 |
| Pariisissa vilvoiteltiin eilen 2.7.2015 |
Heinäkuun helteiden tulon myötä valmistuivat molempien satelliittiaikasarjojen mittaukset kesäkuulta. Niissä ei sinänsä ollut mitään ihmeellistä, mutta otan kuitenkin muutaman pintaraapaisun asiaan. Seuraavassa puheena olevat kaksi lämpöaikasarjaa, jotka ovat alueellisesti kattavimmat ja tarkimmat, ovat hyvin lähellä toisiaan, kuten alla olevasta vuodesta 1979 alkavasta mittaushistoriasta näkyy. Sarjojen ero syntyy lähinnä anomalioiden laskennassa käytetyistä eri perusjaksoista, mutta kuukausittaiset ja vuosittaiset erot ovat hyvin pieniä - yleensä asteen sadasosilla ilmaistavia.
 |
| Kuva 2 |
Kesäkuun globaalit anomaliat vuoden takaiseen verrattuna nytkähtivät hitusen ylöspäin molemmissa sarjoissa, RSS:ssa 0,05 ja UAH:ssa 0,04 °C. Eniten tähän vaikutti lämpeneminen pohjoisen pallonpuoliskon keskileveyspiireillä. Eteläinen pallonpuolisko ja myös trooppiset alueet (20N - 20S) jäähtyivät hitusen. Kuvassa 3 samat aikasarjat on esitetty mummolan akkunassa olleen ulkolämpömittarin asteikolla.
 |
| Kuva 3 |
Lineaarisella trendillä laskettu lämpenemistauko ei em. pienestä lämpenemisestä johtuen venynyt. Sen pituus on RSS:n mukaan edelleen 18 vuotta ja 6 kuukautta alkaen nyt tammikuusta 1997. Olen kuvassa 4 hahmottanut tilannetta. Siinä on lisäksi punainen kuvaaja, joka edustaa tuoreimman CMIP5-mallinnuskierroksen RCP8.5-skenaarion keskimääräistä tulosta. Tuo vuonna 2012 laadittu mallinnusrypäs, johon ilmastopolitiikkamme perustuu, ennustaa jatkuvasti mitattuja kuumempaa keskilämpötilaa.
 |
| Kuva 4 |
Kuvan aikajakso muuten ei ole ns. kirsikanpoimintaa. Se on laskettu lineaarisella trendillä. Minä en voi sille mitään, että globaali lämpeneminen pysähtyi lähes 20 vuotta sitten tai oikeastaan jo useita vuosia kauemmin, jos mittausten virhemarginaalit huomioitaisiin. Mittaustulokset ja matematiikka ovat!
Muistetaan kuitenkin, että ilmasto on hieman lämmennyt 1970-luvun lopulta, jolloin satelliittiaikasarjat saivat alkunsa. Mutta lämpeneminen ei ole ollut mitenkään tasaista, kuten kuvan 4 mallinnuskuvaaja antaisi ymmärtää
 |
| Kuva 4 |
Sininen kuvaaja kertoo yksittäisen 120 kuukauden lämpenemistrendin. Kovinta lämpenemisvauhti oli siis sinisen kuvaajan huippukohdassa - pisteessä noin 2000 - jolloin lämpeneminen sitä edeltäneen 120 kuukauden aikana oli kaikkiaan lähes 0,5 °C. Aika paljon on lämpenemisvauhti siis vaihdellut tämän lyhyehkönkin tarkastelujakson aikana.
Punainen kuvaaja kertoo lämpenemisvauhdin vuodesta 1979 alkaen. Siitä näkyy, että moderni lämpenemisjakso - olipa sen syy mikä tahansa - alkoi tosiasiassa vasta 1990-luvulla ja saavutti huippunsa 2005, mistä alkaen vauhti on ollut hiipumaan päin. Jos lämpenemistauko jatkuu vielä 10 vuotta tai pidempään, trendi hiipuu niin mitättömän pieneksi, että siitä ei riitä jutun aihetta. Tai ehkä siitä varoittavan jutun aiheen vielä silloinkin saa?
"Kuvan aikajakso muuten ei ole ns. kirsikanpoimintaa. Se on laskettu lineaarisella trendillä. Minä en voi sille mitään, että globaali lämpeneminen pysähtyi lähes 20 vuotta sitten tai oikeastaan jo useita vuosia kauemmin, jos mittausten virhemarginaalit huomioitaisiin. Mittaustulokset ja matematiikka ovat!"
VastaaPoistaKerrohan mikä oli tätä edeltävän kauden kulmakerroin.. Ja miten liität ne havainnot luontevasti tähän nykyiseen piirtämääsi tasanteeseen jatkeeksi.. Miltä maailma silloin näyttää..?
- xyz
Lämpenemisen ja viilenemisen kulmakertoimet koko satelliittimittausajalta löytyvät kuvan 4 kuvaajista.
PoistaJos halutaan tarkastella pidempää aikaa menneisyydessä, joudumme turvautumaan vaikkapa HadCRUT4- aikasarjaan, jonka globaali lämpenemistrendi esimerkiksi vuosille 1880-2014 on noin 0,06°C/10v - siis vähemmän kuin satelliittimittausten aikana, mutta oleellisesti enemmän verrattuna viimeiseen 20 vuoden jaksoon.
Metman Mikko kirjoittaa kesä-heinäkuun helteistä Euroopassa: "...on niistä nyt tietysti tehty iltapäivälehdistössä etusivun uutisia. Aivan kuin normaali ja vuosittain kesällä toistuvassa sääilmiössä olisi jotain kummallista. Hyvä, että on välillä lämmintä." Ilmeisesti MM ei lue lehtiä eikä aiheesta kirjoitettuja tutkimuksia. Lontoossa mitattiin heinäkuun alussa korkeimmat lukemat koskaan mitatuista, Pariisissa yllettiin 100-vuotisessa mittaushistoriassa sijalle 2. USA:n länsirannikon helteissä rikottiin aikaisempia ennätyksiä astekaupalla. Samaa ennätyshellettä oli Intiassa ja Pakistanissa. MM:n toteamus, että "hyvä, että on lämmintä" tuntuu siten heikohkohta vitsiltä, kun helle on tappanut tuhansia ihmisiä. Äärihelteet tulevat yleistymään antropogeenisen ilmastonmuutoksen myötä.
PoistaNämä tehtaillut "ennätykset" ovat kovin kyseenalaisia, eli sanoisinkin niiden olevan johtavimman ilmasto"tieteen" tilaustyötä ilmastopoliittisiin tarkoituksiin.
Poistahttps://notalotofpeopleknowthat.wordpress.com/2015/07/03/record-heathrow-temperature-not-supported-by-nearby-locations/
Ilkka
Tuhansista mittauspaikoista aina jostain löytyy jotain joka on lähellä ennätyksiä, niin kylmyys kuin kuumuus, yksittäiset alueet eivät ole mikään osoitus vielä yhtään mistään. Jos siis CO2:n vaikutus on globaali, täytyy sen myös selvästi näkyä globaalisti huomioiden auringon säteilyenergia. Sitä se ei vaan näytä missään.
PoistaTaisi olla niin, että tuo Lontoon "ennätys" mitattiin Heathrow'n lentokentällä. Mitkä tekijät olivat "ennätyksen" takana? Pariisissa päästiin kakkossijalle. Ykkössija on vuodelta 1947 (muistaakseni). Mitkä tekijät aiheuttivat ykkössijan? Antropogeeninen ilmastonmuutos vai? Antero
PoistaKyllä tuo näyttää siltä että WMO,n alaiset ilmatieteenlaitokset pelaavat ihan lekkeripeliä edistääkseen CAGW agendaansa.
PoistaLuotto on mennyt jopa niin että itse täytyy luottaa vain subjektiivisiin kokemuksiini 60v ajalta enkä ole havainnut minkäänlaista ilmastonmuutosta, vaihteleviaa vuosia kylläkin.
http://joannenova.com.au/2015/07/scandal-bom-thermometer-records-fiddled-by-month-mysterious-square-wave-pattern-discovered/
Ilkka
Miksi RCP 8.5 scenario?
VastaaPoistaSen tulokset olen hakenut tietokoneelleni jo kauan sitten. Skenaarioilla (RCP 8.5, 6.0 tai 4.5) ei ole juuri mitään eroja vuoteen 2020 ulottuvassa tarkastelussa. Niiden pienehköt erot syntyvät vasta projektiossa ajalle 2050 ja jälkeen.
PoistaJos niillä on pieniä eroja tai ei mitään väliä, miksi otit huonoimman mahdollisen skenaarion joka ennustaa eniten lämpenemistä ja enemmän päästöjä kuin ollaan päästetty?
PoistaVastasin jo. Kannattaa lukea edellisen kommentin ensimmäinen virke. Onko liian vaikeaa?
Poistaälä pelkää kokeilla realistisempia skenaarioita.
PoistaVäitit kirjoituksessasi muuten että ilmastopolitiikkamme perustuu juuri RCP 8.5 skenaarioon? Mihin perustuu väitteesi?
Kaikella kunnialla Mikko, väitän että tuo valitsemasi tapa päätellä että lämpeneminen on loppunut lähes pari kymmentä vuotta sitten on kirsikan poimintaa.
VastaaPoistaOheisen linkin takaa löytyy uah&rss satelliittisarjoihin tehdyt suoran sovitukset alkupisteenä tammikuu 1997.
http://www.woodfortrees.org/plot/rss/mean:12/plot/uah/mean:12/plot/rss/trend/plot/uah/trend/plot/uah/to:1997.1/trend/plot/uah/from:1997.1/trend/plot/rss/to:1997.1/trend/plot/rss/from:1997.1/trend
Ilmeisesti datamme ovat hieman eri versioita koska sain toisesta laskevan ja toisesta nousevan.
Tämä myös osaltaan kertoo siitä kuinka tarkkaan alkupiste on valittava haluamasi tuloksen löytämiseksi. Sanoisin että jo tämä tuntuu kirsikan poiminnalta.
Lisäksi, jos lämpötila ei ole tuon jälkeen noussut niin edellinen lämpenevä jakso on päättynyt silloin. Sovitin siis satelliittimittadataan suorat jotka päätyvät silloin.
Kun tuota nyt katsoo niin tammikuussa 1997 on tapahtunut globaalisti merkittävä lämpötilojen hyppäys tuolla satelliittien mittaamassa muutaman kilometrin korkeudessa.
Koska tämä tuntuu erinomaisen epäfysikaaliselta niin seuraa kysymys? Onko lämpötilan nousu ollut oikeasti pysähdyksissä noin 20 vuotta vai onko käyttämässäsi tarkastelutavassa merkittäviä puutteita? Jälkimmäinen vaikuttaa todennäköisemmältä.
- xyz
Kaikella kunnioituksella, XYZ, graafini ovat oikein laskettuja kuuden sigman luottamustasolla.
PoistaEn ole käyttänyt mitään laskenta-apua, kuten WoodForTrees-palvelua. Olen hakenut mittausarvot RSS:n ja UAH:n palvelimilta, ja laskenut graafit oman tietokoneeni Excelillä.
En myöskään ole poiminut kirsikoita tai valinnut alku- ja loppupisteitä. Laskin pisimmän miinusmerkkisen lineaarisen trendin kesäkuuhun 2015 molemmista sarjoista. RSS:n osalta se osuu tammikuuhun 1997 ja UAHv6beta:ssa se osuu maaliskuuhun 1997. Siis 18 v 6 kk ja 18 v 4 kk vastaavasti.
Matikka on harmillista silloin, kun oikein lasketut tulokset eivät sovi poliittiseen agendaan!
Mitkä olivat R^2 arvot?
PoistaKerrotko vielä miten selität sen hyppäyksen lämpötiloissa. Milloin nousu loppui ja pysähtyminen alkoi?
Poista- xyz
Seuraavassa linkissä on hieman haarukoitu tämän matemaattisen "pysähtymisen" fysikaalista todellisuutta käyttäen rss:n sarjaa koska käyttämässäni avoimessa palvelussa ei ole vielä tuo uah:n beeta mukana.
PoistaAika pienet alku- ja loppukohdan muutokset aiheuttavat suuria muutoksia kulmakertoimeen tuolla "pysähdyksen" puolella.
Kaikenkaikkiaan tämä näyttää kovasti olevan tuohon hyvin lämpimään El Nino vuoteen nojaava laskennallinen artefakti. Varsinkin jos ottaisimme mukaan näkyviin vuotuisiin arvoihin liittyvän luontaisen hajonnan - jos ei nyt kuuden mutta vaikka yhden tai kahden sigman verran.. Tätä ei Woodfortrees näytä pystyvän tuottamaan graafiin mukaan kuitenkaan
http://www.woodfortrees.org/plot/rss/mean:12/plot/rss/trend/plot/rss/to:1997.1/trend/plot/rss/from:1997.2/trend/plot/gistemp/mean:12/plot/rss/to:1997.3/trend/plot/rss/from:1996.11/trend/plot/rss/to:1997.5/trend/plot/rss/to:1998.1/trend/plot/rss/from:1996.9/trend/plot/rss/from:1995.1/trend/plot/gistemp/trend
Taustalle otin GIS LOTI käyrän antamaan perspektiiviä ajalta jolloin satelliitteja ei vielä ollut. Siitä näkee että ilmeisesti tälläisiä "pysähdyksiä" on ollut aikaisemminkin.. Miksi tämä nyt sitten olisi se viimeinen?
En nyt sitten tiedä mitkä/miten poliittiset näkemykset näihin graafeihin vaikuttavat. Niinkuin joku merkittävä henkilö äskettäin sanoi, data voittaa aina.. ;)
- xyz
Miksi näin lyhyet ajanjaksot? Miksei vaikka viimeiset 10000 vuotta, esim GISP2? Vai onko sekin kirsikanpomintaa?
Poistahttp://www.iceagenow.com/GISP2%20Ice%20Core.jpg
Tässä lähdettiin liikkeelle tuosta vajaasta 20 vuodesta ihan blogistin itsensä aloitteesta koska ilmeisesti silloin satelliittidatasta voi löytää nykyhetkeen jatkuvan tasaisen kauden.
PoistaLisäsin keskusteluun nuo puuttuvat satelliittidatat joka saattaa tuon pitkän tauon vähintään kyseenalaiseksi ellemme ole löytäneet aivan uutta fysiikkaa.
Tähän blogisti ei ole löytänyt mitään kommentoimisen aihetta eli ilmeisesti uusi fysiikka on löytynyt.
- xyz
Ai niin.. Katsoitko sattumalta mihin vuoteen se Lappin käyrä päättyy? Aika kauan aikaa sitten..
PoistaTuoreemman tiedon mukaan on lämpimintä kymmeniin tuhansiin vuosiin ainakin tämän mukaan
http://m.livescience.com/40676-arctic-temperatures-record-high.html
- xyz
Kyllä Mikon "vajaasta 20 vuodesta" on perusteltu koska IPCC guru
PoistaTrenbeth todisti aiemmin että 17 vuotta riittää todistamaan trendin loppumuisen, tosin silloin ei vielä ollut kulunut 17 vuotta ja maalitolppaa on hankala hilata kauemmas kun Trenbethin todistus on kirjattu, you see.
http://judithcurry.com/2013/06/12/sociology-of-the-pause/
Ilkka
Jaa.. Jos lähdetään katsomaan trendiä sieltä alkupäästä käsin ymmärtäen että kyseessä on fysikaalinen ilmiö mikä ei oikeasti voi tehdä valtavaa hyppäystä yhdessä kuukaudessa niin on kyseenalaista että mikään trendi on pysähtynyt.
PoistaVoihan sitä nykypäivästäkin haroa taaksepäin mutta silti täytyy olla jokin selitys siihen miten aikaisempiin mittauksiin ylletään kiinni.
- xyz
Yhtä kyseenalaista on onko mitään trendiä ollutkaan muualla kuin mittareissa.
Poistahttp://notrickszone.com/2015/07/06/noaa-fudging-turns-into-a-mess-bangor-2015-sets-6-month-cold-record-amid-noaa-claims-its-warm/#sthash.NZnzEkmH.dpbs
Ilkka
En vieläkään ymmärrä miten mittarien väitetty peukalointi saisi merijäät, mannerjäät ja vuoristojäät sulamaan.
Poista-L4
Olisiko tuo sitä blogistin toisaalla vieroksumaa aloittelijoiden ja poliitikkojen harrastamaa argumentointierhettä jolla siirrytään puhumaan muista asioista?
Poista(odotan henkeä pidätellen kun Gosselinin paljastukset romahduttavat ilmastotieteen.. ;) .. Tai sitten en
- xyz
Kommentti argumentoinnista oli Ilkalle..
Poista- xyz
Pari kysymystä xyz:lle (kysymykset kohdassa 1) ja L4:lle (kysymys 2):
Poista1) Kuinka pitkältä ajalta satelliittiaikasarjat on esitetty bloggauksen kuvissa? Voisiko niitä esittää pidemmältä ajalta? Onko em. vastausten valossa vihjailu kirsikanpoimintaan reilua?
2) Onko maapallolla tällä hetkellä merijään peittämä alue suurempi vai pienempi verrattuna vuodenajan keskiarvoon satelliittimittausten aikana? Kumman ilmiön viime aikainen hallitsevuus - merijään sulaminen vai jäätyminen - voi johtaa moiseen tulokseen.
Merkitsin yhden kuvaajan kuvassa 4 punaisella. Se on oikeastaan tärkein kaikista, koska vain ja ainoastaan sen mukainen muutos on perusteena ilmasto- ja energiapolitiikallemme. Kysymys molemmille: Kuvaako tuo punainen graafi todellista lämpötilakehitystä vaihteluineen ja lyhytaikaisine trendeineen? Mitä johtopäätöksiä tekisit vastauksestasi?
Kakkoskohdassa pitäisi puhua merijään tilavuudesta, pinta-ala on huono mittari. En tiedä onko Antarktiksen merijään tilavuudesta olemassa PIOMAS-tyyppistä mallia.
PoistaTarkoitukseni oli vain ampua pimeimmät salaliittoteoriat alas eikä aloittaa keskustelua jäiden määrästä.
-L4
Mikä on L4 motiivisi väittää täyttä kakkaa jäiden sulamisen suhteen? Arvaan kyllä vastaamattakin vastauksen. Maailma on täynnä todisteita siitä, että mitään kiihtyvää lämpenemistä ei ole, eikä ole näköpiirissä tehtyä ennustusta lukuunottamatta ja siihenhän sinä olet hirttäytynyt. Kuten huomaat, napojen jäät voivat hyvin ja ovat kasvamaan päin.
Poistahttps://sunshinehours.wordpress.com/
Siis mitä kakkaa, mannerjäätiköt, vuoristojäätiköt ja merijäät ovat nyt selvästi pienempiä kuin vaikka 80-luvulla. Trendi on vahvasti alas vaikka aikasarjassa on kohinaa.
Poista-L4
Mikko..
PoistaSinun logiikkasi mukaan satelliittimittausten pohjalta lämpötila ei ole noussut noin 20v. Tästä seuraa että se on noussut siihen saakka. Tosin silloin tapahtuu epäfysikaalinen lämpötilahyppy samalla hetkellä kun tuo "paussi" alkaa.
Siis: Milloin tuo "paussi" on datasi mukaan alkanut aikuisten oikeasti? Vai onko fysiikan opintojesi mukaan reilua heittää saman satelliittisarjan edeltävät kuukaudet pois?
- xyz
Mitä ihmettä se xyz horisee? Etkö ole huomannut, että blogin kuvassa 2. on koko satelliittiajan käppyrät nätisti päällekkäin?
PoistaKieltämättä lämpötila näyttää nousseen hyppäyksenomaisesti. Onko sitten CO2-pitoisuus noussut hyppäyksenomaisesti? Ei ainakaan tässä AGW-aikaskaalassa. Millainen korrelaatio sitten on näiden kahden tapahtuman välillä? Sanoisin, että olematon.
Tapsa
Tähän hyppäykseen liittyy monta samanaikaista tapahtumaa.
Poistamittauspisteiden raju vähentäminen sekä siirtyminenen elektronisiin mittareihin kera UNEP,in kehittämä YK,n agenda 21 läpiajoyritys käyttäen lämpenemisveruketta WMO,n ja IPCC,n välityksellä.
Liian monta sattumaa, joka saa epäilemään että IPCC,n
klimppisopassa on jotain mätää.
No Pariisissahan tuo nähhään loppuvuodesta, sieltä tulee sekametelisoppa.
https://notalotofpeopleknowthat.wordpress.com/2015/07/04/do-automatic-temperature-sensors-overstate-warming/
Ilkka
Juu, mutta nämä tapahtumat eivät liity satelliittimittauksiin, mittaustapojen antamiin erilaisiin tuloksiin kylläkin.
PoistaSitten oli vielä se 30-luvun viilentämisprojekti.
Tapsa
No havainnoitko muuta kuin veneen jäljen kuten minä?
PoistaIlkka
Maakrapuna en sitäkään.
PoistaTapsa
Hupaisaa. Siis satelliittisarjasta vain se osa mikä näennäisesti kertoo paussista - jos sarjan aikaisemmat luvut leikataan pois - kelpaa. Kirsikoita?
Poista- xyz
Kysymys on siis väitteestä että satelliittisarja "kertoo" että on ollut lähes 20v paussi. Nähdäkseni jos koko sarja otetaan huomioon ei ole fysikaalista perustetta puhua paussista. Ja mieluusti kuulisin mikä tuo peruste ottaa vain dataa mukaan siihen asti olisi.
Poista- xyz
xyz, mikä seuraavassa virkkeessä ei pidä mielestäsi paikkaansa: "Lineaarisella trendillä laskettu lämpenemistauko ei em. pienestä lämpenemisestä johtuen venynyt. Sen pituus on RSS:n mukaan edelleen 18 vuotta ja 6 kuukautta alkaen nyt tammikuusta 1997. "
PoistaOletko miettinyt, miksi IPCC:n 5. arviointiraportti osoitti kolme sivua meneillään olevalle lämpenemistauolle? Olisiko tuota pohdintaa tehty, jollei tauko olisi todellisuutta?
Kysyn lopuksi yksinkertaisesti: Kiistätkö mittaustulokset, jotka osoittavat lämpenemistaukoa? Mihin voimme sitten luottaa, jos emme empiirisiin mittauksiin?
Mikko hyvä
Poistaxyz, mikä seuraavassa virkkeessä ei pidä mielestäsi paikkaansa: "Lineaarisella trendillä laskettu lämpenemistauko ei em. pienestä lämpenemisestä johtuen venynyt. Sen pituus on RSS:n mukaan edelleen 18 vuotta ja 6 kuukautta alkaen nyt tammikuusta 1997. "
Eihän tuossa ole muuta vikaa kuin että kyse ei näytä olevan lämpenemistauosta - siis jos puhutaan fysikaalisesta ilmiöstä.
Kyse on siitä että jos rss sarjasta poistetaan vanhimmat mittapisteet aina joulukuuhun 1996 asti niin jäljelle jäävään dataan saadaan sovitettua suora jonka kulmakerroin on nolla. Tämän ymmärtääkseni olet käytännössä tehnyt. Kuuden sigman tarkkuudella. Vai ymmärsinkö täysin väärin?
Mutta:
Jos väität että "paussi" on alkanut tammikuussa 1997 niin se tarkoittaa että sitä ennen lämpötila on noussut. Ja sitähän rss:n empiiriset satelliittimittaukset alkupisteestään tammikuuhun 1997 katkaistuna näyttävät
Ja lineaarinen sovitus noihin alkupään mittauspisteisiin osoittaa merkittävästi matalampaa lämpötilaa tammikuussa 1997 kuin se missä lämpötilan pitäisi olla kun "paussi" alkaa.
Eli siis: Tammikuussa 1997 on tapahtunut jotain mystistä joka on kerta heitolla nostanut siihen asti lineaarisesti nousseen lämpötilan - tai sitten tuo tapa laskea "paussi" on sinänsä matemaattisesti oikein mutta fysikaalisesti puutteellinen.
Olen yrittänyt kysyä kuvin ja sanoin sinulta kuinka selität tämän dilemman, mutta minulle on alkanut tulla käsitys että väistelet kysymystä erilaisin argumentointikikoin yrittäen johdattaa asiaa muihin sfääreihin kunnon poliitikon tavoin.
- xyz
Niin, kun me puhumme ilmaston ominaisuuksista, tarkoitamme tietysti vaikkapa lämpötilan osalta jotain vaihteluväliä, jonka sisällä lämpötila pysyy. Otetaan vaikkapa viiden vuoden liukuvalla keskiarvolla kuukausilämpötiloista laskettu globaali lämpötila esimerkiksi.
PoistaRSS-sarjan mukaan se pysyi vuosina 1979 - 1997 (n.18 vuotta) ±0,1 asteen vaihteluvälin sisällä. Se on pysynyt saman suuruisen vaihteluvälin sisällä myös vuosina 1999 - 2015 (n. 17 vuotta). Molempia jaksoja voidaan mielestäni kutsua lämpenemistauoiksi. Niiden yhteinen lämpenemättömyyden kesto on siis noin 34 - 35 vuotta, mikä kattaa yli 95 % satelliittimittausten ajasta.
Vuosina 1997 - 1998 em. lämpenemistaukojen välillä tapahtui lämpenemistä, jonka seurauksena keskilämpötila RSS:n mukaan nousi noin 0,3 astetta, jolla tasolla olemme siis olleet tämän vuosituhannen ajan ja vähän yli. Selvää ja yhtäjaksoista lämpenemistä viiden vuoden liukuva keskiarvokuvaaja näyttää vain tuon parin vuoden ajalta - siis noin 5 % osalta satelliittimittausten kokonaisajasta.
Ilmasto ei siis ole lämmennyt tasaisesti, kuten jokseenkin kaikki ilmastomallit laskevat. Se on pysynyt pääosin hyvin stabiilina - aivankuin sillä olisi laadukas termostaatti.
Ymmärrän, että AGW-hypoteesin kannattajille nuo lämpenemistauot ja ennen satelliittimittausaikaan sattuneet pitkät viilenemisjaksot ovat kiusallisia. Niitä on erittäin vaikea selittää vaikkapa kasvavalla hiilidioksidipakotteella ja korkealla ilmastoherkkyydellä.
Jotta minut saisi vakuuttumaan AGW-hypoteesistä, pitäisi kyetä kertomaan se ihmiskunnan synti, jonka teimme 1997-1999 tai juuri ennen tuota ajankohtaa.
Lineaarinen regressio on helppo tapa laskea taaksepäin muutoshetkeen. Siksi sitä käytän. Ja niin sitä näyttävät käyttävän liki kaikki ilmastotutkijatkin. Mm. Ilmatieteen laitoksen sivut ovat täynnänsä linregr-tuloksia johtopäätöksineen.
Niin, en epäile matematiikkaasi. Haluaisin ymmärtää miten sovitat sen fysikaaliseen maailmaan ja sen lainalaisuuksiin . Muistaakseni olet kuitenkin kertonut opiskelleesi fysiikkaa..
VastaaPoista- xyz
Kiitos Mikko.
VastaaPoistaKirjoittamastasi voisi nyt päätellä että haluaisit ehkä hieman tarkentaa sitä ajanhetkeä milloin kuudella sigmalla rss mittasarjan mukaan fysikaalinen "viimeinen paussi" on alkanut ja milloin "edellinen" on päättynyt. Ilmeisestikään alku ja loppu eivät ole tammikuussa 1997 vaan milloin?
Sekä sitä mikä on kriteeri (tilastollinen ja/tai fysikaalinen) mitä käytät tämän muutoshetken määräämiseen.
(Se miten tämä liittyy tai ei johonkin agw juttuihin tai ilmatieteenlaitoksen (ehkä) tekemiin analyyseihin lienee tämän kannalta epäoleellista koska mehän nyt puhumme vain siitä empiirisestä satelliittidatasta mitä käyttät. Ja siitä mitä se kertoo lämpötilan kehittymisestä)
- xyz
Hyvä xyz!
PoistaEi minun tarvitse tarkentaa mitään. Alkuperäiset virkkeeni (Lineaarisella trendillä laskettu lämpenemistauko ei em. pienestä lämpenemisestä johtuen venynyt. Sen pituus on RSS:n mukaan edelleen 18 vuotta ja 6 kuukautta alkaen nyt tammikuusta 1997.) ovat edelleen tosia.
Aion käyttää lineaarista regressiota jatkossakin, koska sitä käytetään yleisesti ilmastotutkimuksessa, jolloin tulosteni vertailtavuus sinne säilyy. Lisäksi sen käyttö säästää aikaani.
Täällä kommenteissa toki saa esittää omia laskelmia erilaisista muutoshetkistä laskentaperusteineen. Siitäkin aiheesta varmaan saisi mielenkiintoisen keskusteluketjun. Mutta tässä tapauksessa tauon pituus tuskin muuttuisi vuotta tai kahta enempää millään rehellisellä laskentayrityksellä. Kovin pitkäksi se siis on muodostunut mallinnustuloksiin verrattaessa. Tosin alla olevasta linkistä aukeava asia kannattaa ottaa huomioon ennen ajan tuhlaamista laskelmien tekoon:
http://ilmastorealismia.blogspot.fi/2014/03/ilmastonmuutoksen-tilastomatikkaongelma.html
Kiitos jälleen Mikko
PoistaPidät siis kiinni väitteestäsi tammikuussa 1997 alkaneesta lämpenemistauosta vaikka jo myönsit että se ei ole fysikaalisesti aivan oikein kun huomioidaan rss datasarjaan kuuluva aikaisempi data. Eli kyseessä on siis ns helppo poleeminen heitto?
Väität että "rehellisellä" analyysillä tauon pituus tuskin muuttuisi vuotta tai paria enemmän.. Tuo kuulostaa kovasti mutu-heitolta mihin en uskonut kuuden sigman tarkkuudella empiirisen datan analyysiin pureutuvan Mikon ryhtyvän.
Olin luullut että pedantti blogisti olisi ilman muuta ollut valmis näyttämään miten lämpenemättömyys hänen käyttämänsä rss sarjan mukaan todellisuudessa menee.
Luulisi tämän olevan kristallin kirkkaana valmiina hänen ekseleissään. Tätä teemaa kun on pyöritelty näillä sivuilla jota kuinkin aikojen alusta alkaen .
Vai, onko oikea tilastomatikka / data-analyysi tässä yhteydessä riski bisnestä - jos ajaa jotain agendaa?
Olisiko jopa niin että jos huomioisit datan luontaisen vaihtelun et kenties edes löytäisi matemaattisesti perusteltua kohtaa milloin tuo tasanne alkaa? Ja edellinen päättyy?
En aivan ymmärrä mitä "rehellinen laskenta" sinulle merkitsee tässä yhteydessä kun katkaiset tuon pidemmän rss sarjan siitä kohtaa kun se alkaisi osoittaa nousevaa trendiä. Jos tätä ei voi kutsua kirsikan poiminnaksi niin en tiedä mitä voisi.
Viittaus siihen että ilmastotieteessä yleisesti käytetään lineaarista regressiota on sikäli ontuva että tieteessä käytetään säännönmukaisesti luotettavuusrajoja joiden avulla kunkin sovituksen mielekkyyttä punnitaan. Siellä myöskään ei ole hyväksyttävää katkaista datasettiä samalla tarkoitushakuisella tavalla mitä sinä näytät käyttävän. Tai sitten sinulla on jokin fysikaalinen/matemaattinen peruste mitä et ole jakanut meille muille.
Nuo Hjeltin sofistikoidut pohdinnat ovat ilmeisesti yritys viedä tämän keskustelun ulkopuolella koska puhumme vain siitä mikä uskottavuus on sinun laskentatavallasi ns paussin pituudesta.
Valitettavasti yhä näyttää kirsikoiden poiminnalta
- xyz