keskiviikko 26. joulukuuta 2012

Muutama jäätävä kysymys ilmastolain tarpeesta

Ympäristöministeri Ville Niinistö
Kataisen hallitusohjelman mukaan tavoitteena on tehdä tulevaisuuden Suomesta hiilineutraali yhteiskunta, nostaa Suomi ympäristöteknologian ykkösmaaksi ja kehittää Suomesta maailman ympäristötietoisin kansakunta. Ilmastolain säätämisestä on jo tehty esiselvitys. Ympäristöjärjestöt ovat lähteneet lobbaamaan ilmastolain sisältöäkin. On siis selvää, että ilmastolakia valmistellaan tosissaan vuonna 2013. Vihreiden tavoitteena lienee saada vahva laki päätöskuntoon jo ensi vuoden aikana.

Ympäristöministeri Ville Niinistö otti kantaa sekä esiselvitykseen että Polttava kysymys -kampanjan kunnianhimoiseen lakiehdotukseen. Minulla olisi kuitenkin muutama perusjärkevä kysymys, joihin en ole nähnyt vastauksia sen paremmin näissä kannanotoissa kuin muussakaan keskustelussa ilmastolaista. Mielestäni ne ovat niin perustavanlaatuisia, että niihin tarvittaisiin vastaus jo harkittaessa lain tarvetta. Siispä kysymyksiin:


  1. Mikä on suomalaisten osuus viime vuosikymmeninä havaitusta globaalista 0,3-0,4 asteen ilmaston lämpenemisestä? Asteen tuhannesosia vai kymmenestuhannesosia? Miten asia on laskettu?
  2. Monellako asteen kymmenestuhannesosalla tulevan ilmaston oletettua lämpenemistä aiotaan tällä lailla torjua? Miten tulokset aiotaan mitata?
  3. Miten on laskettu tulevan oletetun lämpenemisen ja sen efektiivisen torjunnan nettohyödyt Suomen kansantaloudelle? Kuinka paljon maksamme lämpenemisen torjunnasta vuosittain? Paljonko olisivat oletettuun lämpenemiseen sopeutumisen kustannukset verrattuna torjuntaan?
  4. Maailman maiden joukossa on monia lähes hiilidioksidipäästöttömiä maita. Kärkipäässä ovat mm. Mali, Kongo, Tsad, Afganistan, Somalia, Eritrea ja Haiti. Mikä näistä olisi syytä ottaa esikuvaksemme ilmastonmuutoksen torjunnassa?
Ehkä lopetan kysymykset tähän, vaikka mielessäni olisi ollut vielä monta muutakin epäilystä ilmastolain tarpeesta ja sisällöstä. Ne olisivat liittyneet enemmän maailman pohjoisimman kansakunnan selviytymismahdollisuuksiin alati luonnollisista syistä muuttuvan ilmaston oloissa sekä verotuksellisten menetelmien vaikutuksiin auringon toimintaan ja lämpöä siirtäviin merivirtoihin. Nimittäin Suomen nousu nykyiselle tasolleen on perustunut hyvin paljon hiilipohjaisten polttoaineiden käyttöön energiantuotannossa. Ennen 1800-lukua Suomikin oli lähes hiilineutraali yhteiskunta. Ja 1600-luvun nälkävuosina kolmasosa kansasta menehtyi ilmaston pienen kylmenemisen seurauksena. Marginaalimme ilmaston suhteen siis on aika vähäinen, eikä Suomen oloissa lämpeneminen taida olla todellinen uhka.

Ihan lopuksi täytyy vielä esittää viimeinen kysymys: Paljonko viimeisen 16 vuoden aikana havaitusta olemattomasta ilmaston lämpenemisestä pitäisi leikata?

Suosittelen yhteydenottoa kansanedustajaasi. Jos hänellä ei ole vastauksia yllä oleviin kysymyksiin, ei hänellä ole perusteita myöskään ilmastolain säätämiseen. Siispä kannusta kansanedustajaasi perusjärkevään toimintaan myös ilmastolain käsittelyssä.

3 kommenttia:

  1. Hyviä kysymyksiä, mutta vastauksia ei taida tulla.

    VastaaPoista
  2. Yritin ottaa asian puheeksi viime kesänä Keskustapuolueen ex-puheenjohtajan Kimmo Tiilikaisen kanssa. Hän ei oikein osannut vastata mitään kysymyksiini, mutta lopuksi sai sanottua että hän "uskoo ilmastonmuutokseen".

    Tästä voimme päätellä millaisella järjellä maamme päättävä taso liikkuu. Järkeä ei ole lainkaan ja päätökset tehdään uskon tasolla.

    Samoin kannattaa pitää mielessä Saksan tilastotieteen laitoksen johtajan viimesyksyinen ulostulokommentti: Äänestysaktiivisuuden lasku seuraa vihreiden vaalimenestystä. Ja logiikka hänen mukaansa on tämä: Kun kansalainen huomaa että 10% äänisaaliin saanut puolue pystyy sanelemaan suunnan johon valtakunta menee, ainoa järkevä päätös on unohtaa äänestäminen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän minäkin uskon ikuiseen ja luonnolliseen ilmastonmuutokseen. Uskon jopa ihmisen pieneen vaikutukseen viimeisen sadan vuoden aikana. Mutta en usko ihmisen vaikutuksen olevan kovin merkittävää pl. maankäytön osalta esim. Afrikassa.

      Kun jokin ilmastoalarmismia huutava lobbariryhmä saa hallitusvallassa vaa'ankieliaseman, sen vaikutusvalta tietysti kasvaa yli kohtuullisuuden. Se pitää äänestää pois vallasta ennen isompaa vahinkoa. Jos tämä ei onnistu äänestämällä vaikkapa Keskustapuoluetta, täytyy hakea muita vaihtoehtoja. Olisiko Perussuomalaisista avuksi?

      Poista