Suomen hölmöin professori nyt Helsingissä?

Kirjoitin kaksi ja puoli vuotta sitten melko haastavan bloggauksen otsikolla ”Suomen hölmöin professori?”. Kirjoituksen kohteena ollut professori on vaihtanut yliopistoa Lapista Helsinkiin, mutta matkalla tieto tai ymmärrys ilmastotodellisuudesta ei ehkä ole karttunut. Lukaisin nimittäin professori Kai Kokon tuoreen kirjoituksen ” Kuka maksaa ilmastonmuutoksen aiheuttamat vahingot?” ilmastonmuutospropagandistiselta CO2-raportti -sivustolta. Ruoditaanpa sitä muutamien empiiristen tilastotietojen valossa. Perinteiseen tapaan Kokon kirjoituksen lainaukset ovat sisennettynä ja kursivoituna. Minun kommenttini ovat normaalitekstillä.

Professori Kai Kokko HY:n
sivulta lainatussa kuvassa

Ilmastolaki tuli voimaan kesäkuun alusta. Ilmastolaissa sopeutumisella tarkoitetaan toimia, joilla varaudutaan ja mukaudutaan ilmastonmuutokseen ja sen vaikutuksiin… Sopeutumisella pyritään siis nykyisen kansallisen sopeutumissuunnitelman sanoin ehkäisemään tai lieventämään ilmaston vaihtelevuudesta ja muutoksesta aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia ja hyötymään myönteisistä seurauksista.

Aivan, mutta ilmastolaki ei ohjaa sopeutumista saati sitä säätele. Lisäksi se ensisijaisesti korostaa ilmastonmuutoksen hillintää ja enimmäkseen vain lisää hallintoyksiköiden välistä byrokratiaa. Lähivuosina se työllistää luultavasti muutamia satoja uusia ilmastobyrokraatteja kasvattaen hallintomme kustannuksia.

Sopeutumista tarvitaan sekä ihmisten että eliölajien suojelemiseksi, kun sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Suomessa ainakin vuorokauden ylimmän ja alimman lämpötilan vaihtelun ja rankkasateiden voimakkuuden odotetaan kasvavan. Seurauksena keskilämpötilan noususta lumipeitteisyys vähenee ja syyskylvöt vaarantuvat jääpoltteen vuoksi aiempaa useammin. Jääpolte tarkoittaa syksyllä routaantuneen maan pinnalle kerääntyneen veden jäätymistä.

Kuva 2

Vai sään ääri-ilmiöt lisääntyvät? No rajoitutaan tarkastelemaan vain professori Koko mainitsemia vuorokauden ylimmän ja alimman lämpötilan erotuksia sekä sadantaa. Aloitetaan Ilmatieteen laitoksen sivuilta löytyvistä sääennätyksistä ja lyhyistä lämpötilavaihteluista, joista olen lainannut kuvan viereen. 

Kuvasta selviää, että yhtään vuorokautisen vaihtelun ennätystä ei ole tehty tällä vuosituhannella. Lisäksi missään ennätyksissä huomio ei kiinnity vuorokauden lämpimään päähän vaan siihen kylmään, jotka ovat ennätyksen vuodenaikaan nähden ääriarvoja. En esimerkiksi ihmettelisi, jos Konnunsuon vankilan puutarhassa ja pelloilla olisi tapahtunut vahinkoja 10.6.2000, joskaan nuo vahingot eivät takuuvarmasti johtuneet sen paremmin vuorokauden korkeimmasta lämpötilasta (+26,2 °C) tai lämpötilan isosta muutoksesta. Syy lienee ilmaston lämpenemisen tuoman hallayön (-1,8 °C)?

Kävin hakemassa yhden maailman arvostetuimman säätilaston, brittien CRU:n, TS-sarjasta Suomen vuorokausikohtaiset maksimi- ja minimilämpötilat. Laskin niistä kuukausittaiset ja vuosittaiset trendit. Tulos osoittaa, että viimeisen 85 vuoden aikana vuorokausittaiset lämpötilavaihtelut ovat hieman pienentyneet, mikä teoriassa voisi vähentää jääpoltteen esiintymistä. Voimakkainta pienentyminen on ollut juuri jääpoltteen suurimpina uhka-aikoina eli joulu- ja maaliskuussa, joskin myös tammi- ja helmikuun lineaariset trendit ovat samansuuntaisia.

Hain myös Rutgersin yliopiston lumilaboratorion ylläpitämästä globaalista lumipeitetilastosta eteläisen Suomen lumipeitteen tiedot vuodesta 1967 alkaen. Sen mukaan kuukausittainen keskimääräinen lumipeitteisyys ei ole (alueella 60-65N ja 20-30E) jääpoltteen uhka-aikana lokakuusta huhtikuuhun pienentynyt sitten vuoden 1973 lineaarisella trendillä arvioituna.

Sanoisin, että ympäristöoikeuden moniosaajaksi HY:n sivuilla tituleerattu professori Kai Kokko ei ole selvittänyt jääpoltteeseen liittyviä fysikaalisten ilmiöiden esiintyvyyttä edes elinajaltaan saati pidemmästä ilmastohistoriasta. Hän on lisäksi ehkä käsittänyt asiat väärinpäin. Siitä ja ilmastonmuutoksen suunnasta huolimatta jääpolte tulee olemaan viljelijöidemme riesana aina välillä. Se kuuluu maanviljelymme normaaleihin ja luonnollisiin ilmastollisiin riskeihin, joihin maanviljelijät ovat joutuneet varautumaan syyskylvöjen aloittamisesta alkaen kauan sitten.

Kuva 3: Metsäjänis talvella

Edes metsäjäniksen valkoisesta turkista ei ole enää talvella suojaväriksi.

Jestas sentään! Miten ihmeessä metsäjänikset ovat selvinneet holoseenista (=noin viimeisestä 12 000 vuodesta), joka on Suomessa ja globaalisti ollut useiden vuosituhansien ajan keskimäärin nykyilmastoa lämpimämpi ja ehkä vähälumisempikin? Mutta on liikuttavaa, että  ja kalanlämpimillä silmillä ilmastolaki- ja tutkimusrahamahdollisuuksiaan tarkasteleva ympäristöoikeuden professori on huolissaan jänöistämme. Suosittelen ympäristöoikeuden opiskelijoille vaaleaa pukeutumista ja isoja korvalappuja ainakin syys- ja kevätkauden suullisiin tentteihin, jos sellaisia vielä rastiruttuun-kokeiden lisäksi pidetään. Säälipisteitä voisi olla kerättävissä jänöksi uhriutumalla.

Yhteiskunnassa tärkeitä sopeutumiskysymyksiä ovat, kuka maksaa toistuvasti kastuneet rakennukset, menetetyt sadot tai vaikkapa kasvi- ja eläinlajien avustetun siirron uusille alueille, jotta ne eivät häviäisi muuttuneissa olosuhteissa.

Aloitetaanpa tämän käsittely kasvi- ja eläinlajeista. Mitä lajeja Kokko tarkoittaa, jää valitettavasti epäselväksi. Kun vision takana ei ole todellisia tarpeita, väittämät jäävät kovin tyhjiksi. Vai tarkoittaako Kokko viime aikoina lisääntynyttä Homo sapiensin avustettua siirtoa Afrikasta, Lähi-idästä ja Keski-Aasiasta tänne? Pikaisesti noiden alueiden demografiaan tutustuneena en pidä ko. alueiden yksilöitä uhanalaisina – pikemminkin päinvastoin. Jos meillä jokin laji on oikeasti ympäristöongelma, se on poro, jonka ylilaidunnus pohjoisessa Lapissa on muuttanut luontoa, mutta silläkään ei ole mitään tekemistä ilmaston kanssa.

Menetetyt sadot voivat olla todellisuutta Suomessa edelleen, mutta onneksemme ns. Pikkujääkaudesta hieman lämmenneen ilmastomme myötä ne olivat ehkä todennäköisempiä menneisyydessä kuin lähitulevaisuudessa. Satomme ovat vuosikymmenten varrella tosiasiassa moninkertaistuneet, mistä voimme kiittää edulliseen fossiiliseen energiaan perustuneen teollisen vallankumouksen mahdollistamia parempia viljelymenetelmiä, uusien ja parempien lajikkeiden kehittelijöitä sekä kasvien kannalta ravinteikkaampaa ja hiilidioksidipitoisempaa ilmaamme. Olemme useiden vuosikymmenien ajan sopeutuneet mainiosti ja ilman joutavia ilmastolakibyrokraatteja.

Suomessa keskeinen trendi on ollut ilmastonmuutokseen sopeutumisen vahinkovastuun yksityistäminen. Valtion kassasta ei enää makseta tulvavahinkoja, ja myös satovahinkokorvaus on poistumassa vuoden 2017 alusta. Uusimpien sopeutumishaasteiden, kuten avustetun leviämisen, vastuiden jakautuminen on vasta tutkimusvaiheessa.

Suomen hölmöin professori?

Kai Kokko. Suomen hölmöin professori?

Lapin yliopiston ympäristöoikeuden professori Kai Kokko teki ilmastoalarmismihölmöyden ennätyksen kirjoituksellaan "Ilmastolaki parantaisi Suomen kilpailukykyä", jonka Helsingin Sanomat julkaisi vieraskynäpalstallaan 4.1.2013. Pannaanpa professori Kokon kirjoitus suurennuslasiin ja katsotaan, mitä siitä löytyy. Otteet Koko kirjoituksesta ovat sisennettynä ja kommenttini normaalitekstillä.

Suomi tarvitsee ilmastolain, jossa asetetaan tavoitteeksi vähentää kasvihuonekaasuja 80–90 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. 

Vai kasvihuonekaasuja pitäisi vähentää peräti 90 prosenttia seuraavan 40 vuoden aikana. Siis ilmakehän hiilidioksiditaso pitäisi laskea noin 35 ppm:n (miljoonasosan) tasolle, sillä 1990 ilmakehähän CO2-pitoisuus oli noin 355 ppm:n tasolla. Idea on sikäli hurja, että kasvit kuolevat noin 180 ppm:n tasolla, sillä ne eivät voi yhteyttää sitä pienemmissä hiilidioksidipitoisuuksissa. Tosin ennen sitä ne luultavasti kuolisivat kuivuuteen, sillä tärkeimmän kasvihuonekaasun, vesihöyryn, poistaminen ilmakehästä lopettaisi sateet.

Taloudellisesti ja teknisestikin idea on kuolleena syntynyt, sillä meillä ei ole kuuna päivänä keinoja tuohon. Suomi siis ei missään tapauksessa tarvitse tuollaisilla tavoitteilla asetettua ilmastolakia.

Suomen ilmastopaneeli teki syksyllä selvityksen lain eri vaihtoehdoista. Ympäristöministeriö aikoo tuoda hallitusohjelmaan pohjautuvan lain ensi vuonna eduskuntaan.

Niinpä. Tämä mahdollisuus ilmastolakiin oli Vihreiden hinta hallitukseen osallistumiselle. Tänä ja ensi vuonna tullaan väittelemään rajusti ilmastolaista. Kaivakaa poteronne tai valmistelkaa hyökkäysasemanne valmiiksi. Kokko yrittää muuten tehdä politiikkaa tällä jutulla. Kuuluuko se Lapin yliopiston professorien tehtäviin nykyisin?

Samaan aikaan kriittisenä pidetty raja, maapallon keskilämpötilan nousu kahdella asteella esiteollisen ajan tasosta, on karannut käsistä. Nyt ennusteet asettuvat 4–6 asteeseen. Ilmaston lämmetessä rajumyrskyt ja muut sään ääri-ilmiöt lisääntyvät kaikkialla, jäätiköt sulavat, merenpinta nousee ja rannikkokaupungit hukkuvat, ilmastovyöhykkeet siirtyvät ja ruoan tuotanto vaikeutuu.

Mitä maapallon keskilämpötilaa Kokko mahtaa tarkoittaa? No sillä ei ole väliä, sillä mikään ei ole karannut käsistä puhutaanpa sitten maapallon ytimen, vaipan, merien tai  ilmakehän eri kerrosten lämpötiloista. Kaikkien luotettavina pidettyjen lämpötilatutkimusten mukaan ilmakehämme maanläheisimmän osan keskilämpötila on laskenut muutamilla asteilla viimeisen 8000 vuoden aikana. Vuosina 1970-1998 tapahtunut muutaman asteen kymmenesosan nousu on tässä trendissä tilastollisesti merkityksetön. Vastaavia muutoksia suuntaan ja toiseen tapahtuu jokseenkin joka vuosisata. Ja viimeisten 15 vuoden aikana lämpötila ei ole noussut yhtään.

Ilmaston lämpeneminen siten, kuin erilaiset mallinnukset sitä kuvailevat, vähentäisi sään ääri-ilmiöitä, sillä trooppisten alueiden ja napa-alueiden energiatasoerot silloin pienenisivät. Tosiasiassa sään ääri-ilmiöiden lisääntymistä tai merkittävää vähentymistäkään ei ole havaittu. Viimeksi asiasta todisti Kansainvälisen ilmastopaneelin, IPCC:n, SREX-raportti. Eikö Kokko usko edes IPCC:n tuoreimpaan raporttiin?

Jäätiköt sulavat ja jäätyvät, kuten aina ennenkin - ei huolta. Yksikään rannikkokaupunki ei ole hukkunut merenpinnan nousun vuoksi ainakaan 100 vuoteen, sillä merenpinnan nousuvauhdissa ei ole mitään ihmeellistä.

Maailman ruoan tuotanto petajouleina vuodessa

Ja maapallon ruoan tuotanto on takonut ennätyksiä lähes vuodesta toiseen jo vuosikymmenten ajan. Yksi syy tähän muuten on ollut juuri ilmakehän sisältämän kasvien ruoan, hiilidioksidin, pitoisuuden kasvu.

Suomen ilmastopaneeli suositti, että ilmastolaissa annettaisiin myös kokonaiskuva ilmastonmuutoksen eri osa-alueista. Niitä ovat esimerkiksi päästökauppa, päästökaupan ulkopuolinen liikenne ja ajoneuvot sekä rakentaminen ja maankäytön suunnittelu.

Vai ovat päästökauppa, liikenne, ajoneuvot, rakentaminen ja maankäytön suunnittelu ilmastonmuutoksen osa-alueita? Hieman epäilen asiaa. Nuo mainitut ovat kyllä niitä asioita, joita vihreät ilmastopropagandistit haluaisivat kontrolloida. Siis käytännössä kaikkea elämään kuuluvaa.

Yksityisiä ihmisiä ja yrityksiä koskevat toimenpiteet on näillä alueilla enimmäkseen toteutettu erillisillä laeilla, ja eduskunta antaa vain tarvittaessa uusia lakeja. Ilmastolaista ei siis sinänsä seuraisi velvoitteita yksityisille toimijoille, vaan laki keskittyisi ilmastonmuutoksen kokonaishallintaan ja Suomen viranomaisten toimien ohjaukseen.

Tämä on ensimmäinen Kokon kirjoituksen kappale, jossa on totuutta edes siteeksi. Elämäämme todellakin on kurjistettu erilaisilla energiaveroilla, päästömaksuilla ja vastaavilla. Nyt Kokko ilmeisesti haluaisi tehostaa tuota kurjistamista tekemällä siitä kokonaisvaltaista viranomaistoimintaa.

Nykyiset ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen liittyvät strategiat eivät ole toteutuneet riittävästi. Ilmastolain avulla strategioiden ja toimenpidesuunnitelmien avoimuus ja kansalaisten osallistumismahdollisuudet paranisivat. Samalla eduskunta voisi nykyistä paremmin vaikuttaa ilmastopolitiikkaan. Lisäksi pysyvä ilmastopaneeli kokoaisi suunnittelua ja päätöksentekoa varten tieteellistä tietoa.

Ilmastonmuutoksen hillitsemisen strategia tarkoittaa suomeksi todella korkeita energiaveroja, joilla ajettaisiin jo keskiluokkakin toimeentulotukea hakemaan ja vihreän kontrollin alle. Verotuksen vaikutusta ikuisesti jatkuvaan ilmastonmuutokseen ei ole todistettu, vaikka ilmastotaikauskoiset tähän uskovatkin.

Todettakoon nyt vielä, että yksikään perinteiseen fysiikkaan tai empiirisiin ilmastomittauksiin perustuva tieteellisesti kestävä tutkimus ei tue Kokon alarmismia. Ilmastokatastrofi näkyy vain tietokonemallinnuksissa, jotka ovat toistuvasti epäonnistuneet ennusteissaan. Niitä ei ole pystytty tieteellisesti validoimaan. Tietokonemallit pystyvät säänkin ennustamiseen kohtalaisella todennäköisyydellä vain muutaman päivän jänteellä, mikä todistaa ilmastotieteiden tietämättömyydestä kaoottiseen ilmastoon tosiasiallisesti vaikuttavien asioiden merkityksistä ja suhteista.

Keskeinen vasta-argumentti ilmastolaille on ollut Suomen kilpailukyvyn vaarantuminen. Tosiasiassa tilanne on päinvastainen. Suomen osaamiseen liittyvä kilpailukyky vaarantuu vuoteen 2050 mennessä, jos meillä ei varauduta kunnolla ilmastonmuutokseen. Muutos olisikin käännettävä vihreän talouden innovaatioiksi ja niiden viennin avulla uusiksi työpaikoiksi.

Kilpailukykymme on mennyt sitä enemmän kuralle, mitä enemmän ilmastonmuutoksesta on hössötetty ja kalliita energiaveroja tai -ratkaisuja on pantu toimeen. Vihreän talouden kehittäminen vaatii valtavan määrän tukiaisia ja kokemusten mukaan tappaa jokaista synnytettyä työpaikkaa kohti ainakin kaksi normaalia työpaikkaa. Vihreä talous on puhkeamistaan odottava kupla ellei peräti paha paise.

Ilmastolaki antaa luontevan kehyksen vihreän talouden kehittämiselle, sillä sen luomat menettelyt lisäävät tietoa tulevaisuudessa tarvittavista ilmastonmuutoksen hillitsemis- ja sopeutumistoimista. Samalla niiden ennustettavuus paranee niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla.

Niin varmaan. Mutta kun haluaisimme vihreän talouden sijaan kilpailukykyisen talouden.

Suomessa kuten muuallakaan ei voida jatkaa fossiilisten polttoaineiden varaan rakentuvaa taloutta, vaan niiden tilalle on kehitettävä erilaisia kotimaisia biopolttoaineita. Tuontiraaka-aineiden kallistuminen vaikuttaa Suomen kilpailukykyyn. Öljyn tuonti rasittaa jo nyt Suomen kauppatasetta merkittävästi.

Vastoin yleistä luuloa fossiiliset polttoaineet, joiden avulla ihmiskunta on noussut ennennäkemättömälle kehitystasolle, eivät lopu satoihin vuosiin, vaikka mitä tehtäisiin. Itse asiassa maailmalla on alkamassa uusi renesanssi varsinkin halpenevan maakaasun käytössä. Sen hinta tullee pysymään hyvinkin edullisena pitkään ja halvempana verrattuna kotimaisiin biopolttoaineisiin, jotka eivät nykyisinkään pärjäisi kilpailussa ilman rajuja subventioita, joita maksamme veroilla. Lurps - maistuiko Keskustapuolueen pers..n nuoleskelu hyvältä?

Suomen valtio voisi ilmastonmuutosta koskevan osaamisensa avulla olla kokoaan suurempi toimija EU:ssa ja ylipäätään kansainvälisessä ilmastopolitiikassa. Ilmastolain ansiosta saisimme vahvan tiedollisen selkänojan ilmastonmuutosta koskeviin kansainvälisen tason neuvotteluihin.

Meillä ei ole ainuttakaan syytä olla kokoamme suurempi toimija kansainvälisessä ilmastopolitiikassa, sillä asiasta on vain ja ainoastaan kuluja, jotka rapauttavat kituliekillä palavaa kilpailukykyämme. No Kokko halusi nuoleskella vähän Kokoomusta ja demareitakin? Ilmastoneuvotteluissa lähinnä käsitellään satojen ja tuhansien miljardien tulonsiirtoja kehittyneistä maista kehittymisensä huonosti hoitaneisiin maihin. Emme tienaa noihin neuvotteluihin osallistumisesta senttiäkään.

Vaikka Dohan ilmastokokouksessa ei saatu aikaan kattavaa sopimusta, 4–6 asteen keskilämpötilan nousu johtaisi niin rajuihin ympäristömuutoksiin, että ilmastosopimus on ennemmin tai myöhemmin tehtävä.

Missä on se olematon 4-6 asteen lämpötilan nousu ja ne rajut ympäristömuutokset? Dohan ilmastoneuvottelut eivät onnistuneet, sillä isoimmat Euroopan ulkopuoliset maat eivät usko ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen, sillä sellaisesta ei ole uskottavaa tieteellistä näyttöä. Samoista syistä epäonnistuivat myös sitä edeltäneet neuvottelut Durbanissa ja Kööpenhaminassa. Tästä huolimatta EU tuhoaa ilmastopolitiikallaan kilpailukykyään.

On sanottu, että Suomelta puuttuu visio tulevaisuudesta. Ilmastolaki on yksi, vuoteen 2050 asti ulottuva visio. Yksi laki ei tietenkään vielä ratkaise ilmastonmuutoksen tuomia ongelmia, mutta sen avulla voidaan ryhtyä käytännön toimiin. Vision käytännön toteutus voisi olla eduskunnan, viranomaisten, kuntien, yritysten ja kansalaisten yhteistoimin esimerkiksi seuraavanlainen:

Ilmastopolitiikka on ollut yksi keskeinen este kunnon kilpailukykyvision luomiseksi.

Suomi on vuonna 2050 vähentänyt kasvihuonekaasuja 90 prosenttia ja valmistelee koko ajan lisää tekniikoita, joilla poistetaan kasvihuonekaasuja ilmakehästä. Suomessa on käytössä pitkälti kotimaiseen uusiutuvaan energiaan ja sähköön perustuva liikenne. Uusiutuvaa energiaa tuotetaan paikallisesti, ja käytössä on älykäs sähköverkko. Uusia nollaenergiataloja rakennetaan jatkuvasti, ja ne tuottavat aurinko- ja tuulienergiaa sähköverkkoon.

Juu, tuolla ohjelmalla elämä maapallolta loppuisi jo paljon ennen vuotta 2050. Siksi ei ole liikennettä, energiaa eikä verkkoja.

Vuonna 2050 valtaosa kunnista on onnistunut etenemään kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Ilmastotietoisuus on lisääntynyt, ja ihmiset ovat myös omilla valinnoillaan vaikuttaneet siihen, että kasvihuonekaasupäästöjä syntyy kotitalouksissa vain murto-osa vuoteen 2012 verrattuna.

Kokon vision mukainen  ilmastotietoisuus tappaisi 100-prosenttisen varmasti elämän jo ennen vuotta 2050. Silloin kyllä elottomat kunnat ja kotitaloudet olisivat hiilineutraaleja. Mutta kuten jo aimmin totesin, Kokon visio ei ole tästä maailmasta. Professori Kokko on puhdasverinen ilmastotaikauskon levittäjä, jollaisia ei pitäisi Suomen tiedeyhteisön sisällä olla ainuttakaan.

Maankäyttö on suunniteltu niin, että pahimmilta tulvavahingoilta on vältytty. Myös rankkasateisiin ja rajumyrskyihin on varauduttu rakentamisessa ja pelastustoimissa. Suomessa kehitetyillä ilmastomuutosta hillitsevillä ja siihen sopeuttavilla innovaatioilla on jatkuvasti kysyntää, minkä ansiosta Suomen kauppatase on selvästi ylijäämäinen ja öljyn tuonti vähentynyt merkittävästi.

Elämän loputtua kauppataseesta ei ole jäljellä mitään, ja öljyntuontikin on varmasti loppunut. Siitä huolimatta Suomen maaperä jatkaa jääkauden jälkeistä nousuaan selvästi merenpinnan nousua nopeammin. Tulvat siis vähenevät ihan luonnostaan Suomessa. Tosin ne viimeiset geologit, jotka voisivat asian todentaa, olisivat tn. kuollleet noin vuonna 2040 ravinnon puutteeseen.
                       ____________________________________________________

Saattaa olla, että irvailin tässä jutussa vähän liikaa Kokon kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteilla. Ehkä Kokko tarkoitti hiilidioksidipäästöjä, mutta eipä hän niistä kirjoittanut? Kirjoitus osoitti, että Kokko ei tajua mitään kasvihuonekaasuista, ilmastosta eikä kilpailukyvystä. Eikä kirjoituksesta myöskään henkinyt juristeille yleensä niin tyypillinen looginen päättely ja edes kohtuullinen ilmaisun tarkkuus.

On tietysti mahdollista, että Kokko kaikesta huolimatta tietää jotain ympäristölainsäädännöstä. Mutta jos hänen tietonsa lainsäädännön takana olevasta todellisuudesta on yhtä olematonta kuin ilmaston osalta, tilanne on mahdoton. Suosittelen vilpittömästi levittämään tietoa Kai Kokon käsittämättömästä tieteellisen tiedon vajeesta erityisesti Lapin Yliopiston johdolle, tutkijoille ja opiskelijoille. Kokko täytyy saada nopeasti tehtäviin, jotka vastaavat paremmin hänen ominaisuuksiaan ja tietämystään. Pollariksi tai mittatikuksi merentutkimuslaitokselleko?

Kokon kirjoituksen taustalla olevia pullonhenkiä voi vain arvailla. Kovin raikkaita ne eivät olleet. No ilmastopaneeli tietysti. Mutta Hesarin päätoimituksen se arvioija, joka Kokon kirjoituksen päästi lehteen, on ilmeisesti hengetön tai jotenkin muuten kyvytön ajattelemaan. Pentikäisen Hesarissa tämä ei ole tietenkään uutinen, joten ei siitä sen enempää.

Olen kirjoittanut ilmastolaista kerran aiemminkin. Siinä lähinnä kyselin lain säätämisen perusteita ja tarvetta. Tämä "ympäristöoikeuden professorin" kirjoitus ei vastannut ainoaankaan edellisen kirjoitukseni kysymykseen. Siksi vastustan ilmastolakia. Sellaista ei tarvita.

PS. 24.8.2015 Kai Kokko on nykyisin Helsingin yliopiston ympäristöoikeuden professori. Hänen tuoreinta julkilausumaansa olen kommentoinut täällä.