 |
| Vasemmassa kuvassa instrumentaalimittauksista havaitut vaihtelutaajuudet. Oikeassa kuvassa tippukivi- rekonstruktion antamat taajuudet. |
 |
| Tutkimuksessa käytetyn tippukivirekonstruktion wavelet-analyysi. |
Tutkijat Horst-Joachim Lüdecke (EIKE), Alexander Hempelmann (Hamburg Observatory) ja Carl Otto Weiss (Physikalisch-Technische Bundesanstalt Braunschweig) käyttivät vuoteen 1700-luvun puoliväliin ulottuvia Keski-Euroopan vanhimpia lämpötilamittauksia ja tippukivien rakenteista sekä Etelämantereen jäästä tehtyjä pidempiä lämpötilarekonstruktioita. Spektrianalyysin avulla he löysivät kuusi merkittävää yli 30 vuoden pituista vaihtelutaajuutta lämpötilan muutokselle, joita käyttämällä he saivat lämpötilarekontruktionsa täsmäämään hämmästyttävällä tarkkuudella Keski-Euroopan mitattuun keskilämpötilaan viimeisen 250 vuoden aikana.
Hallitsevin noista taajuuksista on noin 250 vuoden välein toistuva, jonka piikkivaihe on tutkijoiden kuvien mukaan juuri kääntynyt laskevalle uralle. Samanaikaisesti tuota lämpötilan laskua vahvistaa Atlantin usean vuosikymmenen (noin 64 vuotta) oskillaation (AMO) kääntyminen laskevalle suunnalle.
 |
| Spektrianalyysin perusteella laadittu lämpötilarekonstruktio punaisella ja mitattujen lämpötilojen perusteella laskettu lämpötila mustalla. |
Jos ilmastomme todella vaihtelisi tutkijoiden havaitsemalla tavalla myös tulevaisuudessa, näkisimme muutaman seuraavan vuosikymmenen aikana ainakin puolen asteen laskun keskilämpötilassa. Tuolloin se lämpötilan nousu 1975-1995, jonka osa ilmastotutkijoista on yhdistänyt ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvuun katoaisi ilmastohistoriaan.
Tutkijat eivät yritä juurikaan selittää noiden kuuden merkittävimmän vaihtelutaajuuden syitä pl. jo nyt tunnetut Tyynenmeren ja Atlantin oskillaatiot (PDO ja AMO). Tiedän, että mm. suomalaiset tutkimukset ovat niinikään havainneet vastaavaa säännönmukaista vaihtelua. Olisi mielenkiintoista kuulla vaikkapa kommenttiosuudessa, miten ne täsmäävät saksalaistutkijoiden saamiin spektreihin, ja onko vaihtelulle löydetty selittäviä tekijöitä.
Jotenkin tulee kyllä nyt mieleen vanha vertauskuva käärmeen tunkemisesta pyssyyn, ei mahda mitään.
VastaaPoistaTuskin 250 vuoden jaksollisuus voi analyysissä olla tilastollisesti kovin merkittävä, kun koko havaintojaksokaan ei ole juuri sen pitempi. Missä spektrogrammissa näkyy lustotutkijoiden rummuttama Gleissbergin jaksollisuus (80-120 v). Alin kuvio on nyt aivan hassu. Totta kai havainnot vastaavat saatuja jaksollisuuksia, kun analyysissä lämpötilan aikasarjaan sovitetaan joukko sini- ja cosiniaaltoja. Kyseessä on ns. käyrän (käyrien) sovitus havaintojoukkoon. Kun kantafunktioita (sin, cos) valitaan riittävän monta niin kyllä ne havainnot kuvaavat, mutta niiden ennustearvo eteenpäin on kyllä kyseenalainen. Kyseessä on funktioiden ekstrapoloinnista ajassa eteenpäin. Triviaalia.
PoistaSpektrianalyysi tuottaa leegion erilaisia jaksollisuuksia, joista voi olla vaikea sanoa, mitkä kuvaavat oikeita ilmiöitä ja mitkä tulevat analyysin sivuotteina. Lisäksi tulee vielä erilaiset analyysista johtuvat spektripiikkien moduloinnit ja jakautumiset. Ei tätä kautta tule paljon selvyyttä, ei varsinkaan ilmaston kehityksen tulevaisuudesta. Kyllä jaksoja lämpötilasta löytyy, kun analyysimenetelmä perustuu yksinomaan jaksollisiin funktioihin.
Ei se mene noin.
PoistaJos spekrianalyysi tuottaa jotain muuta kuin suoraa viivaa tai Gaussin käyrää
tms. voi tulkita kyseessä olevan signaalin, eikä kohinaa.
Esimerkkinähän voimme pitää vaikka säännöllisesti toistuvia jääkausia,
joita en tulkitsisi kohinaksi, ainakin tiede väittää niiden olleen olemassa.
http://www.youtube.com/watch?v=6lbJrvtxWNE
Ilkka Mononen
Hmmm. Lüdecke et al. -tutkimuksessa on muitakin mielenkiintoisia kuvia, joissa hyvällä mielikuvituksella voi nähdä käärmeitä tai kyyn sahalaitakuvion.
PoistaKäytännössä kaikki vanhimmat lämpötilan instrumentaalimittausten aikasarjat ovat V-muotoisia, jossa V-kirjaimen alin osa sattuu 1800-luvun jälkimmäiselle puoliskolle. Miten tämä selittyy ilmakehän hiilidioksidilla?
Valtava kaskenpoltto? Ja suomalaisten nauriit?
PoistaSiinäpä hyvä vinkki parille tutkijalle. Apuraha-anomus liikkeelle kaskenpolton ja naurisviljelyn vaikutuksesta ilmastonmuutokseen. Kataisen kanslia saattaisi tilata moisen tutkimuksen ilman kilpailutusta ;-)
PoistaAinahan voit lähestyä ongelmaasi siten, että käsittelet aihetta niin,
VastaaPoistaettä CO2 pitoisuuden lisääntyminen aiheuttaa auringonpilkkujen vähentymistä,
sekä määrää planeettojen radat
Ilkka Mononen.
Auringon sykleistä törmäsin mielenkiintoiseen teoriaan, jonka mukaan Jupiterin, Venuksen ja Maan painovoima venyttää auringon pintaosia. Tähän vaikuttaa niiden asema suhteessa toisiinsa ja Aurinkoon:
VastaaPoistahttp://astroclimateconnection.blogspot.com.au/2013/03/thevenus-earth-jupiter-vej-tidal.html
Tässä hiukan yksityiskohtaisempi katsaus tuohon Karin ehdottamaan eli kuinka auringon kiertäminen aurinkokunnan massakeskipisteen ympärillä vatkaa auringon magnetosfäärin syntysijoja ja mitä siitä seuraa:
Poistahttp://hal.archives-ouvertes.fr/docs/00/31/66/11/PDF/angeo-18-399-2000.pdf
-vilsu-
En ole Fourier/spektrianalyysin asiantuntija, mutta olen käyttänyt menetelmää eläinten kuten myyrien ja lintujen kannanvaihtelujen tutkimiseen. Periodisen signaalin amplitudia eli voimakkuutta (kuten populaation kokoa) eli numeroarvojen vaihtelua (sykliä) ajan funktiona voidaan tutkia Fourier- eli frekvenssianalyysillä eli harmonisella analyysillä. Fourier-analyysillä tutkitaan syklisyyttä, kun syklin pituus tiedetään/aavistetaan etukäteen esim. teorian tai aikaisempien tutkimusten perusteella. Kehittyneemmällä spektrianalyysillä voidaan analysoida myös epäsäännöllisempää jaksollisuutta. Fourier-analyysissä aikasarjan signaalit (syklit) jaetaan harmonisiin komponentteihin, joita sini- ja kosinikäyrät kuvaavat. Analyysi ei tuo selvyyttä jonkin biologisen tai ilmastoilmiön syihin, mutta sillä voidaan joskus simuloida eli jäljitellä ilmiötä.
VastaaPoistaFourier-analyysissä aikasarja, jonka pituus on N vuotta, kuvataan syklisinä komponentteina (sinusoideina), joiden pituus on N/1, N/2, N/3, … (N/2)/2 eli 2. Sadan vuoden aikasarja voidaan siis rekonstruoida 100, 50, 33.3., 25, 20,… ja 2 vuoden pituisten syklien summana. Jos aikasarja on täysin satunnainen, niin sen varianssi on jakautunut jokseenkin tasaisesti kaikkien 50 komponentin kesken. Jos aikasarjassa on syklisyyttä, niin joku tai jotkut komponentit selittävät suuren osan sarjan varianssista. On muistettava, että analysoitavan aikasarjan pituuden tulee olla siinä esiintyvän syklin pituuden kerrannainen. Esimerkiksi jos meillä on 4-vuotinen myyräsykli, niin sarjan pituus voisi olla vaikkapa 10•4 = 40 vuotta. Minimissään aikasarjan pitäisi kattaa ainakin neljä sykliä. Myyräesimerkissämme minimi olisi siis 16 vuotta. Tarvitaan siis vähintään 16 vuoden myyrätutkimus, jos on tarkoitus tutkia neljän vuoden sykliä.
Terveisin, Antero Järvinen
Niinhän minäkin sen näen, kun tuo analyysi ei katso sitä mitataanko myyriä,
Poistailmastoa tai musiikkia.
Yksi tärkein teoreema aiheesta ns. Nyqvistin teoreema, joka kertoo paljonko näytteitä täytyy olla saadaksemme kohtuullisen "kuvan" jostain.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Nyquistin_teoreema
Ilkka Mononen
Sehän on nyt framilla, mutta taitaa rapistella monenkin ajatusrakennelmia.
VastaaPoistaItseasiassa nämä näkemykset ovat yhtä vanhoja kuin tiede, pitäisi vain tunnustaa
esimerkiksi se että, kuulla on havaittavia vaikutuksia maanpinnalla, kuten kuutamo
tai vuorovesi, Auringosta puhumattakaan .
http://tallbloke.wordpress.com/2013/04/18/paul-vaughan-comparing-jupiter-earth-venus-alignment-cycles-with-variation-in-the-solar-rotation-period/
Ilkka Mononen
Olen aika lailla tuttu Fourier-analyysin kanssa hommissani. Nythän on niin että matemaattisista ominaisuuksistaan johtuen se antaa aina voimakkaan piikin koko havaintoaineiston pituiselle "jaksollisuudelle", siis se ei ole todellinen jaksollisuus. Tätä samaa kertoi Antero J yllä, eli vasta kun aineisto on vähintään 4 ennakoidun jakson mittainen sillä alkaa olla todistusvoimaa. Joten ei nyt olisi kannattanut vetää johtoäätöksiä 250 vuoden syklistä 250 vuoden aineiston perusteella...
VastaaPoistaKuta tekikään päätelmiä 250 vuoden syklistä.
VastaaPoistaAihe on selitetty termillä laskostuminen, joka lienee tuttu signaalinkäsittelystä,
muttei välttämättä muualla, vaikka ilmastohistoriaa voisi käsitellä mielestäni ihan näiillä työkaluilla, ja sitten ihmetellessään tuloksia, koettamalla yhdistää oletettujen syklien syyt havaittuihin sykleihin.
https://en.wikipedia.org/wiki/Aliasing
Ilkka Mononen
Tuolta löytyy keskustelua julkaisun tiimoilta:
VastaaPoistahttp://www.clim-past-discuss.net/8/4493/2012/cpd-8-4493-2012-discussion.html
No mutta ethän mulle tarjoa lehdistötiedoitteita, kun mä kävin ilmastoketun pesällä.
VastaaPoista"What Jan Esper and I are working on (mostly Jan with me as second author)
is a paper that was in response to Broecker's Science Perspectives piece on
the Medieval Warm Period. Specifically, we took strong exception to his
claim that tree rings are incapable of preserving century time scale
temperature variability. Of course, if Broecker had read the literature, he
would have known that what he claimed was inaccurate. Be that as it may,
Jan had been working on a project, as part of his post-doc here, to look at
large-scale, low-frequency patterns of tree growth and climate in long
tree-ring records provided to him by Fritz Schweingruber. With the addition
of a couple of sites from foxtail pine in California, Jan amassed a
collection of 14 tree-ring sites scattered somewhat uniformly over the
30-70 degree NH latitude band, with most extending back 1000-1200 years.
All of the sites are from temperature-sensitive locations (i.e. high
elevation or high northern latitude. It is, as far as I know, the largest,
longest, and most spatially representative set of such
temperature-sensitive tree-ring data yet put together for the NH
extra-tropics."
Mauri Timosta ja muitakin saattaisi kiinnostaa?
http://www.ecowho.com/foia.php?file=0466.txt&search=esper+
Ilkka Mononen
Ilkka, jälleen kiitokset linkistäsi. Tokihan kiinnostaa! Epäilemättä lustoista saadaan irti jopa tuhansien vuosien pituiset ilmastojaksot ns. RCS-menetelmällä, joka viimeisen päälle "viilattuna" näyttää tältä: http://lustiag.pp.fi/rcs_modelling.pdf.
VastaaPoistaMutta se, mitä itse olen esiintymisissäni ja julkisissa jutuissani toistuvasti korostanut, on käytetyn datan validiteetti eli kyky kertoa tutkittavasta ilmiöstä. Datan keruu on helppoa — tai vielä helpompaa — mutta mistä kerätty aineisto loppujen lopuksi kertoo, on kimurantti asia. Sitä eivät näytä edes ns. ”maailmangurutkaan” syystä tai toisesta ymmärtävän (tai haluavan ymmärtää!)
htpp://lustiag.pp.fi/data/pdf/Kaufman_ym_2013_Continental-scale temperature variability during the past two millennia.pdf
Mauri
PS. Kriittinen pohdiskeluni liittyy myös Mikon uuteen kirjoitukseen. Mikko: teit rohkeasti tarttuessasi syklisyysteemaan "härkää sarvesta" periaatteella! Avauksesi oli mielestäni mainio: sait heti keskustelua aikaan vaikeahkosta teemasta. Minultakin on tulossa teemasta juttua, kunhan saan stilisoiduksi "pöytälaatikkokirjoitukseni" tämän foorumin formaattiin.
Hienoa työtä Mikolta.
VastaaPoistaMitä mä teen kun mulla on yhtä ja toista kun olin kuulemma "numerologi".
Sielä on tuttujakin nimiä, jotten laita yleissin jakeluun.
"Regarding the "upside down man", as Nick's plot shows, when flipped, the Korttajarvi series
has little impact on the overall reconstructions. Also, the series was not included in the
calibration. Nonetheless, it's unfortunate that I flipped the Korttajarvi data. We used the
density data as the temperature proxy, as recommended to me by Antii Ojala (co-author of
the original work). It's weakly inversely related to organic matter content. I should have
used the inverse of density as the temperature proxy. I probably got confused by the fact
that the 20th century shows very high density values and I inadvertently equated that
directly with temperature.
http://www.ecowho.com/foia.php?file=1252154659.txt&search=korttajarvi
Ilkka Mononen
Ilmastonmuutoksen syiden väkisinkaivelu planeettojen radoilta asti alkaa vaikuttaa uhkaavasti astrologialta.
VastaaPoistaOn siis aika muistuttaa Occamin partaveitsestä; sen mukaan kilpailevista, yhtä selitysvoimaisista teorioista tulisi valita se kaikkein yksinkertaisin, ei monimutkaisinta.
Olen aivan samaa mieltä. Minustakin totaalisesti alas ammuttu teoria ihmisen aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen massiivisesta vaikutuksesta ilmastoon olisi syytä jo hylätä. Jostakin syystä sitä vielä pidetään tapetilla. Olisiko kenties syynä kyynisesti sanottuna kyseiseen tutkimukseen suunnatut suunnattomat määrärahat?
PoistaMitä sitten tuohon ensimmäiseen väitteesi tulee, niin etkö kenties usko, että vuorovesi on kuun aiheuttama painovoimailmiö. Jos kuu vaikuttaa meihin, niin miksemme mekin voisi vaikuttaa aurinkoon, varsinkin kun muistetaan, että Jupiterin massa on vain noin tuhat kertaa pienempi kuin auringon. Painovoimalaeista kun ei pääse eroon kuin mustassa aukossa ja valonnopeudessa.
Et näköjään seuraa aikaasi. Avaruusjutut koskettavat Maata lähempää kuin osaamme arvatakaan. Venäjän tulipallo jo hiukan muistutti meitä. Aurinkokunnan osaset ovat toistensa kanssa naimisissa. Emme ole pelkästään Auringon vaan myös avaruuden lapsia! Toivokaamme parasta, ettei aurinkokuntamme törmää galaksikierrollaan tähtien väliseen pölypilveen. Voipi loppua kaikki lento Maapallolla jopa ihmiseliniän aikana!
VastaaPoistaLisään vielä vehnän hinnan maailman markkinoilla, joka sekin
Poistaoli ja taitaa olla syklistä, jollei kaikkea polteta.
http://simostronomy.blogspot.fi/2013/01/sir-william-herschel-variable-stars.html
Ilkka Mononen
No mutta onhan ilmastonmuutoksen syitä kaiveltu jopa CO2 pitoisuudesta,
VastaaPoistajonka tunnustetaan olevan seuraus, vaan ei syy.
Kysyin jo kerran, vaikuttaako ilmakehän CO2 pitoisuus auringonpilkkujen määrään?
Ilkka Mononen
Maapallon biosfääriin on viimeisten vuosisatojen aikana vaikuttanut ihminen huomattavasti enemmän kuin Saturnus tai vaikkapa Pluto, sen luulisi jokaisen ymmärtävän. Kaikki vaikuttaa kaikkeen mutta jotkut asiat enemmän kuin toiset.
VastaaPoistaKosmologiset uhkat ovat oikein pitkällä aikavälillä tietysti ne jotka todennäköisimmin elämän tältä planeetalta steriloivat - gammasäteilyryöppy liian lähellä pamahteesta supernovasta tms. - mutta niihin emme voi vaikuttaa mitenkään ja pakoonkaan ei täältä pääse. Joihinkin omatekoisiin uhkiin ihmiskunta toki voi vaikuttaa jos ymmärrystä ja älyä löytyy; mutta niistä ei ole todellakaan ylitarjontaa.
Luen parhaillaan kahta uutta ja mielenkiintoista ilmastokirjaa, jotka sopivat hyvin myös tämän palstan ja aiheen piiriin:
VastaaPoistaFone, J. 2013. Climate change: natural or manmade?
Darwall, R. 2013. The age of global warming. A history.
Antero
Duoda, sopisko laittaa samasta visuaalinen esite?
Poistahttp://www.youtube.com/watch?v=aUhP_XJyztE
Ilkka Mononen
No etkö lukenet lapsena Wellsin aikakonetta.
VastaaPoistaSiinä se nyt on, ymmärtäköön sen kukin tavallaan, tai saahan sitä sulkea silmänsäkin.
http://tallbloke.wordpress.com/2013/04/13/roy-martin-the-solar-cycle-clock/
Ilkka Mononen
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaPoistin aiemman viestini, koska inhoan "painovirhepaholaisia". Harmi, kun tämä systeemi on hiukan jäykkä editoinneissa. Mutta mennään systeemin ehdoilla. Tässä uusi yritys:
VastaaPoista-----------------------
No niin, minäkin vihdoin sain useampia päiviä huolellisesti kypsyttämäni puheenvuoron julkaisukuntoon. Haastan tätä palstaa seuraavan porukan mahdollisimman kriittisesti pohtimaan, ajattelenko jossain kohtaa pahasti väärin! Kysymykseni on: Mennäänkö CO2-tahdissa vai sittenkin vahvasti sykleillä?
http://lustiag.pp.fi/data/pdf/CO2-Airtemp3.pdf
Erinomainen kirjoitus tuolla Mauri Timosen linkin takana.
PoistaMinä en tiedä, mitkä syklit ovat todellisia ja mitkä eivät, saati mitkä ilmiöt olisivat niiden takana. Mutta mielestäni tässä Lüdecke et al. -tutkimuksessa on edes yritystä etsiä syklejä. Sitä ei valitettavasti ole hiilidioksidiselittäjillä. Hiilidioksidi kun ei pysty selittämään oikeastaan ainuttakaan holoseeniajan lämpötilan laskua ja nousua. Jos se olisi lämpötilan säätönuppi, sen avulla pitäisi tietysti voida selittää kaikki. Ja harvemmin seuraus on samanaikaisesti aiheuttaja.
Niin Mauri, kun haluaisin esittää puulustot tai planeetan syklisesti.
PoistaTämmöstä se on, ja ota sitten siintä tolkkua.
Tämä on juuri se ilmaston aikajana korvan tekemällä fourier muunnoksella.
http://www.youtube.com/watch?v=yDtO6hR2MIg
Ilkka Mononen
Miksi seuraus ei voi olla myos aiheuttaja? Itse en keksi yhtaan syyta.
Poista-L4
En välttämättä uskoisi jääkairauksista saatuihin CO2 mittauksiin.
VastaaPoista"The CO2 concentrations in air bubbles trapped in glacier ice are often interpreted as previous atmospheric concentrations, assuming that the composition of the air in the bubbles remained unchanged. This was based on another assumption: liquid does not exist in ice below a mean annual temperature of about -24EC, and no changes due to diffusion may be expected. However, it was recently found that liquid can be present in Antarctic ice at temperatures as low as -73EC. Numerous studies indicate that, due to various chemical and physical processes, the CO2 content in ice can be largely enriched or depleted in comparison with the original atmospheric level. In the air inclusions from pre-industrial ice the CO2 concentrations were found to range between 135 and 500 ppmv. Methods using dry extraction of CO2 from crushed ice release only about half of this gas present in the ice. CO2 in air inclusions can penetrate the ice by diffusion or dissolution into the liquid present at the ice grain boundaries, at a rate different from rates of other gases in the air. A problem for the determination of CO2 levels in gas inclusions is the formation of solid CO2 clathrates (hydrates). Other gases in air also form clathrates, but at different temperatures and pressures. This leads to important changes in the composition of the inclusion air at different core depths and indicates that glacier ice cannot be regarded as a steady state matrix suitable for observation of long-term atmospheric trends. Thus, the results of CO2 determinations in air inclusions in ice cannot be accepted as representing the original atmospheric composition."
http://www.greenworldtrust.org.uk/Science/Scientific/Ice-CO2-records.htm
Ilkka Mononen
Kiva, Mauri, että olet myös ”löytänyt” Lilleørenin ym. (2012) jutun ja täydentänyt sitä ansiokkaasti ”punaisilla” pisteillä jne.
VastaaPoistaEt ole mielestäni ymmärtänyt mitään väärin. Eräs asia joka ”mättää” on CO2-mittaukset. Tästä saa hyvän käsityksen mm. Fonen (2013) kirjasta ”Climate change: natural or manmade?”.
Antero
En nyt kerkii lukee enempää, mutta oli yksi grafi joka herätti huomioni.
PoistaMuisttaakseni ko, tutkija on maininnut että Korttajärveä ei parane käyttää
jotain 1700 luvun jälkeen lisääntyneen maankäytön ja viljelyn vuoksi.
Kuten ei ehkä muitakaan vastaavia.
http://climateaudit.org/2013/04/11/more-from-the-junior-birdmen/
Ilkka Mononen
Et liene ainut jota CO2 mittaukset "lätkämailoineen " ihmetyttää,
Poistamutta suohon polkemseltä on säästynyt tälläistäkin, josta saattaa nähdä
joskus jossain vesitetyn version.
http://www.biomind.de/nogreenhouse/daten/EE%2018-2_Beck.pdf
Ilkka Mononen
Uudet ja aiemmin julkaisemattomat havainnot ja johtopäätökset kannattaa varmaan kohdentaa tiedeyhteisölle - eli käytännössä väsätä niistä käsikirjoitus ja tarjota sitä julkaistavaksi. Tämä blogosfäärissä lurkkiva väki ei ehkä ole kovin kompetenttia kritisoimaan asiaa.
VastaaPoistaSuosittelisin purkamaan aiheen vielä perusteellisemmin: kirjaa ensin ylös aksioomat, varmat lähtökohdat. Sitten pureudut niistä johdettuihin oletusketjuihin - matemaatikko puhuisi konjektuureista.
Esimerkki:
1) CO2 absorboi pitkäaaltoista osaa säteilyspektristä: tosi/epätosi.
2) Teollistumisen aikana fossiilisten polttoaineiden käytön myötä hiilen määrä ilmakehässä on lisääntynyt: tosi/epätosi.
3) Hiilinielujen määrä on lisääntynyt/vähentynyt.
4) Valtameret puskuroivat/eivät puskuroi hiilitasetta: tosi/epätosi.
...
n) Syklejä on tosistettavasti havaittu ilmastossa/proxeissa: tosi/epätosi
Tällä tavoin kohta kohdalta perkaamalla ja päättelyketjua rakentamalla asia aukeaa ja pohdinnasta rakentuu kovankin kritiikin kestävä ... tadammmm ....konjektuuri. Totuuttahan tiede ei tunne edes käsitteenä, vain loppumattomasti todennäköisyyksiä.
Tuo kaikki on jo tehty mm. edellä mainitussa kirjassa! Ilman nettiä ja blogosfääriä moni virhe ja väärinkäytös olisi jäänyt paljastumatta! Antero
PoistaMika virhe ja vaarikasitys? Latkamailakin on osoittautunut myohemmissa analyyseissa todelliseksi, mita nyt mailan varsi ei ollut niin suora kuin luultiin. Pages 2k on uusin moinen tulos.
Poista-L4
Ikäväkseni on todettava että se mitä esität, on johtanut tuhoisiin seurauksiin itse tieteelle.
VastaaPoistaKyllä oikea tiede kestää maallikkojen tarkastelun, mutta ei näköjään edustamaasi
tieteenhaaran (kansakoulunopettajan) teesejä, mitkä on vieläpä tarkoitettu lapsille.
Lueppas Mononen palstan säännöt tuolta ylhäältä vai meneekö nekin yli hilseen? Lennät muuten tältäkin palstalta ulos kuten on käynyt kaikkialla muuallakin.
PoistaToki tiede kestaa maallikon tarkatelun, mutta maalliko ei usein ymmarra miksi hanen ajatuksensa ovat virheellisia, vaikka asiaa hanelle juurta jaksaen selitetaan. Tama on tietysti normaalia, mutta vaikeuttaa dialogia.
Poista-L4
Anonyymille 4. toukokuuta 2013 20.03
PoistaMikko on jo useamman kerran pyytänyt (Sinua) pysymään teemassa. Sinä vaan silti jatkat muiden arvostelua! Miksi jatkuvasti vähättelet ns. "maallikoita". Oletko jotenkin heidän yläpuolellaan? Josko toisit esiin meriittisi, niin päästäisiin arvostelemaan sinuakin!
MUTTA tämän blogin tavoiteena on pysyä tiukasti asiassa. Ehkä Mikon on pakko lisätä filtteröintiään keskustelun tason korkeana ylläpitämiseksi. Syynä Sinä!
Jos umpisuoli tulehtuu se leikkautetaan kirurgilla, ei teurastajalla. Siinä mielessä maallikoissa ja asiantuntijoissa on tietty pieni ero. Olla jotain mieltä on aivan eri asia kuin ymmärtää jonkin ilmiön syistä ja seurauksista jotain.
PoistaFiltteröintihän tietysti korjaa tilannetta; vain samaa mieltä olevat voivat tuhnuisesti hymistellä keskenään ja kiusallinen faktapörinä lakkaa häiritsemästä ompeluseuraa...
Nyt oli puhe tieteellisistä johtopäätöksistä ja julkaisuista, ei hömppäkirjoista joita kuka tahansa voi kirjoitella jos rahaa ja asialle myötämielinen kustantaja löytyy. Poliittisia pamfletteja on maailma väärällään mutta niillä on lähinnä viihdearvoa oman uskontokuntansa ulkopuolisille jos edes sitäkään. Netti ja blogosfääri ovat toki arvokkaita tietolähteitä mutta myös ummehtuneita litteän maan kerhoja niistä löytyy...
VastaaPoistaSiintä päättää Mikko, ja odotankin vain kun rohkenet esittää omat tutkimuksesi ja artikkelisi.
VastaaPoistaMalliksi jotta voimme vertailla.
http://lib.tkk.fi/Diss/2003/isbn9512268140/article5.pdf
Ilkka Mononen
Onhan se teknisen avustajan työkin tärkeää, kaikki kunnia ja kumarrus sille.
VastaaPoistaTäällä yritetään muuten keskustella rakentavassa ja aikuismaisessa hengessä ja joitakin keskustelupastoja riivaavat henkilökohtaisuudet ja loukkaava alatyyli karsitaan varmasti pois.
Miksi et sitten keskustelisi rakentavassa hengessä, vaan arvostelet kunnioitetun tiedemiehen
VastaaPoistaaikaansaannoksia "hömppäkirjoiksi".
Sitä kuusta kuuleminen, yritäs nyt tosissaan osallistua keskusteluun, eli onko sinulla minkäänlaista mielipidettä mistään?
Ilkka Mononen
Anonyymille (3. toukokuuta 2013 23.04)
VastaaPoistaOlisi mielenkiintoista kuulla, millä oikeudella menet henkilökohtaisuuksiin vähättelemällä toisen saavutuksia? Etko ole vielä sisäistänyt sitä, että sellainen toiminta on Mikon blogissa esiintyvien kirjoittajien pelisääntöjen vastaista?
Niinpä. Eikös keskityttäisi toistemme argumentteihin, ja jätetään perustelemattomat tai yleisluonteiset kuvaelmat muille palstoille.
PoistaMuistutan vielä kaikille, että tämän kirjoituksen aiheena on ilmaston syklisyys/syklittömyys. Oikeastaan muusta ei tämän kirjoituksen yhteydessä pitäisi kommentteja kirjoitella, jos haluaa aidosti toimia blogin yläosassa esittämäni toivomuksen mukaisesti.
Onko kunnia ja kumarrus mielestäsi vähättelyä? Aika mielenkiintoinen näkökulma sekin. Tutkimustyötä paljon tehneenä tiedät varmasti että ilman hyviä teknisiä avustajia ei siitä hommasta tulisi mitään. - Mutta tämä tästä, menee ohi aiheen.
PoistaHyvä suuresti arvostamani kollegani!
PoistaNyt kuulostaa paremmalta! Itse teet todella hyvää tieteellistä tutkimusta myös lustoasioissa, mutta josko jätettäisiin muiden arvostelu vähemmälle!
Mikon moneen kertaan esittämät toistemme kunnioittamisen periaatteet eivät ole tuulesta temmattuja. Koettakaamme siis kaikki keskittyä tällä palstalla hyvään tieteelliseen argumentointiin.
Minäkin teen kaiken aikaa "itseprosessointia" , jotteivät ajatuksineni vaikuttaisi turhan jyrkiltä. Mutta tieteellisissä näkemyksissäni aion kuitenkin pysyä niissä linjoissa, jotka olen 38-vuotisella ”Blood, Sweat and Tears”-työlläni hankkinut!
Mutta jos osoittautuu, että olen väärässä, on aika ottaa "hattu käteen" ja katsoa peiliin!
Lustoista en tiedä paljoakaan... kemian, matematiikan ja fysiikan opetusosaamista löytyy ja nuorempana tuli tutkimustakin vähäsen tehtyä. Kaikkea alaan liittyvää tulee seurattua edelleen enemmänkin harrastuspohjalta koska kerran hankittu tieteellisen viestinnän lukutaito on edelleen tallessa.
Poistasykleistä ja avoimin silmin.
VastaaPoistaItse aavistelen sitä että siinähän ne on, emme vain näe niitä kun katsomma liian läheltä.
Luulisin että tiede alkaa selittämään olevan useita tekijöitä joka ovat astromomisia.
Jo lapsena luin jääkausien johtuvan aurinkokunnan osuessa linnunradan kiehkuroshaaroihin, mutta nykyinen "ilmastotiede" on onnistunet eliminoimaan ilmastohistorian yleisestä tietämyksestä.
Saanen laittaa oman näkemykseni, ettei Mikko suutu?
http://www.youtube.com/watch?v=Lbj8yy4UbHg
No, jos isäntämme tuosta suuttuu, niin ainahan hän voi käyttää sensurointioikeuttaan. Minusta tämä on hyvä linkki kertomaan siitä, että mitä tieteen pitäisi olla.
PoistaAbsoluuttisia totuuksia kun ei oikein voi olla minunkaan mielestäni olemassa. Matemaattiset laskusäännötkin ovat vain heijastusta todellisesta maailmasta. Ja olen edellisen linkin kanssa kyllä samaa mieltä siitäkin, että maailmankaikkeus on juuri sopivan kokoinen.
Niimpa hyvinniin, siinä vaiheessa kun alkaa vetelemään yhtäläisyysmerkkejä,
Poistaon vaarassa menettää pelin.
Itte katson vain ilmastohistoriaa pelkkänä informaationa, ja onhan siinä selvä signaali.
Muutenhan se olisi pelkkää kohinaa, ja jos se olisi valkoista, saisimme vain suoran viivan Fourier muunnoksella, eli ei syklejä ilman syklejä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Valkoinen_kohina
P.S. Jokaisen syklin eli signaalin suuruuden poikkeavuus satunnaisuudesta voidaan testata tilastollisesti erikseen. Se kertoo enemmän syklien "todellisuudesta". Antero
PoistaUnohtui sanoa, että Fourier-analyysi on kuin varianssianalyysi. Kun varianssianalyysissä analysoidaan esim. vuosien välisten keskiarvojen eroja, niin Fourier-analyysissä analysoidaan harmonisten komponenttien varianssien eroja. Se miksi tarvitaan useita syklin kerrannaisia (varsinkin kun tutkitaan pisimpiä syklejä) johtuu siitä, että otoskoko eli ns. vapausasteet jäävät liian pieneksi, jos esim. 100 vuoden jaksosta yritetään löytää 100 vuoden sykliä.
PoistaAntero
Siintähän tulemme kysymykseen että lieneekö meillä tarpeeksi näytteitä nyt
Poistarekonstroidaksemme menneisyyden.
Itsehhän maallikkona on "näkemys" että "copypastaamalla" menneisyyden
johonkin ajankohtaan näkisimme tulevaisuuteen.
Kysymyshän on tällöin mihin kohtaan.
Nythän puhutaan pikkujääkauden alkamisesta, olisiko ajankohta sopiva?
William Herchel, aiheesta.
http://simostronomy.blogspot.fi/2013/01/sir-william-herschel-variable-stars.html
Ilkka
Tässä yksi "copypastaus": http://www.forbes.com/sites/larrybell/2012/01/10/global-warming-no-natural-predictable-climate-change/.
VastaaPoistaScafetta yhdistää 60-vuotiseen sykliin myös Jupiter- ja Saturnus-vaikutukset, ilmiö jonka mm. muinaiset kiinalaiset tunsivat. Mielenkiintoista!
Mitähän tuohon sanoisi, nooh Kiinan ammoiset metereologit menettivät päänsä jos
VastaaPoistaennustivat väärin, eli oli parempi olla tarkkana.
Niinkin isossa valtakunnassa metereologeilla oli suuri vastuu, kun piti varautua tulevaisuuteen.
Mutta aina on ollut profeettoja, joista yksikin ennusti seitsemän lihavaa vuotta, joita seuraa 7 laihaa vuotta, ja vedenpaisumusmyyttikin on otettu uudelleen käyttöön kun se on historiallisesti havaittu tehokkaaksi.
http://www.livius.org/fa-fn/flood/flood3.html
Ilkka
Kysymys fourieranalyysistä kirjoittajille:
VastaaPoistaKuinka alla olevassa julkaisussa olevat auringon tekemät kiekurat aurinkokunnan massakeskipisteen ympärillä saataisiin sellaiseen muotoon että siitä saisi tehtyä fourier- analyysin?
http://hal.archives-ouvertes.fr/docs/00/31/66/11/PDF/angeo-18-399-2000.pdf
Tuossa matemaattinen solar system orbital resonance malli, jossa näyttäisi jo tehdyn graafinen esitys aiheesta.
Poistahttp://arxiv.org/ftp/arxiv/papers/0903/0903.5009.pdf
Tuon tutkimuksen mukaan edellinen taitekohta oli suunnilleen 1600 luvulla ja sitä seuraavan lämpöoptimimaksimin taitekohta suunnilleen nyt,
kuitenkin kuluva vuosisata ja seuraavan pikkujääkauden maksimi saavutettaisiin 2400 kieppeillä.
T.Huolman
--------------------------------
PS: Itse aiheeseen liittymätön kysymys Mikko Mäkiselle, mikäköhän aiheuttaa, että kommenttini blogissasi poistuvat heti kun päivitän sivun, eli oletan niiden alunperinkin näkyvän vain itselläni.
onkohan tietokoneeni asetuksissani jotain mystistä vikaa,
vai onko joku kirjoittanut nimelläni täällä sellaista roskaa, että se antaa aiheen automaattisille poistoille?
Sillä vain, että tarvitsen tietokone-expertin apua tai vastaavasti tietäisin kannattaako minun enempää tuhlata paukkuja yrityksissä osallistua keskusteluun.
Tuossa matemaattinen solar system orbital resonance malli, jossa näyttäisi jo tehdyn graafinen esitys aiheesta.
Poistahttp://arxiv.org/ftp/arxiv/papers/0903/0903.5009.pdf
Tuon tutkimuksen mukaan edellinen taitekohta oli suunnilleen 1600 luvulla ja sitä seuraavan lämpöoptimimaksimin taitekohta suunnilleen nyt,
kuitenkin kuluva vuosisata ja seuraavan pikkujääkauden maksimi saavutettaisiin 2400 kieppeillä.
T.Huolman
--------------------------------
PS: Itse aiheeseen liittymätön kysymys Mikko Mäkiselle, mikäköhän aiheuttaa, että kommenttini blogissasi poistuvat heti kun päivitän sivun, eli oletan niiden alunperinkin näkyvän vain itselläni.
onkohan tietokoneeni asetuksissani jotain mystistä vikaa,
vai onko joku kirjoittanut nimelläni täällä sellaista roskaa, että se antaa aiheen automaattisille poistoille?
Sillä vain, että tarvitsen tietokone-expertin apua tai vastaavasti tietäisin kannattaako minun enempää tuhlata paukkuja yrityksissä osallistua keskusteluun.
Lienee kyse teknisestä ongelmasta, kun ollanhan mekin puheväleissä
Poistakun mulla on sun nettiosoite.
Mutta kun ei olla selkääntaputtelijoita, vaikka puhallamme sammaan suuntaan.
Ilkka
En muista poistaneeni ainuttakaan Timo Huolmanin kommenttia. Jostain muusta täytyy olla kysymys.
PoistaTuossahan tuosta.
VastaaPoistaLieneekö dataa tarpeeksi, mutta laskuvirheestä emme ole syyttämässä.
http://www.redorbit.com/news/space/1112796234/milky-way-galaxy-spiral-arms-hmxb-x-ray-binaries-integral-030413/
Ilkka
Saanen lisätä uusimmat eli eiliset syklit, kun lienee palstan aihe.
VastaaPoistaUseinkin media hälyyttää kuivuuksista ja tulvista, syyllistäen ihmistä, ja nyt on rekonstrioitu monsuunisykli puunlustoista.
http://hockeyschtick.blogspot.fi/2013/05/new-paper-finds-another-non-hockey.html
Ilkka
Harvinaista "herkkua", kopsattu iltapulusta.
VastaaPoista"Venäläisten asiantuntijoiden mukaan auringon aktiivisuus hiipuu joka kahdessadas vuosi. Tuolloin aurinko säteilee lämpöä aiempaa vähemmän ja keskilämpötila voi pudota useiden asteiden verran.
Viimeksi keskimääräistä kylmempi kausi koettiin maapallolla vuosien 1650-1850 välillä. Ajanjaksoa kutsutaan pieneksi jääkaudeksi. Olosuhteet eivät olleet kaikkialla koko aikaa samanlaiset vaan vaihtelivat eri puolilla maapalloa.
Euroopassa kylmä kausi aiheutti muun muassa sen, että yleensä sulana pysyneet Britannian joet jäätyivät talvisin. Suomessa kylmien kausien aikana koettiin nälänhätää.
Venäläistutkijoiden mukaan seuraava vastaavanlainen kylmä kausi alkaisi vuosien 2030 ja 2040 välillä.
Pietarilaisen Pulkovon observatorion tutkijat kuitenkin arvelevat, että kylmästä kaudesta ei tule niin ankaraa kuin viimeksi 1700-luvulla.
Vaikka ilmasto lämpeneekin, kylmä kausi on luvassa, väittävät asiantuntijat.
- Ei ole mitään perusteita väittää, että ilmaston lämpeneminen jatkuu tämän vuosisadan loppuu saakka, Venäjän tiedeakatemian tutkija Vladimir Kotlyakov huomauttaa.
- Ilmasto noudattaa luonnollista kiertokulkua lämpimän ja kylmemmän välillä, samoin kuin kosteiden ja kuivempien kausien välillä. Jäähtymisestä on jo olemassa merkkejä ja suuntaus vahvistuu tulevina vuosina. Ihmisen toiminta ja teollisuuden päästöt vaikuttavat suuresti ympäristöön, mutta luonnonvoimat ovat paljon voimakkaampia, Kotlyakov sanoo."
Mikä sykli aiheutti tämän viimeisen ~80-luvulta alkaneen lämpenemisen?
Ja offtopiikkina kysymys että saiskos palstan piällikkö tuosta jotain käännettyä selkokielelle?
http://www.johnstonanalytics.com/yahoo_site_admin/assets/docs/LindzenChoi2011.235213033.pdf
Lisäämme siis "Iltapulun" vakavasti otettavien tieteellisten lähteiden sarjaan. Magneettimediaa kannattaa myös seurailla, vihjeeksi toisenlaisesta todellisuudesta tykkääville. ; )
VastaaPoistaNo mitä inkutat, suomen johtavien asiantuntijoiden mukaan on tapahtunut seuraavaa, muttei näy.
PoistaAlussa Petteri Taalas selittää lumettomat talvet ja jatkossa Tilastotieteilijä
Pekka Hjelt selittää ettei tilasto ole sama kuin lämpötila.
http://www.youtube.com/watch?v=MmqEdpjZx48
Ilkka Mononen
Saanen huomauttaa että joku "rääväsuu" on tenyt videon Mikon palstasta.
VastaaPoistahttp://www.youtube.com/watch?v=Iye_Fonwm4w
Ilkka
Sinäpä se osaat kaikenlaista ... Olipas hauska kevennys tiukan keskustelun lomassa! :)
VastaaPoistaTutustumisen arvoinen kirja aiheesta:
VastaaPoistahttp://www.amazon.com/Statistical-Atmospheric-Sciences-International-Geophysics/dp/0127519661
Aikasarja-analyysit on käsitelty sangen perusteellisesti ja ennusteiden verifiointimenetelmistä on myös kattava kirjo mukana.
Tarpeeksi monimutkaisen funktion saa sovitettua mihin tahansa dataan parametreja muuttamalla.
VastaaPoistaFourier analyysissä voidaan lisätä termejä loputtomasti ja saadaan mikä tahansa data - jaksollinen tai ei - sovitettua jaksollisiin komponentteihin. Siksi onkin välttämätöntä, että näille, tässä tapauksessa kuudelle, komponenteille löydetään selitykset luonnosta tai ainakin osalle niistä, ennen kuin voidaan sanoa, että mallilla on jotain ennustusvoimaa. Sama pätee toki myös muihin kuin jaksolliseen vaihteluun perustuviin malleihin.
Toi tarvittavan datan määrä on myös mielenkiintoinen asia. Jos koittaa selittää teollistumisen ajan ilmaston muutoksen yhdellä jaksolisella komponentilla, niin sen pituus kai olisi vähintään 200 vuotta, jolloin hyvää mittausdataa tarvitsisi olla aika pitkältä ajalta. Toki sen kaltainen muutos voi selittyä myös lyhyempien jaksollisten komponenttien summalla. Tilanne siis voi olla sellainen, että teollistumisen ajan ilmaston muutos selittyy jaksollisella voihtelulla, mutta sitä ei ole mahdollista vielä havaita.
Samaa mieltä.
VastaaPoistaUusin tutkimus esittää että globaali lämpötila on vankasti kytköksissä AMO indeksiin
mikä on puolestaan naimisissa 9 vuoden aurinko/kuu syklin kanssa.
Tässähän tämä on että millä eväillä todistaa esim. vuoroveden, kun ei edes tiedetä mikä painovoiman välittää.
http://hockeyschtick.blogspot.fi/2013/05/new-paper-finds-global-temperature-is.html