Neljä helppoa ilmastokysymystä Australiasta

Australian hallitus on säädättämässä hiilidioksidipäästöjä torjuvaa ilmastolakia, jolla on vakaumukselliset kannattajansa mutta myös kovat vastustajansa. Lakiesityksestä äänestettäneen tällä viikolla maan parlamentissa.

Kovimpien kannattajien mielestä laki on ainoa mahdollisuus estää ihmisen aiheuttama ilmaston lämpiäminen ja sen seurauksena tulevat kauheat vahingot Australian luonnolle. Näitä katastrofeja ovat mm. kuivuus, pensas- ja metsäpalot, viljelysmaan autioituminen, hirmumyrskyt, tulvat, Ison Koralliriutan tuhoutuminen jne. Pääministeri Julia Gillardin perusargumentti lain ajamiseksi on ollut se, että tiede on ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta ja sen haittavaikutuksista täysin yksimielinen.

Lain ankarimpien vastustajien mielestä Australian yritys säätää Tyynenmeren alueen tiukin ilmastolaki ei vaikuta millään tavalla itse ilmastonmuutokseen ja sen tuomiin sääilmiöihin, mutta se tuhoaa Australian talouden pohjaa.

Seuraavassa videoklipissä kolmelle tunnetulle ja ansioituneelle australialaiselle tiedemiehelle esitettiin neljä kysymystä:

1. Ovatko ihmisen toimet lämmittämässä planeettaamme? Onko Australiassa viimeisen 30 vuoden aikana havaittu 0,3 asteen lämpeneminen ihmisen syytä?
2. Olisiko ilmaston lämpeneminen vaarallista?
3. Onko tiedeyhteisö varma hiilidioksidista ilmastonmuutoksen pääasiallisena aiheuttajana?
4. Montako astetta Australian ilmastolaki vähentäisi ilmaston oletettua lämpenemistä?

Vastaukset lyhennettyinä klipin alla.



Vastaukset lyhennettynä suomeksi:

1. Ilmasto muuttuu suuntaan ja toiseen luonnollisista syistä. Hiilidioksidipitoisuuden kasvu kyllä lämmittää ilmastoa, mutta sen vaikutusta on huomattavasti yliarvioitu. Havaitusta vähäisestä lämpenemisestä ei voida löytää ihmisen vaikutusta.
2. Ainakin korallit voisivat paremmin lämpimämmässä vedessä.
3. Tiedeyhteisössä on runsaasti hiilidioksiditeorian epäilijöitä. Valitettavasti julkisen rahoituksen varassa toimivat tutkijat voivat nykyisin menettää rahoituksensa, jos he julkisesti kyseenalaistavat AGW-teorian.
4. Käytännössä nolla astetta.

Ilmastolakia vastustava oppositio on laskenut, että ilmastolaki maksaisi australialaisille yli 730 miljardia euroa vuoteen 2050 mennessä. Jokaista australialaista kohti tämä tekisi noin 29000 euroa - siis noin 780 euroa vuodessa seuraavan 38 vuoden ajan. Opposition kanta on ymmärrettävä, sillä nollatuloksesta tuollainen miljardimäärä on paljon rahaa.

Suomessa päästää varmaan samankaltaisiin keskusteluihin, kunhan sixpack-hallitus tuo oman ilmastolakiehdotuksensa eduskuntaan ehkä jo ensi talven pakkasten jälkeen.