Professori Antero Järvisen julkaisematon vastine byrokraatti Alestalolle

Aamulehti julkaisi 22.3.2013 Helsingin yliopiston Kilpisjärven biologisen aseman johtajan, professori Antero Järvisen, haastattelun otsikolla "Ilmastonmuutoksen liioiteltu uhka saanut tekemään pahoja virheitä". Tuossa haastattelussa Järvinen AL:n mukaan "pudottelee näkemyksiä, jotka asettavat hänet pahaan paitsioasemaan tiedeyhteisössä ja julkisessa keskustelussa. Hänestä ilmastonmuutoksen uhkaa on vuosikaudet liioiteltu.... Maapallo ei näytä lämpenevän niin voimakkaasti kuin pelätään, eikä lämpenemisen suurin syy välttämättä ole ihminen.

– Eivät nämä ole mitään minun omia näkemyksiäni, vaan puhdasta faktaa. Mielipiteiden esittämisessä ei ole mitään järkeä, Järvinen tarkentaa."

Järvisen haastattelu Aamulehteen ylitti Ilmatieteen laitoksen kakkosmiehen, johtaja Mikko Alestalon, ärsyyntymiskynnyksen. Alestalo lähetti mielipidekirjoituksen Aamulehteen, ja ehkä "varmuuden vuoksi" Aamulehden lisäksi useat Alma Median lehdet julkaisivat sen 26.3.2013. Tuossa mielipidekirjoituksessa Alestalo väittää ihmiskunnan osuuden ilmaston 1970-luvun jälkeiseen lämpenemiseen olevan asiaan perehtyneen ammattitaitoisen tiedeyhteisön kiistatta hyväksymä. Minun mielestäni tuo Alestalon argumentti on jo filosofisesti virheellinen (Auktoriteettiin vetoaminen). Hassuinta tässä on se, että tuo Järvisen haastattelu kumoaa muutenkin Alestalon argumentoinnin. Jos professori Järvinen (yhdessä valtavan kansainvälisen tutkijajoukon kanssa) epäilee Alestalon julistamaa "totuutta", kyse ei voi olla tiedeyhteisön kiistatta hyväksymästä asiasta.

Järvinen olisi halunnut vastata Alestalon mielipidekirjoitukseen, mutta Alma Media ei vastinetta ole julkaissut. Alma Median reilun pelin henkenä näytti siis olevan se, että haastatellaan ensin professori Järvistä, ja sitten annetaan ilmastonmuutoshypetyksestä leipänsä ansaitsevalle byrokraatti Alestalolle mahdollisuus leimata haastateltu professori jotenkin tieteen valtavirrasta poikkeavaksi hölmöksi. Huh tätä toimitusten asenteellisuutta ilmastoasioissa! En viitsi käyttää enempää lukijan aikaa Ilmatieteen laitoksen Mikko Alestalon kirjoituksen ruotimiseen. Jos joku kuitenkin haluaa perehtyä Alestalon tieteellisen sielun synkimpiin piirteisiin, sen voi tehdä täällä.

Seuraavassa on professori Antero Järvisen vastine Alestalon mielipidekirjoitukseen. Olen saanut professori Järviseltä luvan sen julkaisemiseen vieraskirjoituksena. Muistutettakoon kaikille vielä se, että yllä oleva taustoitus tälle Antero Järvisen vastineelle edustaa vain ja ainoastaan tämän blogin pitäjän käsityksiä. Mutta nyt siis Järvisen vastineeseen:

Tarvitsemme vaihtoehtoisia selviytymisstrategioita 

Professori Antero Järvinen rautututkimuksen
parissa maaliskuussa 2013

Tarkkojen mittaustilastojen mukaan maapallon ilmasto ei ole lämmennyt 17 vuoteen eivätkä ilmastomallien antamat lämpenemisennusteet ole toteutuneet, vaikka ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on samaan aikaan voimakkaasti kasvanut. Pitkät aikasarjat myös osoittavat, että nykyisenkaltaisia tai sitä lämpimämpiä jaksoja on ollut usein aikaisemminkin. Viimeisen sadan vuoden aikana luonnonkatastrofit ja muut ääri-ilmiöt eivät ole lisääntyneet eikä merenpinnan taso ole muuttunut. Pohjoisen pallonpuoliskon lumimäärä on pysynyt vakaana eikä napajään nykyinen laajuus poikkea siitä mitä se oli esimerkiksi 1930-luvulla. Jääkarhut voivat paremmin kuin koskaan, koralliriutat ovat elpyneet jne. 

Tästä huolimatta kansainvälisellä, valtakunnallisella, maakunnallisella ja kunnallisella tasolla on laadittu selviytymisstrategioita pääasiassa vain ilmaston dramaattisen lämpenemisoletuksen ja kohtuuttoman pelottelun pohjalta. Esimerkiksi viime kesänä ilmatieteilijät ennustivat, että Pohjois-Suomi lämpenisi vuosisadan loppuun mennessä kahdeksan astetta. Toteutuessaan tämä tietokone-ennustus löisi maapallon ilmastohistorian aikaisemmat lämpenemisennätykset ainakin sadalla prosentilla. Muut varteenotettavat vaihtoehdot, kuten että ilmasto vaihtelee suuresti, mutta pitkäaikainen lämpötilataso pysyy jokseenkin ennallaan tai jopa laskee, on unohdettu. 

Olemmeko olleet liian proaktiivisia ja ryhtyneet torjumaan massiivisin keinoin vähäistä tai olematonta ongelmaa? Minne ovat miljardit menneet ja mitä niillä on saatu aikaan? Olisiko resurssit voitu käyttää paremmin johonkin muuhun tarkoitukseen? 

Mitä me teemme jos lämpenemisskenaario ei toteudukaan ja esimerkiksi arktisten alueiden luonnonvaroihin ei päästä käsiksi niin helposti kuin kuvittelemme? Olisiko jo aika pysähtyä kiihkottomasti miettimään kaikkien vaihtoehtojen seurauksia ja kustannuksia niin luonnolle kuin tulevaisuudellemme? Ehkä tässäkin tapauksessa tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku.

Antero Järvinen

Lyhyt ilmastoalarmistin sanakirja

Olen jutellut monen vihreän ystäväni kanssa ilmastoasioista. Usein ongelmaksi on ilmastoaiheisessa keskustelussa muodostunut yhteisen käsitteistön löytäminen. Minä käsitän asian näin ja vihreä ystäväni noin. Käsitteissä on usein paljon eroja. Seuraavassa vihreiden kavereideni määrittelyjä.

Al Gore = Nobel-palkittu ilmastonmuutosaktivisti, joka esimerkillisesti vaatii karsimaan nopeasti energian kulutusta ja varoittaa äkillisestä, jopa 9 metrin, merenpinnan noususta. Al Gore omistaa useita asuntoja eri puolilla Yhdysvaltoja. Niistä suurimman energian kulutus vastaa noin 20 tavallisen omakotitalon kulutusta. Empatiasyistä Al Gore osti muutama vuosi sitten kuudennen asuntonsa vedenpaisumuksen uhkaamasta lähiöstä Los Angelesin rantabulevardilta, jonka korkeus on vain kolme metriä merenpinnasta. Al korostaa pienen hiilijalanjäljen merkitystä.

Antarktika = Kielletty puheenaihe, sillä alueen jäätiköt ja merijään laajuus kasvavat.

Aurinko = Joidenkin ilmastoskeptikkojen mukaan aurinko muka antaisi energian maapallolle, vaikka ilmastotiede kertoo 99-prosenttisella yksimielisyydellä hiilidioksidin lämittävän ilmastoa. Aurinko on kuitenkin oikealla tavalla ymmärrettynä kestävän kehityksen mukainen energian lähde. Yöllä sen voi korvata kuu- ja tähtienergialla, joita kehitetään vihreissä laboratorioissa.

Bioenergia = Keino tehdä esimerkiksi maissista, soijasta ja muusta ihmisten ravinnoksi kelpaavasta raaka-aineesta suurilla tukiaisilla fossiiliset vastikkeensa korvaavaa polttoainetta. Etuna on se, että bioenergian käyttö samanaikaisesti köyhdyttää lännen rikkaat ja on liian kallista etelän köyhien käytettäväksi samalla vähentäen heidän ruokatarjontaansa. Malthusianainen tavoitteemme toteutuu kahdella kärjellä.

CAGW = Catastrophic Anthropogenic Global Warming, siis katastrofaalinen ihmisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen.

Cook, John = Australialainen opiskelija (sitä ikuisesti yhteiskunnan tuella opiskelevaa sorttia), joka perusti Skeptical Science -sivuston. Cook on yliopiston pääsykokeen menestyksellisesti suorittaneena ansiokkaasti kiistänyt kaikkien skeptikkoprofessorien ja -tohtoreiden ilmastonmuutosta koskeneet tutkimukset. Cookin sivusto on IPCC:n tutkimusraporttien päälähde yhdessä Greenpeacen aj WWF:n tutkimusarkistojen kanssa.

Daavid = Koetetaanpa luoda raamatullinen Daavid-Goljath -asetelma ilmastokeskusteluun. Me vihreät maailmanpelastajat olemme tietysti nuoria daavideja. Ja skeptikot leimataan öljyn ja hiilen likaamiksi goljateiksi.

Energia = Kapitalistien keksimä erikoinen ilmiö, jonka fysikaalisia ominaisuuksia ei tarkasti tunneta. On paha asia, jollei etuliitteeksi panna sanoja vihreä, tuuli, aalto, aurinko, järvi tms.

Etelämanner = Koeta välttää keskustelua Antarktikan jäistä skeptikoiden kanssa.

Faraday = Lämpötilayksikkö, jossa kerrottuna lämpötilamuutokset ovat Celsius-asteita dramaattisempia. Ei kun se olikin Fahrenheit.

Goddard, Steven = RealScience-sivustojen ylläpitäjä. Tämä paholaisesta seuraava esittää sivuillaan vihreän maailmanjärjestyksen vastaista materiaalia valitettavan usein tilastotiedoilla höystettynä.

Hiili = Maailmantuhoon johtava alkuaine. Jalanjäljen symboli. Hiili on hyvä asia, jos se jätetään kasvikunnan asiaksi - silloin se on vihreää. Ihmisen käsissä se kuitenkin sotkee kaiken. Kokeile pitämällä hiilipalaa käsissäsi.

Ilmaston lämpeneminen = Siitä huolimatta, että lämpömittarit eivät ole havainneet globaalin keskilämpötilan nousua, ilmasto lämpenee, koska tietokonemallit ja Greenpeace sanovat niin. Myös kylmä ilma johtuu ilmaston lämpenemisestä (kts. kohdasta jääpala)

Ilmastonmuutos = Ilmaston ikuinen olotila. Nykyisin se on pahan ihmiskunnan aiheuttama. Ilmastonmuutosta käytetään hyväksi länsimaisten hyvinvointiyhteiskuntien tuhoamiseksi sisältäpäin sen jälkeen, kun kommunismi tuossa asiassa epäonnistui.

Ilmastopakolainen = YK:n mukaan ilmastopakolaisuus on ollut suurin pakolaisryhmä jo useiden vuosien ajan. Näistä pakolaisista pääosa on lähtenyt ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen nostaman merenpinnan hukuttamilta Aasian saarilta ja rannikkoseuduilta. Ilmastopakolaiset ovat aivan erinomaisen hyviä kätkeytymään, sillä ainuttakaan noista YK:n raporteissa mainituista kymmenistä miljoonista ei ole vielä löydetty.

Jääkarhu = Ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen uhrien ikoni ja sen vuoksi kohtapuoliin sukupuuttoon kuoleva eläinlaji, jonka laskettujen elävien yksilöiden määrä on kasvanut viimeisen 30 vuoden aikana  viisinkertaiseksi metsästysrajoitusten ansiosta.

Jäämeri = Pohjoisen napa-alueen kattava merialue, joka on jäätön vuonna 2013 syyskuussa. Merialueen uudeksi nimeksi on esitetty mm. Ihmisenaiheuttamanennenäkemättömänilmastonmuutoksenmerta. Englanninkieliset ilmastonmuutosasiantuntijat esittävät tuolle pitkähkölle ja vaikeasti lausuttavalle nimelle akronyymiä CAGW-Sea.

Jääpala = Tällä tarkoitetaan yleensä joko Barentsin- tai Grönlanninmereltä puuttuvaa pienehköä H2O-kimpaletta, joka aiheuttaa Euroopassa ja Yhdysvalloissa viivästyksiä kevään tuloon. Katso tarkemmin

Jäätikkö = Yleensä vuoristossa olevaa ikijäätä, joka sulaa ennennäkemättömällä vauhdilla ennenäkemättömän ja katastrofaalisen ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen seurauksena. Jos jäätiköt sulavat, lähes 90% luomakunnan lajeista joutuu sukupuuton partaalle. Sulaneet jäätiköt ovat vihreille arkeologeille mielenkiintoinen tutkimuskohde, sillä jään alta usein löytyy keski- ja roomalaisaikaisten ihmisten jälkiä.

Keskiajan lämpökausi = Tätä asiaa ei saa tunnustaa, sillä tietokonein tehdyt ilmastomallinnukset eivät sellaista pysty toistamaan. Siksi sitä ei ole olemassa.

Lätkämaila = Tutkimusmenetelmä, jota käyttämällä negatiivisesta voi tehdä plussaa tai raudasta kultaa. Tunnetaan erityisesti menetelmän esitelleen Michael Mannin lätkämailatutkimuksesta, jolla todistettiin katastrofaalinen ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos. Menetelmän teho on sittemmin heikentynyt, sillä kirotut skeptikot ovat onnistuneet kehittämään menetelmän, jolla lätkämailoista tehdään säleitä (kts. Marcott) muutamassa päivässä.

Mäkinen, Mikko = Ilmastorealismia-sivuston ylläpitäjä. Mikon todellinen henkilöllisyys on vielä selvittämättä. Kaikki kuitenkin viittaa eteläisessä Suomessa elävään sekavuuden rajatilaan joutuneeseen henkilöön, joka ei kykene omaksumaan punavihreää maailmanjärjestystä. Olisi pitänyt teloittaa jo kylmän sodan aikana. Nyt riittää pelkkä naurunalaiseksi tekeminen.

Nuclear = Täysin kielletty sana, koska se viittaa halvimpaan tunnettuun energiamuotoon, joka hiilidioksidipäästöiltään voittaa kaikki vihreän energian tuotantotavat. Aseisiin, toverit, kun tuon sanan kuulette!

Obama = Presidentti, joka lupasi lopettaa merenpinnan nousun. Siis lähes Moosekseen verrattava vihreä profeetta.

Pääsiäinen = Hyvää pääsiäistä kaikille! Tämä sana ei kyllä yleensä kuulu oikeaoppisen vihreän sanastoon. Mutta sanaa voi käyttää mummon harhauttamiseen.

Q = Onko tällainenkin kirjain olemassa?

RENIXX = Vihreän teollisuuden indeksi, josta ei saa puhua mitään. Menee niin v.tun huonosti.

Skeptikko = Ihmisen aiheuttamaan katastrofaaliseen ilmastonmuutokseen kriittisesti, jollei jopa nuivasti, suhtautuva henkilö, joka on todellinen uhka vihreälle maailman tulevaisuudelle. Nämä pitäisi oikeasti ampua, mutta toistaiseksi laki kieltää sen. Skeptikot ovat lainmuutokseen asti pidettävä a) naurunalaisina, b) hiljaisina, c) kädestä syötettävinä. A-tyypin hoito on ainoa, joka saattaa toimia perussuomalaisiin, joskaan asiasta ei ole näyttöä. B- ja C-tyypin käsittelyt toimivat tutkitusti hyvin kokkareihin ja demareihin.

Taalas = Profeetta, jonka ennustukset toteutuvat joskus 50-100 vuoden kuluttua. Jos ne eivät toteutuisi, ei sillä väliä. Mennikäisen olemuksen omaava Petteri on joka tapauksessa edistänyt merkittävästi vihreän maailmanjärjestyksen luomista.

Timonen, Mauri = Suomalainen metsäntutkija, jonka ylläpitämä Lustiag-sivusto saattaa vakavasti vaarantaa vihreän maailmanjärjestyksen luomisen. Siksi Timosen nimeä ei pitäisi mainita missään. Sama koskee lustotukimusta ja nimeä Mielikäinen.

Tuvalu = Läntisellä Tyynellämerellä sijaitseva saarivaltio, jonka pääministeri on joutunut pitämään hallituksen kokouksia merenpinnan alapuolella harjoitellessaan toimintaa ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen seurauksena nousevan merenpinnan vuoksi. Tuvalu saa runsaasti tukea EU:lta ilmastonmuutokseen varautuakseen. Näillä rahoilla on rakennettu mm. viisi lentokenttää ja kymmeniä bungalowikyliä, jotta turistit voivat helposti tulla seuraamaan merenpinnan nousua.

Trenberth, Kevin = Ilmastonmuutosta tutkivan tietokonemallinnuksen sankari. Kevin edelleen etsii sitä lämmintä pistettä, joka on olemassa CAGW-teorian mukaisesti päiväntasaajan ja kääntöpiirien yläpuolisen troposfäärin yläosissa. Kun sitä ei sitkeiden satelliitti- ja ilmapalloetsinnöistä huolimatta ole sieltä löydetty, se Kevinin mukaan on jossain merien syvänteissä. Kyllä se sieltä löytyy, kunhan ilmastotutkijoiden noudattamia tutkimusmenetelmiä noudatetaan.

Uusi Seelanti = Esimerkki maasta, jossa osataan homogenisoida lämpöaikasarjoja.

Vero = Mitä isommat energiaverot, sitä parempi. Tietysti täytyy muistaa, että vero- ja tukiaiskikkailuilla vihreät energiaratkaisut voidaan saada investoijille kannattaviksi. Korkea verotus on siis hyvä asia ja erinomainen kärki vihreän tulevaisuuden luomisessa. Hyviä veromuotoja ovat myös kaikki muut kulutusverot ja kiinteistöverot. Ensimmäiset iskevät kaikkiin hiilidioksidin tuottajiin ja jälkimmäinen kapitalisteihin, ja aivan erityisesti rintamamiestaloja omistaviin mummoihin, jotka saattavat vielä muistaa 1930- ja 1940-luvun vaarallisen lämpimät säät.

Vihreä kasvu = Tarkemmin tämä on määritelty Jyrki Kataisen Pekka Himaselta tilaamassa Sinisessä kirjassa. Lyhyesti kerrottuna kyse on siitä, että elinkeino toisensa jälkeen muuttuu tuottavasta ja veroja maksavasta yritystoiminnasta verovaroilla tuetuksi puuhasteluksi tai kuluttajien suoraan maksamilla piilosubventioilla pyöriväksi rahastukseksi.

Watts, Anthony = Maailmanluokan AGW-denialisti. Itse pääpiru. Watts ylläpitää maailman suosituinta englanninkielistä WUWT-ilmastosivustoa, jonka kävijämäärä valitettavasti ylittää reippaasti kaikkien oikeaoppisten sivustojen kävijämäärät yhteensä.

X = Merkki joka pannaan nykyajan kylmän lämpötilamittauksen päälle ja vastaavasti 1930- ja 1940-lukujen lämpimien jaksojen päälle. Tätä kutsutaan homogenisoinniksi.

Yhdysvallat = Paikka, jossa vihreät energiahevoset näyttävät häviävän. Maan kenialaissyntyinen presidentti ei pystyne korjaamaan asioita. Tämä kasvattaa tarvetta saada Eurooppa nykyistä jyrkempään syöksykierteeseen kasvattamalla hiilidioksidin päästötavoitteita. Toisaalta osa valmistavasta teollisuudesta siirtyy helposti Yhdysvaltoihin halvemman ja luotettavamman energian perässä.

Zwally = Jay Zwally ennusti vuonna 2007 jäätöntä Jäämerta jo vuodeksi 2012. Harmi, että ei tapahtunut. Tästä asiasta ei kannata puhua, sillä tietokonemallinnukset ovat kehittyneet. (Tähän kirjoituksen osaan tarvitaan apua)

Å = Periaatteessa täysin turha kirjain, mutta sitä käytetään mahdollisimman paljon ilmastoskeptisten persujen ärsyttämiseksi.

Äärisää = Ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen aiheuttama sää- ja luonnonilmiö. Näitä on lähes rajaton määrä. Esimerkkeinä voidaan mainita kuivuus, tulvat, myrskyt, tyyneys, sumu, kirkas sää, helle, pakkanen. Oikeastaan kaikki säät johtuvat CAWG-ilmiöstä.

Ö = Nyt veti sanattomaksi, joten lopetan sanakirjan kirjoittamisen. No jaa mainitaan nyt kuitenkin öljystä pari tärkeää asiaa. Tuota kirottua sanaa saa käyttää vain oikeissa yhteyksissä - esimerkiksi öljyvuoto, öljyläikkä, öljyn tahraama lintu tai ruokaöljy. Todellinen ilmastosoturi ei kuitenkaan koskaan kerro öljyn hurjasta energiasisällöstä tai öljyn riittävyydestä. Keskustelu noista asioista kun johtaa niin helposti harhapoluille, jotka eivät johda ituhippivihreyteen.

Koetapa auttaa kattavamman sanakirjan teossa kommentoimalla. Lisäilen sieltä juttuja tähän kirjoitukseen.

Taalaksen kaatumisesta saisi hyvän juttusarjan

Ilmastonmuutoksen ikonit, jääkarhut, voivat oikein hyvin.
Niiden populaatiot ovat kasvaneet viime vuosina, sillä jää-
karhujen metsästystä on rajoitettu.

Ulkomailla valtamediakin alkaa jo kyseenalaistaa ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen. Vähemmän
vihreille toimituksille alkaa muodostua ongelmaksi  se kriittinen palaute, joka julkaistuista AGW-jutuista tulee. Palautteen antajat ovat tietysti juuri tähän aikaan jossain määrin ärtyneitä jälleen kerran viivästyneestä keväästä. Näin on aivan erityisesti Keski-Euroopassa ja Englannissa, joissa myös energian hinta on noussut käsittämättömän nopeasti johtuen erilaisista "vihreistä" energiahankkeista, kun samalla talvet ja kylmät keväät purevat sekä sään osalta että ennennäkemättöminä energialaskuina.

Useat saksalaiset lehdet ovat jo julkaisseet hyvin kriittisiä juttuja maansa ilmasto- ja energiapolitiikasta. Nyt myös rohkea tanskalainen Jyllands Posten on nostanut asian esiin peräti neljällä sivulla. Viimeisimpänä maailmanlaajuisesti toimiva The Economist on nostanut kissan pöydälle. Ja tietysti kannattaa muistaa, että jo näitä medioita ennen monet pienemmät lehtitalot ovat pitäneet ilmastouskontoon kriittisesti suhtautuvia äänenpainoja pinnalla. Yhdysvalloissa oikeastaan vain Fox-uutiskanava on uskaltanut antaa kriittisille näkemyksille tilaa.

Herää kysymys, missä vaiheessa suomalaiset mediatalot heräävät todellisuuteen. Palautan toimittajien mieleen sen tosiasian, että ilmastomme tai pääasiassa siihen vaikuttavat meret eivät ole lämmenneet yli 15 vuoteen. Näin on siitä huolimatta, että ilmakehämme hiilidioksidipitoisuus on jatkuvasti kasvanut. Ei myöskään ole ollut sellaisia niin merkittäviä muita luonnonilmiöitä - isoja tai runsaita tulivuorenpurkauksia tms. - jotka olisivat voineet oleellisesti vaikuttaa lämpenemistä hidastavasti. Miksi ette kyseenalaista Petteri Taalaksen ja Mikko Alestalon juttuja? Eikö niistä muka saisi hyviä otsikoita? Minä saisin helposti. Mutta ehkä punavihreytenne toimituksissa estää ilmastoasioiden kriittisen tarkastelun?

Ennenkuin suomalainen lukija tai katselija raivostuu häneen kohdistuneesta ilmastokusetuksesta, kannattaisi tutustua tuohon ulkomaisen lehdistön rajusti kasvaneeseen ilmasto- ja energiapolitiikan arvosteluun. Ehkä kaikkein herkimmällä korvalla kannattaisi kuunnella ilmastotutkijoita, jotka tulevat esiin ns. konsensuksen piiristä. Olen kirjoittanut Lennart Bengtssonista, jonka tieteelliset ansiot taitavat ylittää Ilmatieteen laitoksemme tutkijoiden yhteenlasketut ansiot. Bengtssonia lainataan ympäri maailmaa. Yhteinen ilmiö noille jutuille ja niihin perustuville tieteellisille arvioille on kuitenkin se, että ns. ilmastoherkkyys on selvästi pienempi verrattuna hallitusten välisen ilmastopaneelin, IPCC:n, arvioon.

Useimpien uusien tutkimusten mukaan hiilidioksiditason kaksinkertaistaminen saattaisi nostaa maapallon keskilämpötilaa peräti asteella yhdellä asteella verrattuna esiteolliseen aikaan. Kun jo nyt olemme kokeneet noin puolet tuosta, saattaisi siis edessä olla peräti puolen asteen korotus seuraavan sadan vuoden aikana. Se ei riitä poliittisen paniikin lietsomiseen, mikä on tietysti huono asia vihreälle liikkeelle sen isännille, kuten WWF:lle ja Greenpeacelle.

Ihmisen aiheuttaman ilmastonlämpenemisen alkuunpanija ja suurin profeetta, James Hansen, on juuri julkaissut uuden tutkimuksensa. Siinä hän myöntää, että ilmastonmuutos ei ole edennyt hänen ja IPCC:n  ennustamalla tavalla. Silloin myös näitä vanhoja ennusteita toistanut Petteri Taalas on väärässä. Surkeinta tässä on tietysti se, että Suomen politiikkaa on johdateltu noiden ennusteiden mukaisesti. Se on maksanut jo nyt miljardeja euroja.

Palatakseni tuohon ensimmäisen kappaleen aiheeseen, pyydän lukijoita lähettämään tämän kirjoituksen linkkinä ja sopivalla lähetteellä alueensa lehtien päätoimittajille. Jossain vaiheessa suomalaisenkin median pitäisi herätä karuun todellisuuteen. Ilmastomme on tosiasiassa hiljalleen viilenemässä. Ja Taalaksen kaatumisesta saisi erinommaisen hyvän jutun tai peräti juttusarjan.

Puuttuvan jääpalan kylmä hönkäys

Talvi vain jatkuu, vaikka kalenterin mukaan termisen kevään pitäisi eteläisessä Suomessa alkaa tällä viikolla.

Euroopan lämpötilat kevätaamuna 27.3.2013

Tuolla termisellä keväällä tarkoitetaan vuorokauden keskilämpötilan nousua plusasteiden puolelle. Kevättä odottaville suomalaisille kerrottakoon laihaksi lohduksi, että keskimääräistä kylmempää on ollut muuallakin. Keski-Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta on viime aikoina raportoitu runsaista lumisateista ja jopa mittaushistorian kylmimmistä kevätlämpötiloista. Ja sääennusteet vihjaavat kylmän sään jatkuvan vielä 2-3 viikkoa.

Kun joinakin vuosina kevät tulee tavanomaista aiemmin tai kevätlämpötilat nousevat keskiarvon yläpuolelle, uutisotsikot kertovat sääilmiön johtuvan ilmaston lämpenemisestä. Loogisesti voisi vastaavasti ajatella, että myöhästyvä tai kylmä kevät olisi todiste ilmaston viilenemisestä. No nykyisessä ilmastotieteessä näin ei taida olla.

Ilmaston ennenäkemättömällä lämpenemisellä varoittelevat kertovat tuon logiikan olevan toisinpäin.

Arktisen merijään pinta-alan muutokset
vuosina 2007-2013

Heidän mukaansa lämpenemisen seurauksena arktisen merijään määrä on vähentynyt dramaattisesti ja jäistä vapaana oleva Jäämeri kerää hurjasti lämpöä. Tämä puolestaan muuttaa ylemmän troposfäärin suihkuvirtauksia siten, että tuolla arktisella alueella oleva kylmä ilma pääsee purkautumaan pidemmälle etelään. Hmmm... Katsotaanpa vähän tarkemmin tämän teorian alkulähteille.

Viereisestä kuvasta näet arktisen merijään pinta-alamuutokset viime vuosien aikana. Pisteviiva ja sitä reunustava harmaa alue kertovat merijään keskimääräisen laajuuden vuosina 1979-2006. Viime vuosien kuvaajista näkee, että jäätä on ollut hieman vähemmän verrattuna vaikkava 1980- ja 1990-lukuihin, jolloin merijään laajuus oli lähes ennätyksellistä. Mutta tuo vuoden 2013 punainen kuvaaja kertoo myös sen, että merijään laajuus on ollut kuitenkin ns. normaalin vaihtelun rajoissa käytännössä koko talven. Talvisen merijään keskimääräinen laajuus on tosiasiassa hieman kasvanut sitten vuoden 2007. Viime syksyn ja alkutalven aikana merijään muodostumisen nopeus oli ennätyksellistä, kuten näet vuoden 2012 mustasta kuvaajasta syyskuun jälkeen.

Katsotaanpa vielä kalotin kartalta, mistä tuota merijäätä puuttuu.

Viereisessä kuvassa on merijään laajuus satelliittien näkemänä 25.3.2013. Ruskealla viivalla on on merkitty merijään keskimääräinen laajuus vuosien 1979-2000 vastaavina päivinä. Kuvasta näkyy, että merijäätä puuttuu vähän Beringinmereltä ja Labradorinmereltä. Muualla ollaan hyvin lähellä normaalia laajuutta. Yhteensä tuo "keskimääräisestä" puuttuva jää on pinta-alaltaan noin puoli miljoonaa neliökilometriä - siis noin puolitoista kertaa Suomen pinta-alan kokoinen alue. Prosenteissa laskettuna puuttuva jääpala on noin kolme prosenttia tuosta kylmien aikojen keskimääräisestä merijään pinta-alasta. Jos sinulla olisi kilon jääpala, josta joku ottaisi pois 30 grammaa, et luultavasti edes huomaisi jäätä kadonneen. Eipä tuon jäistä vapaana vellovan Jäämeren laajuus kovin suuri ole. Kun tuolla alueella aurinko tähän aikaan vuodesta kurkistaa juuri ja juuri horisontin yläpuolelle, en voi rationaalisesti kuvitella kovin kummoista lämpenemisilmiötä miltään osin.

Mielenkiintoista muuten on se, että kun pohjoisen merijää on laajuudeltaan ollut viime vuosina vähän aiempia vuosikymmeniä vähäisempää, takoo Etelämannerta ympäröivä merijää laajuusennätyksiä. Tällä hetkellä, siis sikäläisen sulamiskauden juuri päätyttyä, Antarkikan merijään laajuus on lähes miljoona neliökilometriä keskimääräistä suurempi - siis melkein kolmen Suomen pinta-alan verran. Ilmaston lämpeneminen, jos se siis olisi tuon merijään vaihtelun pääsyy, näyttää vaikuttavan aivan eri tavoin pohjoisella ja eteläisellä napa-alueella.

Tutkitaanpa seuraavaksi, miten tuo pienen jääpalan puuttuminen on vaikuttanut pohjoisen pintavesien

Barentsinmeren lämpöenergia vuodesta 1955 alkaen

lämpötiloihin. Viereisessä kuvassa on esitetty Barentsinmeren lämpösisällön (700 päällimmäistä metriä) muutos viimeisen reilun 50 vuoden aikana. Kuvaaja kertoo, että tuolle merialueelle on kyllä varastoitunut jonkin verran lämpöä viimeisen 30 vuoden aikana. Ilmastotieteellä on hieman selittämistä kuitenkin siinä, että lämpömäärä on kasvanut juuri niinä vuosikymmeninä, jolloin jäätä on ollut eniten. Lämpömäärä on ollut melko tasaisessa laskussa sitten vuoden 2007, josta alkaen merijään laajuus on ollut keskimääräistä vähempi.

Palataanpas nyt vielä kirjoitukseni alussa olleeseen ilmastotieteelliseen teoriaan. Tehdään siihen muutamia korjauksia ja muotoillaan se em. havaintojen perusteella seuraavasti (muutokset yliviivattuna ja lihavoituna): Ilmaston lämpenemisen seurauksena arktisen merijään määrä on ei ole vähentynyt dramaattisesti ja jäistä talvisin hyvin vähän vapaana oleva Jäämeri ei juurikaan kerää hurjasti lämpöä. Tämä puolestaan muuttaa ylemmän troposfäärin suihkuvirtauksia siten, että tuolla arktisella alueella oleva kylmä ilma, joka ei ole havainnut ilmaston lämpenemistä, pääsee purkautumaan pidemmälle etelään. Juu, eipä tuosta vieläkään tullut loogista päätelmää, mutta nyt siinä on kuitenkin muutama asia enemmän kohdallaan kuin ilmastotieteen selittelijöillä.

Tosiasia nyt kuitenkin on se, että tämän kevään kylmä ilma tulee Eurooppaan arktisen alueen jääkenttien

Ennuste kevätlämpötiloista 12.4.2013

päältä, kun korkea- ja matalapaineiden alueet asettuvat sopivasti kohdilleen. Tämä nykyinen tilanne taitaa jatkua vielä aika pitkälle huhtikuuhun. Vieressä oleva MeteoGroupin ennuste ei lupaile lämpimiä kevätkelejä ennen huhtikuun puoliväliä.

Jos nuo kylmät hönkäykset johtuvat pienestä puuttuvasta jääpalasta, meidän on ryhdyttävä viemään koko EU:n voimin jäätä Barentsinmerelle. No minä en usko tuota tarinaa, joka kuuluu tähän sarjaan "Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa sään lämpenemistä ja kylmenemistä, sateita ja kuivuutta, myrskyjä ja tyyntä". Tai kun ilmasto lämpenee, säät kylmenevät - heh. Tarinankerronta tuntuu muuttuvan sitä enemmän, mitä kauemmaksi sääilmiöt ja lämpötilat erkanevat erilaisten ilmastomallien ennusteista. Lämpenemistähän ei ole havaittu yli 15 vuoteen. Muistellaanpa vielä, miten asiat olivat vuonna 2007, jolloin BBC osasi brittien ilmatieteen laitoksen opastuksella kertoa ilmastonmuutoksen aiheuttavan lämpeneviä talvia ja kevään aikaistumista. Viime vuosien kylmät talvet ovat siis muuttaneet tarinaa paljon.

Ilmastonmuutospolitiikka aiheuttaa ruokamellakoita ja menoja myös suomalaisille

Ruoan hinnalla ja niihin liittyvillä mellakoilla
on yhteys kansannousuihin.

Blogistania selatessani löysin mielenkiintoisen graafin, jolla on vahva kytkös ilmastopolitiikkaan. Olin pitkään töissä alueilla, joissa graafi kertoo mielenosoituksia ja mellakoita tapahtuneen. Siksi olen varma siitä, että mielenilmaisuilla on noilla köyhyyden riivaamilla alueilla suora kytkös peruselintarvikkeiden hintoihin.

Mutta tavallinen suomalainen ei ehkä tiedä, että ruoan maailmanmarkkinahinnalla on iso kytkös ilmasto- ja energiapolitiikkaan. Mitä enemmän me kehittyneet maat varaamme viljelypinta-alasta biopolttoaineiden tuotantoon, sitä vähemmän pinta-alaa jää varsinaisen ruoan tuotantoon. On loogista, että ruoan hinta tällöin nousee. Tämä nousu iskee pahiten niihin väestöihin, joiden tuloista isoin osa menee ruoan hankintaan. Biopolttoaineiden kiihtyvä ja tuettu tuotanto tulee aiheuttamaan myös uusia piikkejä ruoan hintaan. Jos lähiaikoina sattuisi jostain syystä tapahtumaan laaja-alainen kato vaikkapa Kiinassa, Intiassa tai Afrikassa, kuvassa esitetty ruoan maailmanmarkkina indeksi voisi hypätä helposti yli 300:n tason. Silloin mellakoita näkyisi kaikkialla, myös Euroopassa.

Ainoa syy tuottaa polttoaineita esimerkiksi maissista on öljyperäisten tuotteiden käytön vähentäminen. Kyse on siis ilmastonmuutoksella uhkaavien ryhmien aiheuttamasta paineesta tuottaa ns. uusiutuvia polttoaineita, jotta fossiilisia ei käytettäisi. Ja ainoat perustelut sille ovat ilmastonmuutoksen torjunta ja öljyn loppuminen. No molemmat asiat ovat täysin propagandan varassa. Hiilipohjaisista polttoainevarannoista ei tule todellista pulaa vielä muutamaan sataan vuoteen, vaikka kulutus nykyisestä jonkin verran kasvaisi. Eikä ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta tai sen ihmisperäisen torjunnan menestyksellisyydestä ole olemassa ainuttakaan empiiristä todistetta, jos unohdetaan paikalliset maankäyttöön liittyvät muutokset.

Mutta kuvaaja vihjaa, että ilmastonmuutospolitiikalla saadaan aikaan mellakoita köyhillä seuduilla. Se on yksi osa vihreää kehityspolitiikkaa se. Sillä toisella osalla, kehitysavulla, sitten ostetaan noita kallistuvia elintarvikkeita, jotta ikävät televisiokuvat nälänhädistä vältettäisiin. No kuka tämän kaksinaisen ongelman maksaa? Vastaus: Suomalainen veronmaksaja, joka ensin maksaa biopolttoaineiden isot tukiaiset polttoaineveroina ja sitten ruoan maailmanmarkkinahintojen nousulla perustellut isommat kehitysapumenot. Se on osa vihreän politiikan hintaa.

Tämän kirjoituksen idean sain täältä.

Masentava Earth Hour - Maan Tunti takapajulan suuntaan

Seuraavan blogikirjoituksen on kirjoittanut kanadalainen taloustieteiden professori Ross MacKitrick jo vuonna 2009. Palautetaanpa tuo kirjoitus uudelleen mieliin, sillä aihe on ajankohtainen. Maan tuntia nimittäin jotkut haluavat viettää ensi lauantai-iltana.

Professori Ross McKitrick
University of Guelph, Canada

Professori Ross McKitrick
University of Guelph, Canada

Earth Hour - Maan Tunti: Erimielisyys


Vuonna 2009 toimittajat kysyivät minun ajatuksiani Maan Tunnista.

Tässä on vastaukseni.

Kammoan Maan Tuntia. Runsaalla ja halvalla sähköllä on suurin ansio ihmisen vapautumiseen 1900-luvulla. Jokainen materiaalinen ja sosiaalinen kehitysaskel 1900-luvulla riippui halvan ja luotettavan sähkön käytön leviämisestä.

Naisille mahdollisuus työskennellä kodin ulkopuolella riippui sellaisten sähkölaitteiden saatavuudesta, jotka vapauttivat aikaa kotitöistä. Lasten saaminen pois palkollisten töistä ja kouluihin riippui samoista asioista kuin myös mahdollisuus tarjota turvallista sisävalaistusta lukemista varten.

Nykyaikaisen terveydenhuollon kehittäminen ja tarjoaminen ilman sähköä on täysin mahdotonta. Elintarvikkeiden tarjonnan laajentaminen sekä hygienian ja ravinnon edistäminen  riippuivat kyvystä kastella peltoja, keittää ja pakastaa ruokaa sekä tasaisesta kuuman veden saannista sisätiloihin.

Kuvan yläosassa keskellä näkyvä satelliittikuvan alue on
Pohjois-Korea. Siellä vietetään maan tuntia joka vuorokausi.

Monet maailman köyhät kärsivät ankarista ympäristöolosuhteista omissa kodeissaan, koska heidän on pakko laittaa ruokaa sisätilojen tulisijoissa, joissa poltetaan risuja ja lantaa. Tämä aiheuttaa paikallista metsäkatoa sekä savu- ja loisperäisten keuhkosairauksien leviämistä .

Jos haluaa edistää olosuhteiden paranemista kolmannessa maailmassa, pitäisi ymmärtää, kuinka tärkeää on mahdollistaa ihmisille edullisen ja fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan sähkön saatavuus. Loppujen lopuksi sehän oli lännenkin kehityksen alun perusta.

Maan Tunnin mielikuvan ydin on sähkön demonisointi. En voi osallistua siihen, vaan juhlin sähköä ja kaikkea sitä, mitä se on antanut ihmiskunnalle.

Maan Tunti juhlii tietämättömyyttä, köyhyyttä ja takapajuisuutta. Torjumalla vapautumisen suurinta moottoria siitä tulee anti-humanismille omistettu tunti. Se kannustaa uskonnolliseen hartauteen kehottamalla sammuttamaan tavalliset laitteet joutavaan aikaan muka kunnioituksesta johonkin vaikeasti määriteltyyn abstraktioon nimeltään "Maa" samalla, kun se tekopyhästi unohtaa jatkuvan ja luotettavan sähkön todelliset hyödyt.

Ihmisten, jotka näkevät hyveenä tulla toimeen ilman sähköä, tulisi katkaista virta jääkaapeista, liesistä, mikroaaltouuneista, tietokoneista, vedenlämmittimistä, valoista, televisioista ja kaikista muistakin laitteista kuukaudeksi eikä tunniksi. Ja vieraillessaan sairaalan sydäntautiosastolla he varmaan katkaisevat virrat sielläkin olevista laitteista.

En halua mennä takaisin luontoon -siis matkustaa maanjäristysten, tulvien ja hirmumyrskyjen piinaamille alueille katsomaan, millaista luonnossa on. Ihmisille, jotka elävät "luonnossa" se tarkoitti lyhyttä elinkaarta, jota leimasi väkivalta, sairaudet ja tietämättömyys. Ihmiset, jotka työskentelevät köyhyyden poistamiseksi ja tautitilanteen lieventämiseksi, tosiasiassa taistelevat luontoa vastaan. Toivon, että he jättävät valot päälle.

Täällä Ontariossa, jossa käytämme saastumista ehkäiseviä teknologioita ja kehittynyttä tekniikkaa, meidän ilmanlaatumme on merkittävästi parantunut vuodesta 1960, vaikka teollisuutemme ja sähköntuotantomme ovat kasvaneet.

Jos kaiken tämän jälkeen arvioimme, ​​että vielä jäljelle jääneet päästömme ylittävät kaikki sähköstä saamamme edut niin, että meidän pitäisi häveten istua pimeässä tunti, kuten tuhmat lapset jouduttuaan kiinni jostain pahanteosta, olemme asettamassa pilaantumattoman luonnon absoluuttiseksi ja ylimaalliseksi ihanteeksi, joka raivaa tieltään kaikki muut eettiset ja inhimilliset velvoitteet.

Ei kiitos.

Pidän luonnossa käymisestä, mutta en halua asua siellä, ja en suostu hyväksymään ajatusta, että sivilisaatiossamme kaikkine kompromisseineen on jotain hävettävää.


Ps. Suosittelen lähettämään McKitrickin kirjoituksen Facebookilla tai sähköpostina eteenpäin paluusta takapajulaan haaveileville ystävillesi.

Ps2. Globaali ongelma ei ole se, että me länsimaissa olemme toimivien sähköverkkojen parissa ja sen ansiosta elämämme on aika turvallista. Ongelma on se, että usealla miljardilla ihmisellä ei ole luotettavaa sähkön toimittajaa. Katso lisää täältä.

Stikkufrenia on vakava ilmastotauti

Watts Up With That -sivuston (WUWT) ylläpitäjä Anthony Wattsilla on hauskaa, kun taannoin julkaistusta Marcott et al. -tutkimuksesta käydään väittelyä. Tuo tutkimushan toi monissa maissa, myös Suomessa, valtamedian avulla julkisuuteen uuden lätkämailakuvaajan jääkauden jälkeisestä globaalista lämpötilahistoriasta. Kun monet Marcottin tutkimukseen perehtyneet tahot ovat tehneet tästäkin lätkämailasta säleitä, ovat puolestaan ilmastopanikoijat ryhmittyneet siilipuolustukseen sen ympärille.

Rommin ThinkProgress-blogissaan esittämä
lätkämaila, jonka sininen varsi ja lavan alku
on Marcottin tutkimuksesta. Lavan jatko on
Rommin suosimista tietokonemallinnuksista.

Kovinta kieltä Marcottin puolustuksen puolella ovat käyttäneet ThinkProgress-sivuston vetäjä Joe Romm ja Marcottin tutkimuksen ohjaajaksi tai arvioijaksi epäilty Michael Mann, jonka aiempi lätkämailatutkimus on vuosien varrella pantu palasiksi. Romm ja Mann ovat koettaneet ylläpitää puolustusta lähinnä heittämällä yleisluonteisia epäilyksen varjoja Marcottin tutkimusta kohtaan arvostelua esittäneiden päälle. Niinpä mm. ylivoimaisesti maailman suosituinta ilmastosivustoa ylläpitävän Anthony Wattsin he yrittivät leimata mitatun lämpötilatiedon kieltäjäksi, kun Watts ei ole uskonut Marcottin lätkämailakuvaajan lapaosaan. Huvittavaa tässä leimausyrityksessä oli tietysti se, että Marcottin aikasarjoissa ei ole ainuttakaan lämpömittarein mitattua tietoa - kaikki siinä esitetty tieto on johdettu sedimenttien ja ikijään porausnäytteistä, puiden lustoista jne. - ja Anthony Watts on huomattavan kokenut instrumentein kerätyn tiedon asiantuntija.

Michael Mannin stikkufreeninen twiittaus

Watts on ihmetellyt, mistä syntyy Rommin ja Mannin osoittama vimma puolustaa virheitä täynnä olevaa tutkimusta ja siihen liittyen tarve käydä tutkimuksen arvostelijoiden kimppuun ad hominem -hyökkäyksillä. Vastapiruiluna hän epäilee ilmastoasioissa lätkämailoja näkevien elävän harhoissa ja ehdottaa oireyhtymälle uutta tautiluokitusta - Stickophreniaa. Suomennettuna se voisi olla vaikka Stikkufrenia.

Stikkufrenian oireina ovat Wattsin mukaan mm.

• Jääkiekkomailojen näkeminen siellä, missä niitä ei ole
• Data-hallusinaatiot (datan tarkoitushakuinen manipulointi lätkämailakuvaajien tuottamiseksi)
• Tieteellisen ajattelun vääristymä määrittämällä ensin haluttu lätkämailaa muistuttava tutkimustuloksen ja liimaamalla valikoidut säleet sen jälkeen lätkämailaksi
• Mahtipontinen lätkämailojen esittely sosiaalisessa mediassa 
• Lätkämailoja vailla olevan tieteen ja mielipiteen kiivas kiistäminen.

Olen havainnut noita oireita ihmisissä myös täällä Suomessa. Viereisessä kuvassa taudin oireet ovat selvästi näkyvissä. Ei kukaan täysin terve hiihtele lämmitetyllä Aleksanterinkadulla joulukuussa ja huutele lumia takaisin. Seuratkaapa tarkkaan ympäristöänne lauantaina 23.3. klo 20:30-21:30. Tuolloin oireilevat ihmiset sammuttelevat kodeissaan valoja ja kiroavat hiiltä, jota minä pidän välttämättömänä elämän rakennuspalikkana ja energian lähteenä. 

Stikkufrenialle altistutaan havaintojeni mukaan helpoiten vihreässä liikkeessä ja ympäristöhallinnossa. En kuitenkaan pysty tätä asiaa todistamaan, sillä asiaa ei liene vielä tutkittu. Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen kannattaisi ehkä selvittää asiaa. Suosittelen THL:lle tutkimuksen aloittamista Ilmalan ja Pasilan suunnista. Tautiluokitusta saatetaan tarvita piankin.

Olen niin varma asiasta, että ehdotan samantien stikkufrenian hoitoon salaa kokeilemaani terapiaa. Lähipiirissäni olleet ja lievästi oirehtineet ihmiset ovat toipuneet lähes normaaleiksi noin tunnin mittaisella Ilmastorealismia-blogin intensiiviluvulla. Viikottainen lukuannos on häivyttänyt oireet kokonaan.

Lätkämailakäyrän rakentamisohje a la Marcott

Marcottin ja Mannin lätkämailakäyrät päällekkäin

Science-lehdessä muutama viikko sitten julkaistu Marcottin tutkimus maapallon jääkauden jälkeisestä lämpötilakehityksestä on joutunut kovan kritiikin kohteeksi. En ryhdy tässä kirjoituksessa toistamaan tuota kritiikkiä kuin summaavalla tasolla. Annan kuitenkin kirjoituksen lopussa kansantajuisen esimerkin siitä, miten helppoa ilmastotieteen käyttämällä matematiikalla on saada haluttu tulos aikaiseksi.

Aloitetaan kuitenkin julkisuudessa tuohon tutkimukseen kohdistuneen kritiikin syistä ja pääkohdista. Tarve tarkastella tutkimusta johtui kahdesta pääsyystä. Ensinnäkin Marcottin tutkimus sai paljon julkisuutta. Monissa valtamedioissa sen tulokset otsikoitiin sensaatiohakuisesti. Esimerkiksi Yleisradiomme otsikoi sen täysin väärin seuraavasti: "Maapallo kuumempi kuin koskaan jääkauden jälkeen, ja kuumeneminen jatkuu rajuna." Edes julkisuushakuinen Marcott ei käsittääkseni ole väittänyt moista.

Toinen pääsyy oli se, että Marcottin tutkimustulokset poikkesivat olennaisesti siitä käsityksestä, joka tiedemaailman valtavirralla on jääkauden jälkeisestä ilmastohistoriastamme. Sen mukaanhan pääosa holoseenista (=viimeisen jääkauden jälkeinen aika) on ollut nykyaikaa hieman lämpimämpi, eikä viimeisten vuosikymmenien muutaman asteen kymmenesosan lämpenemisessä ole mitään ennennäkemätöntä. Ilmaston vaihtelu suuntaan jos toiseen on siis normaalia. Esimerkiksi Lapin ilmastohistoria todistaa juuri tämänkaltaisesta kehityksestä.

Marcott varmasti veti jo tutkimusasetelmassaan linjoja turhan suoriksi yrittäessään rakentaa ilmastomme maapallon laajuista historiaa yli 10 000 vuoden ajalta tukeutuen 73:en lämpötilarekonstruktioon. Jos kuviteltaisiin, että nuo aineistot jakautuvat maantieteellisesti tasaisesti koko maapallolle ja ajallisesti tasaisesti tuon 10 000 vuoden jaksolle, ne osoittautuisivat hyvin harvaksi havaintoverkoksi. Maantieteellisesti jokainen noista aineistoista joutuisi edustamaan keskimäärin noin 30 miljoonan neliökilometrin aluetta, jos kukin niistä kattaisi vaikkapa 2000 vuoden ajalta paikallisen lämpötilahistorian. Jos tuohon mittaustarkkuuteen uskoisi, voisi yhtä hyvin väittää, että nykyisen Venäjän ja Kanadan alueen lämpötilan mittaamiseen ja esittämiseen riittäisi yksi lämpömittari. Valitettavasti edes noin kattavia rekonstruktioita Marcott ei käyttänyt. Sellaisia kun ei vielä ole maantieteellisesti eikä ajallisesti saatavilla.

Eikä tutkimuksessa käytettyjen aikasarjojen tarkkuus riitä kuvaamaan ilmaston vaihteluja edes 100 vuoden tarkkuudella. Marcott itsekin myöntää lämpötilojen kertovan muutaman sadan vuoden aikaisesta keskimääräisestä lämpötilasta. Niinpä esimerkiksi 1850-luvulta nykyhetkeen havaitun 0,5 - 0,8 asteen lämpenemisen ei tuonlaisella erottelukyvyllä pitäisi näkyä ollenkaan. Kuitenkin Marcottin esiin saamassa kuvaajassa on hurjan näköinen lämpenemispiikki viimeisen 100 vuoden loppuosassa.

Pääosa - noin 80 prosenttia - Marcottin käyttämistä aineistoista on analysoitu merenpohjan (rannikon) sedimenteistä poratuista näytteistä. Nuo näytteet ilmentävät tietysti paikallisesti niitä lämpötiloja, jotka ovat olleet  meressä orgaanisten aineiden kerrostuessa meren pohjaan. Kuinka paljon merivirrat ja muut merissä tapahtuvat asiat ovat niihin vaikuttaneet, jää arvailujen varaan. Ilman lämpötilaa Saharassa, preerialla tai vuoristoalueilla merissä elävä kasviplankon ei kuitenkaan tallenna. Ja tuon harvan aineiston vuoksi se tuskin kykenee edustamaan edes merten lämpötilaa vaihtelusta puhumattakaan.

Ohje lavan rakentamiseksi lätkä,mailakäyrään
a la Marcott. Todistin juuri, että ilmasto alkoi
lämmetä vasta 1960-luvulta alkaen.

Ehkä eniten Marcottin tutkimuksessa kuitenkin herätti huomiota sen lämpötilakuvaajan samankaltaisuus kuuluisan ja tempputekniikalla aikaansaaduksi osoitetun Mannin lätkämailakäyrän kanssa. Tuo samankaltaisuus saatiin aikaan erilaisilla manipuloinneilla. Kun Michael Mann yhdisti rekonstruoituja aikasarjoja väärennellen ja harhaanjohtavasti mitattuihin lämpötiloihin, herra Marcott on päättänyt käyttää harvoja ja valikoituja aineistoja rakentaessaan lätkämailansa nousevan lavan. Seuraavassa ohje ja viereinen kuva minkä tahansa lätkämailakuvaajan rakentamiseksi a la Marcott.

Valitse kaksi 1900-luvulle ulottuvaa lämpöaikasarjaa, jotka käytännössä kumoavat toisensa, mutta eivät ulotu 1980-luvulle. Ota sitten vielä yksi lämpöaikasarja, joka osoittaa jyrkkää lämpenemistä 1900-luvun lopulla. Summaa nämä, ja lapa nousee ennennäkemättömän hienosti ylös, kuten viereisestä kuvasta näet. Julista noiden kolmen paikallisen lämpöaikasarjan tulos globaaliksi lämpötilahistoriaksi, ja julkaise se Science-lehdessä. Mannin lätkämailasta puusäleitä tehnyt Steven McIntyre kertoo tuon yksinkertaistamani tarinan Marcottin tempusta tarkemmin täällä.

Lisää ja laajemmin Marcottin tutkimuksen kritiikkiä englanniksi voit lukea vaikka täältä. Murskaavaahan se on. Siitä huolimatta verovaroin kustannettu Yleisradiomme jokseenkin varmasti jatkaa linjallaan, jonka mukaan kohta käristymme tänne kaikki, ellemme ryhdy viilentämään ilmastoa korotetuilla energiaveroilla jne.

Ps. 1: WUWT-sivuston Anthony Watts twiittaa, että alkuperäisen lätkämailakuvaajan luoja, Michael Mann, olisi ollut yksi Marcottin tutkimuksen arvioijista. Jos näin olisi, kuvaajien yhdennäköisyys ylimmässä kuvassa ei ole ihme. Eikä ihme enää ole sekään, että tutkimus pääsi Science-lehteen, jonka matalaa tasoa ilmastoasioissa en enää ihmettele.

Pitäisikö lopettaa Ilmastorealismia-blogi?

Minun silmiini ei ole viime aikoina sattunut sellaisia tutkimuksia, joissa olisi selvitetty suomalaisten kiinnostusta ilmastoasioihin tai -politiikkaan. Haluaisin tietää, painaako "ihmisen aiheuttama katastrofaalinen ilmastonmuutos" (CAWG) kansalaistemme mieliä, vai ovatko suomalaiset adaptoitumassa tai alistumassa. Olisiko ilmastonmuutoksesta ja sen torjunnasta vaaliteemaksi vaikkapa ensi vuoden eurovaaleissa? Onko kenelläkään lukijoista hyviä vastauksia kysymyksiini?

Kun en tuoretta tutkimusta aiheesta löytänyt, päätin tukeutua Googleen, jolla on trendipalvelu. Kirjoitin sinne muutaman hakusanan, ja Google Trends kertoo, paljonko noilla sanoilla sen palvelimilta haetaan tietoa. Sain alla olevan kuvan tulokseksi.

Kuva suurenee klikkaamalla

Kuvassa pystyasteikon luku 100 tarkoittaa suurinta hakumäärää, ja muut ovat sen prosentteja. Ylin hakutermi, joka näkyy vain osittain, on "ilmaston lämpeneminen".

Googlen trendikuvaajista voi lukea muutamia mielenkiintoisia seikkoja. Ensinnäkin ilmastonmuutokseen liittyvien hakujen määrä näyttää pudonneen viidesosaansa siitä, mitä se oli vielä yhdeksän vuotta sitten. Uudempia asioita kuvaavat hakusanat, kuten ilmastopolitiikka ja ilmastolaki, eivät näytä juurikaan kiihottavan hakuihin. Tämän haun perusteella takavuosina kovinkin näkyvästi esillä olleesta ilmastonmuutoksesta ei näyttäisi olevan ainakaan keskeiseksi politiikanteon työkaluksi.

Kahden ylimmän kuvaajan (ilmasto ja ilmastonmuutos) hakujen huiput ajoittuvat talvikuukausiin, joihin minä - toisin kuin Ilmatieteenlaitos - lasken maaliskuunkin. Eniten ilmasto ja sen muutos siis näyttävät kiinnostavan kylmimpänä vuodenaikana. Tuon voisi tulkita tietysti monellakin tavalla, mutta en menisi väittämään, että suomalaiset ovat huolestuneimpia talvilämpötilojen noususta. Kesällä ilmastonmuutos ei ainakaan hakujen perusteella kiinnosta.

Kuvaajien kohdalla näkyy kirjaimia, jotka kertovat suosituimmista jutuista mediassa ao. piikin aikana. Nostetaanpa niistä muutama esiin virkkeellä tai kahdella kommentoitavaksi:

A) Ilmasto lämpenee liian nopeasti - eläimet eivät ehdi viileämmille seuduille (MTV3)

Maikkarin uutinen vuodelta 2011 saattaa näin lopputalven vinkkelistä olla totta, jos asian kääntäisi päinvastoin. Varhaisille muuttajille voi tulla kylmä pakkasöinä, joten pidäpä ruokintalautasi edelleen hyvin varusteltuna?

F) Ilmasto lämpenee pahimpiakin ennusteita nopeammin (Yle)

Lämpöaikasarjasta riippuen viimeisten 15-20 vuoden aikana ei ole havaittu tilastollisesti merkittävää lämpenemistä.

L) Birdlife Suomi: Ilmastonmuutos hävittää kymmenesosan lintulajeistamme (Kauppalehti)

Kauppalehden kannattaisi kysellä Birdlifelta tähän mennessä hävinneistä lintulajeista. Jos joku laji on hävinnyt, niin syynä ovat jokseenkin varmasti olleet viimeaikaiset normaalit talvet.

N) YK: Ilmastonmuutos johtaa nälänhätään (IS)

YK ehkä osaisi valaista, missä tällaisia nälänhätiä on ollut? Enemmän nälänhätää on aiheuttanut se, että yhä isompi osa viljasadosta (maissista) käytetään ilmastonmuutoksen torjumiseksi biopolttoaineiden valmistukseen.

O) Ilmasto muuttaa myös työtä (HS)

Minun kohdallani tuo ei ainakaan pidä paikkaansa. Mutta vapaa-aikaa olen joutunut varaamaan rutkasti lumitöihin.

Aika hauskaa on sekin, että nuo luetuimmat ilmastojutut näyttävät ajoittuvan talvikuukausille. Ehkä vihreät toimitukset ovat halunneet vahvistaa suomalaisten ilmastouskoa juuri kylmimpänä vuodenaikana?

Tämän pika-analyysin perusteella en menisi povaamaan Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistölle ja Ilmastovanhemmille kovin suurta kansan tukea uuden ilmastolain aikaansaamisessa. Mutta kyllä tässä tulee ilmastoblogistinakin suru puseroon, kun kiinnostus tämän blogin ekspertiisiin näyttää katoavan. Kannattaako tästä aiheesta enää kirjoitella? Ehkä jatkan vielä tämän kuukauden, kun jatkuvaa pakkasta näyttäisi riittävän aprillipäivään asti?

Katastrofaalinen ilmaston lämpeneminen kolmessa kuvassa

Meille todistellaan tulevaa ilmastokatastrofia usein erilaisilla graafeilla, joissa aikasarjoina esitetyt lämpötilakuvaajat sojottavat sitä suorempana pystyssä kohti stratosfääriä, mitä lähempänä nykyaikaa ollaan. Olen näistä pelottelukuvista ottanut esimerkiksi kuuluisan Mannin lätkämailakäyrän. Tuon huonoin tiedoin ja epärehellisestikin rakennetun kuvaajan viesti on se, että viimeisen tuhannen vuoden aikana pohjoisen pallonpuoliskon ilmaston keskilämpötila on ollut hyvin vakaa aina 1800-luvun lopulle asti, mutta 1900-luvulla lämpötila on lähtenyt järkyttävään nousuun, ja käristymme lopulta tulevaisuudessa, jos kehitys saa jatkua samanlaisena. Huomannet kuvan asteikosta, että lämpötila esitetään poikkeamana vuosien 1961-1990 keskimääräisestä lämpötilasta ja asteen kymmenesosien tarkkuudella.

Michael Mannin lätkämailakäyrä on tietysti pelottavan tuntuinen. Se antaa vaikutelman, että ilmaston lämpötilaa kyetään mittaamaan hyvinkin tarkasti. Tuon kuvan harmaalla esitetystä virhemarginaalista näet, että mahdollinen virhe tuon kuvaajan osoittamassa lämpötilapoikkeamassa on puolen asteen luokkaa.

Toinen tapa tarkastella asiaa on katsoa todellista keskilämpötilaa eikä poikkeamaa. The Telegraph-lehden kolumnisti, Christopher Booker, on tarkastellut viime vuosien lämpötilamuutosta celsiusasteikkoon sidotulla kuvaajalla viereisessä kuvassa.  Ottaen huomioon mittausvirheet ja muut virhelähteet voimme tuon kuvan perusteella sanoa, että ilmastomme keskilämpötila on pysynyt noin 14,4 asteessa aika tasaisesti viimeiset 15 vuotta. Katastrofaalista nousua kuvaajasta on vaikea löytää. En usko, että ihmisen lisäksi mikään muukaan eliölaji kokee olemassa olonsa uhatuksi tuollaisen lämpötilakehityksen seurauksena.

Katsotaanpa tätä 1900-luvulla tapahtunutta katastrofaalista ilmaston lämpenemistä vielä kolmannestakin kuvasta, jonka laadin havainnollistaakseni asiaa yli 80-vuotiaalle äidilleni ja alakouluikäiselle tyttärenpojalleni, jotka olivat huolissaan asiasta. Käytin perinteisen lämpömittarin kuvaa, ja kerroin millaisena äitini vanhemmat näkivät maapallon ilmaston keskilämmön nuoruudessaan (1910-luku), millainen se oli äitini nuoruudessa (1940-luku) ja millainen se oli minun opiskeluaikana (1970-luku) sekä millainen se on nyt (2000-luku).

Katastrofin ainekset riippuvat paljolti siitä, miten asioita tarkastellaan tai esitetään. Kahdella alemmalla kuvalla et saa ketään perustamaan huolestuneita Ilmastovanhempia, säätämään ilmastolakia tai maksamaan korotettuja veroja peruuttaaksesi ilmastokatastrofin.

Kun kylmäkin todistaa lämpenemisestä?

Joulukuu 2012 oli hieman keskimääräistä kylmempi

Tammikuu 2013 oli lämpötilaltaan aika keskimääräinen

Helmikuu oli hieman tavanomaista  lämpimämpi

Viime vuosina sääilmiöt ovat nousseet yhä useammin tiedotusvälineiden uutisten kärkipäähän. Olen tehnyt tuosta asiasta myös sellaisen havainnon, että sääilmiön todennäköisyys päästä uutisiin kasvaa merkittävästi, jos sillä kyetään todistelemaan ilmastonmuutosta. Niinpä luemme paljon useammin helteistä kuin pakkasista. Myrskyt ovat haluttua tavaraa uutisiin, vaikka IPCC:n oma raportti todistaa, ettei niiden esiintymisessä tai rajuudessa ole tapahtunut mitään muutoksia viime vuosikymmeninä. Nykyään myös lumimyrskyt kelpaavat, sillä ilmastotieteilijät ovat onnistuneet vakuuttamaan vihreät toimitukset siitä, että ne johtuvat ilmaston huikeasta (=noin 0,5 astetta sitten 1960-luvun) lämpenemisestä. Lumimyrskyt ja lumisuus yleensäkin tulivat ilmastonmuutoksen todisteluketjuun vasta, kun 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun vähälumiset ja lauhat talvet loppuivat, vaikka Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Taalas vuonna 2006 kertoi lumitalvien olevan tulevaisuudessa harvinaista herkkua.

Jos keskimääräistä lämpimämpi sää ja sään ääri-ilmiöt todistavat ilmaston lämpenemisen puolesta, eivätkö silloin keskimääräinen tai tavanomaista kylmempi sää, vähäinen tuulisuus ja normaali sateisuus todista ilmaston vakaudesta tai jopa kylmenemisestä? Olen muuten täysin varma siitä, että nuo keskimääräiset tai normaalit säät ovat jokseenkin kaikkialla se ylivoimaisesti tavanomaisin säätyyppi.

Maaliskuu taitaa jäädä keskimääräistä viileämmäksi

Olen joskus ihmetellyt sellaista ilmastotieteessä varsin yleistä johtopäätöstä, että ilmaston lämpeneminen lisäisi sään ääri-ilmiöiden esiintyvyyttä ja intensiteettiä. Meille on tietokonemallinnusten perusteella kerrottu, että kaikkein eniten lämpenevät pohjoiset ja eteläiset leveyspiirit. Jos näin olisi, se tarkoittaisi päiväntasaajaa lähempänä olevien alueiden ja napoja lähempänä olevien alueiden lämpötilaerojen pienenemistä. Tämänhän pitäisi vähentää niitä tilanteita, joissa mm. myrskyt syntyvät.

Euroopan lämpötilaennuste 14.3.2013 klo 6

Päätin kuvittaa tämän jutun kotikaupunkini kuukausittaisilla lämpötilakuvaajilla, jotka voi yleistää koko Etelä-Suomeen kuvaamaan tämän talven lämpötiloja. Viime päivinä on kirjoiteltu paljon lämpimästä helmikuusta. No olihan se sellainen. Muut talvikuukaudet sitten olivatkin joko keskimääräisiä tai sitä viilempiä. Ja luntakin on tullut, vaikka Ilmatieteen laitoksen tietokonemalleissa sitä ei ole enää vuosiin näkynyt. Vai olenko nähnyt harhoja?

Toiseksi viimeisenä kuvana on saksalainen ennuste Euroopan lämpötilasta viikon kuluttua aamulla, kun ihmiset lähtevät töihin. Kevät antaa itseään odottaa, mutta kyllä se Eurooppaankin vielä tulee. Ehkä tuo Espanjaan asti saapuva viileä ilma on tuota ilmastonmuutosta? Lämpeneekö niin kovasti, että luontokin menee sekaisin, ja jäättömältä Jäämereltä pääsevät pakkaspuhurit aurinkorannikolle asti?

Ps. Lisäsin vielä viimeiseksi kuvaksi 12.3.2012 otetun kuvan lämpenevän ilmaston riivaamasta Saksasta. Juttulinkki tuohon kuvaan löytyy täältä.

Näyttäisikö vuosi 2013 merkkejä lämpenemisestä?

Tämä vuosi on tärkeä ilmaston lämpenemisestä huolestuneelle vihreälle liikkeelle. Ensi syksynä hallitusten välinen ilmastopaneeli, IPCC, julkaissee ensimmäisen osan viidennestä ilmastoraportistaan. Pian tuon julkaisun jälkeen pidetään Puolassa YK:n ilmastokokous, jossa pitäisi päästä eteenpäin vuodelle 2015 suunnitellun laajan ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevan ilmastosopimuksen valmistelussa.

Monessa maassa Euroopassa ja muuallakin on alettu empiä kunnianhimoisen ilmastopolitiikan ja sen kanssa ristiriidassa olevan järkevän energiapolitiikan välillä. Ihmiset hermostuvat maapallon pelastamisyritysten vuoksi nouseviin energian hintoihin, jotka eivät korreloi ilmaston olemattoman lämpenemisen kanssa.

Lämpenemisen puute voi olla vaikea asia myös kotimaiselle vihreälle liikkeellemme. Ilmastolakia valmistellaan, ja se pitäisi säätää ennen vuoden 2015 eduskuntavaaleja. On nimittäin mahdollisuus, että  ilman lämpenemistä noiden vaalien jälkeen Vihreät eivätkä muidenkaan puolueiden ilmastovihreät enää istu hallituksessa, ja tuo joidenkin mielestä kallis tai muuten turha laki saattaisi jäädä kokonaan säätämättä.

Ilmaston lämpeneminen vähentäisi niitä paineita, joita niin kansainväliseen kuin kansalliseen ilmastopolitiikkaan kohdistuu. Ihmisen aiheuttamaa hirvittävää ilmastonmuutosta (CAGW) epäilevät tahot ovat kyenneet lähinnä sosiaalisen median kautta siirtämään epäilyksen myös äänestäjien enemmistöön. Vakuuttavimpina näyttöinä ilmaston lämpenemisen pitkähköstä pysähdyksestä ovat tietysti erilaiset lämpöaikasarjat, joiden trendikuvaajat ovat sojottaneet vaakatasossa jo yli 15 vuoden ajan. Katsotaanpa siis, miten vuosi 2013 on alkanut. Näkyisikö merkkejä lämpenemisestä?

Alailmakehän lämpötilapoikkeamat verrattuna vuosien
1981-2010 keskilämpötilaan.

Aloitetaan satelliittimittauksiin perustuvista mittauksista, joiden tulokset on julkaistu tammi- ja helmikuun osalta. Viereisestä UAH-sarjasta näkyy, että ainakaan vuoden ensimmäiset kuukaudet eivät ole tuoneet lämpenemistä esille. Kovin tasalämpöiseltä näyttää koko 2000-luku muutamaa piikkiä lukuunottamatta. Tilastollisesti merkitsevää lämpenemistrendiä ei löydy muistakaan ilmakehän lämpöaikasarjoista. Kuvat muuten suurenevat klikkaamalla.

Merien pintalämpötilan poikkeama
vuosien 2003-2006 keskiarvosta

Ilmakehä ei oikein voi lämmetäkään, elleivät sen todellinen lämpövarasto, meret, lämpene. Katsotaanpa seuraavaksi niiden pintalämpötilan viimeaikainen globaali muutos. Huomaat, että kovin lähellä toisiaan ovat viereisen kuvan kuvaaja (merenpinnan lämpötilapoikkeama) ylempänä olevan alailmakehän vastaavan ajanjakson (toukokuu 2002 - helmikuu 2013) kuvaajan kanssa. Trendi on tasainen, eli ei lämpenemistä ainakaan 10 vuoteen. Lisätietoja näistä Roy Spencerin blogista lainatuista sarjoista englanniksi täältä ja täältä.

Viimeisten vuosien lämpötilakehityksestä ei siis ole rohkaisuksi kunnianhimoisten ilmastolakien ja -sopimusten ajajille. Miltä ennusteet sitten näyttävät? Olisiko loppuvuonna kuitenkin odotettavissa lämpenevää?

Helmikuun lopulla tehty ennuste Tyynenmeren El Niño/La Niña
tilanteesta vuodelle 2013

Aloitetaan maapallon merien suurimman lämpöpumpun, El Niño/La Niña -ilmiön ennusteista. Viereisessä kuvassa esitetyt Yhdysvaltain meren- ja ilmastontutkimuslaitoksen, NOAA:n, tuoreet mallinnukset eivät lupaa lämpenemistä. Jotta niin tapahtuisi, täytyisi tuon kuvan graafissa esitetyn ENSO-indeksin nousta tulevina kuukausina selvästi yli yhden, jolloin El Niño -ilmiö toisi läntisellä Tyynellämerellä lämmennyttä vettä laajalti pintaan ja lämmittämään laajemmin ilmakehää. Useimmat mallinnukset lupaavat ENSO-neutraaleja olosuhteita, jolloin ei sen paremmin lämpene kuin kylmenekään.

Pohjois-Atlantin lämpösisältö syöksyssä alaspäin

Atlantin lämpöpumpustakaan ei näytä olevan lohtua lämpenemistä odottaville. Sitä mittaava AMO-indeksi (Atlantic Multidecadal Oscillation) on mennyt viime marraskuussa ensimmäisen kerran negatiiviselle puolelle sitten vuoden 1996. Se tarkoittaa siis kylmeneviä vesiä myös Pohjois-Atlantille. Jos AMOn negatiivinen trendi jatkuu, se taitaa jatkua viilenevänä samantien seuraavat 20 vuotta. Siis ei lämpenevää siltäkään suunnalta. Tuo ilmiö näkyy hyvin myös Pohjois-Atlantin lähinnä pintaa olevan 700 metrin merivesikerroksen lämpösisällössä.  Joulet ovat sieltä olleet karkaamassa hurjaa vauhtia avaruuteen jo useamman vuoden ajan, ja saatamme olla menossa Atlantilla kohti 1970-luvun lämpötiloja vuoteen 2030 mennessä.

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kehitys
viime vuosina.

En siis uskalla luvata ilmastoherkille vihreille ystävilleni globaalia lämpenemistä. Valitettavasti joudun ennustamaan keskilämpötilan pysymistä nykyisellä tasollaan tai jopa pientä laskua loppuvuodeksi. Mutta yhden piristyksen annan reippaille ilmastoalarmisteille maan tuntia odotellessa. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ainakin Mauna Loan mittauspisteessä saattaa nousta yli 400 ppm:n (=miljoonasosan) jo ensi toukokuussa. Pohjoisen pallonpuoliskon kasvien yhteyttäminen pudottaa sen tuon rajan alle ehkä jo kesäkuussa, mutta 400:n raja ylittyy sitten taas uudelleen ensi vuoden keväänä. Sitä rumpua kannattanee lyödä kovaa. Tosin AGW-skeptikot kysyvät rummutuksen tahdissa ja luultavasti vielä kovaäänisemmin, missä se hiilidioksidipitoisuuden kasvun tuottama lämpö piileksii.

"Ilmastonmuutos" alle vartissa

Jotkut meistä uskovat jatkuvasti muuttuvaan ilmastoon ja toiset eivät. Minä kuulun tuohon ensimmäiseen ryhmään. Samaan ryhmään minun kanssani kuuluu myös paljon sellaisia, jotka uskovat ihmisen vaikuttaneen ilmaston muuttumiseen. Minäkin pidän ihmiskuntaa yhtenä ilmastovaikuttajana - joskin pienenä sellaisena verrattuna oikeisiin luonnonvoimiin.

Olemme takuuvarmasti vaikuttaneet ilmastoon erilaisin maankäytön toimenpitein. Pidän todennäköisenä, että  fossiilisten polttoaineiden käyttömme energian tuotannossa on vähän lisännyt ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta, ja tältä osin olemme olleet lisäämässä ns. ilmakehän kasvihuoneilmiötä ja siten nostamassa lämpötilaa. Epäilen ihmiskunnan kuitenkin muuttaneen eniten ilmastoa maankäyttöä muuttamalla - siis mm. metsäpinta-alaa vähentämällä ja kaupunkeja rakentamalla. En siis ole sellainen skeptikko, joka kieltäisi ilmastonmuutoksen tai edes ihmisen vaikutuksen siihen. En syyllistä ihmiskuntaa noista asioista, sillä mielestäni meillä on oikeutemme lajityypilliseen toimintaamme osana luontoa. Enkä tuota moraalipuolta nyt jatka enempää.

Minulla on siis epäilys, että kaikki asiat ilmastonmuutoksessa eivät ole vielä kohdallaan. Aivan erityisesti epäilen nykyistä ilmastotutkimuksen valtavirtaa, joka väittää ihmisperäisen hiilidioksidipitoisuuden kasvun (AGW) olevan lämpötilaa kontrolloiva sekä erilaisia äärevöityviä sääilmiöitä aiheuttava tekijä. Minä epäilen, että emme vielä edes tunne kaikkia niitä tekijöitä, jotka meriemme, maa-alueidemme ja ilmakehämme lämpötilaa ja muita ominaisuuksia säätävät. Siksi pidän noita AGW-teorian kannattajia taikauskoisina panikoijina ja tieteellisen edistyksen vastustajina. Ja molempiahan he tosiasiassa ovatkin. Järkeen ja siihen perustuvaan tieteeseen tukeutuva ei hurahda taikauskoon eikä panikoidu WWF:n ja Greenpeacen lailla.

Tämän epäilykseni selittäminen venyy helposti niin pitkäksi jutuksi, että en edes yritä sitä selittää yhdessä tai muutamassa blogikirjoituksessa. Mutta kanssani samanlaisen epäilyksen omaavan australialaisen tohtori David Evansin kirjoitukseen perustuva video, jonka joku tekstittänyt suomeksi, sitä yrittää. Jos Sinulla on joskus vartti aikaa, ja haluat perehtyä niihin keskeisiin erimielisyyden aiheisiin, joita meillä ilmastonmuutosta tosiasiana pitävillä on nimenomaan hiilidioksidin osuudesta, kannattaa katsoa tuo video.

Tohtori Evansin alkuperäinen blogikirjoitus löytyy täältä.

Hatunnosto tuon videon tuntemattomalle suomentajalle.

Ps. Olen kirjoittanut muutaman jutun, jotka osoittavat joidenkin ihmisten pyrkivän liioittelemaan ilmastonmuutosta mm. tilastoja väärentämällä. Koetapa löytää ne yli sadan kirjoituksen joukosta.