keskiviikko 29. huhtikuuta 2015

Molemmat satelliittiaikasarjat: Ei lämpenemistä yli 18 vuoteen.

Ilmakehän eri kerrosten lämpötilaa on vuoden 1978 lopusta alkaen kyetty mittaamaan maapalloa kiertävistä satelliiteista. Mittausmenetelmä on paitsi tarkin myös sekä vertikaalisesti että horisontaalisesti kattavin. Verrattuna vaikkapa maanpinnalla olevan sääasemaverkoston mittaustarkkuuteen tai kattavuuteen se on vähintään kertaluokkaa parempi.

Alemman troposfäärin (LT) lämpenemistrendit alueellisesti 1/1979 - 3/2015
UAH v6beta -sarjan mukaan.
Trendi ilmaistu asteen kymmenesosina per vuosikymmen.
Minä olen useimmiten käyttänyt RSS-aikasarjaa, jonka tuottaa Remote Sensing Systems –niminen yksityinen firma. Tuo aikasarja luotiin aikanaan vertailusarjaksi UAH-aikasarjalle, minkä puolestaan tuottaa Alabaman yliopiston tutkijaryhmä, jonka kärjessä ovat tohtorit John Christy ja Roy Spencer – molemmat maailman tunnetuimpia ilmastotutkijoita. Olen käyttänyt RSS:aa, sillä tiedossani on ollut UAH-sarjaa koskeva päivityskierros, jonka kanssa on työskennelty ainakin viimeiset kolme vuotta. Tuona aikana ja jo sitä ennen kyseiset sarjat ovat hieman erkaantuneet toisistaan, mikä on tietysti herättänyt kysymyksiä. Kumpi ”liukuu” kauemmas todellisuudesta?

Nyt UAH-sarja on päivitetty, ja on aika katsoa sen tuloksia verrokkiinsa nähden. Varoitan kuitenkin sen verran, että kyse ei ole vielä lopullisen UAH:n 6. version tiedoista vaan beta-versiosta, johon saatetaan tehdä pieniä muutoksia saatavan palautteen perusteella. En tässä bloggauksessa ehdi selostaa suomeksi niitä syitä ja teknisiä muutoksia joita sarjaan on versiopäivityksessä raakamittausten uudelleen analysoinnin ja softan kirjoituksen yhteydessä tehty, mutta niistä on kohtalaisen selkeä ja lähes kansantajuinen tohtori Spencerin englanninkielinen kirjoitus täällä.

Alla olevassa kuvassa on esitetty molempien aikasarjojen globaalit alemman troposfäärin kuukausikohtaiset poikkeamat verrattuna ko. sarjan vertailujaksoon. Sarjojen pienet tasoerot johtuvat mm. eripituisista vertailujaksoista ja alemman troposfäärin painotuseroista.

torstai 9. huhtikuuta 2015

Perussuomalaisehdokkailta rohkeita kannanottoja vaalien alla

Eiliseen Juha Sipilän energiakannanottoa koskevaan bloggaukseeni sain yhden kommentin, jossa oli linkki tamperelaisen Terhi Kiemungin (PS) kirjoitukseen, joka päättyy seuraavasti: "Suomalaiset eivät voi maapalloa pelastaa, mutta he voivat tuhota oman taloutensa holtittomalla ilmasto- ja energiapolitiikalla." Kommentoijan, Paven, mielestä eduskuntavaaliehdokas Terhi Kiemunki on realistinen ja hereillä terveellä sekä yhteiskuntaa rakentavalla tavalla. Olen samaa mieltä, ja nostan hattua Kiemungille uskalluksesta uida vastavirtaan.

Tuon kirjoituksen innoittamana yritin löytää omasta vaalipiiristäni jotain vastaavanlaista. Maailman pelastukseen tähtääviä ilmasto-aiheisia kirjoituksia toki löytyi koko joukko, mutta sellaista realistisella otteella kirjoitettuja on harvassa. Mutta tänään järvenpääläinen kansanedustajaehdokas Arto Luukkanen (PS) julkaisi energia-aiheisen kirjoituksen, joka tekee selväksi kirjoittajan kannan tulevien vuosien energiapeliin. Vaikka Luukkasen bloggauksessa ei suoraan viitata ilmastoon, ymmärsin rivien välistä hänen kuuluvan ilmastorealistien joukkoon. Katsotaanpa, mitä maan suurimmassa vaalipiirissä, Uudellamaalla, ehdolla oleva ja ehkä enemmän Venäjä-asiantuntijana sekä historiantutkijana profiloitunut ehdokas haluaa kertoa energia-asioista kirjoituksellaan Energia - Suomen kohtalonkysymys.

Dosentti Arto Luukkanen
Luukkanen aloittaa historioitsijana savupirttiajoista ja etenee muutamassa kappaleessa teollisen vallankumouksen kautta nykypäivään. Jätän nuo kappaleet referoimatta, vaikka niissä on muutama ihan hyvä täky punavihreälle puolelle ja Kepullekin. Aloitetaan lainaus (kursivoituna tekstinä) siitä, mistä varsinainen energiapoliittinen sanoma alkaa.

- - - - - 

Tehokkuus on ollut myös täällä kylmän ilmanalan Pohjolassa avainsana oman energiateollisuutemme kehityksessä. Insinöörimme, teknikkomme ja asentajamme ovat rakentaneet meille energiainfrastruktuurin, joka parhaimmillaan tuottaa sähköä ja lämpöä maailmanennätysluokan hyötysuhteella ja edullisesti. Olemme nauttineet edullisesta sähköstä ja lämmöstä pitkään, ja sen ansiosta myös osin energiaintensiivinen teollisuutemme on pärjännyt pystyen tarjoamaan arvokkaita työpaikkoja.


keskiviikko 8. huhtikuuta 2015

Mistä Juha Sipilän energiaremonttituki todistaa?

Juha Sipilä Suomenmaan jutun kuvituksessa
Keskustapuolueen puheenjohtaja Juha Sipilä taisi naulata oman ja puolueensa kannan kiinni erittäin isoihin energiapoliittisiin ratkaisuihin, kun hän päätti antaa täyden tukensa energiaremontin puolesta kampanjoivalle "kansanliikkeelle" ja kutsuu muutkin puoluejohtajat mukaan tukemaan sitä. Hyvää tässä on se, että Sipilä ilmoitti kantansa juuri ennen vaaleja. Kaikki muu onkin sitten huolestuttavaa. Katsotaanpa, millaisesta "kansanliikkeestä" on kysymys.

Energiaremontti2015-kampanjan tavoitteena on sataprosenttisesti uusiutuvalla energialla toimiva Suomi. Kampanjan kärkiteemat ovat uusiutuva kotimainen energia, energiatehokkuus ja älykkäät energiajärjestelmät. Nämä teemat ovat myös Sipilän energialinjan ytimessä. Kovin syvistä kansan juurista Energiaremontti2015 ei ole lähtenyt liikkeelle, kuten alla olevista "kansanliikkeen" mobilisoijista voi havaita.

Energiaremontti2015 tukijat ja perustajat


Alkuunpanijoina on neljä ilmastoaktivismiin profiloitunutta liittoa, kolme tuulivoimalafirmaa sekä niiden suomen- ja ruotsinkieliset etujärjestöt, pari aurinkopanelien toimittajaa, yksi biokaasulaitteistoja myyvä firma ja alan lobbausyhdistys ja muutama loppukäyttäjien lämmitys- ja energiatekniikkaan erikoistunut yritys. Yhteistä näille on se, että mikäli Energia2015-kampanjalla saataisiin todellinen muutos politiikkaan, niiden saamat tuet, tukiaiset, kannatusmaksut ja myyntivoitot kasvaisivat melkoisesti. Tuo kasvu olisi muuten ainakin kertaluokkaa suurempi verrattuna vaikkapa ns. paskalain saamaan kasvuun haja-asutusalueiden jätevesilaitteiden myyntiin. Tästähän Juha Sipilällä on kokemusta, kun hänen osin omistamansa Green Rock Oy oli yksi isoista voittajista.

Energia2015-kampanjan taustalla lienevät myös muutamat sellaiset tuuli- ja aurinkoenergiaosaamisen professorit, jotka niinikään voisivat olettaa saavansa melkoisia konsulttipalkkioita kampanjan onnistuessa. Ehkä heillä on jo omistuksellisia pesämunia kasvua odottavissa yrityksissä? Kampanja koettaa tietysti saada mukaan muita järjestöjä ja tavallisia kansalaisia. Juuri nyt ennen vaaleja päämääränä näyttää olevan vaikuttaminen kansanedustajaehdokkaisiin, jotta he sitoisivat Sipilän lailla kätensä kampanjan tavoitteisiin. Hienonpuoleinen joskin hieman myöhäinen aloitus kampanjalta.

Eija-Riitta Korhola
Sipilän tuki herätti välittömästi ainakin yhden Kokoomuksen ehdokkaan, jonka osaamista sekä ilmasto- että energiapolitiikan osalta arvostan melko paljon. Helsingissä ehdolla oleva Eija-Riitta Korhola tykittää raikkaasti Kokoomuksen Verkkouutisissa otsikolla Juha Sipilä haluaa enää vain uusiutuvaa energiaa - "valtava virhe, miten he selittävät tämän?". Seuraavassa muutamia otteita Korholalta:
Eija-Riitta Korholan mukaan hienolta kuulostava tavoite on aikataulussaan epärealistinen ja edustaa taloudellista lukutaidottomuutta. Hän pitää Saksan mallia siitä pelottavana esimerkkinä.
– Ne jotka haaveilivat että maamme taloutta aletaan laittaa kuntoon kestävällä tavalla, saavat haudata haaveensa seuraavaksi neljäksi vuodeksi, Korhola toteaa Sipilän tuesta hankkeelle.
– Pääministeriksi povatun ehdokkaan liittyminen Saksan Energiewenden tapaista muutosta tavoittelevaan ryhmään on huonosti harkittu ja herättää kysymyksen, miten hän suhtautuu aiempiin linjauksiinsa Fennovoiman, Kollajan ja turpeen suhteen. Onko Sipilä linjaton vai tietämätön, Korhola kysyy.

maanantai 6. huhtikuuta 2015

Menettikö Obama elinajastaan kuusi tuntia Intiassa ja muista Ylen huvittavista ilmastojutuista?

Kuten edellisessä bloggauksessani lupasin, ruodin vähän Ylen uuden ilmastosivuston tuoreimpia juttuja. Seuraavassa neljä jutun pärskeet.

Intian tappava ilma ja Obama

Pääministeri Modi ja presidentti Obama New Delhissä 31.3.2015.
Ylen jutun kuvitusta.
Pääsiäissunnuntaina 5.4.2015 päällimmäiseksi jututksi tuolla sivustolla on valittu artikkeli otsikolla "Intian ilma on tappavaa – Obama menetti Delhissä kuusi tuntia elinajastaan". Seuraavassa muutamia lainauksia siitä:
Maailman 20 saastuneimman kaupungin joukossa on 13 kaupunkia Intiasta. Tappavinta ilma on Intian pääkaupungissa Delhissä. Jopa Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman on laskettu menettäneen arviolta noin kuusi tuntia elinajastaan pelkästään kolmen Delhissä vietetyn päivän aikana.
Toimittaja Päivi Koskisen jutun alku on täysiveristä (vihreää) propagandaa. Vaikka Intian pääkaupungin ilma olisi pullollaan epäpuhtauksia, mikä voi hyvin olla tottakin, on mahdotonta laskea presidentti Obaman lyhyen vierailun vaikutusta hänen elinajan odotteeseensa. Koskinen ei tietysti esitä laskelmia, sillä sellaisia tuskin edes on. Jään jo ensimmäisten virkkeiden perusteella pohtimaan, miksi maksamme verovaroistamme palkkaa toimittaja Koskiselle.
Obama teki valtiovierailun Delhiin talvella tammikuun lopulla, jolloin ilmanlaatu on usein pahimmillaan. Vaarallisten pienhiukkasten määrä saattaa olla monikymmenkertainen Maailman terveysjärjestön WHO:n turvallisiksi määrittelemiin lukuihin verrattuna.
Niin varmaan on, sillä New Delhissäkin joudutaan tammikuussa lämmittämään. Kun varsinkin kaupungin laidoilla ja laajemmalla Delhin kaupunkialueella lämmitys ja muukin energiantuotanto perustuu puun tai hiilen polttoon epäpuhtaasti ja huonolla hyötysuhteella toimivissa uuneissa tai talokohtaisissa ratkaisuissa, ehkä toista miljoonaa matalaa savupiippua Delhissä tupruttavat palokaasuja ja erilaisia partikkeleita kymmenien miljoonien ihmisten hengitettäväksi.
Intialaisille ennennäkemättömät saastemäärät tarkoittavat useiden vuosien menetystä elinajassa. Yli puolet Intian 1,2 miljardin ihmisen väestöstä asuu alueilla, joissa saasteet vähentävät eliniänodotetta keskimäärin 3,2 vuodella. Hätkähdyttävät luvut perustuvat Yalen, Harvardin ja Chicagon yliopistojen tutkijoiden helmikuussa julkaisemiin laskelmiin.
Saattaapi olla, että em. arvostettujen tutkimuslaitosten laskelmat ovat oikeansuuntaisia. Mutta niistä ei kyllä voi "laskea" satunnaisen New Delhissä vierailevan henkilön eliniänodotteen muutosta.

Tosiasiassa toimittaja Koskinen ei ehkä vihreiden lasiensa läpi nähnyt sitä, mikä voisi olla jopa iso ratkaisu Intian ilmansaasteongelmiin. Intian hengitysilman ongelma nimittäin on polton epäpuhtaus ja heikko tehokkuus. Se ei ratkea ns. vihreällä ja kalliilla teknologialla, johon intialaisilla ei ole varaa, kun ei oikein länsimaillakaan ole. Mutta jos intialaiset oppisivat polttamaan kivihiilensä yhtä puhtaasti kuin me teemme sen omissa voimaloissamme, hengitysilmaongelma käytännössä poistuisi. Kerrottakoon, että samanlaiset epäpuhtaasta poltosta johtuvat hengitysilmaongelmat muuten ovat yksi isoimmista ennenaikaisten kuolemien aiheuttajista myös Afrikassa ja muualla kehitysmaissa.

Kun Intia ehkä aikoo kaksinkertaistaa jo nyt hallitsevan kivihiilipohjaisen energiatuotantonsa seuraavan viiden vuoden aikana, olisiko suomalaisen "cleantechin" todella potentiaalinen vientituote sinne kenties ne puhtaat ja liki kaikki vaaralliset partikkelit suodattava hiilivoimala, jollaisia meillä on käytössä monissa paikoissa? Intia nimittäin aikoo rakentaa joka kuukausi saman verran uusia kivihiilivoimaloita, mitä meillä Suomessa tällä hetkellä yhteensä on. Toimittaja Koskisen tieto tai ajatuskyky ei ilmeisesti riittänyt tämänkaltaiseen ratkaisukeskeiseen pohdintaan?

sunnuntai 5. huhtikuuta 2015

Ylen uudet ilmastosivut taklaavat ilmastouhkia... tai sitten ei

Ylen uutissivusto on perustanut ilmastoaiheisen osion, joka ainakin minun mielestäni ansaitsee huomiota ja arviointia. Pyrkiikö tuo osio uutisoinnissaan totuuden tai edes erilaisten näkökulmien esittämiseen, yrittääkö se esittää aihepiirinsä asiat kattavasti tai onko juttujen takana tutkivaa journalismia? Nuo ovat hyviä kysymyksiä. Katsotaanpa, miltä sivusto näyttää illalla 4.4.2015.

Viereisessä kuvassa näet, miten Ylen uutistoimitus on perustellut ilmastoaiheisen sivustonsa. Suurinpiirtein samalla logiikalla minä olen itselleni perustellut Ilmastorealismia-blogin ylläpidon. Kaikkein merkittävintä meille on se, millaisen roolin kansainvälinen ilmastopolitiikka yleensä saa. Se asia voi saada ratkaisunsa ensi joulukuussa Pariisin ilmastokokouksessa, joskin aika paljon epäilen edelleen tuon kokouksen lopputulemaa. Mutta katsotaanpa, mitä asioita Ylen uutistoimitus pitää tärkeinä ja suorastaan uhkakuvina ilmastosivustollaan.

Ensimmäiseksi mainitaan sulavat jäätiköt. Hmm... Jäätiköt ovat sulaneet koko holoseenin ajan - siis jo toistakymmentätuhatta vuotta - ja nykyisin sulamisvauhti on lämpötilan hitaan laskun vuoksi oleellisesti vähäisempi verrattuna aikaan, jolloin Suomenniemen päältä katosi vähintään kilometrin paksuinen jäätikkö. Se muuten teki mahdolliseksi Suomen asuttamisen ja luonnon monimuotoisuuden valtavan kasvun, mistä syystä en pidä asiaa kovin suurena uhkana.

Toiseksi asiaksi Yle on nostanut meren hukuttamat saaret. Epäilemättä jäätiköiden sulaminen holoseenin aikana on nostanut merenpintaa noin 120 metriä, ja viimeisten tuhansien vuosien aikana lukematon määrä saaria on jäänyt merenpinnan alapuolelle. Mutta historiallisena aikana, jolloin merenpinnan nousuvauhti on ollut parhaimmillaan millimetriluokassa per vuosi, uhkat ovat jääneet toteutumatta siitäkin huolimatta, että toimittaja Jaana Kannisen mielikuvituksessa Malediiveja ei ehkä enää ole.

Kolmantena uhkana on nostettu uudet kasvitaudit ja tuholaiset. Varsinaisista uusista taudeista tai tuholaisista en ole lukenut. Vaihtelua tautien ja tuholaisten alueellisessa esiintymisessä toki on, mutta mitä tulee satoihin tai maailman kasvipeitteeseen, kaikki viittaa lisääntymiseen ja kasvuun.

Neljänneksi uhkaksi on nostettu aavikoituva Etelä-Eurooppa. Kyllä kyllä, ilmastomallien mukaan alueen aavikoitumisen olisi jo pitänyt alkaa. Vaan kun aavikoitumista ei ole empiirisissä mittauksissa havaittu. Sen sijaan alkaa olla melkoinen määrä todistusaineistoa siitä, että todellisten aavikoiden reuna-alueet ovat alkaneet vihertyä.