lauantai 11. toukokuuta 2013

400 ppm

WUWT-blogista kopioitu kuva.
Joidenkin tietojen mukaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on ylittänyt maagisena pidetyn 400 miljoonasosan rajan. Siis ilmakehän molekyyleistä noin peräti neljä jokaisesta kymmenestätuhannesta on hiilidioksidia. Tämä tieto on tärkeä joillekin, vaikka ihmiskunnan suuri enemmistö taitaa jatkaa elämäänsä kuten ennenkin.

CAGW-aktivisteille uutinen rajapyykin ylittämisestä on tietysti tilaisuus tehdä propagandaa. Meille ilmastorealisteille 400 ppm:n raja oli odotettu asia, joka ei herätä kummempia intohimoja. Maailman kasvikunta riemuitsee, sillä pitkään aikaan sillä ei ole ollut sellaista ruoan runsautta kuin nyt. Samoin tekevät kaikki kasvinsyöjät ehkä ihmiskunnan cityvihreitä lukuunottamatta. Ja niin tekevät kaikki noita kasvinsyöjiä syövät lihansyöjätkin ml. sudet, ilvekset, petolinnut, punaniskaiset heteropersut ja tavalliset ihmiset, joiden käsityksen mukaan hiilidioksidi on kasvien ruokaa, joka auttaa herkullisten kasvinsyöjien lisääntymistä. Siis lisää ruokaa kaikille, kun kasvien ruoan saanti lisääntyy. Tuo ruoan kasvun lisääntyminen taitaa olla se pääasiallinen vaikutus, joka CO2:n lisääntymisellä on.

Tulet lukemaan Suomen medioista kaikenlaisia juttuja edellisessä kappaleessa ensin mainitun ryhmän masinoimana. Nuo jutut vaihtelevat maailmanlopun ennustuksista suunnattomiin ihmiskunnan tulevaisuudessa kokemiin vitsauksiin. Ne ovat sukua niille samoille jutuille, joita minun esi-isäni ja -äitini ovat kuulleet viimeisten satojentuhansien vuosien aikana. Vahvasti epäilen, että olemassaoloni todistaa siitä, että esivanhempani ovat jättäneet nuo jutut omaan arvoonsa, tehneet työnsä ja selviytyneet näissä entisissä arktisissa ja viime vuosituhansina puoliarktisissa oloissa. Ehkä siksi olen aina tykännyt lukea lapsilleni opettavia satuja. Aisopoksen "Poika, joka huusi sutta" on suosikkini.

Minä suhtaudun 400ppm:n ylitykseen oheisen kuvan alarivissä vasemmalla olevan kuvakkeen lailla. Miten Sinä?

Ennustan, että lähiaikoina Mauna Loan mittaukset, joihin tietoni ilmakehän hiilidioksidipitoisuudesta perustan, tulevat osoittamaan rajua laskua ehkäpä peräti 396 ppm:n tasolle seuraavien kuukausien aikana. Mutta syksyn alkaessa luku taas lähtee nousuun, ja uusi 400 ppm:n ylitys on odotettavissa ensi talven aikana. Tästä 400-luvusta siis kuulemme vielä moneen kertaan ilmastoaktivistien jutuissa. Koettakaapa kestää!

Poikkeuksellisesti en tämän blogikirjoituksen kommenteissa salli linkkejä. Joudut siis itse perustelemaan kantasi otsikossa mainittuun asiaan omin sanoin.

37 kommenttia:

  1. Koska monessa blogissa kerrotaan että moisesta noususta ei ole mitään ongelmaa ja huolen aihetta kohtaamme tämänkin merkkipaalun tyynesti ja rauhallisin mielin, eihän se sitä paitsi meidän sukupolvellemme ehdi mitään haittaa aiheuttaa, päinvastoin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäkinen: "Siis lisää ruokaa kaikille, kun kasvien ruoan saanti lisääntyy. Tuo ruoan kasvun lisääntyminen taitaa olla se pääasiallinen vaikutus, joka CO2:n lisääntymisellä on.

      Minä suhtaudun 400ppm:n ylitykseen oheisen kuvan alarivissä vasemmalla olevan kuvakkeen lailla. Miten Sinä?"

      Tässä Mäkinen esittää varsin euforisen kuvan siitä mitä kaikkea auvoista tulee kasvikunnalle, kun CO2-pitoisuudet kasvavat. 400 ppm hiilidioksidia ei ole mikään maaginen raja, koska se ylittyy ja jää pian taakse, historiaan hiilidioksidipitoisuuden aina vaan kasvaessa. Nyt jo ollaan korkeammalla tasolla kuin noin 3 miljoonaan vuoteen.

      Kasvit näyttävät voivan paremmin kasvihuoneympäristössä, jonne säädellysti nostetaan CO2-pitoisuutta. Mutta CO2 ei kaikki mitä kasvit tarvitsevat. Niillä pitää olla riittävästi kosteutta, kuivuus on pahasta, eikä lämpötila saa nousta liian korkeaksi. Kasvihuoneiden kontrolloiduissa olosuhteissa nämä muut tekijät on eliminoitu, mutta luonnonoloissa ei sellainen ole mahdollista. Kasvihuoneessa voidaan tehokkaasti nitistää kasveille haitalliset rikkaruohot ja haittakasvillisuus. Luonnossa nämä saavat samaa kukoistusaineitta, CO2, kuin ruokakasvitkin. On paljon näyttöä siitä, että kasvihuonekaasujen pitoisuuksien kasvaessa ja lämpötilojen noustessa, myös haittakasvillisuus tulee kukoistamaan, ja lisäksi tulee vielä tulokaslajeja sellaisille viljelyalueille, joissa niitä ei ole aiemmin ollut eikä hyötykasveilla ole valmiutta kestää kilpailua niiden kanssa elintilasta.

      Mäkinen ihailee WUWT-kuvasarjan vasemman alalaidan kasvihuoneessa kasvatettuja hymyileviä kukkia ruukuissaan. Todellisuudessa tilanne on kaikkea muuta kuin noin auvoisa luonnonoloissa. Kuivuus tulee lisääntymään ja pitkät kuivakaudet ovat hyötykasveille tuhoisia. CO2:n kasvun myötä myös muut kasvihuonekaasut lisääntyvät ihmiskunnan toimesta. Tällainen on mm. otsoni, jonka määrä tulee nousemaan useita kymmeniä prosentteja tulevina vuosikymmeninä. Otsoni on kasveille myrkkyä, joten mahdollinen CO2:n lisäyksestä tuleva hyöty kumoutuu muiden haitallisten tekijöiden saadessa lisää mahdollisuuksia käydä kasvien kimppuun.

      CO2-pitoisuuden nousu ei ole mitenkään yksiselitteisesti hyödyllistä kasvikunnalle. Päinvastoin kasvihuonekaasujen pitoisuuksien kasvaessa kasvikunnalle haitalliset tekijät tulevat myös vahvistumaan. Monien tutkimuksien mukaan hyödyt ovat jäämässä haittojen jalkoihin. Ainakaan ei pidä "ilmastorealistien" tavoin suruttomasti vannoa lisääntyvän CO2 siunauksellisesta vaikutuksesta. Kannattaa siis lukea alan kirjallisuutta laajemmin kuin suppeista blogeista.

      Poista
    2. Googlaamalla (esim. hakusanat "drought, statistics") saa helposti diagrammeja, jotka osoittavat, että huolestuttavia merkkejä esim. kuivuuden lisääntymisestä ei ole. Antero

      Poista
    3. Anonyymi 12.5. klo 10:47 on huolestunut ilmakehän otsonipitoisuuden lisääntymisestä. Tosiasiassa otsonipitoisuuden väheneminen on ollut niin suuri huolenaihe, että asian vuoksi on mm. solmittu sitova kansainvälinen sopimus, Montrealin pöytäkirja.

      Poista
    4. Mäkinen sekottaa stratosfäärin otsonin ja sen vähenemisestä aiheutuvan otsoniaukon napa-alueilla. Kasveille on vahingollista alailmakehän otsoni ja sen kasvu.

      Poista
    5. Huoli pois, Anonyymi. Mäkinen ei "sekota" otsonia millään ilmakehän tasolla. Mittausten mukaan otsonipitoisuus ei ole huolestuttavasti lisääntymässä sen paremmin troposfäärissä kuin stratosfäärissäkään.

      Palautan Anonyymin 12.5. klo 12:16 mieleen, että tässä kirjoituksessa ei ollut aiheena otsoni. Aiheena on hiilidioksidi, joka käsitykseni mukaan on hyvin hyödyllinen ilmakehän kaasu pitoisuuksina 400-1000 ppm. Todettakoon vielä yksi sen aiempaa korkeamman pitoisuuden hyödyistä: Korkeammassa hiilidioksidipitoisuudessa kasvit kestävät paremmin kuivuuttakin.

      Poista
    6. "Googlaamalla (esim. hakusanat "drought, statistics") saa helposti diagrammeja, jotka osoittavat, että huolestuttavia merkkejä esim. kuivuuden lisääntymisestä ei ole. Antero"

      Kuitenkin ilmastonmuutoksen aiheuttamasta kuivuudesta on laajoja tutkimuksia mm. IPCC:n raporteissa. Tuskin googlettamalla asiaan tulee yksiselitteistä kielteistä vastausta: ei kuivuutta. Kyllä koko aihepiiri on paljon monisyisempi.

      Poista
    7. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    8. Niin, "ilmastonmuutoksen" aiheuttamista huolestuttavista kuivuuksista ei ole merkkejä. Eri asia on esim. aavikoitumisen aiheuttama kuivuus, joka on ihmisen tyhmyyden aiheuttamaa. Antero

      Poista
  2. Aika vaikea tuohon uutiseen (400 ppm) on suhtautua suurella tunteella. CO2-ilmastopelurit, jotka loivat hiilikauppa-pyramidihuijauksen, saanevat hieman hengähdysaikaa. Tosin EU:sta kantautuneiden tietojen mukaan pyramidi näyttää jo nyt horjuvan. Antero

    VastaaPoista
  3. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilkka, olen pahoillani, mutta minun on pakko poistaa komenttisi, sillä tämän blogikirjoituksen yhteydessä en hyväksy linkkejä. Näin tuon kirjoituksen lopussa totesin, ja sääntö pätee kaikkiin.

      Poista
    2. Nou hätä kun en huomannut tuota linkkijuttua.
      Tarkoitukseni oli vain tuoda esille että Vaisalan mittauskokeissa näkyivät keväiset
      CO2 mittaukset pyörivän 600 ppm.ssä maanpinnan tasolla kohoten kesää kohti mennessä ties mihin.

      Eli kyseenalaistan koko Keeling Curven, globaalin CO2 pitoisuuden indikaattorina.

      Poista
    3. Onhan noita vastaavia CO2-sarjoja vaikka kuinka paljon ympäri maailman, meilläkin mittaillaan Pallaksella ihan samoja lukemia.

      Poista
  4. Öhym, merien happamoituminen pääsi jotenkin unohtumaan käsitetelystä...

    -L4

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meret ovat aina olleet ph-luokittelussa emäksisisiä. Niin on ollut silloinkin, kun ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli jopa 10-kertainen nykyiseen verrattuna. Silloinkin kalkkikuoriset eliöt selviytyivät. Ne taisivat kehittyä noina aikoina.

      Poista
    2. Ja kauanko pitoisuuden nousu kesti tuolloin? Evoluutio kyllä hoitaa homman kotiin jos aikaa on satoja ja tuhansia sukupolvia, mutta miten käy kun nousunopeus on niin suuri kuin juuri nyt? Sukupuuttoja lienee tiedossa.

      -L4

      Poista
  5. Hyvä Mikko,

    Ymmärrän, että haluat juuri nyt kuulla henkilökohtaisia näkemyksiä. Jos olisin blogin pitäjä, itsekin olisin kiinnostunut kuulemaan, miten lukijakuntani henkilökohtaisesti kokisi 400 ppm:n rajan ensimmäisen ylittymisen.

    Näen ideasi linkkikiellosta positiivisena myös siksi, että blogiasi tulee kaiken aikaa kehittää ja on hyödyllistä kokeilla vaikkapa erilaisia puheenvuorotapoja. Jos ei kokeile, ei voi saada kokemustakaan. Kaikki ideat eivät välttämättä tietenkään ole kovin hyviä, mutta vastaavasti myös helmiä voi löytyä. Tässä yhteydessä varmaankin voi viitata vanhaan sananlaskuun ”Kokenut kaiken tietää!”
    - - -
    Menen tässä yhteydessä samalla toiseen asiaan, jota olen jo pitempään miettinyt lukijakommenttien seurattavuuden helpottamiseksi.

    Linkkejä on kieltämättä aika raskasta lukea. Tosin olen käyttänyt niitä itsekin pidemmissä viesteissäni tapauksissa, joihin on sisältänyt on useampia linkkejä. Olen silloin halunnut säästää lukijaa ikävältä aktivoi-copy-siirry selaimeen-paste-klik-rasitteelta. Syynä on käytetyn blogitekniikan linkkien aktivointimahdollisuuden puute.

    Mutta olipa linkki helposti klikattavissa tai hankalamman tien takana, se ei poista tiedon tiivistämisen tarvetta, johon tässäkin blogissa on hyvä kaikin keinoin pyrkiä. Kommentoin juuri äsken yhtä mielestäni erinomaista Ilkan esittämää linkkiä, jonka läpikäynti vaati paljon syventymistä ja oli siksi kovin aikaa vievää. Siksi ajattelin ehdottaa, että linkkiin perehtyneen esittelijän tulee esittää muutaman rivin mittainen kooste siitä, mikä on linkin ydinsanoma. Sen jälkeen on tietenkin asiallista liittää mukaan linkki, jotta kriittinen lukija voi tehdä oman arvionsa asiasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä Mauri

      Kestän linkkejä kommenteissa, ja monissa tapauksissa ne ovat hyviäkin. Tässä blogikirjoituksessa halusin tehdä poikkeuksen juuri mainitsemastasi syystä.

      Olen huomannut, että jotkut kommentoijat osaavat täällä bloggerissa saada linkit yhdellä klikkauksella avattaviksi. Kun minä en sitä osaa tehdä, olisin kiitollinen neuvosta.

      Poista
    2. Tarkoittanet sitä että Bloggerin kommenteissa voi käyttää HTML-koodia linkin lisäämiseen. Tähän tyyliin:

      linkin lisääminen

      Itse päivän epistolaan. Olen itse kokenut maailmanlopun jo mm. pienhiukkasten aiheuttaman ennenaikaisen jääkauden, kolmannen maailmansodan aiheuttaman ydintalven, happosateiden ja otsonikadon merkeissä, joten tämä "global warming/climate change" ei tunnu enää missään :-D

      Poista
    3. Kiitoksia Keskiäkäiselle vinkistä!

      Poista
    4. Kiitos Nimerkille "Keskiäkäinen mies" vinkistä. Tuttuahan HTML-koodaus toki on minullekin, en vain tullut ajatelleeksi asiaa tässä yhteydessä.

      Tässä vielä pieni esimerkki!

      Poista
  6. Yle ainakin uutisoi retevästi otsikolla "Hiilidioksidipitoisuus haamurajan yli", itse artikkelin ollessa maltillisempi koska ilmastontutkijoiden mukaan rajan ylitys on "symbolinen tapahtuma".

    Sitten mennäänkin perusteettomiin väitteisiin että pitoisuus oli nykyisissä lukemissa
    viimeeksi 3 - 5 miljoonaa vuotta sitten, vaikka ensimmäiseen IPCC raporttiin painettiin
    CO2 kuvaaja johon oli koostettu aiemmat kemialliset CO2 mittaukset kuvaajan ollessa
    aivan toisenlainen kuin nykyinen IPCC,n esittämä kiisteillyistä jääkairauksista ja Mauna Lean "mittauksista" yhteenliimattu CO2 bumerangi.
    Eli itse IPCC raportti väitti 1940 luvulla olleen enemmin CO2,hta kuin nyt.

    Teksti TV1 P135

    Ilkka


    VastaaPoista
  7. Ylen uutisissa kerrottiin että " Ilmakehän luontaisen hiilidioksidipitoisuuden on arvioitu olevan vain 0,028 prosenttia."

    Olipa tieteellisesti määritelty. Kuka määrää "normaalin" pitoisuuden ja miksi ja mihin tasoon sekin olisi säädettävä?
    Alarmisteilla on samanlainen epätoivoinen kamppailu luonnonvoimia vastaan kuin sillä muurahaisella joka koitti kuristaa Norsun hengiltä.
    Vaikka kasvinsyöjäeläimet on kehittyneet syömään tiettyjä kasveja niin tuskin ne pitää niitä muita rikkakasveina.

    Toinen ano, meinaatkos että pelkän CVO2 pitoisuuden nousu "tuo" tänne meidän kasveille haitallisia koppiksia ja muita tuholaisia? Koko kasvi ja eläinkunta on kehittynyt paljon suuremmissa pitoisuuksissa ja kun kattelee pallon historiaa pidemmällä taaksepäin niin nyt tuo pitoisuus on epätavallisen alhainen. Se taas johtuu että on epätavallisen kylmää glopaalisti ja se CO2 on varastoitunut mereen.
    Aika miälenvikaista väittää että ilman CO2 pitoisuus happamoittaisi meret koska se kaasu on juuri siellä pääasiassa.
    Tottakai sitä on myös fosssiilisissa polttoaineissa mutta jos laskee ihan kaikki palavat fossiiliset "aineet" niin niitä on poltettu melkoisen olematon määrä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No "normaalina" tasona jääkauden jälkeen voitaneen pitää esiteollista tasoa. Toivotaan nyt oikein kovasti että ilmakehän lisä-CO2 ei johda ennustettuihin ongelmiin..

      Poista
  8. Ho hum. Kymmenestuhannesosa sinne tänne ei maapalloa paista. Eri asia on joku Venuksen tilanne, mitä olen joskus nähnyt käytettävän varoittavana esimerkkinä massiivisesta kasvihuoneilmiöstä. Mutta Venuksen ilmakehässä onkin (Wikipedian mukaan, ainakin) yli 95% CO2.

    Palataan asiaan, kun olemme päässeet vaikkapa - puoleen prosenttiin. Antaa palaa siihen asti.

    VastaaPoista
  9. Mikä on ihmisen osuus tuotetusta hiilidioksiidista?
    Onko se molekyyléistä luokkaa yksi tai ehkä vähemmän?
    Jos luonto on pääsyyllinen hiilidioksiidin tuotannossa, niin eikös tunnu kohtuullisen mielénvikaiselle syyllistää ihminen ja tämä on aina ykkösasia, luonnon tuotoksesta ei puhuta mitään.
    Ihmetyttää pientä kulkijaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihmisen osuus noususta on suuri.

      -L4

      Poista
    2. Hurjan isolta vaikuttaa. Katsopa lisää täältä

      Poista
  10. Noin helppoako se olikin että "ihmisen vaikutus on suuri".

    Aiheesta esitetään että ihmisen osuus CO2 pitoisuuden lisääntymiseen olisi pari%
    Tämä perustuu toisaalta kiistanalaisiin isotooppimittauksiin, tai arvioihin käytettyjen
    fossiilisten polttoaineiden CO2 päästöistä, maankäytön jäädessä pienemmälle painoarvolle.

    Jälkimmäiseesä taas ratkaisevana tekijänä on esiteollisen ajan väitetty hyvin
    kyseenalainen 280 ppm pitoisuus, koska sen ajan mittausten keskiarvo onkin 320 ppm,
    mikä kyseenalaistaisi kaikki ilmastomallit jotka perustuvat tuohon 280 ppm vallan ihmeelliseen maapallon "normaaliin" CO2 pitoisuuteen.

    Täytynee kerrankin sanoa mielipiteeni, koko CO2 höpötys on ihan puutaheinää,
    ja tehtailtu vain "ilmastoindikaattoriksi" eli todisteeksi markkinoimaan YK,n ajamaa
    Agenda 21 politiikkaa, johon työvälineeksi on tällä kertaa valittu "ilmaston lämpeneminen".

    Siis tieteen väärinkäyttöä politiikan välineenä.

    Ilkka



    VastaaPoista
  11. Öhym, miten niin ihmisen osuus noususta olisi vain pari prosenttia? Fossiilisten lähteiden hiilihän on lisätty kiertoon luonnollisten mömmöjen lisäksi.

    -L4

    VastaaPoista
  12. No sähän voit laskea kuinka paljon fossiilisten polttaminen tuottaa CO2,hta ja verrata sitä väitettyyn globaaliin CO2 pitoisuuden kasvuun.

    Tuohon riittää Elon laskuoppi.

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laske itse paljonko fossiilisten poltto lisää CO2:ta alunperin tasapainossa olleeseen kiertoon. Helpompaa kuin heinänteko.

      -L4

      Poista
  13. Mäkisen laskelmat Pinatubon tulivuoripurkauksen vaikuttuksista maapallon lämpötilaan 1990-luvun alusta on lainattu tästä ilmastoblogisivustosta: http://notalotofpeopleknowthat.wordpress.com/2013/05/12/how-chichon-pinatubo-affected-temperature-trends/

    Siellä on kuitenkin tehty perustavanlaatuinen virhe, kun Hansenin analyysistä, jotka koskevat pintalämpötilojen pudotusta Pinatubon jälkeen, on otettu korjauslukemat satelliittihavaintoihin (RSS), vaikka ko. paperissa on myös laskelma satelliittimittauksille. Näin blogisti saa RSS-lukemille alhaisemman trendin ajalle 1981-2011 kuin ilman tulivuorivaikutusta. Jos olisi tehty oikeat korjaukset, ei mainittavaa eroa olisi syntynyt. Tästähän on lukuisia vakuuttavampia tutkimuksia tehty useita. Eli satelliiteista saatu trenditulos ajalle 1981-2012 on edelleen +0.14 °C/10v. On muutenkin outoa lähteä korjailemaan lämpötilatuloksia vain yhdellä tekijällä (tulivuoret) ja jättää muut tunnetut luonnon tuottamat vaihtelut korjaamatta (ENSO), vaikka niidenkin vaikutus on luotettavasti arvioitavissa. Tästäkin teemasta on useita tutkimuksia. Mitä IPCC sanoo tulivuorien vaikutuksista säteilypakotteisiin löytyy täältä: IPCC WG1 (2007) Chp. 2.7.2.1 Radiative Effects of Volcanic Aerosols

    Mäkinen arvioi löytämänsä blogin tiedoista, että v. 2100 maapallon lämpötila, saamansa trendin avulla lineaarisesti ekstrapoloituna, olisi 0.85 nykyistä korkeampi. Virhe tässä on tuo lineaarinen trendi, koska 2100-horisonttiin mentäessä nousu ei ole lineaarinen, vaan nopeampi. Tämä siksi, että lämpötila globaalitasolla määräytyy vuosikymmenien tasolla kasvihuonekaasujen kasvusta, jotka kasvavat nopeammin kuin suoraviivaisesti. Lineaarinen, siis tilastollinen, ennuste voi päteä muutaman vuoden havaintojen ulkopuolelle, mutta ei lähes 100 vuoden päähän. Esimerkiksi Keelingin käyrän mukaan CO2:n kasvuvauhti aivan 1960-luvun alussa oli noin 1 ppm/v, kun se nyt on jo yli 2 ppm, eikä ole mitään syytä olettaa etteikö kasvunopeus vielä tästä nousisi. Nythän kasvunopeus seuraa IPCC:n skenaariota A1FI, eli lähes nopeimman mahdollisen kasvun uraa. Näin on varsin todennäköistä, että 2100 CO2-pitoisuus lähentelee 800 ppm, jolloin CO2:n pitoisuus reilusti ylittää nykyvauhdin suoran ekstrapolaation. Tunnetulla ilmastoherkkyyden arviointivälillä 1.5 - 4.6 °C 2 x CO2:lle saadaan vastaavalle lämpötilanousulle yläraja (vuoden 2000 tasosta) noin 6 astetta (suurimmalle ilmastoherkkyydelle) ja alaraja 2.5 astetta. Kun käytetään ilmastoherkkyyden todennäköisintä lukuarvoa 3 astetta, niin lämpötilan nousu vuoteen 2100 mennessä olisi noin 4 astetta.

    Mitä tulee Mäkisen laskelmiin siitä, että suomalaisten osuus arvioimastaan lämpötilan noususta on joitain miljoonasosia, ja siksi ei pitäisi meillä tehdä sen enempää ilmastonmuutoksen eteen. Näin ymmärsin. Tällainen logiikka on sikäli jo vanhentunutta ja pätemätöntä, koska Suomi maailman muiden maiden mukana on yhdessä yrittämässä ilmastonmuutoksen hillintää, kun koko ongelmakin on yhdessä hankittu. Eri asia on sitten onnistutaanko tässä. Kuuluisa globaalilämpötilan nousun 2 asteen raja näyttää sekin ylittyvän nykyisellä holtittomalla menolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitkä vuodatus. Mitatut lämpötilat nyt vaan eivät ole seuranneet mitään IPCC:n tai Taalaksen skenaariota. Mitatut lämpötilat eivät ole nousseet viimeisen 15 vuoden aikana ja viimeisen neljän vuoden aikana ne ovat laskeneet. Kahden asteenkin lämpeneminen näyttää siis yhä epätodennäköisemmältä tulokselta. Suunta tällä hetkellä osoittaa nykylämpöjen säilymiseen +- aste suuntaansa.

      Kukaan ei ole vieläkään kyennyt osoittamaan CAGW-hypoteesia oikeaksi. CAGW-torjuntakin on hölmöläisten hommaa ennen todistelua. Kuten olen moneen kertaan todennut, mittaukset eivät tuota hypoteesia tue.

      Poista
  14. Tästä 2° on hourailtu aika tarkkaan vuodesta 2005 asti. Paljonko lämpötila on siitä noussut tähän päivään? Ja jos samalla trendillä mennään mitä on muutos 2005 tähän päivään niin paljonko se on 2100?
    Tai oikeastaan pitäisi ihmetellä 2000-2013 muutosta ja koittaa löytää siitä joku trendi ylöspäin. Nythän joka puolelta kerrotaan että ilmastolla on jarrut päällä vielä useamman vuoden ja melkoinen kiihdytys pitää jossain kohtaa tapahtua että päästään edes siihen 2asteeseen 2100.
    Jäniskevennys http://www.youtube.com/watch?v=VTKhJj75LQQ

    VastaaPoista
  15. No mutta miksi havaituja lämpötiloja on adjustoitava vastaamaan luonnonilmiöitä?
    Edelleenkin näetään lumisia talvia vaikka Taalas todistaa suomen keskilämpötilan nousseen 16C tahdissa

    "Näin blogisti saa RSS-lukemille alhaisemman trendin ajalle 1981-2011 kuin ilman tulivuorivaikutusta. Jos olisi tehty oikeat korjaukset, ei mainittavaa eroa olisi syntynyt. "

    VastaaPoista