Antero
Järvisen ja Leena Järvisen vieraskirjoitus
 |
| Antero ja Leena Järvinen |
Rauhoitettu
jääleinikki Ranunculus glacialis on
alpiininen laji, jolla on kukkakasvien korkeusennätys Skandeilla
(Galdhøpigen, 2380 m). Meillä se elää vain Enontekiön suurtuntureilla
alueella, jossa Skandit hipaisevat Suomi-neitoa. Laji vietti jääkauden Alppien
itäosissa, josta se valloitti nopeasti Pohjoismaat jäämassojen jälleen sulettua.
Jääleinikki selvisi kaikista jääkauden jälkeisistä lämpökausista, jopa kaikkein
lämpimimmästä atlanttisesta kaudesta 8000-5000 vuotta sitten, jolloin mahtavat
hongat humisivat Saanan ja Mallan rinteillä eikä Skandeilla ollut jäätiköitä.
Mallan luonnonpuisto on maamme vanhin suojelualue. Se perustettiin jo 1916 harvinaisten
tunturilajien suojaksi ja tieteellistä tutkimusta varten. Vuonna 1938 siitä
tuli maamme ensimmäinen
luonnonpuisto. Porojen laidunnus kiellettiin puiston alueella. Puistoa
hallinnoivan Metsähallituksen kotisivuilla sanotaan muun muassa:
”Metsähallituksen luontopalveluille on uskottu vastuu lähes koko maamme
luonnonsuojelualueista. Luonnonpuistot säilytetään
luonnontilaisina vertailualoina tutkimusta varten, jotta luonnon omaa muutosta
voitaisiin seurata.” Koko poronhoitoalueella (122 936 neliökilometriä
eli 36 % Suomen pinta-alasta) pieni Mallan luonnonpuisto (30 neliökilometriä
eli 0,01 % Suomen pinta-alasta) oli pitkään ainoa poroilta suojattu alue. Vastoin
alkuperäistä tarkoitusta ja lain suojaa, tämä ainutlaatuinen luontoparatiisi on
nyt tuhon partaalla ylilaidunnuksen vuoksi. Myös tutkimukselle on aiheutunut
suurta haittaa.
 |
| Kuva 1: Luvaton porotokka Mallan luonnonpuistossa. Kuva Antero Järvinen 15.7.2014 |
Poro
kesytettiin tunturipeurasta Norjassa Tromssan seudulla noin tuhat vuotta
sitten. Poropaimennus alkoi Käsivarressa vasta noin 500 vuotta sitten. Ennen
sitä saamelaiset pyydystivät villejä tunturipeuroja mm. kuoppa-ansoilla. Poromäärät
olivat pitkään hyvin pieniä, korkeintaan muutamia kymmeniä eläimiä perhettä
kohti ja vain joitakin satoja koko Käsivarressa. Poromäärät ja sen myötä ylilaidunnus ovat kasvaneet dramaattisesti Suomen,
Norjan ja Ruotsin Lapissa vuodesta 1950. Käsivarren paliskunnan poromäärä on
nykyisin yli 10000.
 |
| Kuva 2: Kääpiöitynyt jääleinikki. Kuvaaja Antero Järvinen, Iso-Malla 15.7.2014 |
Suomen luontotyyppien
uhanalaisuuden arviointiraportissa (2008) porojen ylilaidunnusta pidetään tunturipaljakan suurimpana uhkana. Jääleinikki
on säilynyt hengissä
monista “lämpökausista” viimeisen 10000 vuoden aikana. Lajinkehityksessään
sillä ei kuitenkaan ole ollut tarvetta sopeutua ja suojautua syödyksi tulemisen
uhalta. Tuhansien
porojen laiton laidunnus vuodesta 1990 lähtien romahdutti Mallan jääleinikkikannan
ja sen hyvinvoinnin (kuva 3). Jääleinikit
kärsivät huomattavasti siitä, että porot syövät ne toistuvasti.
 |
| Kuva 3: Jääleinikkikannan kehitys Mallan luonnonpuistossa |
Jopa tuhansien porojen läpi kesän vuosittain jatkunut
luvaton laidunnus alkoi 1990 (nuoli kuvassa 3). Herbivoria
muuttaa ne “kääpiöleinikeiksi”, jotka eivät enää kuki ja tuota siemeniä populaatioon. Osoitimme tämän myös
kokeellisesti vuonna 1987. Ennen yksilöissä oli jopa yli kymmenen kukkaa. Nykyisin kukkia ei ole
yleensä lainkaan tai niitä on korkeintaan yksi. Vaikka jääleinikki on
pitkäikäinen - syömättömän leinikin keskimääräinen elinikä 27 vuotta - sen kanta
lopulta häviää, jos siementuottoa ei juuri ole.
 | |
| Kuva 4: Kesä-elokuun keskilämpötila Kilpisjärvellä 1952-2013 |
Iso-Mallan jääleinikkipopulaation jyrkkä alamäki näkyy oheisesta
kaaviosta. Näyttää siltä, että vuoteen 2020 mennessä viimeisetkin jääleinikit
ovat kuolleet. Toisin
kuin joskus kuulee virheellisesti väitettävän, jääleinikki ei ole
ilmastonmuutoksen, vaan porojen massalaidunnuksen
aiheuttaman ympäristötuhon uhri. Esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen Kilpisjärvellä
vuodesta 1952 keräämässä, jääleinikille merkityksellisessä kesäkauden lämpötilatilastossa (kuva 4) ei ole havaittavissa muutosta. Ylilaidunnus vähentää koko tunturiluonnon
monimuotoisuutta. Kukkakasvit, päiväperhoset ja pesimälinnut ovat näkyvimpiä
menetyksiä.
Hyvästi jääleinikki,
hyvästi Mallan luonnonpuisto! Kolmekymmentäkaksi vuotta kestäneet
leinikkiretkemme ovat ohi, koska jäljellä ei ole enää tutkittavaa.
Aiheesta enemmän:
- Järvinen, Antero (1987). Microtine cycles and plant production: what is cause and effect? Oikos 49: 352-357.
- Järvinen, Antero (1989). The life history of Ranunculus glacialis, an arctic-alpine perennial herb, in Finnish Lapland. Holarctic Ecology 12: 152-162.
- Järvinen, Antero (2004). Jääleinikki. Kirjassa Suurtuntureiden luonto. Palmenia-kustannus.
_____________________________________________________________
Professori Antero Järvinen on Helsingin yliopiston Kilpisjärven biologisen tutkimusaseman pitkäaikainen johtaja vuodesta 1978 lähtien. Leena Järvinen on hänen puolisonsa ja koulutukseltaan lääketieteen lisensiaatti. Hän toimii vastaavana työterveyslääkärinä.
Blogistin huomioita:
Jääleinikkikään ei siis ole ilmastonmuutoksen uhri, kuten usein väitetään. Mutta ihmiskunnan toiminnalla - tässä tapauksessa ylilaiduntamalla poroja alueella, jossa ei saisi poroja pitää - näyttää olevan haitallinen vaikutus.
Mallan luonnonpuiston tilanne on vakava ja vaatii pikaisia korjaustoimia useistakin syistä. Vuosikymmeniä jatkunut porolaidunnus on laitonta. Se on tuhoamassa Mallan luontoa ja lisäksi
tieteellisesti arvokkaat tutkimukset (luonnonpuistot on perustettu tutkimusta varten). On lisäksi outoa, että luonnonpuiston alennustilasta syytetään virheellisesti Helsingin yliopistoa.
Tiedän, että Mallan tilasta on raportoitu Metsähallitukselle, eri viranomaisille, luonnonsuojelujärjestöille ja ympäristöasioista kiinnostuneille poliitikoille. Missä ovat ensin mainittujen teot ja jälkimmäisten vaatimukset maamme vanhimman luonnonsuojelualueen pelastamiseksi? Ei kai vaan odoteta, että ilmastonmuutoksen torjunta hoitaa asian? Jääleinikki ei taida sitä jaksaa odotella. Tuleeko siitä suomalaisen ahneuden ja ilmastonmuutoshyperventiloinnin ensimmäinen uhri?
PS. Olisi tietysti pitänyt muistaa mainostaa muutamia muitakin professori Järvisen kirjoituksia tai lainauksia täällä. Ne ovat edelleen ajankohtaisia ja kiinnostavia. Tässä oikopolku niihin (ensimmäisenä on tämä jääleinikkijuttu).
Professori Antero Järvinen on Helsingin yliopiston Kilpisjärven biologisen tutkimusaseman pitkäaikainen johtaja vuodesta 1978 lähtien. Leena Järvinen on hänen puolisonsa ja koulutukseltaan lääketieteen lisensiaatti. Hän toimii vastaavana työterveyslääkärinä.
Blogistin huomioita:
 |
| Mallan keskilämpötiloja E-OBS analyses v10.0 mukaan |
Jääleinikkikään ei siis ole ilmastonmuutoksen uhri, kuten usein väitetään. Mutta ihmiskunnan toiminnalla - tässä tapauksessa ylilaiduntamalla poroja alueella, jossa ei saisi poroja pitää - näyttää olevan haitallinen vaikutus.
Mallan luonnonpuiston tilanne on vakava ja vaatii pikaisia korjaustoimia useistakin syistä. Vuosikymmeniä jatkunut porolaidunnus on laitonta. Se on tuhoamassa Mallan luontoa ja lisäksi
 |
| Kilpisjärveä lähin pitkähkö aikasarja |
Tiedän, että Mallan tilasta on raportoitu Metsähallitukselle, eri viranomaisille, luonnonsuojelujärjestöille ja ympäristöasioista kiinnostuneille poliitikoille. Missä ovat ensin mainittujen teot ja jälkimmäisten vaatimukset maamme vanhimman luonnonsuojelualueen pelastamiseksi? Ei kai vaan odoteta, että ilmastonmuutoksen torjunta hoitaa asian? Jääleinikki ei taida sitä jaksaa odotella. Tuleeko siitä suomalaisen ahneuden ja ilmastonmuutoshyperventiloinnin ensimmäinen uhri?
PS. Olisi tietysti pitänyt muistaa mainostaa muutamia muitakin professori Järvisen kirjoituksia tai lainauksia täällä. Ne ovat edelleen ajankohtaisia ja kiinnostavia. Tässä oikopolku niihin (ensimmäisenä on tämä jääleinikkijuttu).
Kesäkausien lämmpötiloissa on Kilpisjärven kyläkeskuksen mittausdatoissa selkeä lämpenemistrendi, jäänyt professorilta aatteen palossa ehkä huomaamatta.
VastaaPoistaMinä usein tarkistan lainaamieni tai välittämieni kirjoitusten tiedot alkuperäisistä datalähteistä, jos mahdollista. Niin tein tässäkin tapauksessa lämpötilagraafin suhteen, vaikken epäillyt professori Järvisen tietoja. Tulos E-OBS analyses v10.0 -lämpöaikasarjasta antoi Mallan alueelle seuraavat tiedot ajalta 1950 - 2013:
VastaaPoista- kesäkuukausien keskilämpötila 7,99 °C
- vuosittainen kokonaisvaihtelu 4,88 °C. Lämpimin kesä 1971 (10,15 °C) ja kylmin 1975 (5,27 °C)
- lineaarinen trendi +0,005 °C/vuosi.
Professorin paikallisesti Kilpisjärven asemalta mittaamat lämpötilat ovat E-OBSin kanssa hyvin yhteensopivia. Lineaarisen trendin mukainen nousu koko ajalta (1950-2013) on siis (0,005*64=) 0,32 °C, mikä on alle 1/15 kokonaisvaihtelusta.
Anonyymin hupaisaan heittoon voisi vastata vaikka näin:
VastaaPoistaIf your eye cannot distinguish any underlying change, trend, difference, etc., no amount of statistics will ever convince you otherwise.
Kuten kirjoitukseni yhteydessä olevasta kuvasta 4 näkyy, mitään huolestuttavaa ja esimerkiksi jääleinikkiä uhkaavaa lämpötilakehitystä ei ole nähtävissä.
Vastasin 5. helmikuuta 2014 erään Ilmatieteen laitoksen ihmisen (ehkä se olit sinä Anonyymi?) Helsingin Sanomissa olleeseen väitteeseen Kilpisjärven kesäkauden lämpötilasta, mutta lehti ei julkaissut vastinettani. Tässä se kuitenkin on:
”Tilastollisesti merkitsevä ei ole aina tieteellisesti merkittävää
XX:n mielestä Kilpisjärven kesät ovat lämmenneet (HS 26.1.). Pitkistä aikasarjoista kuten Kilpisjärven lämpötiloista (62 vuotta, 1952-2013) löydetyt vaatimattomat trendit tai muut erot ovat helposti tilastollisesti merkitseviä, mutta tunturiluonnon kannalta biologisesti merkityksettömiä. Kilpisjärven ”trendi” on malliesimerkki tästä. Kolmenkymmenenyhden ensimmäisen kesän (1952-82) keskilämpötila oli 9.1 astetta ja 31:n viimeisen 9.6 astetta. Valitusta tilastollisesta testistä riippuen tämä 0.5 asteen pieni ero on joko merkitsevä tai ei. Kaiken kukkuraksi Kilpisjärven aikasarja ei kata 1930- ja 40-lukuja, jotka olivat Lapissa poikkeuksellisen lämpimiä. Oleellista on kuitenkin se, että 62 vuoden aikana lämpötilan normaali, luonnollinen vuosivaihtelu oli peräti 5.5 astetta eli 11 kertaa suurempi kuin ”trendi”. Luonto siis koki sekä hyvin kylmiä että hyvin lämpimiä kesiä ja selvisi niistä mainiosti. Jatkossa yksi ainoa kylmä kesä riittää kääntämään ”trendin” ei-merkitseväksi. Ilmastoasioissakin on hyvä käyttää tervettä järkeä eikä pelotella ihmisiä mitättömillä luontoa uhkaavilla ”muutoksilla”.
Sodankylän lämpötilat kattavat 1930- ja 40-luvut ja niistä näkyy lämpöhuippu. Sama lämmin jakso vallitse luultavasti Kilpisjärvelläkin, sillä alueiden lämpötilojen välillä on voimakas korrelaation (korrelaatiokerroin noin 0.85).
Ehkä joku tämän palstan lukijoista osa tarkemmin kommentoida Kilpisjärven/Mallan lämpötiloja ja sitä ovatko ne mahdollisesti uhka jääleinikille (mikä oli kirjoituksemme tarkoitus).
Antero Järvinen
Lisäsin tuohon blogistin kommenttikohtaan professori Järvisen lämpötilatiedoista riippumattoman graafin. En edelleenkään näe ongelmia Järvisen lämpötilatiedoissa.
PoistaLoistavaa, kiitos! Antero
PoistaPieni lisäys: Kirjoituksessamme olevan kuvan 4 lämpötiladata ei perustu minun, vaan Ilmatieteen laitoksen virallisen sääaseman mittauksiin. Antero
PoistaNäkyy avaus aiheuttaneen ravakan keskustelun muualla SOME,ssa ad
VastaaPoistahominemineen, jolloin paljastuu ketkä oikeasti ovat huolissaan luontoarvoista,
ja ketkä käyttävät niitä edistämään AGW agendaansa.
Ilmeisesti jääleinikki ei kelvanne todisteeksi ilmaston lämpenemisestä josta on tuloksena Ad Hominemia Järvisiä ja muita vastaan.
Perimmältäänhän kyse on poronhoidon kansallisesta kannattavuudesta, vs. sen kulttuuriarvo, ja muut luontoavot, semminkin kun liikennevahingot yksin maksavat enemmän kuin porontalouden tuotto.
Joku sopuhan tuohon olisi löydyttävä, kun ei niistä kaikista petteri punakuonoista ole joulupukinporoiksi turisteille.
Mieleeni muistuu US täpläpöllö alaarmi, jossa hakkuiden väitettiin saattavan
ko. lajin sukupuuttoon, kunnes ympäristöviranomaiset olivat pakotetut teettämään avohakkuita pöllöjen metsästysmaiksi jotka ennen syntyivät luontaisesti metsäpalojen seurauksina.
Meillä suomessahan vain räjäytetään ja poltetaan metsää luonnon kirjavoittamiseksi, kunhan ei kaadeta sahalla.
http://www.examiner.com/article/the-spotted-owl-hoax#ixzz1niM5wHbh
Ilkka
Kun minä en ole oikein Some-ihmisiä, olisin iloinen jos joku viitsisi toimittaa minulle jonkun viestin malliksi sähköpostiini. Kiitos ja hyvää viikonloppua!
PoistaAntero
Kiitos! Olihan siellä jokunen kiittäväkin viesti. Aina parempi jos haukut (ja kehut) tulisivat reilusti omalla nimellä! Antero
PoistaEiköhän Mallan poro-ongelmaan olisi yksi (ei ehkä hyvä, mutta toimiva) ratkaisu: Kaikki porot, jotka tavataan Mallan aluella saa ottaa kiinni ja vaikka teurastaa omaksi hyväkseen, riippumatta eläimen omistajasta. Eiköhän tämän jälkeen Malla saisi olla melko rauhassa porojen tuhoista?
VastaaPoistaNo tulemmeko siihen tulokseen ettei kaikki ole ilmastonmuutoksen syytä, vaikka tässä tapauksessa ihmisellä näyttäisi olevan vaikutusvaltaa.
PoistaTäytyy vain valita tappaako jääleinikit vai ylenmääräiset porot, tai sitten voi heilutella käsiään ja jeesustella ilmastonmuutoksella.
http://www.rktl.fi/tiedotteet/poropaivilla_etsitaan_vastauksia.html
Ilkka
Saanen lisätä vielä ihmisen luontoon jättämien jälkien ennallistimisen
Poistaluontotyyppien ja rikkauden säilyttäjänä.
Ihminen on tuonut ja jopa jalostanut ns. vieraslajeja, ja nyt kun ne ovat osa kulttuuriamme, mitä pitäisi mielestänne tehdä, kun ei enään kasketa.
http://www3.hamk.fi/Evo-Life/oppimateriaali/diasarjat_pdf/Kulotus%20ja%20ennallistaminen%20tulella.pdf
Lisäys, koka ottaa hosan käteensä?
https://www.google.fi/search?q=raatajat+rahanalaiset&client=firefox-a&hs=UUM&rls=org.mozilla:en-US:official&channel=np&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=-1jSU-SiHcrnygO_r4GgCg&ved=0CCUQsAQ&biw=1024&bih=615
Ilkka
Poro on parasta lautasella! :-)
PoistaKannattaisikohan blogistin lisätä vielä tuokin graafi. Selventäisi ehkä asiaa hiukan.
VastaaPoistahttp://s4.postimg.org/lygmp0859/kilp.png
Eihän tuo selvennä yhtään mitään! Sehän on juuri sitä paljon parjattua kirsikanpoimintaa, kun noin 10 vuoden datajakso on jätetty ottamatta huomioon. Blogistin "Huomiossa" on täydellisempi ja totuudenmukaisempi kuva. Antero
PoistaEi kun alkuperä onkin seuraavalta extremesivustolta.
Poista"Home
Welcome to the website of the European Climate Assessment & Dataset project"
Ilkka
Eiköhän keskitytä kirjoituksen aiheeseen! Viimeisenä lämpötilamittauksia koskevana kommenttina totean seuraavaa:
Poista- Anonyymin 25.7.klo 16:15 sarja on kovin lyhyt verrattuna kirjoittajan ja blogistin sarjaan. Lisäksi se ei kerro mitään kesälämpötiloista, joista on ollut puhe.
- Lisäsin ajallisesti pisimmän lähialueen aseman kesälämpötilat GHCN-M -sarjan tiedoilla alimmaksi kuvaksi. Tromo/Skatto on WMO-asema 1025. Sen lämpötilatrendi tasan 0,00 °C ajalla 1921-2013.
Tämä asia on loppuun käsitelty.
Ahaa, tuli siis niin ikävää dataa esiin että sensuuri astui voimaan...
PoistaSäälittävää.
:D
Turha uikuttaa. Sivun alareunassa on selvät kommentointiohjeet. Niissä kerrotaan selvästi, että kannattaa pysyä kirjoituksen aiheessa, välttää jankutusta ja kirjoittaa kohteliaasti. Kun kaikkia kolmea rikotaan - tai yhtäkin tapauksesta riippuen - painan DEL-nappia.
PoistaNiin, näkyykö tuossa graafissa nyt sitte UHI vai THI (Tourist Heat Island)?
PoistaKeskustelu on luisunut hakoteille. Kirjoitus koskee poroa ja Mallan luonnonpuistoa. On kolme pääasiaa miksi Mallan luonnonpuiston tilanne on vakava ja vaatii pikaisia toimia: 1) vuosikymmeniä jatkunut porolaidunnus on laitonta, 2) laidunnus tuhoaa Mallan luonnon ja 3) laidunnus tuhoaa tieteellisesti arvokkaat tutkimukset (luonnonpuistot on perustettu tutkimusta varten). Sivujuonteena kirjoituksessa osoitetaan että puiston alennustilaa on vaikea selittää ilmastolla eikä sitä voida käyttää argumenttina ja verukkeena olla tekemättä mitään. Ylilaidunnus on akuutti sekä helposti ja halvalla hoidettavissa oleva ongelma, jolle pitää laittaa heti piste. Ilmastonmuutos voi olla tulevaisuuden uhka, mutta nykymenolla ilmastolle ei jää enää mitään tuhottavaa. Toivoisin rakentavia ehdotuksia, toimenpiteitä ym. kohtien 1-3 korjaamiseksi. Siitä olisi luonnolle apua! Kiitos paljon! Antero
VastaaPoistaYksinkertainen vastaus yksinkertaiseen ongelmaan: poroaita.
PoistaMetsähallitus aluetta valvovana viranomaisena on vastuussa lain noudattamisesta. Jos se ei siihen pysty tai halua ryhtyä on asiasta tehtävä kantelu oikeuskanslerille jonka virkavelvollisuutena on reagoida asiaan.
Onko nyt niin, että luonnon tuhoaminen pannaan aina automaattisesti ilmastonmuutoksen syyksi, vaikka muut syyt voivat olla ilmiselviä?
PoistaJääleinikin olomuodon muutos ei mitenkään voi viitata lämpötilan muutokseen. Jokainen huonosti pihanurmeaan hoitava, joka huomaa nurmikolleen tulleen voikukkia, huomaa, että ne oppivat niitä ajellessa tekemään kukkansa aina vaan lyhyempiin varsiin.
Samoin täytyy tapahtua jääleinikeillekin, kun ruohonleikkuri, nimeltä poro, niitä niittää moneen kertaan.
Tapsa
Voisin vielä jatkaa, että poro tai pikemminkin tunturipeura ei varmaan olisi haittaeläin Mallan luonnonkaan kannalta, jos se eläisi luonnonmukaisesti ja pedot pitäisivät sen kannan kurissa.
PoistaIsot sorkkaeläimet lisäävät luonnon monimuotoisuutta kautta maailman. Pohjois-Amerikassa preeriat ovat muuttuneet köyhemmikni kun biisonit on melkein hävitetty. Nyt niitä kai kylläkin yritetään palauttaa johonkin.
Viel pahempi tilanne on Argentiinassa, jossa kohta pampa on yhtä soijapeltoa eikä niillä sitten enää nautakarja kävele vapaana ruohoa syöden.
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Perinteinen+argentiinalainen+pihvi+on+vaarassa/1329103489806
Tapsa
Tapsa,
PoistaOlet oikeassa JOS jne… Luonnonmukainen laiduntaminen on kuitenkin kaukana takanapäin. Luomu eli -tunturipeuralaidunnuksessa eläinmäärät per pinta-ala olivat hyvin alhaiset nykyiseen verrattuna. Lisäksi peurat eivät viettäneet koko kesää 30 neliökilometrin alueella (Mallan luonnonpuiston pinta-ala). Nykyinen pitkään jatkunut tila on lisäksi laitonta ja mittava ympäristörikos sekä on aiheuttanut suurta haitta tutkimukselle (Malla on ollut Lapin ainoa poroton kontrollialue).
Niille jotka ovat huolissaan vain ilmastonmuutoksen tunturiluonnolle mahdollisesti tulevaisuudessa aiheuttamasta uhasta, mutta ummistavat silmänsä akuutilta ylilaidunnustuholta, voin mainita että porot tuhosivat myös Mallalla käynnissä olleen ilmastonmuutostutkimuksen. Olin vuonna 1990 USA:ssa eräässä ensimmäisistä luonnontutkijoiden ilmastonmuutoskonferenssissa, joka kesti viikon verran (olin toinen kaksimiehisestä suomalaisvaltuuskunnasta). Kokouksessa päätettiin käynnistää sirkumpolaarinen tundrakoe (International Tundra Experiment, ITEX). Suomen tutkimuspaikaksi valittiin Mallan luonnonpuisto, koska siellä on porolaidunnus kielletty. Valitettavasti porot pilasivat pitkäaikaiseksi tarkoitetun kokeen Mallan osalta syömällä ja polkemalla kasviston sekä rikkomalla kokeessa käytetyt minikasvihuoneet. Kaiken kaikkiaan kokeen tulos oli se, että mallien ennustamalla muutaman asteen lämpenemisellä on vähän vaikutusta tunturikasveihin. USA:n kokouksen innoittamana pidin jopa ystävieni kanssa helsinkiläisille ja oululaisille biologian opiskelijoille kolmena vuonna kurssin nimeltä Ilmastonmuutoksen vaikutus kasveihin.
Mallalla ja oikeastaan koko poronhoitoalueella vallitseva ylilaidunnustila on epäeettistä, epäekologista ja epäekonomista. Olen jo 20 vuotta kirjoittanut ja puhunut saamelaiskulttuurin itsemurhasta, johon ylilaidunnus johtaa (ks. esim. SKS:n julkaisemat kirjat Johdanto saamentutkimukseen, 1994, ja Saamentutkimus tänään, 2011). Saamelaisten oikeuksia pitää puolustaa, mutta heillä on samanlaiset velvollisuuden kuin muillakin.
”Älkää ampuko viestinviejää”-sanonta on käynyt mielessäni, kun olen lukenut ilkeämielistä palautetta, jota olen saanut pelkästään Anonyymeiltä. Mieltäni kuitenkin piristi tänään tekemäni videokuvausmatka Norjan puolella sijaitsevalle rautulammelleni, joka onnistui mainiosti. Löysin lammen Leenan kanssa elokuussa 2009 kun juhlistimme 30-vuotista hääpäiväämme pienellä vaellusretkellä. Sen jälkeen olen vieraillut lammella noin 200 kertaa enkä ole tavannut siellä koskaan ainuttakaan ihmistä (paitsi oppilaitani ja muutamia ystäviäni). Toki sielläkin on poroja. Niiden pitempiaikainen oleskelu lähituntureilla näkyy heti lammessakin ravinteisuuden kasvuna.
Voikaa kaikki oikein hyvin ja pitäkää huolta luonnosta! Antero
Mitä sitten cityvihhreät jotka ovat enintään käyneet "Nuukksion Järviylängölla" missä on enemmin liikennettä kuin Mannerheimintiellä ruuhka-aikana, heidän kuvitellessaan kysymyksessä olevan erämaa alue.
PoistaLippu korkealle!!!!!!!!!!!!!!!!1
https://www.youtube.com/watch?v=6O5oYSbIlfk
Ilkka
Lapissa on jo kymmeniä tuhansia kilometrejä poroaitaa ennestäänkin (paliskuntien raja-aidat), vielä se muutama kilometri pitäisi mahtua.
VastaaPoistaKulkijoille on tietysti jätettävä veräjä retkeilypolun kohdalle - muuallahan niitä ei tarvita koska Malla on luonnonpuisto eikä sinne ole ilman lupaa asiaa mennä tallomaan.
Olen kanssasi samaa mieltä. Aitaa sinne on vaadittu jo parikymmentä vuotta. Koska puisto on suureksi osaksi isojen vesistöjen, koskien ja valtakunnan rajoja myötäilevän poroaidan ympäröimä, uutta aitaa tarvittaisiin vain joitakin kilometrejä. Antero
VastaaPoistaIlmasto kun on meillä aina muuttunut ja pahoja katastrofeja on siitä seurannut, niin sallitteko pienen laulunpätkän? Onneksi ette kuitenkaan kuule sitä laulamanani:
VastaaPoistaEi muuta keinoa, kuin myydä rekka-auto ja ostaa tila Kainuusta ja toivoa, että halla kaiken viljan veis. Katovahingot, tukipalkkiot. kaiken korvaa Suomen valtio!
Näinhän se menee tuulimyllyfirmoillakin.
Tapsa
Onko jääleinikki globaalisti uhanalainen? Ei vai? Onko liito-orava? Valkoposkihanhi? Mitä muita näitä nyt onkaan? Aivan kummallisen hassu suhtautuminen johonkin rehuun, joka ei siis ole missään vaarassa kadota. Koko Kilpisjärven asema on pelkkä rahareikä eikä sielt' tule mitään lisäarvoa tutkimukselle. Vastaavat tiedot voi ostaa vaikka norjalaisilta, joilla sentään on asiantuntemusta vuoristokasveista ja alueen ekosysteemistä. Kyllä jämpti on niin. Poroista olen samaa mieltä, ne ovat haittaeläimiä, mutta jos puisto on tarpeeton, niin rajoitukset voi poistaa.
VastaaPoistaEi se poro ny ihan täydellinen haittaelän ole, käräytettynä erittäin maukasta pottumuusin tai riisin kanssa, se menis vaikka suomalaisesta kebapista.
PoistaMaantiellä siitä ei ole kylläkään kuin haittaa, ja mikään einstein se poro ei kyllä ole, harvinaisen aivoton noin suureksi elukaksi.
Mutta riittähän sen älykkyys poliisihommiin...
https://poliisirikollisena.wordpress.com/tag/poliisiporo/
Ehkä jääleinikillä on mahdollisuuksia Grönlannissa, Siperiassa ja Alpeillakin. Biologit osannevat vastata paremmin.
PoistaMinua on häirinnyt se, että jääleinikistä on tehty ilmastonmuutoksen uhri, mitä se ei voi olla mm. Kilpisjärven lämpöaikasarjan mukaan. WWF on mm. väittänyt: " Jääleinikki (Ranunculus glacialis) on esimerkki lämpenemisen ja lumenviipymien vähenemisen myötä taantuvasta lajista (WWF 2002)." Puutaheinää!
Meillä on jotenkin todellisuudesta kadonnut tapa käsitellä luonnonilmiöitä tai lajien esiintyvyyttä, kuten anonyymi yllä liitorava- ja valkoposkihanhiesimerkeillään kertoo. Kyseessä taitaa olla pienehkön joskin äänekkään joukon hyväksikäyttö jonkin agendan puolesta milloin minkäkin lajin suhteen.
Pidemmän päälle tällä tehdään vahinkoa vakavalle luonnonsuojelulle. Mallan tapauksessa vahinkoa tehdään lisäksi Helsingin yliopiston pitkille tutkimusohjelmille. Minua luonnon säilyttäjänä harmittaa aivan hirveästi ilmastonmuutospropagandan ylivertaisuus järkevään luonnonsuojeluun nähden.
No mene sitten kettutyttöjen kanssa ampumaan kettuja tarhaiskujen
VastaaPoistalomassa kutsuen sitä häätämiseksi.
Pientä johdonmukaisuutta, saanen pyytää.
http://www.kaleva.fi/uutiset/pohjois-suomi/yla-lapin-kettuja-haadetaan-naalien-tielta/153273/
Ilkka
Pitäisikö Mallan suojelun palauttamisesta tehdä nopea tavallisten suomalaisten kansanliike? Siis ihanoikea sellainen ja selvästi vihreistä ja rkp:n poromiehistä erottuva.
VastaaPoistaPro-Malla-kansanliike olisi mitä suotavin! Se pitäisi kuitenkin olla jonkun muun kuin minun vetämä. Sopisi hyvin ympäristöjärjestöille. Näin myös kehut ja haukut jakautuisivat tasapuolisesti suurelle porukalle. Antero
PoistaKoska kaikki emme voi olla Moskuja porotalouden tukeminen
VastaaPoistaverovaroilla on lopetettava, silloin tokat sattuu kohilleen.
https://www.ely-keskus.fi/web/ely/rahoitus6#.U9LN0kA8A4U
Eihän kaikilla voi olla uusi skiidoo ja mönkijät sekä krossipyörät kun
eivät pysty edes paimentamaan pois Mallan luonnonsuojelualueelta, vai pitääkö niille kustantaa vielä helikopteritkin, kun homma ei tuota niin paljon.
Syömäni poronliha on Moskun perillisten tokasta, jotta haluan ymmärtää
elintapaa, vaikkei siintä keinoksi ihan olekkaan.
https://www.youtube.com/watch?v=GQ0D-xBy2zc
Ilkka
Tyypillisesti joku korkeastikaan oppinut ei näe tässä laajempaa perspektiiviä:
VastaaPoista1) Ilmaston lämpeneminen ->ihminen ja poro
2) Ihminen ja poro -> ylilaidunnus
3) Ylilaidunnus ->jääleinikin tuho.
1-3 : ilmastonmuutos ->jääleinikin tuho
Fakki-idiotismia on tuijottaa välittömiä sekundäärisiä syitä mutta unhottaa primäärisempiä syitä.
Ja ne primäärisemmät syyt ovat?????
PoistaTapsa
Juu, iso ilmastonmuutos, joka johti Veiksel-jääkauden päättymiseen, toi metsäpeuran, jääleinikin ja ihmisetkin takaisin Lappiin. Mutta jääleinikki on selvinnyt Lapin Mallassa tuhansia vuosia nykyistä lämpimämmässä ja kylmemmässä ilmastossa sekä luonnollisten peurakantojen ja myöhempien vähäisten poromäärienkin kanssa 1990-luvulle asti, kuten kuvasta 3 näkyy. Ilmaston lämpeneminen oli siis jääleinikin ja monen muunkin lajin kannalta hyvä asia. Ylilaidunnus sitä ei ole ollut.
PoistaHienoa MrrKat, että jaksat rohkeasti ottaa kantaa nimimerkillä ja olet huolissasi ilmastonmuutoksen aiheuttamista tulevista jääleinikkituhoistakin. Ehdotan kuitenkin, että torjumme ensin yhdessä ennennäkemättömän ylilaidunnuksen aiheuttamat tuhot ja käymme vasta sitten ilmaston kimppuun. Muuten ilmastonmuutokselle ei jää edes teoreettisia mahdollisuuksia tuhota jääleinikkejä ja muuta tunturiluontoa. Ylilaidunnustuhot voidaan kaiken kukkuraksi torjua heti ja helposti sekä pikkurahalla. Ilmastonmuutoksen torjunnan kanssa voi olla vähän vaikeampaa ja sinulta ja minulta pitää kerätä jonkin verran enemmän rahaa. Antero
PoistaNo eikö sitä voisi tehdä kansalaisloitteen muutaman kilometrin poroaitaa rakentamiseksi Mallan luonnonpuiston suojaksi.
PoistaAiheestahan vallitsisi todennäköisesti konsensus, eikä vissiin vihreätkään vastustaisi vaikkei tulisikaan ilmastopisteitä kotiin.
Eihän siihen tarvitse kuin 50 000 allekirjoittajaa, ja allekirjoittaja voisi näin todistaa luontoystävällisyytensä.
http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/eduskunta/eduskuntatyo/kansalaisaloite.htx?lng=fi
Ilkka
MirriKatin kommentista näkyy hyvin miten käy kun käytetään samoja termejä eri yhteyksissä määrittelemättä niitä tarkemmin.
PoistaKatsotaanpa näitä MirriKatin laajempia perspektiivejä:
1) Ilmaston lämpeneminen ->ihminen ja poro
Ilmeisesti tässä yhteydessä tarkoitetaan ilmaston lämpenemistä jonka seurauksena jääkausi päättyi (ei siis AGW). Sinisilmäisinkään ilmastouskovainen tuskin väittää, että ihmiskunnalla olisi ollut jotain tekemistä sen kanssa.
eli paremmin kohtaa 1) kuvaisikin relaatio:
1) Jääkauden päättyminen -> ihminen ja poro
Toinen kohta on myös hieman ongelmallinen, koska se esittää, että ihminen ja poro yhdessä aiheuttaisivat aina ylilaiduntaa, mutta toki sen mahdollisuus on myös olemassa.
2) Ihminen ja poro -> ylilaidunnus
Kolmas kohta onkin se mistä ilmeisesti kaikki olemme samaa mieltä ja sehän olikin tämän blogikirjoituksen aiheena.
3) Ylilaidunnus ->jääleinikin tuho.
Nyt jos yhdistämme kohdat 1-3 saamme:
1-3 : Jääkauden päättyminen ->jääleinikin tuho
Täytyy olla melkoinen fakki-idiootti jos tuossa näkee mitään järkeä.
-PX
A) Ilmastonmuutos 10 000 v sitten todellakin oli mielessäni.
PoistaB) Seuraukset tulee usein piiitkällä viiveellä.
C) Naturessa olen nähnyt artikkelin jossa 6-8000 takainen lämpeneminen liitettiin ihmisen maanviljelyyn, eritoten muistaakseni riisi ->metaanipäästöt. Tosin myönnetään, että tuo yhteys oli ja on kiistelty. Mutta ei ole täysin poissuljettu ihmisen osuutta ilmakehän kauttakaan.
D) Pointti oli tavallaan filosofinen, koska ilmastonmuutokset on edelleen olleet monien ihmis ja biol.muutoksien pääkäynnistäjä, niin "ilmastonmuutoksella ei osuutta", on siis tiukasti ottaen humbuugia. Historian verkossa seurausta edeltää multikausaaliset syyt.
D:n havainnollistan vielä pienellä särähtävällä runolla..
"Kiitos Herra Isä Stalinista,
tulj meelle Mononen Karjalasta.
Kiitos Herra Stalinista,
tulj meelle Tango Satumaasta."
..ja.. kaoosteoreettisuutta hipovalla faktalla:
Ei tarvita kuin että eräs pieni siemen olisi jäänyt jälkeen ja korvautunut toisella (ja eriluonteisella) erään Maria Schicklgruberin elimistössä, tai erään Jekaterina Geladzen elimistössä niin tämä olisi jäänyt kirjoittamatta tai kirjoitettaisiin joko venäjän tai saksan kielellä. Ja se jääleinikki olisi mahdollisesti tuhottu aiemmin tai eläisi nykyistä pitempään ..
Onhan se kivaa että Mehukatti tekee kerrankin omia päätelmiä,
Poistakun ymmärtääkseni Supat syntyivät jääkauden jälkeisen ilmaston lämpenemisen seurauksena,sulavesien tuomaan moreeniin hautautuneiden isojen jäälohkareiden sulamisen seurauksena, näin ainakin koulussa opetettiin.
Ilkka