keskiviikko 30. tammikuuta 2013

Palsatutkija haluaa lisää tutkimusrahaa

Palsasuo
Kuvan lähde Wikipedia
Yleisradio uutisoi 30.1.2013 palsasoiden olevan vaarassa kadota. Uutinen on huvittava monestakin näkökulmasta tarkasteltuna. Seuraavassa muutamia näkökulmia, mutta aloitetaanpa ensin palsasoiden muodostumisesta ja historiasta.

Palsasuo on aapasoita muistuttava suoyhdistymätyyppi jossa esiintyy routaytimisiä turvekumpuja, palsoja. Palsan turve eristää kesällä lämpöä ja estää ytimen routaa sulamasta. Palsat kuitenkin sulavat, koska ne kasvavat, jolloin turvekerros halkeaa ja palsa sulaa kesällä romahtaen vesikuopaksi. Palsoja syntyy alueelle, jossa vuoden keskilämpötila on alle –1°C ja joilla on vähäisen sademäärän takia ohut lumipeite, jota tuuli pyyhkii pois. Talvella palsakummut kasvavat ja lyhyen viileän kesän aikana ne eivät ehdi sulaa kuin enintään puolisen metriä pinnasta. Palsoja esiintyy Suomessa lähinnä puurajan tienoilla Pohjois-Lapissa.

Vanhimmat palsat voivat olla 2 000 vuoden ikäisiä. Kun ne repeilevät ja päästävät lämpöä sisälle, se lopulta romahduttaa kummun ja paikalle muodostuu pieni lampi. Tutkijoiden mielestä palsat ovat syntyneet Suomen Lappiin vasta jääkauden jälkeisen ja nykyistä muutaman asteen lämpimämmän kauden jälkeen 5000-2000 vuotta sitten. Nyt nämä erikoiset luontosuot ovat Oulun yliopiston luonnonmaantieteen professorin, Jan Hjortin, mukaan sulamassa pois tämän vuosisadan loppuun mennessä, jos ilmasto lämpenee ennusteiden mukaisesti.

On vaikeaa olla eri mieltä professori Hjortin kanssa. Palsan ytimessä oleva routa varmasti sulaa, jos ilmasto lämpenee. Mutta olematta tunnettu palsatutkija saati professori, voin yhtä suurella varmuudella ennustaa palsojen lisääntymistä, jos ilmasto kylmenee. Professori Hjortilla sen paremmin kuin minulla ei kuitenkaan ole mitattua tietoa Pohjois-Lapin ilmaston olennaisesta muuttumisesta. Joten jos-sanat ovat hyvin tärkeitä, kuten yleensäkin tulevaan ilmastoon liittyvissä asioissa. Ensi kesänä Hjort kuitenkin pystyttää automaattisen sääaseman palsasuolle Utsjoella ja seuraa tulevina vuosina yhä tarkemmin lämpötilojen ja sademäärien vaikutusta palsojen sisäisiin lämpötiloihin. Ehkäpä sitten joskus 30 vuoden kuluttua hänen tutkimusryhmänsä on kerännyt riittävästi säädataa, joka hälventää jos-sanaan sisältyvää epävarmuutta.

Professori Hjortin motiivia palsasoiden uhanalaisuuden julkistamiselle voi vain arvailla. Minä epäilen, että hän tarvitsee tutkimusrahaa voidakseen jatkaa soiden tutkimusta. Mutta mielenkiintoisempaa on yrittää arvailla Yleisradioyhtiömme motiiveja tälle "uutiselle". Lapin palsasuot kun eivät ole oikeastaan millään arvolla mitattuna kovin merkityksellisiä eivätkä luonnonilmiönä edes uhanalaisia, vaikka ilmasto vähän lämpenisikin. Ylen uutisen syynä taisi olla poliittisen ilmastonmuutostietoisuuden kasvattaminen. Ja nimenomaan siis poliittisen, sillä mitään uutta tietoahan uutinen ei sisältänyt.

En osaa varmuudella sanoa, paljonko yhteiskunnan kannattaisi panna rahaa palsasoiden tutkimukseen.  Epäilen, että kovin suuria rahoja ei kannata asiaan sijoittaa. Professori Hjortilla siis saattaa olla vaikeuksia löytää tutkimusrahoitusta tälle tutkimusalueelle. Ilmastonmuutoksen kytkeminen palsoihin saattaa kuitenkin olla se tekijä, joka avaa rahahanat. Veikkaankin, että Oulun yliopisto tutkii lähivuosina mittavasti palsasoita suorastaan kiihtyvästi lämpenevässä ilmastossa, ja Yle uutisoi asiasta ahkerasti. Jotkut siis osaavat ottaa hyödyn irti poliittisesta ilmastonmuutoksesta.









torstai 24. tammikuuta 2013

Tarina lämpimästä Grönlannista 130 000 vuotta sitten

NEEM-tutkimuksen kuva vasen asteikko on lumen satamishetkellä
olleen happi18-isotoopin määrä. Oikea akseli ja musta viiva kuvaavat
rekonstruoitua auringonsäteilyn määrää. Pienessä kuvassa on
suurennettu vasemmalla ylhäällä näkyvän Eem-kauden lämpötila ja
jäätikön pinnan korkeuden muutos.
Kööpenhaminan yliopiston vetämä tutkijaryhmä on onnistunut rekonstruoimaan Grönlannin jäätikön historiaa viimeisen 130 000 vuoden ajalta. Tämän NEEM-tutkimusryhmän (North Greenland Eemian Ice Drilling) Nature-tiedelehdessä julkaisemat tutkimustulokset herättävät ajatuksia ilmastoa seuraavien piirissä.

Minun mielestäni merkittävin yksityiskohta noissa tutkimustuloksissa oli se, että Grönlannin mannerjäätikkö ei ole läheskään niin herkkä ilmaston lämpenemiselle, kuin ilmastotutkimuksen alarmistit usein väittävät. Alarmistithan perustavat väitteensä vain ja ainoastaan tietokonemallinnoksiin, mutta NEEM-tutkijaryhmän tiedot perustuvat Grönlannin jäätikön kerroksista porattujen jäänäytteiden analysointiin. Tämä empiirinen mittaustieto kattaa nykyisen lämpimän kauden (holoseeni), sitä edeltäneen jääkauden ja sitä edeltäneen edellisen lämpimän kauden, jota kutsutaan Eem-kaudeksi.

Eem-kauden on jo aiempien tutkimusten perusteella tiedetty olleen Holoseenia selvästi lämpimämpi. Tässä tutkimuksessa Pohjois-Grönlannin keskilämpötila Eem-kaudella noin 120 000 vuotta sitten oli jopa kahdeksan astetta nykyistä korkeampi. Grönlannin parin kilometrin paksuinen mannerjäätikkö tietenkin oheni jään sulaessa lämpiminä kesinä. Mutta se oheni vain muutamia satoja metrejä noin 10 000 vuoden aikana. Jäätikön ohentuminen vastaa tutkijoiden laskelmien mukaan merenpinnan 4-5 metrin nousua.

Tämä tieto on tietenkin sikäli varsin hyvä, että se todistaa Grönlannin jäätikön kestäneen lämpenemistä moninkertaisesti paremmin kuin eräät julkisuutta saaneet tietokonemallinnukset ovat väittäneet. Niissähän lähtökohtana on ollut yleensä 3-6 asteen keskilämpötilan nousu, ja ennusteet ovat luvanneet jopa koko jäämassan sulamista muutamassa sadassa vuodessa. Tätä vastaava merenpinnan nousu mitattaisiin tietysti jopa useina metreinä vuosisadassa. No, tuolla nykyistä paljon lämpimämmällä Eem-kaudella tällaista ei siis tapahtunut.

Mikä nosti Eem-kaudella lämpötilan niin korkeaksi, että Grönlannin jäätikkö menetti korkeudestaan 300 metriä? Ainakaan se ei ollut ilmakehän hiilidioksidi, joka tuolloin oli Etelämantereen jäätiköiden kairauksista tehtyjen tutkimusten perusteella noin 270 miljoonasosan tasolla - siis samoissa luvuissa kuin 1700-luvulla. Jokin muu tekijä vaikutti asiaan. Ehkä se oli maan pinnalle saapuva auringonsäteily, joka oli tuohon aikaan selvästi nykyistä voimakkaampaa, kuten kuvan mustasta kuvaajasta näet.

Grönlannin lämpötiloja. Lähde Chylek et al.
2006. “Greenland Warming of 1920-1930
and 1995-2005”, Geophysical Research Letters, 33, 2006
Palataanpa vielä lopuksi takaisin Holoseeni-kaudelle katsomaan, miten Grönlannin lämpötilat ovat noudattaneet tietokonemallinnusten ennustamaa lämpenemistä. Viereisestä kuvasta näet, että Grönlanti on kieltäytynyt lämpenemästä, vaikka osa ilmastotieteilijöistä sellaista väittää. Keskilämpötila, kesälämpötila ja maksimilämpötilat eivät ole sen enempää koholla kuin 80 vuotta sitten. Siis normaalia vaihtelua.

Olen kirjoittanut Grönlannin olemattomasta tai enintään hyvin hitaasta sulamisesta aiemminkin. Löydät noita kirjoituksia täältä. Lopuksi vielä yksi toteamus, jos asia ei tullut selväksi: Grönlannin jäätikkö ei ole sulamassa, eikä ihmiskunnalla ole keinoja sitä sulattaa. Ennusteet tuohon sulamiseen perustuvasta merenpinnan noususta ovat puhdasta ilmastopotaskaa. Grönlannin jäätikkö kestää Holoseenin kaikkine ihmisineen oikein hyvin. Sitä paitsi Holoseenin lämpimimmät vaiheet olivat jo 8000-5000 vuotta sitten. Siitä alkaen ilmasto on hitaasti viilentynyt myös Grönlannissa.

Kuva Etelämantereen Amundsen-Scott asemalta 24.1.2013
Jos Grönlanti ei suostu sulamaan kunnolla edes paljon ilmastouskovaisten povaamaa lämpimämmässä ilmastossa, on näiden etsittävä jostain seuraava jääpala, joka sulaessaan voisi nostaa katastrofaaliset tulvat rannikkokaupunkeihin. Aika varmasti katseet kääntyvät Etelämantereen jäätikköön. Mutta ei sekään sula yhtään paremmin. Vieressä on muuten eilen otettu kuva Antarktikan jääkimpaleen päältä. Siellä on keskikesä ja sulaminen hurjimmillaan, kuten voit kuvasta nähdä. Lämpötila oli kuvan ottohetkellä -22 C.

perjantai 18. tammikuuta 2013

Äänestäisinkö Satu Hassia vai Eija-Riitta Korholaa eurovaaleissa?

Kaksi melko ahkerasti blogikirjoituksia tuottavaa europarlamentaarikkoamme, Vihreiden Satu Hassi ja Kokoomuksen Eija-Riitta Korhola, ovat samanaikaisesti esillä Uusi Suomi -verkkolehden Puheenvuoropalstalla. Molempien kirjoitukset käsittelevät ilmastonmuutosta, tosin niiden näkökulmat ja muukin sisältö poikkeavat toisistaan kuin yö ja aamu. Mutta keskipäivän selkeys puuttuu molemmista.

Satu Hassi
Molemmat mepit ovat kirjoitelleet ilmastonmuutoksesta aiemminkin, ja molemmilla kirjoitusten sisältö on liukunut vuosien varrella omaan suuntaansa. Myös tämä suuntaero on selvä, mistä syystä meppien näkemysero on kasvamassa. Katsotaanpa muutaman kappaleen analyysillä, mistä on kyse.

Satu Hassin kirjoitus "Lämpeneekö vai ei?" noteeraa aluksi Yhdistyneiden Kuningaskuntien ilmatieteenlaitoksen (MetOffice) havainnot olemattomasta ilmaston lämpenemisestä viimeisen 15 vuoden aikana ja uusimman viiden vuoden ilmastoennusteen, jonka mukaan maapallon ilmaston keskilämpötila ei nousisi myöskään seuraavien viiden vuoden aikana. Seuraavaksi Hassi torjuu pontevasti tästä vedetyt johtopäätökset ilmaston lämpenemisen pysähtymisestä. Loppuosan tai pääosan kirjoituksestaan hän sitten käyttää ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen väistämättömyyden ja torjunnan välttämättömyyden todisteluun.

Eija-Riitta Korhola
Eija-Riitta Korholan kirjoitus "Ilmastoagnostikon tunnustus" lähtee samasta MetOfficen ennusteeseen liittyvästä kohusta. Aloituksensa jälkeen Korhola toteaa selvän ristiriidan olemattoman lämpiämisen ja AGW-teorian välillä. Korholan mielestä siis mittausdata ja arvovaltaisen ilmatieteenlaitoksen ennuste eivät tue teoriaa, ja hän kyseenalaistaakin hiilidioksidin hallitsevan vaikutuksen ilmastonmuutoksessa.

Tähän asti kaikki on minun mielestäni loogista, mutta sitten Korhola julistautuu ilmastoagnostikoksi. Tuolla sanalla Korhola ilmeisesti tarkoittaa sitä, ettei hän tiedä tai voi tietää, aiheuttaako ihmisen toiminta globaalin ilmaston lämpiämistä siinä määrin, että asialla olisi suurempaa merkitystä luonnollisen lämpötilavaihtelun lisänä. Jotenkin tuosta jää valju vaikutelma.

Sitten Korhola siirtyy politiikka-asioihin julistaen EU:n vihreän ilmastopolitiikan yksipuoliseksi hurahtelupolitiikaksi, jolla ei ole riittävää ennustettavuutta. Tuohon on helppo yhtyä, mutta valitettavasti Korhola ei avaa ollenkaan, millaista hänen kaipaamansa jämäkämpi ja tieteen epävarmuustekijöistä vapaa politiikka olisi.

Lyhyesti sanottuna siis toinen mepeistämme uskoo horjumatta AGW-teoriaan, jota empiirinen data ei tue, ja toinen ei tiedä uskoako vaiko eikö. Hassi haluaa jatkaa ilmastopolitiikkaa, jonka kustannusvaikutukset EU:lle  ovat pankkitukia moninkertaisesti isommat - siis vuosien varrella kymmeniä tuhansia miljardeja euroja - ja Korhola haluaa "robustimpaa" politiikkaa jättäen kertomatta, mitä se olisi.

Minä en pystyisi äänestämään näillä perusteilla kumpaakaan. Hassia pidän sinänsä johdonmukaisena ilmastouskovaisena, mutta käsityksemme AGW-asiassa ovat asteikon vastakkaisista äärilaidoista, ja uskon Hassin politiikan johtavan täystuhoon. Korholan jutuissa on järjen ääntä paljonkin, mutta rohkeus lausua ääneen keisarilta puuttuvista vaatteista ei vakuuta.

Löytyisikö jostain eurovaaliehdokas, joka lupaisi ensi vuoden eurovaaleissa realistisen ja nykyiselle ilmastopolitiikalle selkeän vaihtoehdon? Siis sellaisen, joka jättäisi taikauskot ja agnostiikan taka-alalle, tukisi suomalaista työllisyyttä ja laajemminkin elinkeinojen harjoittamista sekä turvaisi maailman pohjoisimmalle kansalle jatkossakin sen kehityksen perustana olleen edullisen energian.

sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Jouluaaton brittiläinen ilmastosalaisuus: Ei lämpene

Brittien sään kuva kesältä 2009. Tätä
oli Met Officen "barbecue summer".
Jokainen uutisia, ilmastotutkijoita ja muita poliitikkoja kuunteleva tietää, että ilmasto muuttuu. Tiedämme, että ilmasto lämpenee, sen mukana säät muuttuvat peräti inhottaviksi, ja syy tähän kurjuuteen on ihmiskunnan ilmakehään päästämä hiilidioksidi (CO2). Tuon "totuuden" konsensukseen kuitenkin ilmaantuu koko ajan uusia säröjä. Yksi näiden säröjen aiheuttaja on Yhdistyneiden Kuningaskuntien Ilmatieteenlaitos (MetOffice), jonka viime vuosien ennusteet ovat raivostuttaneet britit useaan kertaan. Raivon syynä ovat oikeastaan olleet ennusteiden epäluotettavuus, mikä on tietysti aika vakava asia maailman vanhimmalle ja arvostetuimmalle alan laitokselle. Kerrataanpa nopeasti muutamia viime vuosien ennusteita ennen varsinaista asiaani.

Vuonna 2009 MetOffice vielä julkaisi kausiennusteita. Keväällä 2009 se ennusti Brittein saarille kuumaa ja kuivaa kesää. Kolmen kuukauden kuluttua britit havaitsivat kesän olleen sekä viileä että erittäin sateinen. Met Office ilmoitti tuolloin lopettavansa kausiennusteiden julkistamisen.

Lokakuun lopulla 2010 MetOffice kuitenkin ilmoitti tulevan talven olevan poikkeuksellisen lämmin ja talvien jatkossakin vain lämpenevän. Todellisuudessa brittien liikenne oli jo alkutalvesta täysin sekaisin lumesta ja kylmyydestä, sillä maa oli kokenut mittaushistorian kylmimmän joulukuun. Yksikään talvi saarivaltiossa sitten vuoden 2009 ei ole ollut keskimääräistä lämpimämpi.

Viime keväänä MetOfficen julkaisemattoman kausiennusteen perusteella brittien ympäristövirasto antoi varoituksen koko loppuvuoden jatkuvasta kuivuudesta. Sen perusteella määrättiin kovia rajoituksia veden käytölle. Kun vuosi oli ohi, britit saattoivat todeta kokeneensa yhden kaikkien aikojen märimmistä ja viileimmistä kesistään, jonka aikana tulvat olivat jatkuva riesa.

Mail on Sunday -lehden lööppi ilmaston lämpenemisen
pysähdyksestä vuodelta 2012
Voisin jatkaa helposti listaa MetOfficen pieleen menneistä ennusteista, mutta ehkä tämä riittää. Oleellista kuitenkin on se, että johtavan tiedemiehensä, Julia Slingon, mukaan laitos käyttää ilmaston pitkän aikavälin (kymmenien vuosien) ennusteissa samoja ilmastomalleja, joita se käyttää myös kausiennusteissaan.

Viime vuonna MetOffice keräsi huomattavasti julkisuutta, kun sen raportti ja Itä-Anglian yliopiston ilmastotutkimusyksikön ylläpitämä globaali lämpöaikasarja (HadCRUT4) osoittivat ilmaston lämpenemisen olleen pysähdyksissä jo 16 vuoden ajan.

MetOffice on julkaissut pitkän aikavälin ilmastoennusteita jo ainakin vuodesta 2007 alkaen. Tuon vuoden ennusteessa kerrottiin, että maapallon ilmasto lämpenisi vuoteen 2014 mennessä 0,3 astetta verrattuna vuoteen 2004. Vajaa vuosi siis on vielä aikaa lämmetä, mutta tähän mennessä keskilämpötilan nousu on ollut nolla. 

Met Officen ennusteet vuosilta 2011 ja 2012.
Kuvan lähde ja kirjoitusvirheet : The Australian
Vuonna 2011 laitos julkaisi vieressä olevan kuvan mukaisen ennusteen lämpötilan noususta vuoteen 2022 mennessä (paksumpi punainen murtoviiva). Sen mukaisesti lämpötila jatkaisi nousua edelleen 0,3-0,4 astetta vuosikymmenessä. Näiden hälyyttävien ennusteiden vuoksihan me eurooppalaiset yritämme epätoivoisesti torjua ilmastonmuutosta valtavilla rahasummilla.

Viime joulukuun 24. päivänä MetOffice julkaisi tuoreimman ennusteensa viideksi seuraavaksi vuodeksi. Tuo ennuste näkyy yhdessä vuoden 2011 ennusteen kanssa kuvassa sinisenä murtoviivana. Sen mukaisesti maapallon ilmaston lämpeneminen on siis pysähdyksissä vuoteen 2017 asti. Muutos on lähes mykistyttävä. Se on niin dramaattinen, että uusin ennuste päätettiin julkistaa jouluaattona. Oliko julkistusajankohta tarkoitettu vaimentamaan julkisuutta - lehdethän eivät Brittein saarilla ilmesty joulupäivänä - vai oliko kyseessä joululahja ilmastotuhoa pelkäävälle maailmalle? Hmmm... Yleensä julkistamisella tavoitellaan julkisuutta. Minä en usko maailman arvostetuimman ilmastontutkimuslaitoksen johdon ja tiedottajien olevan niin hölmöjä, että he sitä halutessaan valitsisivat kaikista päivistä juuri jouluaaton.

Lähes koko tämän 1990-luvulta alkaneen ilmastopanikoinnin aikana alailmakehän globaali keskilämpötila ei ole merkittävästi kohonnut. Ilmasto on lämmennyt taukoamatta vain ilmastotutkijoiden, ml. MetOffice, ilmastomalleissa, joita pyöritetään maailman kalleimmissa supertietokoneissa. Mallien tuottamien ennusteiden mukaan meitä on verotettu tuhansien miljardien eurojen, dollarien ja puntien edestä, jotta veromme hidastaisivat ilmaston lämpenemistä. Ehkä ilmaston viilentäminen jatkuvasti kohoavilla energiaveroilla ja hiilidioksidimaksuilla onnistuu sittenkin? Met Officen viimeisimmän ennusteen mukaan keskilämpö ainakin pysyy ennallaan 20 vuoden ajan vuodesta 1997 alkaen.

Ehkä jouluaaton salailun syynä on se, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden jatkuvalla kasvulla ja lämpötilan tasaisuudella ei näytä olevan mitään yhteyttä toisiinsa? Tai ehkä sään ja ilmaston ennustamiseksi perustettu laitos ei enää haluaisi julkaista ennusteitaan, koska mallit eivät toimi?

keskiviikko 9. tammikuuta 2013

Uusi tutkimus tulossa: Ilmaston lämpeneminen viilentää ilmaston

Hansen pelastamassa maailmaa skeptisen
poliisin estelyistä huolimatta.
1990-luvulla alettiin puhua ihmisen aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä (global warming). Kun lämpeneminen loppui nopeasti, vaihtui termikin ilmastonmuutokseksi (global climate change). Viime vuosina on enenevästi puhuttu ilmastohäiriöistä tai äärisäistä (climate disruption), joihin syyllinen on kukas muu kuin ihminen. Ongelmallista on se, että lämpeneminen on ollut tauolla jo yli 15 vuotta, ilmastossa ei näy normaalin vaihtelun lisäksi kummallisia muutoksia ja äärisäätkään eivät ole tilastojen valossa lisääntyneet. Empiiirinen evidenssi ei siis todista minkään ilmastoalarmismin alalajin puolesta.

Yhä useammin olemme saaneet lukea, että oikeastaan viime vuosien kovat talvet ja laajat lumipeitteetkin johtuvat ilmastonmuutoksesta. Tämän idean mukaisesti jäätön Jäämeri puhaltaa talvisin kaiken kylmän ja kosteuden lumena meidän syntisten niskaan. Siis ilmaston lämpeneminen aiheuttaa kylmää säätä. Ymmärsitkö?

Vielä paremmaksi tämän ilmaston lämpenemiskylmenemisen panee ehkä maailman tunnetuin ilmastoprofeetta, James Hansen, jos on uskominen New Scientist -lehden tuoretta juttua. Siinä Hansen kertoo vielä julkaisemattomasta tutkimuksestaan, joka osoittaa ihmisen aiheuttaman ilmaston lämpenemisen sulattavan Grönlannin mannerjäätiköt sellaisella vauhdilla, että tuohon sulamiseen kuluva energia itse asiassa viilentää ilmastoa. Näin siis käy joskus 70 vuoden kuluttua ainakin Pohjois-Euroopassa, vaikka muu maailma kuulemma edelleen lämpenee.

Hansen ei suostunut paljastamaan yksityiskohtia tutkimuksestaan, mutta hänen mukaansa ilmastotuhon ketju on siis yksinkertaistettuna seuraava:

  1. Ilmakehän lisääntyvä hiilidioksidi lämmittää ilmastoa niin paljon, että mannerjäätiköt sulavat ennätysvauhtia, mikä nostaa rajusti merenpintaa.
  2. Tuohon sulamiseen kuluu kuitenkin valtava määrä energiaa, mistä syystä ilmasto välillä kylmenee.
  3. Tämä kylmeneminen ja mannerjäätiköistä virtaava kylmä vesi estää merten lämpenemisen ja lämpölaajenemisen, mistä syystä merenpintakin voi laskea.
Tuo kaikki kuitenkin tapahtuu vasta 50-70 vuoden kuluttua. Siis vielä kerran: Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos johtaa ilmaston lämpenemiseen ja merenpinnan nousuun, joka aiheuttaa ilmaston kylmenemisen ja merenpinnan laskun. Mutta lopulta kuitenkin paistumme kaikki - siis he, jotka ovat selvinneet hengissä 22. vuosisadalle. Nyt varmasti ymmärsit!

Kun ensi viikonloppu tuo Suomeen ja muuhunkin Eurooppaan Siperian kylmät tuulet, tiedät Hansenin lailla, että kyse on ilmaston lämpenemisestä, vaikka ulkona oleva lämpömittarisi väittää helmikuun puoleenväliin asti pakkasta olevan jotain 10 ja 20 asteen välillä. Mitä kylmempää on, sitä varmemmin ilmasto siis lämpeni.


Odotan jännityksellä Hansenin tutkimuksen julkaisua.

lauantai 5. tammikuuta 2013

Suomen hölmöin professori?

Kai Kokko. Suomen hölmöin professori?
Lapin yliopiston ympäristöoikeuden professori Kai Kokko teki ilmastoalarmismihölmöyden ennätyksen kirjoituksellaan "Ilmastolaki parantaisi Suomen kilpailukykyä", jonka Helsingin Sanomat julkaisi vieraskynäpalstallaan 4.1.2013. Pannaanpa professori Kokon kirjoitus suurennuslasiin ja katsotaan, mitä siitä löytyy. Otteet Koko kirjoituksesta ovat sisennettynä ja kommenttini normaalitekstillä.
Suomi tarvitsee ilmastolain, jossa asetetaan tavoitteeksi vähentää kasvihuonekaasuja 80–90 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. 
Vai kasvihuonekaasuja pitäisi vähentää peräti 90 prosenttia seuraavan 40 vuoden aikana. Siis ilmakehän hiilidioksiditaso pitäisi laskea noin 35 ppm:n (miljoonasosan) tasolle, sillä 1990 ilmakehähän CO2-pitoisuus oli noin 355 ppm:n tasolla. Idea on sikäli hurja, että kasvit kuolevat noin 180 ppm:n tasolla, sillä ne eivät voi yhteyttää sitä pienemmissä hiilidioksidipitoisuuksissa. Tosin ennen sitä ne luultavasti kuolisivat kuivuuteen, sillä tärkeimmän kasvihuonekaasun, vesihöyryn, poistaminen ilmakehästä lopettaisi sateet.

Taloudellisesti ja teknisestikin idea on kuolleena syntynyt, sillä meillä ei ole kuuna päivänä keinoja tuohon. Suomi siis ei missään tapauksessa tarvitse tuollaisilla tavoitteilla asetettua ilmastolakia.
Suomen ilmastopaneeli teki syksyllä selvityksen lain eri vaihtoehdoista. Ympäristöministeriö aikoo tuoda hallitusohjelmaan pohjautuvan lain ensi vuonna eduskuntaan.
Niinpä. Tämä mahdollisuus ilmastolakiin oli Vihreiden hinta hallitukseen osallistumiselle. Tänä ja ensi vuonna tullaan väittelemään rajusti ilmastolaista. Kaivakaa poteronne tai valmistelkaa hyökkäysasemanne valmiiksi. Kokko yrittää muuten tehdä politiikkaa tällä jutulla. Kuuluuko se Lapin yliopiston professorien tehtäviin nykyisin?
Samaan aikaan kriittisenä pidetty raja, maapallon keskilämpötilan nousu kahdella asteella esiteollisen ajan tasosta, on karannut käsistä. Nyt ennusteet asettuvat 4–6 asteeseen. Ilmaston lämmetessä rajumyrskyt ja muut sään ääri-ilmiöt lisääntyvät kaikkialla, jäätiköt sulavat, merenpinta nousee ja rannikkokaupungit hukkuvat, ilmastovyöhykkeet siirtyvät ja ruoan tuotanto vaikeutuu.
Mitä maapallon keskilämpötilaa Kokko mahtaa tarkoittaa? No sillä ei ole väliä, sillä mikään ei ole karannut käsistä puhutaanpa sitten maapallon ytimen, vaipan, merien tai  ilmakehän eri kerrosten lämpötiloista. Kaikkien luotettavina pidettyjen lämpötilatutkimusten mukaan ilmakehämme maanläheisimmän osan keskilämpötila on laskenut muutamilla asteilla viimeisen 8000 vuoden aikana. Vuosina 1970-1998 tapahtunut muutaman asteen kymmenesosan nousu on tässä trendissä tilastollisesti merkityksetön. Vastaavia muutoksia suuntaan ja toiseen tapahtuu jokseenkin joka vuosisata. Ja viimeisten 15 vuoden aikana lämpötila ei ole noussut yhtään.

Ilmaston lämpeneminen siten, kuin erilaiset mallinnukset sitä kuvailevat, vähentäisi sään ääri-ilmiöitä, sillä trooppisten alueiden ja napa-alueiden energiatasoerot silloin pienenisivät. Tosiasiassa sään ääri-ilmiöiden lisääntymistä tai merkittävää vähentymistäkään ei ole havaittu. Viimeksi asiasta todisti Kansainvälisen ilmastopaneelin, IPCC:n, SREX-raportti. Eikö Kokko usko edes IPCC:n tuoreimpaan raporttiin?

Jäätiköt sulavat ja jäätyvät, kuten aina ennenkin - ei huolta. Yksikään rannikkokaupunki ei ole hukkunut merenpinnan nousun vuoksi ainakaan 100 vuoteen, sillä merenpinnan nousuvauhdissa ei ole mitään ihmeellistä.

Maailman ruoan tuotanto petajouleina vuodessa
Ja maapallon ruoan tuotanto on takonut ennätyksiä lähes vuodesta toiseen jo vuosikymmenten ajan. Yksi syy tähän muuten on ollut juuri ilmakehän sisältämän kasvien ruoan, hiilidioksidin, pitoisuuden kasvu.
Suomen ilmastopaneeli suositti, että ilmastolaissa annettaisiin myös kokonaiskuva ilmastonmuutoksen eri osa-alueista. Niitä ovat esimerkiksi päästökauppa, päästökaupan ulkopuolinen liikenne ja ajoneuvot sekä rakentaminen ja maankäytön suunnittelu.
Vai ovat päästökauppa, liikenne, ajoneuvot, rakentaminen ja maankäytön suunnittelu ilmastonmuutoksen osa-alueita? Hieman epäilen asiaa. Nuo mainitut ovat kyllä niitä asioita, joita vihreät ilmastopropagandistit haluaisivat kontrolloida. Siis käytännössä kaikkea elämään kuuluvaa.
Yksityisiä ihmisiä ja yrityksiä koskevat toimenpiteet on näillä alueilla enimmäkseen toteutettu erillisillä laeilla, ja eduskunta antaa vain tarvittaessa uusia lakeja. Ilmastolaista ei siis sinänsä seuraisi velvoitteita yksityisille toimijoille, vaan laki keskittyisi ilmastonmuutoksen kokonaishallintaan ja Suomen viranomaisten toimien ohjaukseen.
Tämä on ensimmäinen Kokon kirjoituksen kappale, jossa on totuutta edes siteeksi. Elämäämme todellakin on kurjistettu erilaisilla energiaveroilla, päästömaksuilla ja vastaavilla. Nyt Kokko ilmeisesti haluaisi tehostaa tuota kurjistamista tekemällä siitä kokonaisvaltaista viranomaistoimintaa.
Nykyiset ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen liittyvät strategiat eivät ole toteutuneet riittävästi. Ilmastolain avulla strategioiden ja toimenpidesuunnitelmien avoimuus ja kansalaisten osallistumismahdollisuudet paranisivat. Samalla eduskunta voisi nykyistä paremmin vaikuttaa ilmastopolitiikkaan. Lisäksi pysyvä ilmastopaneeli kokoaisi suunnittelua ja päätöksentekoa varten tieteellistä tietoa.
Ilmastonmuutoksen hillitsemisen strategia tarkoittaa suomeksi todella korkeita energiaveroja, joilla ajettaisiin jo keskiluokkakin toimeentulotukea hakemaan ja vihreän kontrollin alle. Verotuksen vaikutusta ikuisesti jatkuvaan ilmastonmuutokseen ei ole todistettu, vaikka ilmastotaikauskoiset tähän uskovatkin.

Todettakoon nyt vielä, että yksikään perinteiseen fysiikkaan tai empiirisiin ilmastomittauksiin perustuva tieteellisesti kestävä tutkimus ei tue Kokon alarmismia. Ilmastokatastrofi näkyy vain tietokonemallinnuksissa, jotka ovat toistuvasti epäonnistuneet ennusteissaan. Niitä ei ole pystytty tieteellisesti validoimaan. Tietokonemallit pystyvät säänkin ennustamiseen kohtalaisella todennäköisyydellä vain muutaman päivän jänteellä, mikä todistaa ilmastotieteiden tietämättömyydestä kaoottiseen ilmastoon tosiasiallisesti vaikuttavien asioiden merkityksistä ja suhteista.
Keskeinen vasta-argumentti ilmastolaille on ollut Suomen kilpailukyvyn vaarantuminen. Tosiasiassa tilanne on päinvastainen. Suomen osaamiseen liittyvä kilpailukyky vaarantuu vuoteen 2050 mennessä, jos meillä ei varauduta kunnolla ilmastonmuutokseen. Muutos olisikin käännettävä vihreän talouden innovaatioiksi ja niiden viennin avulla uusiksi työpaikoiksi.
Kilpailukykymme on mennyt sitä enemmän kuralle, mitä enemmän ilmastonmuutoksesta on hössötetty ja kalliita energiaveroja tai -ratkaisuja on pantu toimeen. Vihreän talouden kehittäminen vaatii valtavan määrän tukiaisia ja kokemusten mukaan tappaa jokaista synnytettyä työpaikkaa kohti ainakin kaksi normaalia työpaikkaa. Vihreä talous on puhkeamistaan odottava kupla ellei peräti paha paise.
Ilmastolaki antaa luontevan kehyksen vihreän talouden kehittämiselle, sillä sen luomat menettelyt lisäävät tietoa tulevaisuudessa tarvittavista ilmastonmuutoksen hillitsemis- ja sopeutumistoimista. Samalla niiden ennustettavuus paranee niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla.
Niin varmaan. Mutta kun haluaisimme vihreän talouden sijaan kilpailukykyisen talouden.
Suomessa kuten muuallakaan ei voida jatkaa fossiilisten polttoaineiden varaan rakentuvaa taloutta, vaan niiden tilalle on kehitettävä erilaisia kotimaisia biopolttoaineita. Tuontiraaka-aineiden kallistuminen vaikuttaa Suomen kilpailukykyyn. Öljyn tuonti rasittaa jo nyt Suomen kauppatasetta merkittävästi.
Vastoin yleistä luuloa fossiiliset polttoaineet, joiden avulla ihmiskunta on noussut ennennäkemättömälle kehitystasolle, eivät lopu satoihin vuosiin, vaikka mitä tehtäisiin. Itse asiassa maailmalla on alkamassa uusi renesanssi varsinkin halpenevan maakaasun käytössä. Sen hinta tullee pysymään hyvinkin edullisena pitkään ja halvempana verrattuna kotimaisiin biopolttoaineisiin, jotka eivät nykyisinkään pärjäisi kilpailussa ilman rajuja subventioita, joita maksamme veroilla. Lurps - maistuiko Keskustapuolueen pers..n nuoleskelu hyvältä?
Suomen valtio voisi ilmastonmuutosta koskevan osaamisensa avulla olla kokoaan suurempi toimija EU:ssa ja ylipäätään kansainvälisessä ilmastopolitiikassa. Ilmastolain ansiosta saisimme vahvan tiedollisen selkänojan ilmastonmuutosta koskeviin kansainvälisen tason neuvotteluihin.
Meillä ei ole ainuttakaan syytä olla kokoamme suurempi toimija kansainvälisessä ilmastopolitiikassa, sillä asiasta on vain ja ainoastaan kuluja, jotka rapauttavat kituliekillä palavaa kilpailukykyämme. No Kokko halusi nuoleskella vähän Kokoomusta ja demareitakin? Ilmastoneuvotteluissa lähinnä käsitellään satojen ja tuhansien miljardien tulonsiirtoja kehittyneistä maista kehittymisensä huonosti hoitaneisiin maihin. Emme tienaa noihin neuvotteluihin osallistumisesta senttiäkään.
Vaikka Dohan ilmastokokouksessa ei saatu aikaan kattavaa sopimusta, 4–6 asteen keskilämpötilan nousu johtaisi niin rajuihin ympäristömuutoksiin, että ilmastosopimus on ennemmin tai myöhemmin tehtävä.
Missä on se olematon 4-6 asteen lämpötilan nousu ja ne rajut ympäristömuutokset? Dohan ilmastoneuvottelut eivät onnistuneet, sillä isoimmat Euroopan ulkopuoliset maat eivät usko ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen, sillä sellaisesta ei ole uskottavaa tieteellistä näyttöä. Samoista syistä epäonnistuivat myös sitä edeltäneet neuvottelut Durbanissa ja Kööpenhaminassa. Tästä huolimatta EU tuhoaa ilmastopolitiikallaan kilpailukykyään.
On sanottu, että Suomelta puuttuu visio tulevaisuudesta. Ilmastolaki on yksi, vuoteen 2050 asti ulottuva visio. Yksi laki ei tietenkään vielä ratkaise ilmastonmuutoksen tuomia ongelmia, mutta sen avulla voidaan ryhtyä käytännön toimiin. Vision käytännön toteutus voisi olla eduskunnan, viranomaisten, kuntien, yritysten ja kansalaisten yhteistoimin esimerkiksi seuraavanlainen:
Ilmastopolitiikka on ollut yksi keskeinen este kunnon kilpailukykyvision luomiseksi.
Suomi on vuonna 2050 vähentänyt kasvihuonekaasuja 90 prosenttia ja valmistelee koko ajan lisää tekniikoita, joilla poistetaan kasvihuonekaasuja ilmakehästä. Suomessa on käytössä pitkälti kotimaiseen uusiutuvaan energiaan ja sähköön perustuva liikenne. Uusiutuvaa energiaa tuotetaan paikallisesti, ja käytössä on älykäs sähköverkko. Uusia nollaenergiataloja rakennetaan jatkuvasti, ja ne tuottavat aurinko- ja tuulienergiaa sähköverkkoon.
Juu, tuolla ohjelmalla elämä maapallolta loppuisi jo paljon ennen vuotta 2050. Siksi ei ole liikennettä, energiaa eikä verkkoja.
Vuonna 2050 valtaosa kunnista on onnistunut etenemään kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Ilmastotietoisuus on lisääntynyt, ja ihmiset ovat myös omilla valinnoillaan vaikuttaneet siihen, että kasvihuonekaasupäästöjä syntyy kotitalouksissa vain murto-osa vuoteen 2012 verrattuna.
Kokon vision mukainen  ilmastotietoisuus tappaisi 100-prosenttisen varmasti elämän jo ennen vuotta 2050. Silloin kyllä elottomat kunnat ja kotitaloudet olisivat hiilineutraaleja. Mutta kuten jo aimmin totesin, Kokon visio ei ole tästä maailmasta. Professori Kokko on puhdasverinen ilmastotaikauskon levittäjä, jollaisia ei pitäisi Suomen tiedeyhteisön sisällä olla ainuttakaan.
Maankäyttö on suunniteltu niin, että pahimmilta tulvavahingoilta on vältytty. Myös rankkasateisiin ja rajumyrskyihin on varauduttu rakentamisessa ja pelastustoimissa. Suomessa kehitetyillä ilmastomuutosta hillitsevillä ja siihen sopeuttavilla innovaatioilla on jatkuvasti kysyntää, minkä ansiosta Suomen kauppatase on selvästi ylijäämäinen ja öljyn tuonti vähentynyt merkittävästi.
Elämän loputtua kauppataseesta ei ole jäljellä mitään, ja öljyntuontikin on varmasti loppunut. Siitä huolimatta Suomen maaperä jatkaa jääkauden jälkeistä nousuaan selvästi merenpinnan nousua nopeammin. Tulvat siis vähenevät ihan luonnostaan Suomessa. Tosin ne viimeiset geologit, jotka voisivat asian todentaa, olisivat tn. kuollleet noin vuonna 2040 ravinnon puutteeseen.
                       ____________________________________________________

Saattaa olla, että irvailin tässä jutussa vähän liikaa Kokon kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteilla. Ehkä Kokko tarkoitti hiilidioksidipäästöjä, mutta eipä hän niistä kirjoittanut? Kirjoitus osoitti, että Kokko ei tajua mitään kasvihuonekaasuista, ilmastosta eikä kilpailukyvystä. Eikä kirjoituksesta myöskään henkinyt juristeille yleensä niin tyypillinen looginen päättely ja edes kohtuullinen ilmaisun tarkkuus.

On tietysti mahdollista, että Kokko kaikesta huolimatta tietää jotain ympäristölainsäädännöstä. Mutta jos hänen tietonsa lainsäädännön takana olevasta todellisuudesta on yhtä olematonta kuin ilmaston osalta, tilanne on mahdoton. Suosittelen vilpittömästi levittämään tietoa Kai Kokon käsittämättömästä tieteellisen tiedon vajeesta erityisesti Lapin Yliopiston johdolle, tutkijoille ja opiskelijoille. Kokko täytyy saada nopeasti tehtäviin, jotka vastaavat paremmin hänen ominaisuuksiaan ja tietämystään. Pollariksi tai mittatikuksi merentutkimuslaitokselleko?

Kokon kirjoituksen taustalla olevia pullonhenkiä voi vain arvailla. Kovin raikkaita ne eivät olleet. No ilmastopaneeli tietysti. Mutta Hesarin päätoimituksen se arvioija, joka Kokon kirjoituksen päästi lehteen, on ilmeisesti hengetön tai jotenkin muuten kyvytön ajattelemaan. Pentikäisen Hesarissa tämä ei ole tietenkään uutinen, joten ei siitä sen enempää.

Olen kirjoittanut ilmastolaista kerran aiemminkin. Siinä lähinnä kyselin lain säätämisen perusteita ja tarvetta. Tämä "ympäristöoikeuden professorin" kirjoitus ei vastannut ainoaankaan edellisen kirjoitukseni kysymykseen. Siksi vastustan ilmastolakia. Sellaista ei tarvita.

PS. 24.8.2015 Kai Kokko on nykyisin Helsingin yliopiston ympäristöoikeuden professori. Hänen tuoreinta julkilausumaansa olen kommentoinut täällä.