Uudenmaan asukkina ja siellä luontoa seuraavana olen tietysti bloggauksissani painottanut paljon kotiseutuani. Näin oli myös
edellisessä kirjoituksessa, jossa vaimoni pyynnöstä tarkastelin yli 20 asteen maksimilämpötilan päivien esiintymistä Ilmatieteen laitoksen Helsinki-Vantaan sääaseman ja
 |
| Tunturikoivu puhkeaa lehteen |
omien mittausteni valossa.
Korjataanpa asiaa vähän tasapuolisemmaksi ainakin pohjois-etelä -akselilla. Sain nimittäin Helsingin yliopiston
Kilpisjärven biologiselta asemalta tänään mielenkiintoisen sähköpostiviestin, mistä osa seuraavassa:
Keräämäni aikasarja tunturikoivun lehtimisestä eli hiirenkorvalle tulemisesta Kilpisjärvellä on napapiirin pohjoispuolisen alueen pisin sarja (43 vuotta) koko Fennoskandiassa. Aloin kerätä koivudataa ensimmäistä kertaa kesällä 1973 eli aikana, jolloin murehdittiin ilmaston kylmenemistä. Olen jatkanut työtä vuosittain samalla alueella. En ole sovittanut kuvan pistejoukkoon mitään matemaattista mallia, koska mielestäni originaalidatasta näkyy paljaalla silmällä kaikki oleelliset asiat.
Hyvää kesää Ilmastorealismia-palstan lukijoille! Antero
Viestin lähettäjä on kyseisen aseman pitkäaikainen johtaja, professori Antero Järvinen, joka ystävällisesti antoi luvan lainata viestiä Ilmastorealismissa. Viestin mukana tuli alla oleva selkeä graafi tunturikoivun puhkeamisesta hiirenkorvalle Kilpisjärvellä.
 |
| Mitä suurempi luku pisteellä on pystyakselilla, sitä myöhemmin hiirenkorvat tuona vuonna puhkesivat. |
Jos oikein tuota graafia tulkitsen, tänä vuonna hiirenkorvat ilmestyivät kesäkuun 22. päivän seutuvilla. Se näyttäisi olevan noin viikkoa tuon 43 vuoden havaintojen mediaania myöhemmin. Tunturikoivu siis luottaa siihen, että kesä alkaa Kilpisjärvelläkin. Melkoista on kyllä vaihtelu vuosien välillä - yli 30 päivää.
Vähän hankala yhdellä silmäyksellä luettavaksi tuo graafi kun siinä korkeimmalla olevat pisteet tarkoittavat kylmintä kevättä, siis päin vastoin kuin yleensä kuvaajissa.
VastaaPoistaMutta oleellisimmat asiathan tuosta kyllä käyvät hyvin ilmi.
Juu, graafit ovat selkeinäkin joskus vaikeita kiireiselle lukijalle. Lisäsin kuvatekstin, joka toivottavasti nopeuttaa hahmotusta.
PoistaGraafin y-akseli ei kuvaa suoraan lämpötilaa, vaan (touko)-kesäkuun päiviä. Näin ollen on loogista, että myöhäiset kesät (jotka ovat tietysti myös keskimääräistä kylmempiä) saavat suurempia arvoja kuin aikaiset kesät. Kuten Mikko aivan oikein tulkitsi graafia, tänä kesänä hiirenkorvapäivä oli 22. kesäkuuta eli se saa arvon 31 + 22 = 53. Antero
PoistaTuostahan voisi päätellä, että parikymmentä vuotta vähän myöhentyi ja sitten kymmenen vuotta hiukan aikaistuu ja viimeaikoina on ollut aika hiljaista sillä rintamalla.
VastaaPoistaTapsa
Kyllä kohta taas kuullaan että toi kuvaa vain paikallista "säätä".
VastaaPoistaPitää taas ottaa esille taalaksen lupaus pohjoisen enemmän ja nopeimmin lämpenevästä ilmastosta jota tostakaan kuvasta ei ihan heti löydy.
Viimeinen ~20v tosin osuu aika hyvin satelliittimittausten havaintoon glopaalin lämpenemisen muuttumisesta ehkä jopa viilenevään suuntaan, mutta taitaa olla vaan sattumaa ;) .
Mitä tästä nyt sitten näkyy? http://ilmatieteenlaitos.fi/vuositilastot
Poista30-luvulta ensin viileni, vai pitäiskö sanoa kylmeni ja myöhemmin lämpeni, vai pitäiskö sanoa kuumeni saman verran.
Tapsa