Muutama jäätävä kysymys ilmastolain tarpeesta

Ympäristöministeri Ville Niinistö

Kataisen hallitusohjelman mukaan tavoitteena on tehdä tulevaisuuden Suomesta hiilineutraali yhteiskunta, nostaa Suomi ympäristöteknologian ykkösmaaksi ja kehittää Suomesta maailman ympäristötietoisin kansakunta. Ilmastolain säätämisestä on jo tehty esiselvitys. Ympäristöjärjestöt ovat lähteneet lobbaamaan ilmastolain sisältöäkin. On siis selvää, että ilmastolakia valmistellaan tosissaan vuonna 2013. Vihreiden tavoitteena lienee saada vahva laki päätöskuntoon jo ensi vuoden aikana.

Ympäristöministeri Ville Niinistö otti kantaa sekä esiselvitykseen että Polttava kysymys -kampanjan kunnianhimoiseen lakiehdotukseen. Minulla olisi kuitenkin muutama perusjärkevä kysymys, joihin en ole nähnyt vastauksia sen paremmin näissä kannanotoissa kuin muussakaan keskustelussa ilmastolaista. Mielestäni ne ovat niin perustavanlaatuisia, että niihin tarvittaisiin vastaus jo harkittaessa lain tarvetta. Siispä kysymyksiin:

1. Mikä on suomalaisten osuus viime vuosikymmeninä havaitusta globaalista 0,3-0,4 asteen ilmaston lämpenemisestä? Asteen tuhannesosia vai kymmenestuhannesosia? Miten asia on laskettu?
2. Monellako asteen kymmenestuhannesosalla tulevan ilmaston oletettua lämpenemistä aiotaan tällä lailla torjua? Miten tulokset aiotaan mitata?
3. Miten on laskettu tulevan oletetun lämpenemisen ja sen efektiivisen torjunnan nettohyödyt Suomen kansantaloudelle? Kuinka paljon maksamme lämpenemisen torjunnasta vuosittain? Paljonko olisivat oletettuun lämpenemiseen sopeutumisen kustannukset verrattuna torjuntaan?
4. Maailman maiden joukossa on monia lähes hiilidioksidipäästöttömiä maita. Kärkipäässä ovat mm. Mali, Kongo, Tsad, Afganistan, Somalia, Eritrea ja Haiti. Mikä näistä olisi syytä ottaa esikuvaksemme ilmastonmuutoksen torjunnassa?

Ehkä lopetan kysymykset tähän, vaikka mielessäni olisi ollut vielä monta muutakin epäilystä ilmastolain tarpeesta ja sisällöstä. Ne olisivat liittyneet enemmän maailman pohjoisimman kansakunnan selviytymismahdollisuuksiin alati luonnollisista syistä muuttuvan ilmaston oloissa sekä verotuksellisten menetelmien vaikutuksiin auringon toimintaan ja lämpöä siirtäviin merivirtoihin. Nimittäin Suomen nousu nykyiselle tasolleen on perustunut hyvin paljon hiilipohjaisten polttoaineiden käyttöön energiantuotannossa. Ennen 1800-lukua Suomikin oli lähes hiilineutraali yhteiskunta. Ja 1600-luvun nälkävuosina kolmasosa kansasta menehtyi ilmaston pienen kylmenemisen seurauksena. Marginaalimme ilmaston suhteen siis on aika vähäinen, eikä Suomen oloissa lämpeneminen taida olla todellinen uhka.

Ihan lopuksi täytyy vielä esittää viimeinen kysymys: Paljonko viimeisen 16 vuoden aikana havaitusta olemattomasta ilmaston lämpenemisestä pitäisi leikata?

Suosittelen yhteydenottoa kansanedustajaasi. Jos hänellä ei ole vastauksia yllä oleviin kysymyksiin, ei hänellä ole perusteita myöskään ilmastolain säätämiseen. Siispä kannusta kansanedustajaasi perusjärkevään toimintaan myös ilmastolain käsittelyssä.