Näytetään tekstit, joissa on tunniste Steffensen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Steffensen. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 6. huhtikuuta 2014

Jäätävästä videosta apua huonosti lämpenevään ilmastoon

Professori Steffensen
Ilmaston lämpeneminen riippuu lähinnä siitä, miten mittaamme asiaa. Tarkoitan siis sitä, miten määrittelemme normaali-ilmaston maapallolla, jonka ilmastossa oikeastaan ainoa pysyvä asia on jatkuva vaihtelu. On ollut äärimmäisiä jääkausia, joiden aikana koko Pohjois-Eurooppa on ollut jopa muutaman kilometrin paksuisen jäätikön peittämä. On ollut lämpimämpiä kausia, jolloin jää on sulanut, ja nykyisin Saksan korkeudella elävät kasvit ja eläimet ovat asuttaneet Lappia. Ja kaikkea tältä väliltä. Siis ikuinen ilmastonmuutos.

Suosittelen katsomaan tarkkaavaisesti Kööpenhaminan yliopiston tutkijaprofessorin ja yhden maailman johtavan jäätutkijan, Jørgen Peder Steffensenin, julkaiseman videon, jonka saat käyntiin alla olevasta kuvasta. Siinä Steffensen kertoo, mitä Grönlannin jäätiköstä poratut näytteet kertovat mm. viimeisen 8000 vuoden ilmastohistoriasta.


We live in cold times from climateclips on Vimeo.

Professori Steffensenin sanoma videon lopussa kertoo paljon:

"Olen täysin samaa mieltä, että maailman ilmaston keskilämpötila on noussut 1900-luvulla – mutta noussut mistä? ..Todennäköisesti nousu on tapahtunut viimeisen 10000 vuoden alhaisimmasta lämpötilasta. Me aloitimme ilmatieteelliset mittaukset (1800-luvun puolimaissa) ilmeisesti kylmimpänä hetkenä 10000 vuoteen."
Maapallon muista osista tulevat ilmastohistorialliset tutkimustulokset vahvistavat Steffensenin sanomaa.

8000 vuotta Grönlannin jäätikön pintalämpötilaa
Steffensen ei videolla spekuloi, mikä saattaisi olla 20. vuosisadan vajaan asteen lämpenemisen syynä ihan normaalin luonnollisen vaihtelun lisäksi. Ihmisen tai hiilidioksidin syyllisyydestä lämpenemiseen hän toteaa tieteellisesti ja terveen skeptisesti sen, että asiaa on erittäin vaikeaa todistaa.

Vertaammeko siis viime vuosikymmenien lämpötilakehitystä kenties väärään lähtökohtaan - siis holoseenikauden kylmimpään hetkeen - ja liioittelemmeko viime hetkien muutoksia, kun emme ole osanneet reaaliaikaisesti mitata aiempia isoja muutoksia?