilat 1940-luvulta alkaen

Joaquin-hurrikaani kulki melkoisesti Carolinojen itäpuolella, mutta kyllähän se tietysti vaikutti ilmavirtauksiin alueella. Hurrikaani ei kuitenkaan kerännyt voimaa mitenkään ennätysmäisen lämpimästä merenpinnasta. Viereisessä graafissa on NOAA:n tilastoista Joaquinin syntyalueen merenpintalämpötilat 1940-luvulta alkaen. Ennätykset ovat kaukana menneisyydessä.

"Tässä tapauksessa näimme 'kerran vuosituhannessa' -tulvan Etelä-Carolinan rannikolla. Se oli seurausta äärimmäisen kosteasta ilmasta, jota virtasi hurrikaani Joaquinista", Mann sanoi uutissivusto Mashablen mukaan.

Hmmm… Vai kerran vuosituhannessa tapahtumasta oli kyse? Ylen jutusta ei selviä, miten vajaan sadan vuoden ilmastohistoriasta moinen ilmiö lasketaan, mutta myönnän kyllä, että todennäköisyyksiä aina voidaan laskea. Nyt vaan on niin, että todennäköisyys ”kerran vuosituhannessa”  -tapahtumille jossain päin maapalloa on hyvin suuri joka vuosi. Niitä luultavasti tapahtuu useita vuosittain, jos kriteeriksi otetaan paikallinen sää. Yhdysvaltain geologian tutkimuskeskus (USGS), joka seuraa mm. jokien virtaamaa, ei näyttänyt innostuvan tässä Etelä-Carolinan tapauksessa valenobelistin lausunnoista.

Ilmatieteen laitoksen Taalas pitää Mannin esittämää analyysiä osuvana.

Eipä yllättänyt, että Petteri Taalas kulkee taas harhapoluilla.

"Alemman ilmakehän kosteus on lisääntynyt ilmastonmuutoksen myötä. Lämpimät merivedet ja haihdunnan lisääntyminen lisäävät ilmakehän kosteutta, mikä on polttoainetta trooppisille myrskyille. Se johtaa äärimmäisiin sadeilmiöihin, kuten rankkasateisiin."

Alailmakehän vesimäärän muutos NOAA:n mukaan.
Kuva prof Ole Humlumin Climate4you-blogista

Tjaah, NOAA:n mukaan alailmakehän kosteus ei ole sanottavasti lisääntynyt ainakaan sitten 1960-luvun, kuten oheinen kuvaaja osoittaa. Mistä ihmeestä Taalas aina kaivaa näitä perättömiä väitteitään, joille ei löydy mittausdatasta pohjaa?

Taalaksen mukaan erityisesti rannikkoseudut ovat alttiita ilmastonmuutoksen tuomille äärimmäisille sääilmiöille.

Rannikkoseudut ovat aina olleet alttiita meren tuomille sääilmiöille. Vaan mitään kummempaa ilmastonmuutosta ei niissä ole datan perusteella havaittavissa paikallista ja alueellista vaihtelua lukuun ottamatta.

"Ihmiset ovat muuttaneet asumaan kaupunkeihin rannikkoseuduille. Äärimmäisten sääilmiöiden tuottamat taloustappiot ovat lisääntyneet, minkä vuoksi esimerkiksi vakuutussektori on erittäin kiinnostunut ilmastonmuutoksen torjumisesta."

Toki taloustappiot ovat lisääntyneet, kun vakuutettu ja vakuuttamaton omaisuus on lisääntynyt. Tutkimustieto kuitenkin kertoo jokseenkin yksiselitteisesti, että tuohon omaisuuden kasvuun normalisoidut tappiot eivät ole lisääntyneet.

Hesarin toisen kohdan väittämätkin on nyt kumottu dataan perustuen.

3) Historiallisen paha El Niño -ilmiö uhkaa miljoonia ihmisiä

  

El Niñon nostama merenpinnan lämpötila
itäisellä Tyynellämerellä NOAA:n mukaan

El Niño on kausittain toistuva sääilmiö: siinä Itä-Tyynenmeren alueen vedet lämpenevät, mikä taas vaikuttaa sääilmiöihin eri puolilla planeettaa. Tyypillisesti Etelä-Amerikka kärsii rankkasateista, kun taas Australia, Kaakkois-Aasia ja Afrikan eteläosa kärsivät kuivuudesta. Ilmatieteen laitoksen Taalaksen mukaan edellinen erittäin voimakas El Niño koettiin 1997. Kuluvasta vuodesta näyttäisi tulevan samankaltainen.

Käynnissä on tosiaan melko voimakas El Niño, jolla on vaikutuksensa mm. sadantaan melko laajalla alueella. Kyse on kuitenkin ikiaikaisesta luonnollisesta ilmiöstä, joka kuuluu nykyiseen ilmastoomme. Ihmisellä ei ole sen esiintyvyyteen tai voimakkuuteen tiettävästi mitään vaikutusta. Eikä kuivuus ole maailmalla lisääntynyt ainakaan mittausdataan perustuvien tutkimusten mukaan.

"Tämä näkyy eteläisellä pallonpuoliskolla maataloustuotannon häiriöinä, ja sillä on vaikutusta myös kalakantoihin", Taalas arvioi. "Odotettavissa on vaikutuksia myös Suomen maatalouteen, sillä ruoan hinnat saattavat nousta ja suomalaisesta ruoasta saatetaan saada parempaa hintaa."

Jännityksellä odotan, miten joku kohtapuoliin yrittää todistaa El Niñon vaikutusta vaikkapa kotimaisen maidon tai sianlihan hintoihin. Väittäisin Taalaksen odotusten olevan hyvin heikolla pohjalla ehkä anjovissäilykkeitä lukuun ottamatta.

Taalaksen mukaan El Niño on luontainen planeetallamme toistuva sääilmiö eikä ole näyttöä siitä, että ilmastonmuutos vaikuttaisi siihen.

Ei niin ole näyttöä, mutta epätoivoisesti toimittaja Jukka Huusko sen kaivoi todistelunsa kolmanneksi osaksi ilmastonmuutoksesta.

Nature-lehdessä viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa esitettiin kuitenkin, että El Niño saattaa toistua tulevaisuudessa yhä useammin ilmaston lämpenemisen vuoksi.

Naturessa viimevuotinen artikkeli oli puhdas mallinnustutkimus, joka ei perustunut minkäänlaiseen mitattuun dataan, eikä sen tuloksilla ole näyttöä ennustekyvystä. Kyse on ilmeisen pseudotieteellisestä tutkimuksesta, jollaiset ovat valitettavasti nykyisin ilmastotutkimuksen valtavirtaa.

Palataanpa lopuksi Hesarin otsikkoon: Nyt on ääri-ilmiöiden säävuosi – johtuvatko poikkeukselliset helteet ja tulvat ihmisestä? Vaikka joka vuosi on ihan luonnostaan ääri-ilmiöiden vuosi, ei lehden kolmesta esimerkistä löytynyt näyttöä ihmisen syyllisyydestä. Sen sijaan löytyi jonkin verran näyttöä ihmisperäisestä väärästä syyllistämisestä (toimittaja Huusko) ja väärästä todistelusta (pääjohtaja Taalas). Tuon verran ilmastonmuutoksessa siis on ihmisperäisyyttä.